Kolonialismia puolustanut tieteellinen artikkeli poistettiin väkivallan pelossa

[Vaniljaihminen]

Afrikassa ei olisi vielä tänäkään päivänä pyörää käytössä jos valkoinen mies ei olisi tuonut sitä.

Arabikolonialistit olisivat kyllä pyörän tuoneet.

Mikähän on pyörä arabiaksi? Varmaan joku al-ei-ole-al-kameli-mutta-menee-silti-eteenpäin.

[Outo olio]

Jos pohtii sitä miksi ylipäätään kolonialismi oli mahdollista niin syy lienee selvä. Ne sinne Afrikkaan tulleet olivat kehityksessä huimasti edellä paikallista väestöä koska pystyivät luomaan sen kolonialismin. Afrikkaan tulijat oli pieni vähemmistö paikallisiin nähden mutta silti pystyivät perustamaan sinne siirtomaita. Täysin selvää on että tulijat toivat myös mukanaan sitä edistystä. Oikeastaan se kolonialismi oli monikulttuurisuuden ensiaskeleita. Riisto ja emämaan hyötyhän se todellisuudessa oli sen kolonialismin tarkoitus mutta vääjäämättä siitä oli myös hyötyä kohdemaalle.

Tärkeä tekijä oli myös ylijäämäväestön määrä, millä oli myös ihan olennainen osansa asiassa. Ilman sitä ruohonjuuritason työvoimaa ei kehittyneempikään yhteiskunta olisi pystynyt ottamaan toista haltuunsa.

Euroopassa rutto tappoi kolmasosan ihmisistä, mistä hätääntyneenä paavi kielsi perhesuunnittelun, jotta väestö saataisiin takaisin "oikealle" tasolleen. Vajaat 200 vuotta myöhemmin väestö oli kasvanut niin suureksi ja kasvoi edelleen niin nopeasti, ettei kaikille keksitty käyttöä, joten ylijäämämiehet lähetettiin merten taakse valloittamaan. En muista sitä espanjan kielen sanaa, mutta konkistadoreista käytettiin myös jotakin sanaa joka tarkoitti "perheen toinen poika". Vanhin poika peri isänsä ja pikkuveli lähetettiin Amerikkaa valloittamaan. Voidaan spekuloida, että jos Amerikkaa ei olisi löydetty, tai jos taudit eivät olisi tappaneet alkuperäisväestöä mahdollistaen alueen valloittamisen, niin Espanjan imperialismi olisi voinut kohdistua Pohjois-Afrikkaan, jossa oli vanha vihollinen islam. Jonnekinhan se miesväestö olisi kuitenkin pitänyt työntää.

Sama "väestöpullistuma" on tänään Afrikassa ja osassa muslimimaita, ja niiden ylijäämäväestö valuu minne kykenee, samoin kuin eurooppalaiset valuivat vuosisatoja sitten.

[Korpitutkija]

Afrikassa ei olisi vielä tänäkään päivänä pyörää käytössä jos valkoinen mies ei olisi tuonut sitä.

Arabikolonialistit olisivat kyllä pyörän tuoneet.

Pyörä (tai rattaat?) katosi lähi-idästä sadoiksi vuosiksi taloudellisista syistä(kameli halvempi).

Wheels disappeared in the Middle East between about 200 and 500 AD and did not reappear in most areas until after 1800—even though they had existed in ancient times. Middle Easterners “abandoned them,” he says. “And that to me was a major historical question.”
The answer, it turned out, was economic. The wheel was supplanted because it was cheaper to move goods using camels. They were stronger than oxen and fed cost-free on desert vegetation.

https://news.columbia.edu/content/professors-freewheeling-investigation-wheels

https://archive.aramcoworld.com/issue/197303/why.they.lost.the.wheel.htm

[Chiaroscuro]

Kysymys kuuluu, miksi väkivallalla tieteellisen artikkelin ylläpitäjän ja laatijan väkivallalla uhkaaminen ei ole uutinen, mutta artikkelin sisältö on?

Niin. Väkivaltainen ja takapajuinen kulttuurihan on suurelta osin syypää siihen, että siirtomaat myös edelleen ovat siirtomaita ja pysyvät sellaisina.

Ja olihan sekin onnenpotku monen nykyisen afroamerikkalaisen kannalta, että heidän esi-isänsä ja -äitinsä laivattiin orjiksi Amerikkaan (vaikkei orjuutta sinänsä voikaan puolustaa).

[Chiaroscuro]

Afrikassa ei olisi vielä tänäkään päivänä pyörää käytössä jos valkoinen mies ei olisi tuonut sitä.

Arabikolonialistit olisivat kyllä pyörän tuoneet.

Pyörä (tai rattaat?) katosi lähi-idästä sadoiksi vuosiksi taloudellisista syistä(kameli halvempi).

Wheels disappeared in the Middle East between about 200 and 500 AD and did not reappear in most areas until after 1800—even though they had existed in ancient times. Middle Easterners “abandoned them,” he says. “And that to me was a major historical question.”
The answer, it turned out, was economic. The wheel was supplanted because it was cheaper to move goods using camels. They were stronger than oxen and fed cost-free on desert vegetation.

https://news.columbia.edu/content/professors-freewheeling-investigation-wheels

https://archive.aramcoworld.com/issue/197303/why.they.lost.the.wheel.htm

Nyt en oikein ymmärrä tuota selitystä - eihän pyörääkään tarvitse ruokkia?

[Outo olio]

^Ehkä ne menivät aina välillä rikki, ja niitä piti korjata? Toinen mahdollisuus on voitelu, en tiedä miten usein noita rattaita voideltiin mutta ainakin 1800-luvulla akseleihin piti aina välillä lisätä rasvaa.

[Peltipaita]

Tieteen tervehdyttämisen voisi aloittaa varovasti siten että aluksi kaikki tieteenharjoittajat ja laitokset antaisivat julkilausuman jossa sitouduttaisiin olemaan julkaisijan tukena, ja tappouhkaukset ja muut eivät tule muuttamaan julkaisujen esillepanoa.

[Juffe]

Nyt en oikein ymmärrä tuota selitystä - eihän pyörääkään tarvitse ruokkia?

Ilmeisesti kameli ei sovellu kärryjen vetämiseen, vaan siihen tarvittiin muita eläimiä, joita oli kalliimpi ruokkia.

[Mr.Reese]

Vaikkei pyörää olisikaan käyttänyt vetohommissa, niin hankala se jatkaa minkään uuden keksimästä, pyörää tarvitaan monissa muissakin paikoissa. Toki noilla huudeilla keksiminen keskittynyt sukuelimien ympärillä pyöriville säännöille, että ei kai siinä sitten vahinkoa.

[Chiaroscuro]

Nyt en oikein ymmärrä tuota selitystä - eihän pyörääkään tarvitse ruokkia?

Ilmeisesti kameli ei sovellu kärryjen vetämiseen, vaan siihen tarvittiin muita eläimiä, joita oli kalliimpi ruokkia.

Kuten vääräuskoisia ja naisia?

[Skeptikko]

Yksi saarivaltio on maailman turvallisin ja toinen murhien tyyssija – miksi?
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008636810.html

Harvempi tietää, että tilastojen perusteella Singapore on maailman turvallisin maa. Vuonna 2017 Singaporessa kuoli henkirikoksen uhrina vain 11 ihmistä, eli alle 0,2 ihmistä sataatuhatta asukasta kohden.

Samana vuonna letkeästä reggae-musiikistaan kuuluisassa Jamaikassa tehtiin 1 647 henkirikosta eli 57 sataatuhatta asukasta kohden – kaikista maailman valtioista turvattomampaa oli vain El Salvadorissa.

Kiinnostavan parin Singaporesta ja Jamaikasta tekee se, että vielä 1960-luvulla nämä piskuiset saarivaltiot olivat kuin kaksi marjaa. Vaikka ne sijaitsevat lähes vastakkaisilla puolilla maapalloa, niitä yhdisti moni seikka.

Kumpikin oli ollut osa brittiläistä imperiumia, mutta eronnut siitä samoihin aikoihin. Jamaika itsenäistyi vuonna 1962 ja Singapore 1965, ehdittyään olla pienen hetken osa Malesiaa.

Kumpikin uusi valtio valitsi poliittiseksi järjestelmäkseen Euroopasta tutun mallin, jossa parlamentaarisen hallituksen johtaja ja valtionjohtaja ovat eri henkilöitä. Molemmat maat omaksuivat vanhaan englantilaiseen oikeusperinteeseen nojaavan oikeusjärjestelmän.

Myös useilla hyvinvointimittareilla kaksikko starttasi samoista lähtökuopista: Bruttokansantuote oli sama. Väestön lukutaito oli hyvä: kolme neljästä osasi lukea. Elinajanodote oli noin 65 vuotta. Syntyvyys oli yhtä suurta.

Henkirikosmäärätkin olivat lähes identtiset. Itsenäistymisen kynnyksellä Singaporessa murhattiin tai tapettiin sataatuhatta asukasta kohden keskimäärin 3,2 ihmistä, Jamaikalla 5. Ero on niin pieni, että se mahtuu mittausvirheen ja satunnaisvaihtelun sisään, Cambridgen yliopiston kriminologian instituutin professori Manuel Eisner huomauttaa YK:n Global Study on Homicide 2019 -tutkimusraportissa.
...
Singapore ja Jamaika saattavat paljastaa tästä jotain, koska itsenäistymisjulistusten jälkeen väkivallan ja rikollisuuden käyrät ampaisivat niissä täysin vastakkaisiin suuntiin. Singaporessa henkirikokset alkoivat vähentyä keskimäärin yli neljän prosentin vuosivauhtia, Jamaikassa puolestaan lisääntyä, vieläpä samaa tahtia eli keskimäärin nelisen prosenttia vuodessa.

Siinäpä sitä riittääkin tutkittavaa. Ja varmaan aika kieli keskellä suuta saa olla siinä, että millaisten asioiden voi julkisesti arvella olleen kehityserojen taustalla. Uskaltaako jotain kulttuuria esimerkiksi kutsua joissain suhteissa paremmaksi, jos lopputulokset ovat parempia?

Singaporen erityislaatuisuutta on tutkijoiden mielestä tarkasteltava laajasti koulutuksen ja terveydenhuollon paranemisen sekä elinajanodotteen ja varallisuuden kasvun kehyksessä.

Kaikki nämä saavutukset pannaan yleensä maan ensimmäisen pääministerin Kuan Yew Leen (1923–2015) ansiolistalle. Hän teki koulutuksesta ja terveydenhuollosta strategisia investointikysymyksiä. Sosiaalista eriarvoistumista torjuttiin julkisen asuntopolitiikan keinoin, jolloin lähes kaikille avautui mahdollisuus asua kunnollisessa asunnossa.

Politiikka nojasi arvoihin, jotka nostivat kunniaan kovan työn ja keskinäisen kunnioituksen. Tämän voisi tiivistää ahkeruuden ja arvostuksen ilmapiiriksi.

Lee myös loi Singaporen valtioon hyvän hallinnon mallin ja tuki oikeusvaltion kehittymistä. Hän rekrytoi virkamiehiä ansioiden perusteella ja maksoi näille kilpailukykyistä palkkaa.
...
Tehokkaiksi koulutetut poliisit valvoivat järjestystä tiukasti jopa arkielämän tasolla: esimerkiksi purukumin myynti- ja syöntikielto ei ole tarua. Montaa arkista asiaa valvotaan edelleen tarkasti, ja esimerkiksi roskaamisesta saa sakot.

Uusintarikollisuus on saatu vähenemään kuntouttamalla rikollisia ja tukemalla heidän uudelleensopeutumistaan yhteiskuntaan. Myös rikosten ennaltaehkäisy on otettu tosissaan. Ongelmiin tartutaan herkästi ja ripeästi.
...
Jamaikassa 1940–50-luvuilla poliittiseen valta-asemaan päässeet alkoivat nimittää omia tukijoitaan avaintehtäviin. Poliitikot myös ostivat ääniä keskeisissä vaalipiireissä. 60-luvulla korruptiosta oli jo tullut maan tapa.

Samaan aikaan pääkaupunki Kingstonin alhaisimpien sosiaaliluokkien asuttamissa kaupunginosissa poliittinen väkivalta alkoi rehottaa. Niihin syntyi yhteisöjä, joita hallitsivat donit, naapurustokingit, jotka ylläpitivät valvontaa, hoitivat poliitikkojen kilpailijoita pois pelistä ja tarjosivat suojelua alueen asukkaille.

1980-luvulla donit lavensivat toimintaansa huumebisnekseen. Heistä tuli nopeasti kovia huumejengien johtajia, ja kilpailu markkinoista raaistui. Nyt Jamaikaan olivat pesiytyneet aseet, huumeet ja jengit, ja kaiken kuorrutti poliittinen kähmintä.
...
Siirtomaavallan päätyttyä Jamaikan poliisivoimat asettuivat puolisotilaalliseen poliisitoiminnan malliin. Poliittiset johtohenkilöt puuttuivat jatkuvasti poliisin toimintaan, virkanimityksiin ja ylennyksiin.

Poliisi nojasi puolisotilaallisiin tahoihin ylläpitääkseen järjestystä sen sijaan, että olisi itse panostanut rikosten valvontaan ja torjuntaan. Kansalaisten usko poliisivoimien kykyyn toimia rikollisuutta torjuvana ja ehkäisevänä organisaationa heikkeni entisestään.

Voimistuneiden sosiaalisten jännitteiden keskellä Jamaikan poliisi ei kyennyt muuttamaan toimintatapaansa. Manuel Eisner arvelee tämän rajoittaneen Jamaikan kykyä käsitellä väkivaltarikollisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten väkivallan ehkäisyä ja torjumista kouluissa ja perheissä, kaupunkisuunnittelua, sosiaalihuoltoa sekä rikoksentekijöiden uudelleensopeutumista yhteiskuntaan.
...
Kriminologit Tapio Lappi-Seppälä ja Martti Lehti ovat käyneet läpi yli 200 maan henkirikostietoja vuosilta 1950–2010. Heidän mukaansa valtioissa, jotka jakavat kulttuuriset, poliittiset ja sosiaaliset perinteet, on yleensä myös samankaltaisia rikollisuuden suuntauksia.

Entä missä määrin samat etniset ryhmät selittävät eroja rikostilastoissa, uskalletaanko tätä tutkia?

Itä-Aasiassa henkirikosluvut eivät siis ole kaikkialla muuttuneet samalla tavoin. Alueen valtioista keskenään samankaltaisimmat ovat Singapore ja Hongkong. Mailla on paljon yhteistä niin sosiaalisesti, taloudellisesti, väestörakenteellisesti, historiallisesti kuin kulttuurisesti. Niiden henkirikosten muutoskäyrät ovatkin samankaltaiset.
...
Koska henkirikostilastot kehittyivät Singaporessa ja Hongkongissa samaan aikaan lähes identtisesti parempaan suuntaan, tutkijat korostavat, ettei kuolemanrangaistuksen uhka voi selittää rikollisuuden laskua.

Alueen laajempi sosiaalinen ja taloudellinen kehitys voi valottaa yhteyksiä paremmin.

Osa tutkijoista katsoo, että on olemassa tietynlainen itäaasialainen kehitysmalli, joka on muokannut sosiaalista ja taloudellista muutosta 60:n viime vuoden aikana. Sille on ominaista ahkeruus ja itsekuri, yleisen koulutuksen edistäminen, valtion vahva ohjausote investoimisessa ja talouden kehittämisessä sekä tehokas hallinto.
...
Eisnerin vertailussa Karibianmeren alueella Jamaika sijoittuu samaan vaikutuspiiriin kuin Puerto Rico, Dominikaaninen tasavalta, Trinidad ja Tobago sekä Venezuela. Näistä kaikista on saatavissa noin sadan vuoden ajalta tilastotietoa, joskin aukkoista.

Numerot kertovat, ettei henkirikosten määrä ollut näissä maissa erityisen suuri, kun vuosisata vaihtui 1800-luvusta 1900-lukuun. Tilanne säilyi suhteellisen samankaltaisena 1960-luvulle, jolloin murhat lähtivät kasvuun kuin yhteisestä käskystä.

Siitä, miksi näin kävi, tutkijat ovat montaa mieltä. Osa uskoo, että kolonialismi ja orjuus juurruttivat väkivallan syvälle näiden maiden kulttuuriin. Selitykseen ei kuitenkaan istu se, että murhien määrä oli paljon alhaisempi 1950-luvulla kuin myöhemmin, Manuel Eisner huomauttaa.

Eli vanha vasemmistolainen itkuvirsi kolonialismiin vetoamisesta ei oikein sovi yhteen tosiasioiden kanssa. Sen sijaan ehkäpä Jamaikankin kaltaisille maille siirtomaana pysyminen olisi ollut parempi ratkaisu.

Toisen näkemyksen mukaan väkivalta lisääntyi, koska kilpailu huumemarkkinoilla kiristyi ja jengien otteet markkina-asemansa puolustamisessa kovenivat. Kolmas selitys esittää, että syynä väkivallan kasvuun oli valtioiden kyvyttömyys ratkaista sosiaalisia ongelmia ja vähentää Karibianmeren saarten kaupunkeihin pesiytynyttä kroonista köyhyyttä.

Kun vertailu laajennetaan koko Latinalaiseen Amerikkaan, huumeselitys ei saa tukea, toteaa Oslon rauhantutkimusinstituutissa työskentelevän Mauricio Riveran tutkimuskatsaus. Riveran mukaan huumeiden tuottaja- tai kauttakulkumaissa ei esiintynyt suhteellisesti muita enempää murhia. Sen sijaan politiikan väkivaltainen historia ja köyhälistön ”nuorten kovanaamojen” porukoiden muodostuminen näyttävät selittävän osan väkivallasta.
...
Toisaalta Jamaikassakaan ei kaikki mennyt pieleen. YK:n kehitysohjelman mukaan Jamaika kuuluu korkean kehitystason maihin. Itsenäisyyden alku sujui menestyksekkäästi, ja maassa kehitettiin alumiiniteollisuutta ja matkailua.

PS, täältä muuten näkyy sivulta 37 hyvin miten Jamaikan ja Signaporen henkirikoskäyrät ovat alkaneet lähteä vastakkaisiin suuniin itsenäistymisen myötä ja liitteenä vielä kuva tästä kuvaajasta:

GLOBAL STUDY ON HOMICIDE 2019
Homicide trends, patterns and criminal justice response
https://www.unodc.org/documents/data-and-analysis/gsh/Booklet2.pdf

[sancai]

On myös yksi selittävä palanen, joka nyky-Hesarille on samanlainen tabu kuin rodun vaikutus, eli markkinatalous. Ne maat, jotka eivät uskoneet dekolonialistiseen vasemmistohuuhaaseen vaan ylläpitivät markkinatalouden myös brittien lähdettyä, ovat pärjänneet erittäin hyvin. Toisaalta suuri osa Afrikan, latinalaisen Amerikan ja Etelä-Aasian kurjuudesta selittyy sillä, että useimmat itsenäistyneet siirtomaat valitsivat ideologiakseen marxilais-leninistisen kommunismin (esim. Afrikka) tai sosialidemokratian (esim. Intia) erottuakseen entisistä siirtomaavalloista. Suuri osa kehitysmaista on yhä varsin Venäjä-myönteisiä vain sen takia, että Venäjällä ei ollut siirtomaita (kuin rajanaapurinsa).

Kehitystä Afrikkaan ei ole tuonutkaan kehitysapu, rahankeräykset tai hyvesignalointi vaan se, että sosialismia ja äärimmäistä byrokratiaa on alettu viimein purkaa joissain valtioissa. Tarina siitä, että kehitysmaiden köyhyyden takana on kapitalistinen riisto osoittautuikin valheeksi, useimpien kehitysmaiden köyhyyden syynä on sosialismi. Kehitysmaat ovat täynnä lahjakkaita ja kunnianhimoisia, koulutettujakin ihmisiä, jotka kukoistavat, kun pääsevät muuttamaan Yhdysvaltoihin vapaan markkinatalouden ympäristöön.

Kiinalaiseen kulttuuriin toki liittyy joitain piirteitä, jotka tekevät kiinalaisista jokseenkin ironisesti luontaisia antisosialistisia kollektivisteja. Sen takia Kiinan kommunistinen puolue samoin kuin Vietnamin kommunistit käänsivät niin helposti takkinsa. Kungfutselaisuus painottaa henkilökohtaista vastuullisuutta, tunnollisuutta, ahkeruutta, kunniaa ja perheen ja yhteisön sisäisiä hierarkioita, eikä kukaan ole pystynyt sitä kiinalaisista kumittamaan pois.

[Väestönvaihtaja]

Singaporea ja Hongkongia yhdistää samanlainen demografia: Singaporen väestöstä 76% on kiinalaisia, Hongkongin väestöstä 92%. Jamaikan demografia on hyvin erilainen. Kulttuurilla voi vaikuttaa suuresti maiden kehitykseen.