Yrittäjyyden tuhoaminen Suomessa

[haermae]

Hannan vuoro kertoa miten aikoo laittaa kulakit ojennukseen.
Jostain syystä työnantajapuoli ei ole varauksettoman ihastunut ajatukseen.

Aluksi voisi kokeilla työllistää täys-työkykyiset, esimerkiksi yrittämällä pienentää uuden työntekijän palkkaamisen yrittäjälle tuomia riskejä.


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008985166.html

Yritykset pitäisi velvoittaa palkkaamaan vammaisia sakkomaksun uhalla, esittää ministeri Hanna Sarkkinen

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ottaisi mallia esimerkiksi Saksan kiintiölaista, jonka mukaan yli 20 hengen yrityksissä vähintään viisi prosenttia työn­tekijöistä tulee olla osatyökykyisiä.
...
Hän perustelee avaustaan sillä, että vammaisten ja osatyökykyisten alhainen työllisyys aiheuttaa paitsi kansantaloudellisia ongelmia myös köyhyyttä ja syrjäytymistä.
...
”Sakkomaksussa pitäisi huomioida esimerkiksi tilanteet, joissa soveltuvaa työvoimaa ei ole tarjolla. Toisaalta jos kiintiöstä pääsee luistamaan liian halvalla, se ei välttämättä kohentaisi työllisyyttä kohderyhmässä.”

Tällä vaalikaudella hallitus on esimerkiksi edistänyt uutta Työkanava-yhtiötä osa­työkykyisten työllistämiseksi ja päättänyt korottaa osakykyisten työllistämiseen maksettavaa palkkatukea. Sarkkinen ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että jo tehdyt toimet riittävät.
...
”En ollut tiennyt, että tämäntyyppisiä on joissain Euroopan maissa [Slovenia]. Se herätti minut siihen, että joissain maissa on tehty voimakkaita toimenpiteitä, jotta oikeus työhön toteutuu. Meillä on Suomessa vielä monta kiveä kääntämättä.”

[Lalli IsoTalo]

Hannan vuoro kertoa miten aikoo laittaa kulakit ojennukseen.
Jostain syystä työnantajapuoli ei ole varauksettoman ihastunut ajatukseen.

Kyllähän esimerkiksi isossa kyläkaupassa voi palkata kehitysvammaisen täyttämään hyllyjä, siinä missä nykyisen pääministerinkin, jos valtio maksaa osan palkasta. Mutta sellaiset tehtävät ovat harvassa, jossa ei sitten tarvitsisi palkata toista ihmistä ohjaamaan osatyökykyistä. Ja monessa työssä pätee sääntö "markan suutari, satasen vahinko".

[Pentecost]

Toisaalta jos kiintiöstä pääsee luistamaan liian halvalla, se ei välttämättä kohentaisi työllisyyttä kohderyhmässä.

En voinut mitään, mutta kahvikupista läikkyi pöydälle, kun tämän luin. Että ihan liian halvalla ja helpolla ne pahat yrittäjät pääsevät, kun kasataan sosiaalipuolen vastuutkin heidän niskoilleen tavallisten verojen lisäksi?

Eikun sellainen puolen millin sakkouhka niskaan, niin kyllä meinaan palkkaavat! TAi sitten todennäköisempi vaihtoehto, että pitävät visun huolen siitä, etteivät palkkaa yli rajan ja kaikki taas yhtä onnea ja auvoa.

Taas yksi pikkuinen este yritykselle kasvaa. Tiedän muuten elävästä elämästä tapauksen, joka on töissä palkkatuella eräässä yrityksessä. Sellainen puolisokea tapaus. Johtuen juuri huonosta näöstään, asensi komponentin väärin ja tuloksena oli kiva ilotulitus. kun kytkettiin massiiviset koneet päälle. Vahingot sellainen parisataatuhatta ja maineelle kova menetys.

Mutta joo, yrittäjät tässä kommunismissa ovat tietty vastuussa aivan kaikesta. Kun maksamamme verotkaan eivät riitä pahoinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, niin seuraava vaihe on tietysti ulosmittaus eri muodoissaan.

Ja ministerien kielellä se on vastuunottoa!

Lopuksi: Minulle ei ole mitään vajaakykyisiä tai vammaisia vastaan, mutta kiireisessä työelämässä he eivät juuri pärjää ilman erikoistoimia. 

[Hohtis]

Saman asian toistoa (IS).

Yritykset pitäisi velvoittaa palkkaamaan vammaisia sakkomaksun uhalla, esittää sosiaali- ja terveysministeri HS:ssä

Lainsäädännön mukaan työnantaja joutuu maksamaan kuukausittaisen sakkomaksun, jos vammaiskiintiö ei täyty.

Ministeri perustelee ehdotustaan sillä, että vammaisten ja osatyökykyisten alhainen työllisyys aiheuttaa kansantaloudellisia ongelmia sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Minkähänlaisia työtehtäviä Hanna Sarkkinen (vas) on kaavaillut vammaisille? Eiväthän ne voi olla pelkästään organisaation alimpia, pitäisihän tasa-arvon ylettyä tietysti kaikkein vaativimpiinkin tehtäviin? Pitäisikö toimitusjohtajaksi valita vähintään yhden kvartaalin ajaksi vammainen?

Oikein kunnon tulipunaisen kommunistin tavoin Hanna ei tietenkään lähde ajatuksesta, että valtio tukisi vammaisten palkkaamista vaan sakkoa suut ja silmät täyteen, ellei firman palkkalistoilta löydy tarpeeksi monta keharia. Tosin se perusdemariratkaisu, eli valtio maksaa osan vammaisten palkoista tukena firmalle on ihan yhtä perseestä kuin sakot.

En väitä, etteikö osa vammaisista, vamman laadusta ja asteesta riippuen voisi olla aivan hyviä ja kelpo työntekijöitä yrityksille, eikä se olisi välttämättä edes tappiollista. Yleisesti firma taitaa palkata sellaisia työntekijöitä ihan ilman sakon uhkaa tai tukieuroja / muita myötäjäisiä.

Jos ihmisellä ei vammansa takia ole mahdollisuutta työllistyä tuottavana työntekijänä, niin eiköhän se ole kansantaloudellisesti ihan paras ratkaisu, että valtio maksaa heidän edunvalvojalleen ja tarjoaa muutenkin riittävät peruspalvelut. Jos saattaen vaihdettava työntekijä tempputyöllistetään johonkin firmaan, ei kustannus ole pelkästään palkka ja muut työnantajan sivukulut vaan myös sen tyypin perään katsominen, holhoaminen ja vahinkojen korjailu on jonkun muun työntekijän panoksesta pois.

 ***

Yksityisen sektorin (yritysten) tehtävä on tuottaa osakkeenomistajilleen voittoa. Ei toimia sosiaalitoimistona.

Julkisen sektorin tehtävä on toimia (suomalaisten) sosiaalitoimistona ja tuottaa peruspalvelut. Ei leikkiä yksityistä sektoria ja tuottaa (ensisijaisesti) voittoa ja pomoilleen osinkoja.

Nämä kaksi asiaa on pidettävä visusti erossa toisistaan.

[Pentecost]

Lainsäädännön mukaan työnantaja joutuu maksamaan kuukausittaisen sakkomaksun, jos vammaiskiintiö ei täyty.

Minulla oli unohtunut ilmoittaa alvit toiminimestä, jota en enää tänä vuonna ole käyttänyt ja sieltä verotoimistosta tuli ensin muistutus ilmoituksen myöhästymisestä ja sitten täytinkin netissä omaveron ilmoituksen.

Veroa ja maksettavaa 0 euroa ja myöhästymis/muistutusmaksu 99 euroa! Halpaa kuin saippua virheestä, josta kukaan ei kärsinyt eikä valtio ollut saamassa mitään. Näitä pikkuisia vappusatasia tässä on vuosien varrella mennyt milloin mihinkin rekisteritietojen muuttamiseen ja vastaavaan useita. Ne kun siellä patentti- ja rekisteritoimistossa eivät tule toimeen pelkästään verovaroin kustannetuilla palkoillaan vaan lisämaksut ovat tarpeen.

Mihinkäköhän tuokin sakkomaksu sitten menisi? Kampaviinereiden ostamiseen martelaan piereskelijöille?

Yrittäjä on syyllitynyt rikokseen jo silloin kun ei kyvytöntä tai vammaista palkkaa töihin. On tämä uskomaton maa. Puhuttaisiin edes suoraan vaikka yrityksille asetettavasta vammaisverosta, mutta kun se kääritään muka kauniiseen pakettiin ja oikein hierotaan yrittäjien naamaan, niin ainakin minua tälläinen tätimäinen kusetusyritys vituttaa oikein maan perusteellisesti.

Verohan se on sakkomaksukin.

[Roope]

Yrittäjä on syyllitynyt rikokseen jo silloin kun ei kyvytöntä tai vammaista palkkaa töihin. On tämä uskomaton maa. Puhuttaisiin edes suoraan vaikka yrityksille asetettavasta vammaisverosta, mutta kun se kääritään muka kauniiseen pakettiin ja oikein hierotaan yrittäjien naamaan, niin ainakin minua tälläinen tätimäinen kusetusyritys vituttaa oikein maan perusteellisesti.

Sellainen huomautus, että ehdotus on alustusta työpaikkojen jonkin muotoisille maahanmuuttajakiintiöille, jotka ovat periaatteessa laittomia, mutta sehän ei unelmaa haittaa. Vammaiset otettiin työllistämismisvelvoite-ehdotuksen kärjeksi, ettei annettaisi aseita perussuomalaisille. Vastustus voidaan kuitata vammaisvastaisuudeksi.

Ehdotus tuskin toteutuu tässä muodossa, eikä ehdi enää tämän hallituksen aikana, mutta sopivalla hallituskokoonpanolla voidaan ryhtyä työstämään "kompromissia", jonka toteutumisen jälkeen velvoitetta voidaan laajentaa tiettyihin muihin huonosti työllistyviin ryhmiin, joiden huono työllistyminen on työnantajien syytä.

[insinörtti]

Mitenkähän tuo osatyökykyisyys määritellään? Meidän firmaan voitaisiin laittaa viritetty rullatuoli. Viikon alussa aina katsotaan, että kenen vuoro on polttaa kumia tämä viikko. Jos ei kelpaa, niin sitten pilkotaan tytäryrityksiin joissa yhdessäkään ei työntekijöiden osalta tuo sakkoraja ylity.

Koskeekohan tuo vaatimus myös valtiota työnantajana? Pitäisikö palomiesten olla vammaisia, tai poliisien? Entä sairaalan henkilökunnan? Jotenkinhan nuo pitäisi etukäteen määritellä, jotta tasa-arvo toteutusi kaikkien työnantajien kesken.

[Pentecost]

Pitäisikö palomiesten olla vammaisia, tai poliisien? Entä sairaalan henkilökunnan?

Olisi hyvää ainesta uudeksi 'Hullunkuriset Perheet' korttisarjaksi.

Jumppa Jalkanen - Jalaton juoksija

Irja Illeteraatti - Laskukyvytön kirjanpitäjä

Anu Tappi - Persreiätön Martelaan piereksijä

Rauno Teräs - Kädetön hitsari

[insinörtti]

Olisi hyvää ainesta uudeksi 'Hullunkuriset Perheet' korttisarjaksi.

Jumppa Jalkanen - Jalaton juoksija

Irja Illeteraatti - Laskukyvytön kirjanpitäjä

Anu Tappi - Persreiätön Martelaan piereksijä

Rauno Teräs - Kädetön hitsari

Noinhan se menee. Rento Tuuri - Sokea lentäjä; Airbussilla 3 ilmavoittoa ja 8 tuhottua maakohdetta.

Miten saisi noille viraston suojatyöläisille menemään perille, että tässä maassa on erittäin paljon työtehtäviä ja kokonaisia yrityksiä, joissa oikeasti tarvitaan työkykyä? Tietenkin kaunis ajatus ajella rullatuolilla nosturinnuppiin tai asentaa peltikattoja, mutta se nyt vain ei yksinkertaisesti toimi.

Niissä tehtävissä joissa alentuneesta työkyvystä ei ole työtehtävän kannalta haittaa, niin asia on tietenkin eri. Vaikka tällaisia tehtäviä olisikin Sarkkisen lähipiirissä, niitä ei kuitenkaan muualta niin paljon löydy.

[HDRisto]

"sakkomaksu"
Ei sellaista oikein voi olla. Sakot määrää poliisi/oikeuslaitos, maksut.. niitä taas voi vaatia kuka vaan, vaikkapa parkkifirma tai kiinteistön huoltofirma (palvelumaksu oven aukaisusta jne jne). Kaikkialla pyydetään ja vaaditaan palvelumaksun suorittamista vaikka ei mitään palvelua saisikaan vrt Posti.

[Roope]

Kun tämä @hsfi jutun @HSarkkinen esitys Saksan mallista (https://t.co/TtmnqgjVrF) puhututtaa, mutta mallia ei avata jutussa, niin minä koetan tässä ketjussa avata mistä mallissa on kysymys.👇

— Pauli Rautiainen (@PauliRautiainen) August 9, 2022

Pauli Rautiainen
Kun tämä @hsfi jutun @HSarkkinen esitys Saksan mallista (https://hs.fi/politiikka/art-2000008985166.html?share=d9df653dbc59164f210d5822a9afc373) puhututtaa, mutta mallia ei avata jutussa, niin minä koetan tässä ketjussa avata mistä mallissa on kysymys.

Saksassa vuonna 1974 käyttöön otetussa (ei siis ole uusi asia) mallissa yli 20 hengen työnantajalla on velvollisuus pitää palveluksessaan vähintään 5 % vaikeavammaisia henkilöitä tai on maksaa sakkoa (summa riippuu velvoitteen rikkomisen asteesta ja sitä arvosteltu pieneksi).

Vaikeavammaisuuden raja vastaa meillä jotain haittaluokkaa > 6 (ihan vain esimerkkeinä puhutaan tämän tason toimintarajoitteista: käsi tai jalka amputoitu, kävelee apuvälinein jne.). Sakkomaksuista kertyneet rahat käytetään vammaisten työllisyyden edistämiseen.

Malliin kuuluu tämän lisäksi myös muita velvoitteita, joista merkittävin on, että työnantajilla on on oltava lakisääteinen inkluusiovaltuutettu, jonka tehtävänä on edistää esteettömyyttä, saavutettavuutta ja vammaisinkluusiota työpaikalla.

Vaikeavammaisella työntekijällä on myös oikeus viisi päivää pidempään vuosilomaan ja hänen irtisanomiskynnyksensä on korotettu. Työnantajiin, joilla on lakisääteinen vaikeavammaisen henkilön palkkaamisvelvoite, kohdistuu myös esteettömyys- ja saavutettavuusparannusvaatimuksia.

Velvoitteiden rikkominen on sanktioitu kohtalaisen tehokkaasti. Suomalaisittain on tärkeä huomata myös, että viranomaisilla on paremmat mahdollisuudet puuttua työsyrjintään, minkä lisäksi on luotu erityinen syrjintäkorvausten sovittelurakenne, johon turvautuminen maksutonta.

Aihetta käsitellään laajasti Oulun yliopistossa vuonna 2017 tarkastetussa väitöstutkimuksessa vammaisten oppisopimuskoulutuksesta Saksassa ja Suomessa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526216003.pdf. Väitöskirjassa esitetään, että @HSarkkinen ehdottama Saksan malli pitäisi ottaa Suomessa käyttöön.

Kiitos taustoituksesta.

Kuulostaa siis todellisena toteutuksena vieläkin hullummalta.

[Sivulause]

Tämä innovaatio on tietenkin kannatettava, mutta näen tässä ainakin yhden tulevaisuuden haasteen.

Meiltä loppuu vammaiset.

Ehdottaisin, että hallitusohjelmaan lisätään erillinen budjetti, olkoon vaikka ääretön näin alkuun ja kasvatetaan tarvittaessa, vammaisuuden lisäämiseksi jotta yritykset voivat täyttää velvoitteensa. Näin valtio osallistuu kotimaisen yritystoiminnan tukemiseen ja luo kipeästi kaivattuja työpaikkoja.

[HDRisto]

^Ei lopu. Vammaisia saadaan tarvittaessa ulkomailta riittävästi. Samalla saapuvat hoitajat ja omaiset tueksi, edes niistä ei tule pulaa. Ja rahaa saadaan lainaamalla, no problem.

Lis: vihervassarit muistaakseni kertoivat totena ettei lainoja tarvitse koskaan maksaa takaisin, ja tilaahan meillä kuulemma on.

[ohkurin_narsi]

^Juuri niin, jos on loppumassa niin valtio lähettää Finnairin hakemaan niitä jostain konfliktialueelta. Mieluummin semmoisia mitkä ei osaa lukea - mitä kurjempi sen parempi.

Firmojen sen sijaan pitää maksaa näille vähintään sama palkka kuin insinööreille.

Tämä kuulostaa jotenkin oudosti tutulta.

[Sivulause]

Tämä liippaa aihetta vain likeltä, mutta koska pienyrittäjät varsinkin rakennuspuolella ovat tämän asian kanssa kosketuksissa niin laitan tänne.

Ekonomisti Aki Kangasharju esitti ansiosidonnaisen pituuden puolittamista. Tällä saisi kuulemma nostettua työllisyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä.

Omat kokemusasiantuntijan näkemykseni:
- Ansiosidonnaiseen koskeminen muuttaisi myös yrittäjäkentän dynamiikkaa rajusti.
- Ansiosidonnaista käytetään surutta väärin.
- Työvoiman saatavuus paranisi.
- Tämä heikentäisi pääsääntöisesti miesten asemaa, joten en ihmettelisi vaikka tämä lähtisi etenemään.

Jos yhteiskunta olisi muuten balanssissa, sanoisin että ansiosidonnainen pitää rempata. Tällä hetkellä en siihen koskisi ennen kuin muu läski on karsittu (julkiselta puolelta). Ihan periaatteesta.

Ansiosidonnaisen (ja sovitellun päivärahan) ansiosta tällä hetkellä pystyy vetelemään erittäin hienosti vaikkapa 3-4 pv työviikkoa ja maksattamaan erotuksen yhteiskunnalla. Tätä show'ta voi toistaa vuosia. Optimoimalla ansiot seurantajaksolle ruljanssin saa pyörimään loputtomasti.

Tämä tapahtuu olemalla pienyrittäjällä töissä, joka pitääkseen kiinni työntekijöistään moiseen suostuu.

[ohkurin_narsi]

Niin, tuosta YEL hommasta vielä pitää muistaa että YEL ei ole rahastoitu, vaan se menee tulorahoituksella puhtaasti. Ihan eri juttu kuin TEL ja sen semmoiset.

Itse olen ollut 25v yrittäjä, ja ollut monta firmaa. Ollut TEL ja YEL ja mitä noita nyt on firmojen osakkuusosuuksista riippuen. Ainoa asia minkä olen oppinut, on että mikään muu instanssi ei ole niin aggressiivinen rahojensa perään kuin eläkefirmat, verottaja jää kauas taakse. Eläkefirma pistää trattaa tulemaan jos maksut on myöhässä. Eläkefirma on se joka jättää sinusta konkurssihakemuksen ensimmäisenä.

Myt kun pyöritän pienempää settiä, niin eipä tule mieleenkään maksaa vapaaehtoisesti suurempaa eläkemaksua kuin on pakko. Aika monen saman ikäluokan kaverin kanssa on tullut juteltua, usko siihen että eläkkeet maksettaisiin kuin on luvattu on hyvin heikko. Nykymenolla inflaatio kai hoitaa lopulta.

Minulla toi YEL uudistus kuullostaa siltä että eläkefirma laittaa uuden maksulapun 3x isommilla tuloilla - katsoo vaan toimialan ja siinä se. Sitten selitellään että en tee täyttä päivää ja toivotaan että selitys kelpaa.

Taitaa olla Viroon muutto edessä.



 

[Pentecost]

No nyt on virallinen yrittäjätahokin meille vakuuttelemassa, ettei mikään muutu.

Katsotaanpa:

– Laskuesimerkit ovat relevantteja myös uudistuksen jälkeen. Työeläkeyhtiön kannalta oleellista on varmistaa, että yrittäjän YEL-työtulo on oikealla tasolla. Siinä meitä auttaa työeläkealalle valmisteilla oleva yhteinen työtulolaskuri, joka kertoo työtulon perustuen toimialan palkkatasoon. Lakimuutos ei muuta sitä tosiasiaa, että yrittäjän henkilökohtainen tilanne voi vaikuttaa työtulon määrään. Harkinta säilyy jatkossakin, Virkki vahvistaa.

Eläkevakuutusyhtiö käyttää YEL-laskelmien pohjana tietoja toimialan palkkatasosta ja liiketoiminnan laajuudesta.

Toimialan palkkataso?
Liiketoiminnan laajuus? Onko sama kuin pää- tai sivutoiminen yrittäjä?

Jos yrityksen toimialan keskimääräiset palkat olisivat 30 000 euroa, mutta yrityksen liikevaihto on 20 000, työeläkeyhtiö ei Virkin mukaan vahvista isompaa työtuloa kuin yrityksen liikevaihto on.

Mikäs mittari se liikevaihto palkanmaksulle on?

Fysioterapeuttiyrittäjä (päätoiminen)
Eläketurvakeskuksen työtulo-oppaan mukaan fysioterapeuttiyrittäjän työtulo määräytyy kokemuksen, erityisosaamisen, liiketoimintamuodon ja toiminnan laajuuden perusteella. Keskimääräisenä työtulon arvioinnin perustana käytetään alan työehtosopimuksen palkkaa lisättynä neljän vuoden palvelulisällä. Päätoimisen, yksin toimivan fysioterapeuttiyrittäjän minimityötuloksi arvioidaan 30 700 euroa vuodessa.

Liikevaihto: 70 000 euroa

Työtulo: 27 000 euroa

YEL-vakuutusmaksu:

5076 eur / vuosi

Parturi, yksinyrittäjä (päätoiminen)
Työtulo arvioidaan ammattitaitoisen henkilökunnan lukumäärän perusteella.

Työtulo: 23000 euroa

YEL-vakuutusmaksu:

4325 eur / vuosi

https://www.yrittajat.fi/uutiset/katso-esimerkit-nain-yel-tyotulo-lasketaan-jatkossakin-ei-tule-muuttumaan-missaan-tilanteessa/

Tässä mennään taas perse edellä puuhun. Ei oteta huomioon velkoja, investointeja tai muita asioita, joita varten yrittäjä pihistäisi palkasta saadakseen sitten sen liikevaihdon nousuun myöhemmin.

Paperilla siellä viraston martelassa istuskellessa yrittäminen ja yrittäjyys saattaa tosiaan näyttää näin yksinkertaiselta, että tietty osuus liikevaihdosta on sitten palkkaa. Käytännössä asia ei ole yhtään näin yksinkertainen varsinkaan, jos yrityksellä on velkaa tai tarve käyttää niitä varoja vaikkapa kasvamiseen, jolloin voi mennä monta vuotta siihen, että on varaa maksaa yhtään palkkaa.

Ja sitten se, että jostain eläkevakuutusyhtiöstä vakuutellaan, ettei mikään muutu. Miksi sitten uusi laki? Kuka uskoo ja luottaa moiseen?

Minä en.

[Pentecost]

Vahteralta aivan samoja huomioita kuin muutenkin.

https://www.vahtera.blog/post/ratkaisu-yel-ongelmaan

Hallituksen esityksen toteuttaminen olisi valtava muutos nykyiseen. Suomalaisen mediaanipalkka 2020 on ollut 3217 euroa/kk. Jollain toimialalla tuollainen mediaanipalkka on todellinen, joillakin suurempi, joillakin pienempi. Sillä perusteella maksettaisiin yrittäjäeläkemaksua 9300 euroa vuodessa. Liikevaihtoluokassa 25.000-49.999 euroa 25 % alakvarttiilin (25 % pienimmistä yritystuloista, 9958 euroa) koko yritystulo menisi eläkemaksun maksamiseen eikä suurimmalla osalla riittäisi. Suuremmassa 50.000-99.999 euron luokassa alakvarttiilituloksesta jäisi jäljelle 3700 euroa tai vähemmän. (Oletus: nykyinen pienempi eläkemaksu on maksettu yrittäjän tuloista).


Tämän kokoisia (liikevaihto 25.000-99.999 euroa) yrityksiä oli vuonna 2020 yli satatuhatta, 106.000.

OSA 1:  RATKAISU

Toimiva ja oikeudenmukainen yrittäjäeläkejärjestelmä
Kymmenet tuhannet yrittäjät elävät niukasti yrittäjätuloilla. Heidän ansionsa on takuueläkettäkin pienempi. Takuueläkkeen saa, vaikkei olisi tehnyt päivääkään töitä Suomessa.


Pakollisesta yrittäjäeläkevakuutuksesta saatavan yrittäjäeläkelupauksen suuruus tulee määritellä takuueläkkeen suuruiseksi. Se olisi kohtuullista, koska ilmaisia eläkkeitä ei yhteiskunta voi pääsääntönä hyväksyä.


Jos yrittäjäeläkevakuuttaminen olisi täysin vapaaehtoista, liian monet jättäisivät sen kokonaan tekemättä.


Takuueläkkeen suuruisen yrittäjäeläkelupauksen ja siihen liittyvän työttömyys- ja muun sosiaaliturvan* saa maksamalla 273 euron kuukausittaisen eläkemaksun eli 3276 euroa vuodessa. Sekin on monelle liikaa. Se vastaa toiminimiyrittäjän vuotuista alakvarttaalitulosta 13.600 euroa (keskimäärin 1133 euroa/kk). Nykyinen alin eläkemaksu on kuukausille jaettuna 166 euroa. Sillä saisi 528 euron kk-eläkkeen, jos ansiot kasvavat (tai inflaatio on) 1,5 % vuodessa. Tuon suuruisesta yrittäjätulosta ei makseta tuloveroa.

Kirjoitus kannattaa lukea linkistä. Se on liian pitkä tänne kopioitavaksi ja pätkiminen ei anna koko kuvaa Vahteran ajatuksista.

[Pentecost]

Vahteran kirjoituksesta:

Tällaista olisi uusi byrokratia: ”Eläkelaitos tekisi yrittäjälle työtuloehdotuksen niiden 112 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteella, jotka ovat eläkelaitoksen saatavilla. Saatavilla olevia tietoja voisivat olla muun muassa yrittäjän toimiala ja yrittäjätoiminnan laajuutta ja kehittymistä koskevat tiedot, toimialan mediaanipalkka sekä yrittäjätoiminnan laajuutta kuvaavina tietoina esimerkiksi toimialaa ja yrityksiä koskevaa liikevaihtotietoa, yrityksen palkatun henkilöstön määrä, YEL-vakuutetun yrittäjäuran pituus ja tieto muusta vakuutetusta työskentelystä. Eläkelaitos tekisi saatavilla olevien tietojen sekä mahdollisesti muiden yrittäjän ilmoittamien tietojen perusteella eläkelaitos tekisi yrittäjälle työtuloehdotuksen. Jos yrittäjä hyväksyisi eläkelaitoksen ehdotuksen työtulosta sellaisenaan tai ei reagoisi ehdotukseen laissa asetetussa määräajassa, eläkelaitos tekisi tarkistuksen vahvistamalla uuden työtulon tekemänsä ehdotuksen mukaisena.”
 
Kommentteja C:

toimiala – C: toimialan määrittäminen tuntuu byrokraatilta yksinkertaiselta, mutta tosielämässä yksi yrittäjä voi toimia monella eri toimialalla, toimialan sisällä on voi olla lukuisia erilaisia ammattinimikkeitä, joissa työt eri yrityksissä vaihtelevat sisällöltään. Yrittäjä voi toimia monella toimialalla saman vuoden aikana.

yrittäjätoiminnan laajuus ja kehittymistä koskevat tiedot – C: laajuuden mittari? liikevaihto saadaan kerran vuodessa puoli vuotta jälkijättöisesti; liikevaihdon muutos ei kerro kehittymisestä

toimialan mediaanipalkka – C: yrittäjän lokeroiminen tietyn toimialan mediaanipalkkaan on aika lailla mahdotonta; mitä vaikuttaa mediaanipalkkaan toimitusjohtajuus, joka pienissä yrityksissä tarkoittaa suurempaa työmäärää ja työ on enimmäkseen samaa mitä palkatut tekevät (esimerkki kesämökin katon korjaukseen osallistuivat yhtiön toimitusjohtaja, kaksi eri-ikäistä rakennusalan ammattilaista, avustava nuori rakennusalan työntekijä - kaikki katolla)

toimialaa ja yrityksiä koskevaa liikevaihtotietoa – C: yksinyrittäjän liikevaihdon selvin rajoite on seinäkelloaika; muiden yritysten liikevaihdolla ei ole siihen mitään korrelaatiota

yrityksen palkatun henkilöstön määrä – C: usein yrittäjän palkka on pienempi kuin yhdenkään työeläkevakuutetun työntekijän samassa yrityksessä, koska palkan rajoitteena on tulos

yrittäjäuran pituus – C: onko tilastoja, joissa olisi luokiteltu yritysten tulokset yrittäjäuran pituuden mukaan, tuskin

tieto muusta vakuutetusta työskentelystä – C: eli kuinka paljon yrittäjä saa palkkatuloja ja palkkioita. Miten näitä tietoja voidaan verrata. Entä jos osakeyhtiö maksaa palkkaa osakkaalle, joka ei maksa työeläkemaksuja?

Noita tietoja ei kahdessa tunnissa selvitetä. Osaa tiedoista ei pysty selvittämään missään ajassa.

[Pentecost]

Iltalehtikin yhtyy kuoroon haukkumaan yrittäjiä. 

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/da4e1327-7036-48ab-913c-6d5cfa8a96c7

Näkökulma: Ikävä totuus yrittäjien eläkeitkusta tulee tässä – siksi yrittäjien kikkailulle on saatava loppu
Jari HanskaYrittäjiltä tulisi poistaa kokonaan mahdollisuus säätää eläkemaksunsa suuruutta ja siirtyä malliin, jossa yrittäjien tulot määräävät maksut automaattisesti, kirjoittaa politiikan toimittaja Jari Hanska.

Mitähän muuta keskusjohtoisuutta ja muualta määräilyä toimittelija kannattaa?

Suurimman porun aiheutti se, että eläkeyhtiöt määrittäisivät jatkossa yrittäjän tulot saman toimialan täyspäiväisen työntekijän kuukausittaisen mediaanipalkan mukaan. Suomeksi sanottuna esimerkiksi yrittäjänä olevan kakkumestarin työtulo arvioitaisiin kaikkien Suomen kakkumestarien mediaanipalkan perusteella.

Tehdään nyt alkuun selväksi, että siinä ei ole järjen hiventä.

Eikä sellaista myöskään ehdotettu.

Hieman kalskahtaa olkiukolta tämä. Kyllä siinä lakialoitteessa vastaavan homman mediaanipalkka oli kovasti se, minkä perusteella maksut langetettaisiin maksuun.

Mediaanipalkka olisi vain yksi tekijä, jota työtulon arvioinnissa käytettäisiin. Tämän ohella eläkeyhtiöt huomioisivat muita tietoja, kuten työkokemusta, firman liikevaihtoa, toiminnan kausiluonteisuutta ja niin edelleen. Lisäksi yrittäjä voisi itse selvittää eläkeyhtiölle asiaa.

Työkokemusta on viimeisen 30+ vuoden ajalta. Tuoko se minulle lisätuloja. En tiedä. Firman liikevaihto on surkea mittari, koska ei oteta huomioon velkoja, investointeja eikä muitakaan vaihtuvia kuluja.

Tosiaan niin edelleen...ja yrittäjä selittämässä tilannetta eläkevakuutusyhtiölle ainoana pelastavana oljenkortena kuulostaa todella Daavid vastaan Goljat kamppailulta. Tässä tapauksessa tuskin tapahtuu mitään ihmettä.

Loppu artikkelista on sitä samaa vittuilua, jota me yrittäjät saamme naamallemme joka suunnasta muutenkin. Kirjoittaja ei ole vaivautunut ottamaan selvää edes järjestelmän vioista, jonka vuoksi se ei houkuta. Nyt kun maksut menevät suoraan eläkkeellä olevien eläkkeisiin. Jos ne rahastoitaisiin omalle henkilökohtaiselle tilille ja saisi takaisin enemmän kuin alle puolet vuosikymmenten aikana maksamistaan rahoista, niin asia voisi olla toinen.

Toimittajat voisi pakottaa olemaan yrittäjiä, niin asia saattaisi valjeta heillekin. Tätä pakkoa minäkin voisin kannattaa.

[Sivulause]

Yrittäjät on heitetty susille kuten maanviljelijät ja juopot. Kategorioissa on overlappia, toim. huom.

Tyhmä kansa puree ruokkivaa kättään. Tyhmä, laiska ja kateellinen.

Sen ymmärrän hyvin että maanviljelijän elämä vituttaa esimerkiksi vihervasemmistoa. Elävä muistutus ja piikki lihassa siitä, kun joku tekee eikä puhu, elää niin kuin opettaa. Poishan tuollaiset pitää tappaa.

Yrittäjät on vähän samassa tilassa. Virkamiehet ja osa palkansaajista on periaatteessa kaikilla mittareilla paremmassa asemassa kuin yrittäjä, poislukien se että yrittäjää ei kukaan pakota aamulla lähtemään töihin. (Yrittäjät toki tietävät että tämä "vapaus" on hyvinkin näennäistä.) Silti koetaan että yrittäjiä pitää kurittaa, asettaa "samalle viivalle" - mikä vitsi! Yrittäjä ei ole millään mittarilla samalla viivalla, mutta kuormittaa vaan pitäisi lisää.

Tämä on tätä päivää, ja ennen kaikkea tämän päivän sosialistista Suomea. Jos joku yrittää juosta kovempaa, asetetaan laki että kovempaa juokseville laitetaan sen verran kiviä taskuun että kaikki pääsee maaliin samaan aikaan.

[SatuSetä]

...

Tämä on tätä päivää, ja ennen kaikkea tämän päivän sosialistista Suomea. Jos joku yrittää juosta kovempaa, asetetaan laki että kovempaa juokseville laitetaan sen verran kiviä taskuun että kaikki pääsee maaliin samaan aikaan.

Nykysuomessa kaikilla on kiviä taskussa. Joiltakin niitä vaan halutaan poistaa ja käytännössä poistetaankin enemmän yhdenvertaisuuden nimissä.