Perussuomalaiset julkaisee suomalaisuusohjelman 26.9.2022

[Sakari]

Kannatan yhdessä muiden hommalaisten kanssa vapaata kielivalintaa toiseksi opeteltavaksi kieleksi. En oikein ymmärrä pakkoruotsin kannattajia siinä mitä hyötyä pakottajat katsovat ajavansa. Siis eikö se vapaus valita kieli olisi jokaisen omakohtainen valinta tarpeensa ja tulevaisuutensa mukaan. Jos menet peilin eteen ja kysyt itseltäsi kumpaako haluan enemmän pakkoa vai vapautta, miten vastaisit?

Miksi se nostattaa tunteet pintaan kun jotkut tahtovat vapautta. Ei ruotsinkieli minnekään katoa vaikka meillä kaikilla olisi  rahtunen enemmän vapautta, voisimme olla jopa onnellisempia kaikki. Sitä se vapaus on.

[Näkkileipä]

...Miksi se nostattaa tunteet pintaan kun jotkut tahtovat vapautta. Ei ruotsinkieli minnekään katoa vaikka meillä kaikilla olisi  rahtunen enemmän vapautta, voisimme olla jopa onnellisempia kaikki. Sitä se vapaus on.

Koska vastuullinen media ja pakkoruotsia fanaattisesti puolustavat poliitikot väittävät valheellisesti, että pakkoruotsin poistoa vaativien todellinen motiivi on ruotsin kielen opiskelun vastustaminen.
Olen monissa ruotsin kielen puolustajien kirjoituksissa huomannut, ettei nuo edes tahdo ymmärtää, mitä eroa on ruotsin kielen pakollisuudella ja ruotsin kielellä.
On helpompi hyökätä ruotsin kielen vastustajia kohtaan, kuin yrittää perustella ruotsin kielen pakollisuutta, vapaaehtoisen ruotsin kannattajille.

Sanalle "Pakkoruotsi" on tullut julkisessa keskustelussa erittäin negatiivinen mielikuva, itse käytän mieluummin positiivista termiä "vapaaehtoinen ruotsi" ja suosittelen tuota termiä muillekin.

[Roope2]

Milloin on eväät lopussa?

Silloin kun yrittää vakuuttaa, että turhan kielen opiskelu on hyödyllistä, jotta oppisi tavoitekieltä. (Li Andersson)

[sancai]

...Miksi se nostattaa tunteet pintaan kun jotkut tahtovat vapautta. Ei ruotsinkieli minnekään katoa vaikka meillä kaikilla olisi  rahtunen enemmän vapautta, voisimme olla jopa onnellisempia kaikki. Sitä se vapaus on.

Koska vastuullinen media ja pakkoruotsia fanaattisesti puolustavat poliitikot väittävät valheellisesti, että pakkoruotsin poistoa vaativien todellinen motiivi on ruotsin kielen opiskelun vastustaminen.
Olen monissa ruotsin kielen puolustajien kirjoituksissa huomannut, ettei nuo edes tahdo ymmärtää, mitä eroa on ruotsin kielen pakollisuudella ja ruotsin kielellä.
On helpompi hyökätä ruotsin kielen vastustajia kohtaan, kuin yrittää perustella ruotsin kielen pakollisuutta, vapaaehtoisen ruotsin kannattajille.

Sanalle "Pakkoruotsi" on tullut julkisessa keskustelussa erittäin negatiivinen mielikuva, itse käytän mieluummin positiivista termiä "vapaaehtoinen ruotsi" ja suosittelen tuota termiä muillekin.

Ehdottomasti. En kuitenkaan valitettavasti usko, että tuo ruotsin kielen ja pakkoruotsin rinnastaminen ovat pelkkä retorinen temppu, vaan tuosta asenteesta paistaa aika härskillä tavalla läpi se vanhan liiton svekomania ja ruotsalaisen ylivallan kannatus. Yläluokkaan kuuluvat suomenruotsalaiset pauhaavat nyt Twitterissä, miten heidän identiteettiään uhataan. Siis heidän identiteettinsä on suomenkielisten pakottaminen opettelemaan ruotsia? Nämä kaksikielisyyden ihanuudesta pauhaavat pitävät omia lapsiaan etnisesti segregoiduissa kouluissa. Kuten monikultturismi, myös kaksikielisyys on rikkaus, joka koskee vain tavallista tavallista työväenluokkaista kantasuomalaista.

[Pallopääkissa]

Persujen tulee ottaa pakkoruotsin vastustus yhdeksi vaaliaseeksi muiden lisäksi. Pelkällä maahanmuuttoaiheella ei pärjää. Kaikkia näitä täytyy pitää esillä: maahanmuuttopolitiikka, sananvapaus, EU, euro, huoltovarmuus (energia, maatalous, metsät, ruuan hinta, liikenneyhteydet), kriminaalipolitiikka, ja näiden seuraksi myös kielipolitiikka.

Oletteko miettineen missä määrin samat henkilöt ovat suvakkeja, EU-liittovaltiofanaatikkoja, globalistisia internationalisteja, sekä pakkoruotsin kannattajia?

Pakkoruotsi pitäisi mieluiten korvata sillä että oppilaan täytyy valita tarjottimelta JOKIN kieli. Englanti olisi pakollinen automaattisesti, mutta toinen kieli on vapaasti valittavissa. JOKIN kieli pitää valita mutta itse saa päättää MINKÄ. Joku haluaa saksan, joku ranskan, joku varmaankin ruotsin tms.

Se on sivuseikka aloittaako ensin englannilla ja myöhemmin ottaa toisen, vai toinen kieli ensin ja myöhemmin englanti, tai sitten molemmat yhtä aikaa. Englanti pitäisi aloittaa jollain luokalla alakoulussa. Toinen kieli alkaisi joko alakoulussa mutta viimeistään yläkoulun alkaessa. Näin olisi oppilaalla kaksi "pitkää" kieltä, mikäli hän jatkaa lukion puolella ja menee aikanaan YO-kokeisiin.

[falco]

Persujen suomalaisuusohjelma on tutusti mennyt monien suomenruotsalaisten tunteisiin. Tiedotustilaisuudessa paikalla ollutta mediaa ei kiinnostanut muu kuin persujen toistama pakkoruotsin poistamisvaatimus, joka mielestäni olisi fiksumpaa muotoilla positiiviseksi vapaan kielivalinnan vaatimukseksi. Ruotsinkielisen median toimittajat eivät oikeastaan esittäneet kysymyksiä vaan pitivät pitkiä monologeja.

Tunnen muutamia ruotsinkielisiä suomalaisia, ja heistä fiksuimmat varmaankin ymmärtävät vapaan kielivalinnan pointit, mutta eivät toki voi sitä julkisesti tukea, koska vaatimus on persujen esittämä. Valitettavan moni ruotsinkielinen kokee vapaan kielivalinnan vaatimuksen hyökkäykseksi ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan: heidän oikeuksiaan kuulemma poljetaan, vastakkainasettelua luodaan ja vihaa kylvetään kieliryhmien välille. Olen yrittänyt kysyä, miten liberaali kielipolitiikka ja valinnanvapauksien lisääminen polkee heidän oikeuksiaan tai synnyttää vihaa, mutta ei siihen kunnollista vastausta tule. Nyt on kuulemma erityisen kauhea hetki esittää tällaista vaatimusta (joka ei ole persuilta todellakaan uusi), koska Venäjä käy hyökkäyssotaa Euroopassa ja vähemmistöjä sorretaan.

Stubb tviittaili eilen, että persut haluavat canceloida ruotsin kielen.

Aivan järjettömiä, älyvapaita reaktioita.

Olen miettinyt, mistä monien ruotsinkielisten itsesuggerointi paniikkiin ja vihaan oikein kumpuaa. Homman jäsen Roope on ansiokkaasti tuonut foorumille HBL:n pääkirjoituksia ja kolumneja meidän hompanssien ihmeteltäväksi, ja arvelen, että siitä suunnasta löytyy ainakin osaselitys. Suomenkielinen media osaa jo jossain määrin suhtautua persuihin poliittisena toimijana asiallisesti, toki ylilyöntejä ja vihapuhetta edelleen esiintyy. Mutta HBL:n kaunainen vihankylvö persuja kohtaan tuntuu toistuvan vuodesta ja kuukaudesta toiseen. Roopen tänne suomentamat kirjoitukset ovat aivan hurjia. Aivan rutiininomaisesti persut nimetään äärioikeistolaiseksi tai rasistiseksi toimijaksi, ja lähinnä törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkistön täyttävät vihjailut Halla-ahon ja Breivikin välisestä yhteydestä esiintyvät lehden sivuilla.

Arvelisin HBL:n olevan hyvin vaikutusvaltainen Suomen ruotsinkielisen väestön asenne- ja mielipidemuokkaaja. Ja koska yhteiskunnassa on nyt yleisemminkin vallalla vähemmistöjä suojeleva identiteettipolitiikka, ihmisten ryhmittely erilaisiin joukkoihin heidän syntyperäisten ominaisuuksiensa perusteella sekä uhripisteiden luokittelu, suomenkielinenkin media näkee maan ruotsinkielisen vähemmistön erityistä suojelua kaipaavana eikä ainakaan mitenkään tartu persujen liberaaliin vapaan kielivalinnan ajatuksen tukemiseen.

[JoKaGO]

x 1 000 000

idiotiskt att isolera Finland från resten av nordiska grannländer.  Under  dessa tider med gemensamma militära övningar och Nato är det ju en självklarhet att Sverige och Finland har ett gemensamt språk. Vi borde oroa oss mer om ryssarna i Finland än att möta bort svenskan!

— Marita Asklund (@AsklundMarita) September 27, 2022

https://twitter.com/AsklundMarita/status/1574805908584022016

Eikö noi maritat tajua, millaisen vatipään kuvan he itsestään antavat, itselleen tärkeän asian, ruotsin kielen puolesta (Golimar käytti jo kaikki naamapalmut...) Tuolla tavalla meidän ei tarvitse kuin rasvata laakereita, kyllä maritat vetävät vaunuja siihen suuntaan, että loppukin pakkoruotsin kannatus häviää.

Ja sitten seuraava vatipää ilmoittautuu ruotsin kielen kannatuksen hävittämiseen:

Stubb tviittaili eilen, että persut haluavat canceloida ruotsin kielen.

 

[Roope]

Suomenruotsalaisessa mediassa on kailotettu viime päivät hysteerisinä, että Perussuomalaiset vaatii ohjelmassaan koko ruotsin kielen poistamista Suomesta. Sillä sitä pakkoruotsista luopuminen kuulemma tarkoittaa.

Helsingin Sanomat kirjoittaa Åbo Underrättelserin päätoimittaja Tom Simolan pääkirjoituksesta, jossa hän väittää "ruotsinkielisiä vihaavien" perussuomalaisten haluavan "mitätöidä ja poistaa kartalta koko ruotsin kielen”. Jää epäselväksi, mitä päätoimittaja kielirasisteiksi (!) kutsumiltaan perussuomalaisilta oikein vaatii, mutta anteeksipyyntö puolueelta ei hänelle enää riitä. Ehkä perussuomalaiset pitäisi mitätöidä ja poistaa kartalta.

Päätoimittaja tyrmistyi perus­suomalaisten ulostulosta – ”Halutaan mitätöidä ja poistaa kartalta”

RUOTSINKIELISEN sanomalehti Åbo Underrättelserin päätoimittaja Tom Simola on tyrmistynyt Perussuomalaisten viime viikolla julkaisemasta ”suomalaisuusohjelmasta”, jossa muun muassa vaaditaan pakollisten ruotsin opintojen poistamista. Simola julkaisi aiheesta painokkaan pääkirjoituksen viime viikolla. Sen otsikko oli: Hyvät perussuomalaiset, anteeksipyyntö ei riitä.

Puolue on vaatinut pakkoruotsin poistoa aiemminkin, mutta nyt julkaistu ohjelma oli Simolan tulkinnan mukaan suora hyökkäys.

”Se on erittäin surullista luettavaa. Siinä halutaan mitätöidä ja poistaa kartalta koko ruotsin kieli.”

[...]

Simola sanoo olevansa mielipiteissään isomman, ruotsinkielisen yhteisön äänitorvena.

”Ehdotus ei ollut megayllätys, näin on ollut ennenkin, mutta tuo äkillinen, voimakas tapa kyllä puhutti kahvipöydissä.”

Simola sanoo, että kun kansallisromanttinen suuntaus aikoinaan rantautui Suomeen, niin sekä suomen- että ruotsinkieliset ajoivat omaa asiaansa.

”Molemmat kieliryhmät tekivät tuolloin ylilyöntejä. Viime vuosina täällä on kuitenkin pystytty elämään molemmilla kielillä oikein hyvin. En näe, että tällä saralla olisi nyt ilmennyt mitään akuuttia, uutta ongelmaa.”

SUOMEN ruotsinkieliset ovat vähemmistökielen edustajina tottuneet taistelemaan oikeudesta käyttää omaa äidinkieltään, mutta taistelu on viime vuosikymmenten aikana muuttanut muotoaan. Simolan mukaan asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat koventuneet Turussa.

”Täällä Turussa ruotsi pysyy yhä enemmän seinien sisällä kotikielenä, kun samalla katukuvassa ruotsi on yhä harvemmin kuultava kieli. Ruotsinkielisten koulujen välitunneilla puhutaan yhtä paljon suomea kuin ruotsiakin. Vaikka meillä on ruotsinkielinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu, niin kieli ei kuulu eikä näy enää samoin kuin ennen.”

MITÄ Tom Simola ajattelee pakkoruotsista ja siitä, että kaikkialla Suomessa ruotsin kielen osaamisesta ei ole samanlaista hyötyä kuin jossain toisaalla?

”Ajattelen niin, että ei siitä ole haittaa, jos peruskoulussa lukee jonkin verran ruotsin kieltä. On ihan yleissivistävää, että pystyy sanomaan muutaman lauseen ruotsiksikin.”

Simola sanoo, että ruotsin kielen pakollinen oppimäärä on suhteellisen pieni, se ei mullista ihmisen koko elämää tai heikennä oppimistuloksia.

Hän sanoo kaipaavansa kaikkien puolueiden näkemyksiä juuri pakkoruotsista aiempaa selväsanaisemmin.

”Vasemmistoliitto ja Sdp ottaneet aika selkeän, myönteisen kannan tähän. Mutta jos mennään Kokoomukseen tai Vihreisiin, niin kovin selkeää kannanottoa sieltä ei ole tullut. Heidän suhteensa tähän asiaan on hyvin epäselvä.”

Helsingin Sanomat 3.10.2022

Pakkoruotsin lopettamisen koko ruotsinkielisen yhteisön tuhoamiseen rinnastava päätoimittaja Simola ei pysty esittämään jopa seitsemän vuoden pakkoruotsiputken puolustukseksi muuta kuin että on yleissivistävää osata sanoa muutama lause ruotsiksi.

Mielenkiintoista tosiaan seurata, mitkä puolueet komppaavat pakkoruotsittajamilitantteja ja miten. Li Anderssonin pakkoruotsin puolustus oli samaa naurettavaa tasoa kuin Simolalla. Pakkoruotsittajat tulevat painostamaan etenkin Kokoomusta, jotta se sitoutuisi pakkoruotsiin ja irtisanoutuisi Perussuomalaisista. Ihan hyvä eroja tekevä ja silmiä avaava vaaliteema siis.

Ruotsinkielisen median myrskystä tulee mieleen suomalainen sananvapauden käsite, jossa saa ajatella, mutta ei saa ilmaista ajatuksiaan. Perussuomalaisetkin olisivat saaneet ajatella vastustavansa pakkoruotsia, mutta ajatuksen kirjaaminen kieliohjelmaan oli "hyökkäys" ja "pohjanoteeraus".

PS:n kieliohjelman linjausta (joka vastaa aiempia linjauksia) on arvosteltu myös siitä, että näin pieni asia sopii huonosti tähän hetkeen, kun Suomea ravistelevat suuret kriisit. Että poliitikoilla pitäisi olla nyt mielessä ihan toisen suuruusluokan asiat.

Mikäs siinä, mutta missä tämä kritiikki oli vain kuukausi sitten, kun hallitus päätti lisätä pakkoruotsin tunteja peruskoulussa?

[Kim Evil-666]

En tiedä mitä pakollinen ruotsinkielen opiskelu on ruotsiksi- mutta suomeksi se on täyttä hevonpaskaa. Ruotsinkielisillä tuntuu olevan perustavaa laatua olevia vaikeuksia ymmärtää- mitä suomenkielellä sanotut asiat tarkoittavat. Joka käänteessä vedetään palkoa nenään- jos joku "kehtaa" arvostella ruotsinkielen turhuutta pakollisena opiskeltavana.

Herraskansa ei tunnu ymmärtävän- että herraskansan ajat ovat olleet takana jo ikuisuuden- eikä suomalaisia alaspäin katsova suhtautuminen ole ollut tätä päivää enää siihen samaan ikuisuuteen.

Pakoruotsittajat ovat kuin primitiivinen jäänne jostakin kuninkaiden loistokkuuden ajoilta. Ilmankos nämä samaiset primitiivi-ihmiset ovat niin innokkaasti suistamassa Suomea kohti kivikautta- raahaamalla kaikin voimin kivikautista ainesta maahamme maailman pahimmista pers'lävistä. Ehkä se on näille ainoa keino nykyisyydessä paistatella olemattomassa ylemmyydentunnossaan- ja tuntea itsensä valheellisesti yhä "herrakansaksi". RKP voisi lähteä hakkaamaan päätänsä somalialaiseen kiviseinään- kaikki voittaisivat.

Pakollinen ruotsinkielen opiskelu on suurta haaskausta- ja eritoten suurta tyhmyyttä ja hevonpaskaa.

[Luotsi]

Erinomaista että aihetta pidetään framilla näin vaalien alla!
Perustelut:

1) Ylivoimainen enemmistö (n 3/4) suomalaisista vastustaa pakkoruotsia.
2) Perussuomalaiset on ainoa ek-puolue joka sitä selkeästi vastustaa.

[Roope]

Demarikansanedustajat kampanjoivat pakkoruotsin puolesta yrittäen välttää pakkoruotsiin viittaamista.

Kaksikielisyys on osa pohjoismaista identiteettiä

SUOMEN perustuslain pykälä 17 määrää, että kansalliskielemme ovat suomi ja ruotsi. Tähän on historiallisia syitä, jotka eivät liity pelkästään menneisyyteen. Päinvastoin, kahdesta kansalliskielestä on tullut osa Suomen identiteettiä.

Siksi onkin valitettavaa, että perussuomalaiset haluavat keskittyä kieli- ja kulttuuriaiheisessa ohjelmassaan (HS 27.9.) luomaan kuiluja ihmisten välille tänä epävarmuuden aikana, jolloin Euroopassa soditaan. Suomalaisuusohjelma kääntää samalla selän Pohjoismaille. Samanaikaisesti olemme yhdessä Ruotsin kanssa liittymässä Natoon ja kehitämme kriisivalmiutta yhdessä Pohjoismaiden kanssa.

Kaksikielisyys on rikkaus, joka vahvistaa pohjoismaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta. Suomessa ruotsin kielen taito ei ole tarpeellinen vain siksi, että suomenruotsalaiset saisivat perustuslain takaaman palvelun omalla äidinkielellään, vaan myös siksi, että suomenkieliselle väestölle avataan ovet pohjoismaiseen aitoon yhteistyöhön.

Heidi Viljanen

kansanedustaja (sd), Pohjoismaiden neuvoston jäsen

Helsingin Sanomat 6.10.2022

Höpinää kaksikielisyydestä, kansalliskielistä ja Natoon liittymisestä, mutta ei perusteluja pakkoruotsille.

Suomen virallisesta kaksikielisyydestä huolimatta vain vähemmistö suomalaisista osaa suomea ja ruotsia kaksikielisinä, eikä tällä osaamisella ole juurikaan tekemistä pakkoruotsin kanssa.

Pohjoismaisessa yhteistyössä käytetään nykyään etenkin nuorempien keskuudessa yhteisenä kielenä englantia, ei ruotsia. Esimerkiksi pääministeri Marin tunnetusti käyttää Ruotsin pääministerin ja Ahvenanmaan maaneuvoksen kanssa keskustellessaan englantia.

Toinen samanlainen:

Demokraatti: Perussuomalaisten ”suomalaisuusohjelma” on epäasiallinen, harhaanjohtava ja tuhoisa, kirjoittaa Johan Kvarnström 2.10.2022

Suomen perustuslain pykälä 17 määrää, että kansalliskielemme ovat suomi ja ruotsi. Tähän on historiallisia syitä, jotka eivät liity pelkästään menneisyyteen.

Päinvastoin maamme kahdesta kansalliskielestä on tullut osa Suomen identiteettiä ja kansakunnan ominaispiirre. Kansalliskielet ovat osa kaikkien suomalaisten kulttuuriperintöön kuuluvaa kielellistä kiinnostusta, josta voimme olla ylpeitä, lisäksi ne ovat sekä nykyajan että tulevaisuuden vahvuus.

Ruotsin kieli ei ole osa suomalaisten suomenkielisen enemmistön identiteettiä, ja ruotsin kielen kuuluminen suomalaiseen kulttuuriperintöön on heille lähinnä kuriositeetti.

Tämä pitäisi hyväksyä. Perussuomalaiset tekevät kuitenkin päinvastoin käpertyessään kuvitteelliseen poteroonsa ”suomalaisuusohjelmallaan”, joka on mielestäni epäasiallinen, harhaanjohtava ja tuhoisa.

Olipa tarkoitus aito tai pelkkää provosointia, ohjelman ehdotukset ovat vakavia ja haitallisia. Kun me muut pyrimme ratkaisemaan akuutteja ongelmia ja luomaan kestävää kasvua pitkäjänteisesti, perussuomalaiset haluavat heikentää perustuslaillisia oikeuksia ja herättää muukalaisvastaisuutta häpeällisillä aloitteillaan.

VAIKKA näkemyksiä onkin useita, elinkeinoelämän, kansainvälisten järjestöjen ja yhdistysten viesti on selvä: kaksi kansalliskieltä on Suomelle etu. Tämä etu ei kavennu aikana, jolloin portista Venäjälle on tullut muuri, ja jolloin myös Itä-Suomi katsoo yhä enemmän länteen. Kun Suomi ja Ruotsi kulkevat käsi kädessä Natoon. Kun teemme laajempaa yhteistyötä kriisivalmiustoimissa Ruotsin kanssa. Kun pohjoismaisella yhteistyöllä voi olla entistä tärkeämpi rooli.

Kun kansanedustaja Kvarnström ei pysty puolustamaan pakkoruotsia, hän ryhtyy hakkaamaan olkiukkona kahdesta kansalliskielestä luopumista, jollaista PS:n ohjelmassa ei vaadittu.

Kvarnströmin höpinät Natosta, kriisivalmiudesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä ovat kuin samasta sapluunasta kansanedustaja Viljasen kanssa. Ehkä demarikansanedustajille on tosiaan jaettu tällainen sapluuna PS-vastaista kampanjointia varten.

Ruotsin kieli ei kosketa vain sitä vähemmistöä, jonka äidinkieli Suomessa on ruotsi. Kielellä on myönteinen merkitys koko kansalle, se on rikastuttava elementti, jolla on itseisarvoa ja josta on hyötyä. Pitää katsoa pidemmälle.

Silloin huomaamme nopeasti, että ruotsin kieltä käytetään pitkälti yli 20 miljoonan pohjoismaalaisen asukkaan välisessä viestinnässä ja suomi on pienempi kieli, mutta silti myös kieli, jota puolustamme, kehitämme ja josta olemme ylpeitä. Koska rakastamme sitä. Kuten rakastamme ruotsin kieltäkin.

Suomenkielinen enemmistö, jonka enemmistö vastustaa pakkoruotsia, ei ole samaa mieltä ruotsin kielen itseisarvosta, hyödystä ja rakastamisesta. Miksi Kvarnström ei anna heidän päättää omista asioistaan ja mielipiteistään?

Se viestintäarvo, joka ruotsin kielellä on ollut vielä joskus viime vuosisadalla Pohjoismaissa, on lähes lakannut olemasta. Nykyinen yhteinen kieli on englanti.

Kyse on myös oikeuksien turvaamisesta. Perustuslaissa todetaan: ”jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla”.

Perustuslain mukaan ”julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan”. Perussuomalaiset haluavat murskata nämä yhtäläiset perusteet. Me haluamme taata ne.

Perussuomalaisen ohjelmassa ei vaadita perustuslain muuttamista tai murskaamista. Kyse on vain pakkoruotsista, jolla ei ole mitään tekemistä palvelujen tuottamisen kanssa, koska ruotsinkieliset vaativat joka tapauksessa paljon parempaa osaamista kuin pakkoruotsilla tuotettu luokaton minimiosaaminen.

TÄLLÄ hallituskaudella kansalliskielet on otettu lainvalmistelussa ja lainsäädännössä paremmin huomioon kuin edellisessä porvarihallituksessa. Nyt myös kansalliskielistrategia on päivitetty.

Viimeisin merkittävä parannus on ruotsin kielen viikkotuntien lisääminen vuosiluokilla 6-9. Ruotsin kielen opetuksen alkamisen aikaistaminen muutama vuosi sitten oli perusteltua, mutta se merkitsi sitä, että oppituntien määrä oli liian pieni jaettavaksi neljälle vuodelle, kuten ruotsin kielen opettajat ovat todenneet. Sen sijaan kaikki hyötyvät toisen kotimaisen kielen yhtäjaksoisesta opetuksesta ilman pidempiä keskeytyksiä.

Pakkoruotsin aikaistamista alakouluun perusteltiin aikoinaan paremmilla oppimistuloksilla, kun alakouluikäiset lapset ovat mukamas vielä ennakkoluulottomia, eivätkä ole omaksuneet yläkoulusta pakkoruotsivastaisuutta. Kun tulokset päinvastoin huononivat, epäonnistunutta uudistusta ei peruttu, vaan yhä turhemmaksi muuttuvan pakkoruotsin tunteja lisättiin.

Kuten 2019 hallitusneuvotteluissa totesimme, haluamme sosialidemokraattien vahvistavan ruotsin kielen asemaa. Ero vuoden 2015 hallituksen muodostamiseen oli ilmeinen. Kysymys kuuluu, mikä on muiden suurten puolueiden kanta asiaan 2023?

Hyvä kysymys. Mitkä puolueet haluavat suomenkielisen enemmistön tahdon vastaisesti ylläpitää ja lisätä pakkoruotsia keväällä 2023?

[Roope]

Jalkapalloilija Tim Sparv on aktivoitu valistamaan meitä Helsingin Sanomissa kielitaidon hyödyistä, koska tietty poliittinen puolue on julkaissut populistisen manifestin.

Tim Sparv tiivistää vajavaisenkin kielitaidon valtavan merkityksen yhteen tärkeään lauseeseen

YKSI mieliasioistani perheen ja työn lisäksi on kielten opiskelu. Uuteen maahan muuttaminen ja sen myötä tilaisuus uuden kielen oppimiseen kuuluu sinne tänne säntäilevän elämäni parhaisiin puoliin.

Opiskelu aiheuttaa ajoittain harmaita hiuksia, kun joudun pänttäämään kielioppia ja uusia sanoja, mutta toisaalta se on aina antanut tuhat kertaa enemmän kuin ottanut.

Kielten osaamisesta on monenlaista etua. Pystyn lukemaan sanomalehteä ja tiedän, mitä ruokakaupassa on tarjolla, mutta tuntuu myös siltä, että olen kielen opettelun ansiosta sopeutunut vieraaseen ympäristöön nopeammin. Sen ansiosta on ollut helpompi luoda syvempi yhteys ihmisiin sekä kentällä että sen ulkopuolella. Kyky jongleerata pukuhuoneessa eri kielten välillä on ollut suureksi avuksi myös rakentaessani joukkuetta, jossa kaikki tuntevat olonsa kotoisaksi.

[...]

Oma kielitaitoni on kaikkea muuta kuin täydellinen, eikä siitä täydellistä tulekaan. Helpoiten minulta sujuvat äidinkieleni ruotsi, ja englanti. Lisäksi osaan jonkin verran suomea, tanskaa, hollantia ja saksaa. Tällä hetkellä opettelen tšekin kieltä, mutta sillä en toistaiseksi osaa sanoa juuri muuta kuin ”hei” ja ”hei sitten”.

[...]

Pidän niiden vanhempien asenteesta, jotka ymmärtävät kielten opiskelun hyödyt. Monet suomenkieliset vanhemmat esimerkiksi laittavat lapsensa ruotsalaiseen kielikylpyyn. Nuorissa on uteliaisuutta, joka antaa heille loistavan mahdollisuuden omaksua uusia kieliä. Meillä kotona puhutaan ruotsin, tšekin ja englannin sekoitusta, ja nyt elämme äärimmäisen hauskaa aikaa, kun pian kaksi vuotta täyttävä Leah-tyttäremme on alkanut puhua.

KOSKA globalisoituminen vain kiihtyy, kielitaito on työelämässä valtava kilpailuetu. Siksi tuntuu huolestuttavalta lukea, että kiinnostus kieliä kohtaan horjuu. Myös yhteiskunnan asenteet ja populistiset manifestit lyövät leimansa kieli-ilmastoomme.

Haluan rohkaista kaikki opettelemaan äidinkielensä lisäksi ainakin kahta vierasta kieltä. Kielet rakentavat siltoja. Näin opimme ymmärtämään paremmin muita maita ja kulttuureja, ja siitä olisi hyötyä meille kaikille ja aivan erityisesti tietyille poliittisille puolueille.

Helsingin Sanomat 7.10.2022

Ja sama ruotsiksi jostain syystä: Tim Sparv sammanfattar den enorma betydelsen av även bristfälliga språkkunskaper – ”Det viktigaste är att man vågar prata”

KOSKA globalisoituminen vain kiihtyy, kielitaito on työelämässä valtava kilpailuetu.

Ei ole. Miksi olisi?

Jo se kertoo oleellisen kielitaidon kilpailuedusta, että kieliä luetaan yhä vähemmän.

Myös yhteiskunnan asenteet ja populistiset manifestit lyövät leimansa kieli-ilmastoomme.

Sekö populistinen manifesti, jossa vaaditaan pakkoruotsin lakkauttamista?

Yhteiskunnan asenne on, että suomenkielisten on luettava pakkoruotsia, vaikka suuri enemmistö ei sitä halua.

Haluan rohkaista kaikki opettelemaan äidinkielensä lisäksi ainakin kahta vierasta kieltä.

Hyviä uutisia, Tim. Suomen kouluissa on opiskeltava ainakin kahta vierasta kieltä. Suomenkielisille se toinen kieli on pakkoruotsi, oli kielelle käyttöä tai ei. Vapaasti valittava – ainakin teoriassa – toinen kieli on yleensä englanti, jonka osaaminen on ruotsista poiketen käytännössä välttämätöntä.

Näin opimme ymmärtämään paremmin muita maita ja kulttuureja, ja siitä olisi hyötyä meille kaikille ja aivan erityisesti tietyille poliittisille puolueille.

Mitähän erityistä meitä kaikkia ja tiettyjä poliittisia puolueita hyödyttävää muiden maiden ja kulttuurien ymmärtämistä Tim on kielitaidollaan hankkinut?

[Roope2]

Taas julkisuudessa joku onneton on liittänyt yleissivistyksen ja ruotsin kielen opiskelun samaan lauseeseen. Kyllä 60-vuotta vanhan Otavan iso tietosanakirjan lukeminen antaa paremman yleissivistyksen kuin ylioppilaaksi tulleen ruotsin kielen opiskelu.

[Näkkileipä]

Pakkoruotsin puolustaminen on tavallaan paradoksi.
Moni pakollisuuden puolustaja on todennut seuraavan asian:
"Pakkoruotsista puhuminen on vain vihaa ja halveksuntaa ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan"
Pakollisuudesta ei voida luopua, vaikka se lisää vihaa ja halveksuntaa ruotsin kieltä kohtaan.

 Puheet vapaaehtoisesta ruotsin kielestä, eivät ole hyväksyttävää, vaikka se todennäköisesti vähentäisi ruotsin kielen vastaisuutta.

[Radio]

Entinen potkupalloilija on nyt ryhtynyt kielitieteilijäksi. Ruotsinkielen massaopiskelu väkisin vastentahtoisille oppilaille on pois muusta oppimisesta, turhauttavaa ja kallista. Jos tavoitteena olisi kielen osaaminen puhetaidon ja lukutaidon saavuttamiseksi, voisi motivaatiota löytyäkkin. Ihan ilman pakkoa.
Jos kielten opiskelu on edelleen sitä samaa sanojen ja kieliopin ulkoaopettelemista, se oli todella pakkopullaa.

[Emo]

Miettikääpä. Me täällä Suomessa ja Hommallakin vaadimme venäläisiä nousemaan vastarintaan ja syrjäyttämään Vladimir Putinin, vaikka itse emme (demokraattiseksi väitetyssä valtiossamme) saa edes pakkoruotsin opiskelua poistettua.
Onko varaa arvostella ryssäkansalaisia?

Pakkoruotsi ei heitä meitä hölmöläisiä vankilaan tai tapa meitä vaikka sitä vastustaisikin, silti mitään ei tapahdu.
Vaihtoehtoja olisi monia, mm. täydellinen kieltäytyminen pakkoruotsin opiskelusta. Lakko. Yläaste-ja lukioikäiset kieltäytyisivät  menemästä pakkoruotsin tunnille.
Toki voisivat sitten kieltäytyä menemästä muillekin tunneille ... No se ei ainakaan enää lukion kohdalla ole mikään ongelma, lukio on vapaaehtoinen koulu, sitä ei ole pakko käydä.
Ilman peruskoulutodistusta ei  kovin hyvin elämässä selviä, mutta ilman pakkoruotsia selviää.

Nuoriso on olevinaan kovin radikaalia, niin radikaalia että piripääministerikin leikkii vielä keski-ikäisenä teiniä ja haukkuu meitä buumereiksi.
Perjantaisin oppilaat muka taannoin koululakkoilivat jonkin aikaa ilmaston vuoksi.
Miksi menevät pakkoruotsin tunnille? Kysyn vaan.

[Julleht]

Miettikääpä. Me täällä Suomessa ja Hommallakin vaadimme venäläisiä nousemaan vastarintaan ja syrjäyttämään Vladimir Putinin, vaikka itse emme (demokraattiseksi väitetyssä valtiossamme) saa edes pakkoruotsin opiskelua poistettua.
Onko varaa arvostella ryssäkansalaisia?

Pakkoruotsi ei heitä meitä hölmöläisiä vankilaan tai tapa meitä vaikka sitä vastustaisikin, silti mitään ei tapahdu.
Vaihtoehtoja olisi monia, mm. täydellinen kieltäytyminen pakkoruotsin opiskelusta. Lakko. Yläaste-ja lukioikäiset kieltäytyisivät  menemästä pakkoruotsin tunnille.
Toki voisivat sitten kieltäytyä menemästä muillekin tunneille ... No se ei ainakaan enää lukion kohdalla ole mikään ongelma, lukio on vapaaehtoinen koulu, sitä ei ole pakko käydä.
Ilman peruskoulutodistusta ei  kovin hyvin elämässä selviä, mutta ilman pakkoruotsia selviää.

Nuoriso on olevinaan kovin radikaalia, niin radikaalia että piripääministerikin leikkii vielä keski-ikäisenä teiniä ja haukkuu meitä buumereiksi.
Perjantaisin oppilaat muka taannoin koululakkoilivat jonkin aikaa ilmaston vuoksi.
Miksi menevät pakkoruotsin tunnille? Kysyn vaan.

Tässä ollaan sen mittavan realisaation äärellä, että ruotsin opiskelua ei koeta mitenkään kovin tärkeäksi asiaksi, eikä se kiinnosta lakkoilun vertaa.

[Roope]

Tässä ollaan sen mittavan realisaation äärellä, että ruotsin opiskelua ei koeta mitenkään kovin tärkeäksi asiaksi, eikä se kiinnosta lakkoilun vertaa.

Suomalaisille tehtiin vuonna 2015 kerralla selväksi, että pakkoruotsi pysyy, vaikka kansalaiset tekisivät mitä. Ei auttanut kansalaisaloite ja pakkoruotsia vastustava suomalaisten ja kansanedustajien enemmistö.

Nyt Rkp/Folktinget-porukka on mesonut viikkokausia ruotsinkielisessä mediassa, että jo pelkkä PS:n kieliohjelman vaatimus pakkoruotsin poistamisesta on jotain kansanmurhaan rinnastettavaa ja että suomenkielisten alamaisten pitäisi ymmärtää alistua loppuiäkseen, koska hävisivät taistelunsa The Puoluetta vastaan seitsemän vuotta sitten.

[Emo]

^
^^
Samaa mieltä molempien kanssa, mutta JOS oppilaat päättäisivät etteivät mene ruotsintunnille, ja vanhempansa sitä päätöstä tukisivat, niin pakkoruotsi loppuisi siihen paikkaan. Kun ihminen ei jotain tee, hän ei silloin sitä tee.
Kysyy vain hieman tiettyjä ominaisuuksia (päättäväisyys, rohkeus, päämäärätietoisuus jne), niin joukkovoimalla syntyy tällaisissa asioissa muutos.

Olisipa edes 55% hölmöläisistä niinkuin minä, niin täällä olisi moni asia paremmin. Mutta hölmöläiset ovat minua parempia, hölmömpiä ja paremmin käyttäytyviä ihmisiä.

[Leostoa]

Oma kokemukseni on se, että ne jotka eivät todellakaan ole ruotsia opiskelleet (vaikka olisivat olleet tunneilla paikalla), päätyvät saamaan vapautuksen ruotsin kielestä. Kansallinen "Jo riittää"-kampanja jossa ruotsin kielen opiskelu vain lopetetaan, taitaisi poikia aika paljon vapautuksia. Ehkä se johtaisi lopulta maanlaajuiseen vapautumiseen.

Koen aika uskomattomana sen, miten normaaleinakin pitämäni suomenruotsalaiset ovat hyökänneet julkisesti suomalaisten etua vastaan tässä asiassa. Jos sama meno jatkuu, kohtelen heitä jatkossa kuin somaleita.

[Pallopääkissa]

Persujen kannattaisi ottaa miljoonapainos pakkoruotsin poisto-ohjelmasta ja jakaa se ainakin miljoonaan osoitteeseen. Persujen vapaaehtoiset voisivat jakaa sen postilaatikoihin, että ne varmasti jaetaan. Yleisölle pitäisi vaikka vääntää ratakiskosta miten älytön ja absurdi pakkoruotsi on.

[AcastusKolya]

Pakkovenäjää voitaisiin perustella aivan samoilla "historiallisilla" perusteilla kuin ruotsiakin. Ja venäjää puhuu hiukkasen isompi joukko kuin ruotsia...

[Faidros.]

Jos Faidroksella olisi sen ikäisiä kakaroita hallussaan, että voisi vaikuttaa heidän kielten opiskeluunsa koulussa, niin ehdottomasti englannin jälkeen venäjä!
Hyvässä ja vasinkin pahassa on hyvä osata venäjää.
Ruotsin kielellä ei tee nykyään yhtään mitään!

Virolainen kaverini opasti poikansa opettelemaan kiinaa, ei huono valinta sekään.

[Roope]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi Akavan väistyvä puheenjohtaja Sture Fjäder, joka on myös kokoomuksen ruotsinkielisen osaston puheenjohtaja, haukkuu perussuomalaisten kieliohjelman maanrakoon. Fjäderin kuningasajatus on, että pakkoruotsin sijaan pitäisi puhua hyötyruotsista.

Hbl: Sture Fjäder i HBL-Debatt: Glöm tvångssvenskan, det vi behöver är nyttosvenska 4.11.2022   (maksumuuri)

En tiedä, onko Fjäder muussa toiminnassaan yhtä epärehellinen kuin kirjoituksessaan, mutta lukijaa harhauttava argumentointi ja olkiukkoilu on melkoisen surkeaa. Esimerkiksi perustuslaissa mainittu Suomen kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia, eikä pakkoruotsin poistaminen tietenkään vaadi perustuslain muutosta, kuten Fjäder antaa ymmärtää.

Yllättäen Fjäder syyttää ruotsin kielen alamäestä Suomen ja Ruotsin EU:hun liittymistä. Samalla hämärällä logiikalla hän iloitsee Natoon liittymisestä, joka Fjäderin mukaan johtaa yhteistyön lisääntymiseen ja ruotsin kielen vahvistumiseen. Miksi ihmeessä näin tapahtuisi, kun Nato on kaiken lisäksi englanninkielinen, sitä tarina ei kerro. Fjäder kaipaa Brysseliin yhteistä pohjoimaista rintamaa ja "pohjoismaista suunnitelmaa", mikä ikinä se sitten olisikaan.

Fjäder korostaa pohjoismaisen markkina- ja työssäkäyntialueen suuruutta ja ruotsin kielen tärkeyttä siellä. Nuoret ovat kuulemma ottaneet Fjäderiin yhteyttä PS:n pakkoruotsipuheiden vuoksi, ja sanoneet, että "antaa heidän voittaa, jotta me ruotsinkieliset saamme parhaat työpaikat pohjoismaisilla työmarkkinoilla". On ne ovelia!

Fjäder kiistää, että PS:n kieliohjelman kohta, jonka mukaan pakkoruotsi aiheuttaa "koulun kielipainotteisen raskauden", pitäisi paikkaansa. Fjäder on kumoavinaan väitteen sillä, että "mitä enemmän kieliä osaa, sitä parempi" ja että "ruotsin osaamisen jälkeen on helpompi oppia saksaa ja englantia". Myöskään kieliohjelman väite, että pakkoruotsi heikentäisi kieli-ilmapiiriä, ei pidä paikkaansa, sillä sen tekevät perussuomalaiset.

Lopuksi Fjäder toteaa paljastavasti, että ruotsista pitää tehdä kaikin keinoin suosittua ja tärkeää, jotta muutkin kuin suomenruotsalaiset pitäisivät sitä tärkeänä.

Edit:
Kirjoituksen oheen liitetty piirros on todella omituinen. Siinä on muita puolueita kuvaava kilpimuuri, jonka takaa nousee puhekuplassa sana "svenska", ja ilmeisesti perussuomalaisia kuvaava vihainen ja ruma läski ukko, jonka rinnassa lukee "perunat".

[Lalli IsoTalo]

Fjäderin kuningasajatus on, että pakkoruotsin sijaan pitäisi puhua hyötyruotsista.

Hmm. Olisiko haittaruåtsi parempi ilmaisu kuin pakkoruåtsi?