Kirjoittaja Aihe: Tekoäly kehittyy  (Luettu 42808 kertaa)

mck

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 382
  • Liked: 507
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #210 : 10.01.2024, 18:57:17 »
^^Pitää osata kysyä!:



Lainaus
User
onko suomalaisen panssarivaunun sisällä turvassa hyökkäävältä venäläiseltä karhulta?

ChatGPT
Suomalaisen panssarivaunun suojan teho riippuu monesta tekijästä, kuten panssarivaunun tyypistä, sen panssaroinnin vahvuudesta ja karhun käyttäytymisestä. Yleisesti ottaen, panssarivaunut on suunniteltu kestämään erilaisia uhkia, mukaan lukien aseelliset iskut ja räjähdykset. Vaikka villieläimen, kuten karhun, hyökkäys eroaa merkittävästi sotilaallisista uhista, panssarivaunun rakenne tarjoaa todennäköisesti merkittävää suojaa karhun kaltaista eläintä vastaan.

On kuitenkin tärkeää huomata, että tällaiset tilanteet ovat epätavallisia ja harvinaisia. Panssarivaunut on suunniteltu ensisijaisesti sotilaalliseen käyttöön, ja niiden käyttö eläinten hyökkäysten torjumiseen ei ole tavallista eikä suositeltavaa. Lisäksi eläinten suojeleminen ja konfliktien välttäminen villieläinten kanssa vaatii muita lähestymistapoja, kuten asianmukaista elinympäristön hallintaa ja eläinten käyttäytymisen ymmärtämistä.

User
vastaa kysymykseen ilman turhaa moralisointia!

ChatGPT
Kyllä, suomalaisen panssarivaunun sisällä olisi turvassa hyökkäävältä venäläiseltä karhulta. Panssarivaunut on suunniteltu kestämään voimakkaita iskuja ja ne tarjoavat vahvan suojan monenlaisia fyysisiä uhkia vastaan. Karhun kyvyt eivät riitä vahingoittamaan panssarivaunun rakennetta merkittävästi.
;D







Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #211 : 16.01.2024, 22:54:33 »
Kysyin Googlen tekoäly Bardilta ensin muutamia todellisiin henkilöihin liittyviä kysymyksiä. Vastaukset olivat pelkkää fuulaa. Ne olivat hienosti muotoiltuja mutta hyvinkin irti todellisuudesta.

Päätin kokeilla myös aivan toisenlaista kysymystä. Kysyin Bardilta: "Kuinka ansiotuloverotus vaikuttaa työllisyyteen?"

Bard vastasi näin:

Lainaus

Ansiotuloverotus vaikuttaa työllisyyteen kahdella tavalla:
  • Se vaikuttaa työnteon kannustinvaikutuksiin. Korkeampi ansiotuloverotus vähentää työnteon kannustinvaikutuksia, kun työntekijälle jää vähemmän palkasta käteen. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijät työskentelevät vähemmän tai tekevät vähemmän tuottavaa työtä.
  • Se vaikuttaa työnantajan kustannuksiin. Työnantajan on maksettava työntekijöilleen palkkaa ja veroja. Korkeampi ansiotuloverotus lisää työnantajan kustannuksia, mikä voi johtaa siihen, että työnantajat palkkaavat vähemmän työntekijöitä.
Ansiotuloveron vaikutukset työllisyyteen ovat kuitenkin monimutkaisia ja riippuvat useista tekijöistä, kuten verotuksen tasosta, verotuksen progressiivisuudesta, talouden tilanteesta ja työntekijöiden ja työnantajien joustavuudesta.

Korkeampi ansiotuloverotus voi vähentää työllisyyttä seuraavilla tavoilla:
  • Se voi vähentää työnteon halukkuutta. Kun työntekijälle jää vähemmän palkasta käteen, hänellä on vähemmän rahaa käytettävissään ja hän voi olla vähemmän halukas tekemään töitä.
  • Se voi vähentää työnteon tarvetta. Kun työntekijöille maksetaan vähemmän palkkaa, he voivat tyytyä vähempään kulutukseen, mikä voi vähentää yritysten kysyntää työvoimaa kohtaan.
  • Se voi tehdä työnteosta vähemmän kannattavaa työnantajille. Kun työnantajien on maksettava työntekijöilleen korkeampi palkka ja verot, he voivat olla vähemmän halukkaita palkkaamaan uusia työntekijöitä.
Alempi ansiotuloverotus voi puolestaan lisätä työllisyyttä seuraavilla tavoilla:
  • Se voi lisätä työnteon halukkuutta. Kun työntekijälle jää enemmän palkasta käteen, hänellä on enemmän rahaa käytettävissään ja hän voi olla halukkaampi tekemään töitä.
  • Se voi lisätä työnteon tarvetta. Kun työntekijöille maksetaan enemmän palkkaa, heillä on enemmän rahaa käytettävissään, mikä voi lisätä yritysten kysyntää työvoimaa kohtaan.
  • Se voi tehdä työnteosta kannattavampaa työnantajille. Kun työnantajien on maksettava työntekijöilleen alhaisempi palkka ja verot, he voivat olla halukkaampia palkkaamaan uusia työntekijöitä.
Ansiotuloveron vaikutuksia työllisyyteen on tutkittu paljon, mutta tutkimuksien tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeampi ansiotuloverotus vähentää työllisyyttä, kun taas toiset tutkimukset eivät ole löytäneet tällaista yhteyttä.

On kuitenkin selvää, että ansiotuloverolla on jonkinlainen vaikutus työllisyyteen. Arviot siitä, kuinka suuri vaikutus on, vaihtelevat kuitenkin suuresti.


Tällä kertaa vastaus oli mielestäni ihan hyvä. Jos ylioppilaskokeessa olisi samaan kysymykseen vastattu samalla tavalla, uskon että vastauksesta olisi saanut varsin hyvät pisteet.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #212 : 17.01.2024, 01:49:15 »
Tein myös jatkokysymyksen: "Vaikuttaako verokiila kokonaisuudessaan työllisyyteen samalla tavoin kuin ansiotuloverot pelkästään?"

Bard vastasi:

Lainaus

Verokiila kokonaisuudessaan vaikuttaa työllisyyteen hieman eri tavoin kuin ansiotuloverot pelkästään. Verokiila tarkoittaa työnantajan ja työntekijän maksamia veroja ja maksuja yhteensä. Se koostuu ansiotuloverosta, työnantajamaksuista ja muista työnantajan maksamista maksuista, kuten työttömyysvakuutusmaksusta.

Ansiotuloveron vaikutukset työllisyyteen ovat pääasiassa työnteon kannustinvaikutuksissa. Korkeampi ansiotuloverotus vähentää työnteon kannustinvaikutuksia, kun työntekijälle jää vähemmän palkasta käteen. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijät työskentelevät vähemmän tai tekevät vähemmän tuottavaa työtä.

Verokiilan vaikutukset työllisyyteen ovat puolestaan monimutkaisempia. Verokiila vaikuttaa työllisyyteen sekä työnteon kannustinvaikutuksissa että työnantajan kustannuksissa.

Korkeampi verokiila voi vähentää työllisyyttä seuraavilla tavoilla:
  • Se voi vähentää työnteon halukkuutta. Kun työntekijöille jää vähemmän palkasta käteen, heillä on vähemmän rahaa käytettävissään ja he voivat olla vähemmän halukkaita tekemään töitä.
  • Se voi vähentää työnteon tarvetta. Kun työntekijöille maksetaan vähemmän palkkaa, he voivat tyytyä vähempään kulutukseen, mikä voi vähentää yritysten kysyntää työvoimaa kohtaan.
  • Se voi tehdä työnteosta vähemmän kannattavaa työnantajille. Kun työnantajien on maksettava työntekijöilleen korkeampi palkka ja verot, he voivat olla vähemmän halukkaita palkkaamaan uusia työntekijöitä.
Alempi verokiila voi puolestaan lisätä työllisyyttä seuraavilla tavoilla:
  • Se voi lisätä työnteon halukkuutta. Kun työntekijöille jää enemmän palkasta käteen, heillä on enemmän rahaa käytettävissään ja he voivat olla halukkaampi tekemään töitä.
  • Se voi lisätä työnteon tarvetta. Kun työntekijöille maksetaan enemmän palkkaa, heillä on enemmän rahaa käytettävissään, mikä voi lisätä yritysten kysyntää työvoimaa kohtaan.
  • Se voi tehdä työnteosta kannattavampaa työnantajille. Kun työnantajien on maksettava työntekijöilleen alhaisempi palkka ja verot, he voivat olla halukkaampia palkkaamaan uusia työntekijöitä.
Verokiilan vaikutuksia työllisyyteen on tutkittu paljon, mutta tutkimuksien tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeampi verokiila vähentää työllisyyttä, kun taas toiset tutkimukset eivät ole löytäneet tällaista yhteyttä.

On kuitenkin selvää, että verokiilalla on jonkinlainen vaikutus työllisyyteen. Arviot siitä, kuinka suuri vaikutus on, vaihtelevat kuitenkin suuresti.

Verokiilan ja ansiotuloveron vaikutukset työllisyyteen ovat samankaltaisia siinä, että ne molemmat voivat vähentää työnteon kannustinvaikutuksia. Korkeampi verokiila tai ansiotulovero vähentää työnteon kannattavuutta, mikä voi johtaa siihen, että työntekijät työskentelevät vähemmän tai tekevät vähemmän tuottavaa työtä.

Verokiilan ja ansiotuloveron vaikutukset työllisyyteen voivat kuitenkin myös vaihdella. Verokiila vaikuttaa myös työnantajan kustannuksiin, kun taas ansiotulovero vaikuttaa vain työntekijän kustannuksiin. Korkeampi verokiila voi siis johtaa siihen, että työnantajat palkkaavat vähemmän työntekijöitä, vaikka työntekijöiden kannustinvaikutukset eivät muuttuisi.


Kuten vastauksesta näkyy, se on hyvin samankaltainen edellisen kanssa. Tämä on tietenkin ymmärrettävää siinä mielessä että kysymykset olivat hyvin samankaltaisia. Mutta jotenkin sitä vaan odottaisi että vastaus pureutuisi enemmän ansiotuloveron ja niiden muiden maksujen eroihin ja erilaisiin vaikutuksiin.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 207
  • Liked: 63601
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #213 : 17.01.2024, 09:20:03 »
Tein myös jatkokysymyksen: "Vaikuttaako verokiila kokonaisuudessaan työllisyyteen samalla tavoin kuin ansiotuloverot pelkästään?"

Kuten vastauksesta näkyy, se on hyvin samankaltainen edellisen kanssa. Tämä on tietenkin ymmärrettävää siinä mielessä että kysymykset olivat hyvin samankaltaisia. Mutta jotenkin sitä vaan odottaisi että vastaus pureutuisi enemmän ansiotuloveron ja niiden muiden maksujen eroihin ja erilaisiin vaikutuksiin.

Mielestäni verokiilaan kuuluu myös kulutus- ja haittaverot kuten alkoholiverotus, autoverotus ja suurimpana arvonlisävero. Otapa nuo mukaan kysymykseesi. Ja koita kysyä mitä mieltä Bard on alvista. Koita saada Bard ymmärtämään arvonlisäveron käänteinen progressio. Pienituloinen maksaa joka eurostaan alvia kun taas suurituloinen vain osasta tuloistaan.

Jään linjoille....

-i-

MUOKS: kyselin itse ChatGPT:ltä:
Lainaus
ChatGPT
Tämä esimerkki havainnollistaa hyvin regressiivisen veron, kuten arvonlisäveron, ominaispiirteitä. Regressiivinen vero tarkoittaa sitä, että veroprosentti laskee tulojen kasvaessa. Käytännössä se merkitsee sitä, että alempituloiset maksavat suuremman osuuden tuloistaan verojen muodossa verrattuna korkeampituloisiin.

Jos pienituloinen henkilö ansaitsee 1000 euroa kuussa ja käyttää sen kaiken elämiseen, hän maksaa arvonlisäveroa koko tuloistaan. Suurituloinen henkilö ansaitsee 10000 euroa kuussa, mutta käyttää vain 3000 euroa elämiseen. Vaikka suurituloinen maksaa absoluuttisesti enemmän arvonlisäveroa (3000 euroa) kuin pienituloinen (1000 euroa), suhteellinen verotaakka suurituloiselle on pienempi. Tämä johtuu siitä, että suurituloisen henkilön kulutusosuus hänen tuloistaan on pienempi, ja arvonlisävero kohdistuu vain kulutukseen.

Suhteellisen verotaakan ollessa pienempi korkeampituloisilla, tämä voi edistää tuloerojen kasvua ja herättää kysymyksiä verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Progressiivisen verotusjärjestelmän kannattajat argumentoivat, että progressiivinen verotus, jossa korkeammat tulot verotetaan suhteessa enemmän, voisi edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tuloerojen tasaamista.

User
Käytännössä regressio on ikään kuin käänteinen progressio?


ChatGPT
Kyllä, olet oikeassa. Regressiivinen verotus toimii käytännössä käänteisenä progressiiviselle verotukselle.

Progressiivisessa verotuksessa veroprosentti kasvaa tulojen mukana, kun taas regressiivisessa verotuksessa veroprosentti pienenee tulojen kasvaessa. Tämä tarkoittaa, että alempituloiset maksavat suuremman osuuden tuloistaan veroihin verrattuna korkeampituloisiin regressiivisessa järjestelmässä. Arvonlisävero on tyypillinen esimerkki regressiivisesta verosta, koska se kohdistuu kulutukseen, ja alempituloiset kuluttavat suuremman osuuden tuloistaan kuin korkeampituloiset.

Siinä hyvin muotoiltua tekstiä kokoomuksen talousneroille ja vaikkapa nykyiselle valtionvarainministerille alvista.

-i-
« Viimeksi muokattu: 17.01.2024, 09:32:12 kirjoittanut ikuturso »
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 207
  • Liked: 63601
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #214 : 17.01.2024, 09:40:50 »
Näköjään olin väärässä verokiilasta:

Lainaus
Kun puhutaan verokiilasta, lasketaanko myös arvonlisävero siihen?

ChatGPT
Verokiila yleensä viittaa työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulojen välimatkoihin. Työntekijän nettotulot ovat ne rahat, jotka hän saa käteen veronpidätyksen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen. Verokiilaan voidaan siis laskea palkasta pidätetyt verot ja työntekijän sosiaaliturvamaksut.

Arvonlisäveroa ei yleensä oteta suoraan huomioon verokiilassa, koska se ei liity suoraan työvoimakustannuksiin. Arvonlisävero on kulutusvero, joka kohdistuu tuotteiden ja palveluiden hintoihin, eikä se ole sidoksissa suoraan työntekijän palkkaan tai työnantajan työvoimakustannuksiin.

Jos kuitenkin tarkastellaan kokonaisveroastetta tai työvoimakustannusten vaikutusta yrityksen kustannusrakenteeseen, voidaan ottaa huomioon myös muita veroja, kuten yritysverot ja sosiaaliturvamaksut. Näin saadaan laajempi näkemys siitä, kuinka paljon kustannuksista jää käteen sekä työntekijälle että työnantajalle.

Lainaus
Mutta arvonlisävero otetaan huomioon kun puhutaan kokonaisveroasteesta?

ChatGPT
Kyllä, arvonlisävero otetaan yleensä huomioon kun puhutaan kokonaisveroasteesta. Kokonaisveroaste kuvaa kaikkien verojen ja maksujen suhdetta kansantalouden bruttokansantuotteeseen (BKT). Tämä sisältää niin tuloverot, omaisuusverot, arvonlisäverot kuin myös muut verot ja maksut.

Arvonlisävero otetaan huomioon kokonaisveroasteessa, koska se on merkittävä osa valtion ja kuntien verotuloja. Vaikka se ei ole suoraan sidoksissa tuloihin, se vaikuttaa kuitenkin laajalti kulutukseen ja talouteen. Tämän vuoksi se sisällytetään yleensä kokonaisveroasteen laskentaan antamaan kokonaisvaltainen kuva maan verotuksesta ja sen vaikutuksesta talouteen.

Sekotin siis verokiilan ja kokonaisveroasteen.
Mutta mielenkiintoista on, että tekoälyn käytettävissä olevan lähdemateriaalin mukaan sotumaksut ovat verokiilaa, mutta pakolliset eläkevakuutusmaksut eivät:

Lainaus
Ovatko eläkemaksut osa verokiilaa?

ChatGPT
Eläkemaksut eivät yleensä ole osa verokiilaa. Verokiila viittaa työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulojen väliseen eroon, ja se lasketaan ottaen huomioon palkasta pidätetyt verot ja työntekijän sosiaaliturvamaksut.

Eläkemaksut liittyvät kuitenkin työvoimakustannuksiin. Työnantajat maksavat usein eläkemaksuja työntekijöiden puolesta. Nämä eläkemaksut eivät ole suoraan työntekijän nettotulojen pidätyksiä, mutta ne ovat osa kokonaiskustannuksia, jotka työnantaja ottaa huomioon palkkausta määritellessään.

Kun tarkastellaan laajempaa näkökulmaa työvoimakustannuksista, voidaan ottaa huomioon myös eläkemaksut. Mutta kun puhutaan verokiilasta, yleensä keskitytään enemmän niihin maksuihin, jotka vaikuttavat suoraan työntekijän nettotuloon, kuten tuloverot ja sosiaaliturvamaksut.

User
Suomessa eläkemaksut ovat lakisääteisiä ja ne ovat noin 25% bruttotuloista
ChatGPT
Suomessa eläkemaksut ovat indeed lakisääteisiä, ja ne koostuvat sekä työntekijän että työnantajan osuuksista. Yleensä eläkemaksut lasketaan prosentteina bruttotuloista.

Työntekijän eläkemaksut (TyEL) ovat yleensä noin 7,25% bruttopalkasta (tieto voi vaihdella hieman) ja työnantajan osuus on myös noin 17–18%. Yhteensä nämä muodostavat noin 24–25% bruttotuloista, kuten mainitsit.

Vaikka eläkemaksut eivät suoraan ole osa verokiilaa, ne ovat merkittävä osa työvoimakustannuksia ja voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon nettotuloja jää työntekijälle. Tämä on erityisen tärkeää ottaa huomioon palkkoja ja etuja suunnitellessa, koska se vaikuttaa sekä työnantajan että työntekijän talouteen.

Tekoälyttömyyttä voi näemmä käyttää hyvin erilaisten termien määrittelyyn. Sehän ei keksi noita itse, vaan löytää tuon tiedon jostain lähteistä ja rakentaa vastauksensa niihin pohjautuen. Tässäkin kun Nikolas oli kiinnostunut verotuksen ja verokiilan vaikutuksesta ostovoimaan ja talouteen, määritelmällisesti suomalaisena piiloverotuksena pidettävät varsin suuret eläkevakuutusmaksut jäivät kokonaan huomiotta, koska ne eivät kuulu verokiilaan indeed.

Eläkemaksut jäävät myös seuraavassa huomiotta...
Lainaus
Mitä tarkoitetaan piiloverotuksella tai veronomaisilla maksuilla?

ChatGPT
Piiloverotus tai veronomaiset maksut viittaavat erilaisiin maksuihin tai kustannuksiin, jotka eivät ole suoria veroja, mutta joilla voi olla verotuksellisia vaikutuksia. Nämä maksut voivat olla välillisiä, hajautettuja tai epäsuoria tapoja, joilla valtio kerää varoja ilman perinteistä tuloverotusta.

Esimerkkejä piiloverotuksesta tai veronomaisista maksuista voivat olla:

Arvonlisävero (ALV): Vaikka ALV on avoin ja näkyy suoraan tuotteen tai palvelun hinnassa, se saattaa koetaan piiloverona, koska se on kuluttajalle epäsuora vero. ALV kohdistuu kulutukseen, ja kuluttaja maksaa sen ostaessaan tavaroita tai palveluita.

Eri maksut ja maksujen korotukset: Tietyt maksut, kuten liikenteenvalvontamaksut, luvat, maksut sähköstä tai vedestä ja muut vastaavat, voivat katsottavan piiloveroina. Ne eivät ole suoria tuloveroja, mutta ne muodostavat kustannuksia, jotka voivat vaikuttaa kotitalouden talouteen.

Työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut: Vaikka nämä maksut ovat usein avoimia ja ilmoitetaan suoraan palkkakuitissa, ne saattavat silti koetaan piiloveroina, koska ne lisäävät työvoimakustannuksia ja voivat vaikuttaa työllisyyteen.

Valmisteverot: Alkoholiin, tupakkaan ja polttoaineisiin liittyvät verot ovat myös esimerkkejä piiloveroista, koska ne lisäävät näiden tuotteiden hintoja ja vaikuttavat siten kulutukseen.

Piiloverotus voi olla tapa kerätä varoja ilman suoraa tuloverotusta, ja se voi vaikuttaa eri tavoin talouteen ja kansalaisten käyttäytymiseen. Tärkeää on tietää, mitkä kaikki kustannukset tai maksut voivat muodostaa piiloveroja, jotta ymmärrettäisiin kokonaisverorasitus.

Eläkevakuutusmaksut ovat ChatGPT:n tai sen käytettävissä olevan materiaalin sokea piste. Se löytää jopa veden ja sähkön piiloverona, koska ne alentavat kansalaisen ostovoimaa. Mutta eläkemaksut jäävät tässäkin taka-alalle. Suomen eläkejärjestelmä lakisääteisenä näyttäisi olevan jotenkin poikkeus?

Lainaus
Eivätkö eläkemaksut ole piiloveroa

ChatGPT
Termi "piilovero" voidaan ymmärtää monin tavoin, mutta yleensä se viittaa epäsuoriin tai hajautettuihin tapoihin, joilla valtio kerää varoja ilman perinteistä tuloverotusta. Eläkemaksut eivät ole täysin piiloveroja, koska ne ovat usein avoimesti ilmoitettuja ja ne kohdistuvat tiettyyn tarkoitukseen, kuten eläkkeiden rahoittamiseen.

Eläkemaksut Suomessa, kuten TyEL (työeläkevakuutusmaksut), ovat osa sosiaaliturvamaksuja. Sekä työntekijä että työnantaja maksavat näitä maksuja eläkejärjestelmän rahoittamiseksi. Näitä maksuja ei yleensä kutsuta piiloveroiksi, koska ne ovat selkeästi ilmoitettuja ja ne on tarkoitettu rahoittamaan sosiaaliturvajärjestelmää.

Kuitenkin, kun puhutaan verokiilasta tai työvoimakustannuksista, eläkemaksut otetaan yleensä huomioon, koska ne muodostavat merkittävän osan työvoimakustannuksista. Työnantajan maksamat eläkemaksut voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon nettotuloja jää työntekijälle, vaikka ne eivät suoraan ole tuloveroja.

Nyt ne eläkemaksut olivatkin sotumaksuja ja näin ollen osa verokiilaa, vaikka ei.

Tässä löytyikin esimerkki siitä, kuinka tekoäly ei ole looginen. Kun eläkemaksuja lähestyy eri suunnista, saa eri vastauksen. Tuon jälkeen voisi toki alkaa inttää sen kanssa, mutta millainen kysymys, sellainen vastaus.

No kun trollien kanssa jaksan veistellä, kysyin vielä kerran:
Lainaus
Sanoit, että eläkemaksut eivät ole osa verokiilaa, mutta sosiaaliturvamaksut ovat. Nyt sanoit, että eläkemaksut ovat sosiaaliturvamaksuja. Silloinhan ne olisivat myös osa verokiilaa. Miten tämä pitäisi käsittää?

ChatGPT
Pahoittelen mahdollisesti aiheuttamaani sekaannusta. Käsitteet voivat tosiaan olla monimutkaisia, ja niiden tulkinta voi vaihdella hieman eri yhteyksissä. Yritän selventää asiaa:

Eläkemaksut ja verokiila: Yleisesti ottaen eläkemaksut, kuten TyEL (työeläkevakuutusmaksut), eivät ole osa perinteistä verokiilaa, koska verokiila yleensä viittaa tuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen yhdistelmään. Eläkemaksut ovat kuitenkin osa työvoimakustannuksia ja voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon nettotuloja jää työntekijälle.

Sosiaaliturvamaksut: Sosiaaliturvamaksut voivat sisältää erilaisia maksuja, kuten eläkemaksut, sairausvakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut. Sosiaaliturvamaksut otetaan yleensä huomioon verokiilassa, koska ne vaikuttavat suoraan työntekijän nettotuloon.

Yllä olevissa vastauksissa on ehkä tullut sekaannusta, ja kiitän sinua huomautuksestasi. Tärkeää on muistaa, että käsitteiden tulkinta voi vaihdella, ja ne voivat olla hieman erilaisia eri yhteyksissä tai asiantuntijoiden välillä. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi verotuksesta ja työvoimakustannuksista on tärkeää tarkastella kaikkia asiaan liittyviä maksuja, kuten eläkemaksuja, sosiaaliturvamaksuja ja muita työnantajan kustannuksia.

ChatGPT:stä tulisi hyvä kansanedustaja tai presidenttiehdokas. "En ollut missään väärässä, sekoitit vain käsitteet".

-i-
« Viimeksi muokattu: 17.01.2024, 09:51:36 kirjoittanut ikuturso »
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #215 : 17.01.2024, 15:14:58 »

Mielestäni verokiilaan kuuluu myös kulutus- ja haittaverot kuten alkoholiverotus, autoverotus ja suurimpana arvonlisävero.


Kyse ei ole mielipiteestä. Katso asiantuntevista lähteistä mitä verokiilaan kuuluu.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #216 : 17.01.2024, 15:33:43 »
Kun edelliset vastaukset olivat niin samankaltaisia, muotoilin kysymyksen, joka nimenomaan painottaa ansiotuloverojen ja verokiilan muun osan eroa.

Kysyin: "Luonnehdi ansiotuloverojen ja muiden verokiilaan kuuluvien maksujen välisiä eroja niiden työllisyysvaikutuksissa."

Bard vastasi:

Lainaus

Ansiotuloverojen ja muiden verokiilaan kuuluvien maksujen välillä on joitakin keskeisiä eroja niiden työllisyysvaikutuksissa.

Ansiotuloverojen työllisyysvaikutukset ovat pääasiassa työnteon kannustinvaikutuksia. Korkeampi ansiotuloverotus vähentää työnteon kannustinvaikutuksia, kun työntekijälle jää vähemmän palkasta käteen. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijät työskentelevät vähemmän tai tekevät vähemmän tuottavaa työtä.

Muiden verokiilaan kuuluvien maksujen työllisyysvaikutukset ovat puolestaan monimutkaisempia. Ne vaikuttavat työllisyyteen sekä työnteon kannustinvaikutuksissa että työnantajan kustannuksissa.

Työnantajamaksujen työllisyysvaikutukset ovat pääasiassa työnantajan kustannusten kautta välittyviä. Korkeat työnantajamaksut voivat johtaa siihen, että työnantajat palkkaavat vähemmän työntekijöitä, vaikka työntekijöiden kannustinvaikutukset eivät muuttuisi.

Muut verokiilaan kuuluvat maksut, kuten työttömyysvakuutusmaksut, voivat vaikuttaa työllisyyteen sekä työnteon kannustinvaikutuksien että työnantajan kustannusten kautta. Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksut voivat vähentää työntekijöiden kannustinvaikutuksia, kun työntekijät tietävät, että heille maksetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Työttömyysvakuutusmaksut voivat myös lisätä työnantajan kustannuksia, mikä voi johtaa siihen, että työnantajat palkkaavat vähemmän työntekijöitä.

Ansiotuloverojen ja muiden verokiilaan kuuluvien maksujen työllisyysvaikutusten suuruus ja suunta riippuvat useista tekijöistä, kuten verotuksen tasosta, verotuksen progressiivisuudesta, talouden tilanteesta ja työntekijöiden ja työnantajien joustavuudesta.

Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että korkeat verokiilat voivat vähentää työllisyyttä. Verojen alentaminen voi puolestaan lisätä työllisyyttä, mutta vaikutus riippuu siitä, miten verojen alentaminen kohdennetaan.


Vastaus oli edelleen melko yleisluontoista lätinää. Ilmeisesti, jos kysyjä haluaa kovia lukuja, niitä pitää erikseen kysymyksessä vaatia.

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 292
  • Liked: 26945
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #217 : 17.01.2024, 16:14:24 »
Vastaus oli edelleen melko yleisluontoista lätinää. Ilmeisesti, jos kysyjä haluaa kovia lukuja, niitä pitää erikseen kysymyksessä vaatia.

Kovista luvuista puheenollen, kysyin Bardilta omenien jakamisesta:
Kysymys:

Lainaus
Liisalla, Villellä ja Mikolla on mukanaan 7 omenaa. Jos omenat jaetaan tasan heidän kesken, kuinka monta kokonaista omenaa riittää kullekin heistä?

Vastauksen alun ja lopun ymmärrän, mutta välissä on jotain kummaa:

Lainaus
Yhdessä on kolme ihmistä, ja omenat jaetaan tasan heidän kesken. Siksi jokaiselle heistä riittää 7 / 3 = 2,33 kokonaista omenaa.

Koska omenat ovat kokonaisia, jokaiselle heistä riittää tasan kaksi kokonaista omenaa. Loppuosan, eli 0,33 omenaa, voi jakaa joko kahden kesken tai jättää yhdelle heistä.

Jos omenat jaetaan kahden kesken, jokaiselle heistä riittää tasan kaksi kokonaista omenaa ja 0,165 kokonaista omenaa.

Jos omenat jätetään yhdelle heistä, hän saa tasan kaksi kokonaista omenaa ja 0,165 kokonaista omenaa ylimääräiseksi.

Vastaus: Kullekin heistä riittää tasan kaksi kokonaista omenaa.

Draft 2 oli järkevämpi:

Lainaus
Liisa, Ville ja Miko ovat yhteensä kolme henkilöä. 7 omenaa jaettuna tasan kolmeen osaan antaa tasan 2,33 omenaa per henkilö. Koska omenat ovat kokonaisia, kullekin henkilölle riittää tasan kaksi kokonaista omenaa. Yksi omena jää siis yli.

Vastaus: kullekin henkilölle riittää tasan kaksi kokonaista omenaa, yksi omena jää yli.

Draft 3:

Lainaus
Liisalla, Villellä ja Mikolla on yhteensä 7 omenaa. Jos omenat jaetaan tasan heidän kesken, jokaiselle heistä riittää 7 / 3 = 2,33 kokonaista omenaa. Koska omenaa ei voi jakaa osiin, jokaiselle heistä riittää kaksi kokonaista omenaa ja yksi kolmasosa omenaa.

Vastaus: 2 kokonaista omenaa ja yksi kolmasosa omenaa

ChatGPT 3.5:n vastaus samaan kysymykseen:

Lainaus
Jos Liisalla, Villellä ja Mikolla on yhteensä 7 omenaa ja ne jaetaan tasan kolmen henkilön kesken, niin jokainen heistä saa 7 omenaa jaettuna 3 henkilölle. Lasketaan jakolasku:

7 omenaa / 3 henkilöä ≈ 2 kokonaista omenaa per henkilö.

Joten jokainen heistä saa noin 2 kokonaista omenaa tasan jaossa.
« Viimeksi muokattu: 17.01.2024, 16:17:39 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

mck

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 382
  • Liked: 507
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #218 : 17.01.2024, 16:43:54 »
GPT4 samaan kyssäriin:

Lainaus
Kun 7 omenaa jaetaan tasan Liisan, Villen ja Mikon kesken, kullekin heistä riittää 2 kokonaista omenaa.

# Calculating the number of whole apples each person gets when 7 apples are divided equally among 3 people (Liisa, Ville, and Mikko)

total_apples = 7
people = 3

apples_per_person = total_apples // people
apples_per_person


Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #219 : 17.01.2024, 17:29:17 »
Jotenkin tuo ChatGPT vaikuttaisi nokkelammalta noiden omenakysymysten perusteella. Tämä siitä huolimatta että myös Bard osasi antaa järkevän vastauksen, mutta se oli yksi vastaus, ja sen muissa vastauksissa oli erikoisia mausteita.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #220 : 17.01.2024, 18:32:12 »
Jatkoin itseäni kiinnostavalla veroaiheella.

Kysyin: "Luonnehdi erilaisten verojen vaikutusta pääomien pakenemiseen maasta."

Bard vastasi:

Lainaus

Erilaiset verot voivat vaikuttaa pääomien pakenemiseen maasta monin eri tavoin. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että korkeat verot ja monimutkaiset verojärjestelmät voivat kannustaa pääomien pakenemiseen.

Ansiotuloverot voivat vaikuttaa pääomien pakenemiseen kahdella tavalla:
  • Ne voivat vähentää työnteon kannustinvaikutuksia. Korkeat ansiotuloverot voivat vähentää työnteon kannattavuutta, mikä voi johtaa siihen, että ihmiset siirtävät pääomiaan maihin, joissa verot ovat alhaisemmat.
  • Ne voivat lisätä pääomien siirtämisen helppoutta. Ansiotuloverot ovat usein progressiivisia, mikä tarkoittaa, että korkeimpia tulotasoja verotetaan korkeammalla verokannalla. Tämä voi kannustaa ihmisiä siirtämään pääomiaan sellaisiin maihin, joissa verokanta on tasaisempi tai jossa korkeimpia tulotasoja ei veroteta yhtä korkealla verokannalla.
Työnantajamaksut voivat vaikuttaa pääomien pakenemiseen kahdella tavalla:
  • Ne voivat lisätä työnantajan kustannuksia. Korkeat työnantajamaksut voivat lisätä työnantajan kustannuksia, mikä voi johtaa siihen, että yritykset siirtävät tuotantoaan maihin, joissa työnantajamaksut ovat alhaisemmat.
  • Ne voivat lisätä pääomien siirtämisen helppoutta. Työnantajamaksut ovat usein kiinteä prosenttiosuus työntekijöiden palkasta. Tämä voi kannustaa yrityksiä siirtämään pääomiaan sellaisiin maihin, joissa työnantajamaksut ovat alhaisemmat tai joissa niitä ei ole lainkaan.
Erityisverot, kuten varallisuusverot, voittoverot ja pääomaverot, voivat vaikuttaa pääomien pakenemiseen monin eri tavoin. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että korkeat erityisverot voivat kannustaa pääomien pakenemiseen.

Erityisverojen vaikutus pääomien pakenemiseen riippuu useista tekijöistä, kuten veron tasosta, verotuksen progressiivisuudesta, veropohjan laajuudesta ja verojärjestelmän läpinäkyvyydestä.

Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että korkeat verot ja monimutkaiset verojärjestelmät voivat kannustaa pääomien pakenemiseen. Tämä johtuu siitä, että korkeat verot voivat vähentää työnteon kannattavuutta ja lisätä työnantajan kustannuksia. Lisäksi korkeat verot voivat lisätä pääomien siirtämisen helppoutta.


Kohtuullisen yllätyksetön vastaus. Ajattelin että tekoäly voisi kahlata kaikenlaiset verot yksitellen esimerkinomaisesti läpi, ja kommentoisi niiden vaikutuksia, mutta käy se noinkin.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #221 : 17.01.2024, 18:57:47 »
Joku tubettaja oli kysynyt tekoälyltä mikä voisi olla tekoälyn rooli ilmestyskirjan tapahtumissa ja kirjoittamaan siitä saarnan. Liitteenä kuva, jossa ovat kysymys ja tekoälyn vastaus.

Tuossa vielä URL: https://www.youtube.com/watch?v=ABHz5oZx-WA

« Viimeksi muokattu: 17.01.2024, 19:00:29 kirjoittanut Nikolas »

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #222 : 17.01.2024, 19:33:11 »
Seuraavaksi päätin kokeilla kysyä hieman eri aiheesta. Olen ajatellut että perustulo ja negatiivinen tulovero voivat olla oikeastaan sama asia mutta eri nimellä ja vähän erilaisella toteutuksella, siten että negatiivinen tulovero hoidetaan verottajan kautta, ja perustulo taas hoidetaan jonkin verottajasta erillisen viraston kautta. Käsitykseni mukaan perustulo ja negatiivinen tulovero voidaan kuitenkin toteuttaa siten että ne ovat käytännössä täysin toisiaan vastaavat.

Päätinpä kuitenkin kysyä asiaa tekoälyltä. Käytin johdattelevaa kysymyksenasettelua.

Kysyin: "Miten perustulo ja negatiivinen tulovero eroavat toisistaan?"

Bard vastasi:

Lainaus

Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat molemmat tulonsiirtojärjestelmiä, jotka on suunniteltu turvaamaan kansalaisten toimeentulon. Ne eroavat toisistaan kuitenkin seuraavilla tavoilla:

Perustulo on kiinteä rahasumma, joka maksetaan kaikille kansalaisille riippumatta heidän tulotasostaan. Negatiivinen tulovero puolestaan on verojärjestelmä, jossa pienituloisille maksetaan verohyvitystä.

Perustuloa voidaan pitää jonkinlaisena tulopohjana, jonka päälle muut tulot lisätään. Negatiivinen tulovero puolestaan on verojärjestelmä, jossa tulot lasketaan ensin pois veropohjasta ja sitten maksetaan verohyvitystä.

Perustulo on yksinkertainen järjestelmä, joka on helppo toteuttaa. Negatiivinen tulovero on monimutkaisempi järjestelmä, joka vaatii monimutkaisen verojärjestelmän.

Perustuloa on pidetty kannustavampana työntekoon kuin negatiivista tuloveroa. Tämä johtuu siitä, että perustulo ei vähennä työnteon kannattavuutta, kun taas negatiivinen tulovero voi vähentää työnteon kannattavuutta, jos verohyvitys on riittävän suuri.

Perustuloa on pidetty myös tasa-arvoisempana järjestelmänä kuin negatiivista tuloveroa. Tämä johtuu siitä, että perustulo takaa kaikille kansalaisille saman toimeentuloturvan, kun taas negatiivinen tulovero voi johtaa siihen, että pienituloiset saavat suuremman tulonsiirron kuin keskituloiset.

Perustuloa on kokeiltu useissa maissa, mutta negatiivista tuloveroa on kokeiltu vain muutamassa maassa.

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto perustulon ja negatiivisen tuloveron keskeisistä eroista:

Ominaisuus   Perustulo   Negatiivinen tulovero
Muoto   Kiinteä rahasumma   Verohyvitys
Tulos vaikuttaa   Ei   Kyllä
Kannustavuus   Kannustavampi   Vähemmän kannustava
Tasa-arvo   Tasa-arvoisempi   Epätas-arvoisempi
Käytännön toteutus   Yksinkertainen   Monimutkainen
Kokeilut   Useissa maissa   Muutamissa maissa


Odotukseni poikkesivat vastauksesta melkoisen paljon. Mutta ehkä tosiaan negatiivisen tuloveron malleja on käsitelty julkisissa keskusteluissa ja tutkimuksissa siten että ne käytännössä eroaisivat paljonkin perustulosta, mikä hyvinkin voisi selittää nuo erot, jos tekoäly on käyttänyt niitä lähteinään. Myös kirjoitusvirhe taulukossa oli hieman yllättävä, ottaen huomioon kuinka muuten hyvää suomen kieltä tekoäly kirjoittaa.

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 765
  • Liked: 5401
  • Merirosvoradio
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #223 : 17.01.2024, 19:47:05 »
Tekoälyohjelmia on useita ja ne kilpailevat keskenään. Ok, kehitystä tapahtuu. Ihan hauskaa vertailla niiden vastauksia kiperiin kysymyksiin politiikasta ja uskonnosta.
Sieltä paistaa läpi ohjelmoijien kannat ja tietokannat.
https://u24.gov.ua/
Pojat, kansan urhokkaan,
Mi Puolan, Lützin, Leipzigin
Ja Narvan mailla vertaan vuoti,
Viel' on Suomi voimissaan,
Voi vainolaisten hurmehella peittää maan.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 154
  • Liked: 91498
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #224 : 17.01.2024, 19:53:38 »
Sieltä paistaa läpi ohjelmoijien kannat ja tietokannat.

Valeälymedian "journalistien" tietokannat ovat samasta käärmeenkuopasta lähtöisin.
— Monikulttuuri ei ole yhteiseloa vaan kulttuurien sotaa.
— Maahanmuutto ei ole hopealuoti vaan niskalaukaus.
— Hiilineutraalisuus ei ole vetotekijä vaan hirttosilmukka.
— Turvallisesta maasta tuleva tp-hakija on pummi.
— Kotimaassaan lomaileva kuuluu kotimaahansa.
— Vain konkurssinero ottaa velkaa hyväntekeväisyyteen

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #225 : 17.01.2024, 20:02:06 »
On mielenkiintoista yrittää juksata tekoälyä ansaan. Ajattelin kysyä jotain sellaista missä monet ihmisetkin menevät lankaan.

Kysyin: "Onko distributismi oikeistolainen vai vasemmistolainen talousmalli?"

Bard antoi vastaukseksi kolme eri luonnosta.

Tässä ensimmäinen luonnos:

Lainaus

Distributismi on talousmalli, joka pyrkii jakamaan varallisuutta ja tuloa tasaisemmin. Se voidaan nähdä sekä oikeistolaisena että vasemmistolaisena talousmallina riippuen siitä, miten sitä toteutetaan.

Oikeistolaiselta kannalta distributismi voidaan nähdä markkinatalouden täydentäjänä. Se voidaan nähdä keinona vähentää markkinatalouden aiheuttamaa tuloerojen kasvua ja luoda vakaampi talousjärjestelmä. Distributismi voidaan toteuttaa esimerkiksi verojärjestelmän kautta, joka kohdistaa enemmän verotusta korkeimpiin tuloihin.

Vasemmistolaiselta kannalta distributismi voidaan nähdä markkinatalouden vastakohtana. Se voidaan nähdä keinona luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Distributismi voidaan toteuttaa esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän kautta, joka takaa kaikille kansalaisille toimeentuloturvan.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että distributismi on monimutkainen talousmalli, jota voidaan nähdä sekä oikeistolaisena että vasemmistolaisena. Distributismin tulkinta riippuu siitä, miten sitä toteutetaan ja millä tavoitteilla sitä tavoitellaan.

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto distributismin keskeisistä ominaisuuksista:

Ominaisuus   Distributismi
   
Tavoite   Tulojen ja varallisuuden tasaisempi jakaminen
Toteutus   Verot, sosiaaliturva
Oikeistolainen vai vasemmistolainen   Riippuu toteutuksesta


Tässä toinen luonnos:

Lainaus

Distributismi on talousmalli, jossa tuotantovälineet ovat yksityisomistuksessa, mutta voitot jaetaan tasaisemmin kuin perinteisessä kapitalismissa. Distributismin kannattajat uskovat, että tämä edistää taloudellista tasa-arvoa ja sosiaalista yhtenäisyyttä.

Distributismin voidaan nähdä oikeistolaisena talousmallina, koska se perustuu yksityiseen omistukseen. Distributistit kuitenkin eroavat perinteisistä oikeistolaisista siinä, että he uskovat, että taloudellinen tasa-arvo on tärkeää.

Distributismin voidaan nähdä myös vasemmistolaisena talousmallina, koska se pyrkii edistämään taloudellista tasa-arvoa. Distributistit kuitenkin eroavat perinteisistä vasemmistolaisista siinä, että he eivät usko valtion roolin lisäämiseen taloudessa.

Lopullinen vastaus kysymykseen siitä, onko distributismi oikeistolainen vai vasemmistolainen talousmalli, riippuu siitä, miten näitä käsitteitä määritellään. Jos yksityisomistusta pidetään oikeistolaisena piirteenä, distributismi voidaan nähdä oikeistolaisena talousmallina. Jos taloudellinen tasa-arvo pidetään vasemmistolaisena piirteenä, distributismi voidaan nähdä vasemmistolaisena talousmallina.

Distributismin voidaan nähdä myös kolmannen tien talousmallina, joka yhdistää joitakin oikeistolaisia ja vasemmistolaisia piirteitä.


Tässä kolmas luonnos:

Lainaus

Distributismi on talousfilosofia, joka korostaa tulojen tasaisempaa jakautumista. Se on siis yhteiskuntamalli, jossa tulot jaetaan tasaisemmin kuin nykyisessä kapitalismijärjestelmässä.

Distributismin voidaan nähdä olevan sekä oikeistolainen että vasemmistolainen talousmalli. Se on oikeistolainen siinä mielessä, että se korostaa yksilönvapautta ja markkinataloutta. Distributismi kuitenkin myös korostaa tulojen tasaisempaa jakautumista, mikä on ominaista vasemmistolaisuudelle.

Distributismin voidaan nähdä olevan oikeistolainen talousmalli seuraavilla tavoilla:
  • Se korostaa yksilönvapautta. Distributismi uskoo, että ihmiset ovat vapaita tekemään omia valintojaan taloudessa. Se ei siis kannata keskusjohtoista taloutta tai valtion sääntelyä.
  • Se korostaa markkinataloutta. Distributismi uskoo, että markkinatalous on tehokas tapa tuottaa ja jakaa tavaroita ja palveluita. Se ei siis kannata sosialismia tai kommunismia.
Distributismin voidaan nähdä olevan vasemmistolainen talousmalli seuraavilla tavoilla:
  • Se korostaa tulojen tasaisempaa jakautumista. Distributismi uskoo, että tulojen epätasainen jakautuminen on epäoikeudenmukaista. Se kannattaa siis tulojen tasaisempaa jakautumista, esimerkiksi tulonsiirtojärjestelmien avulla.
  • Se korostaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Distributismi uskoo, että kaikilla ihmisillä on oikeus elämään kunnioitettavassa ja turvallisessa asemassa. Se kannattaa siis sosiaalisia ohjelmia, jotka auttavat heikoimmassa asemassa olevia.
Loppujen lopuksi distributismin oikeistolaisuus tai vasemmistolaisuus riippuu siitä, miten sitä tulkitsee. Jos distributismia tulkitsee yksilönvapauden ja markkinatalouden näkökulmasta, se on oikeistolainen talousmalli. Jos distributismia tulkitsee tulojen tasaisemman jakautumisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, se on vasemmistolainen talousmalli.


En nyt osaa varmaksi sanoa pidänkö eniten toisesta vai kolmannesta luonnoksesta, mutta Bard unohti mielestäni oleellisia asioita, kuten pienyrittäjien ja kapitalistien määrän yhteiskunnassa, ja yksityisten tuottavien pääomien jakautumisen.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #226 : 17.01.2024, 20:06:27 »

Tässäkin kun Nikolas oli kiinnostunut verotuksen ja verokiilan vaikutuksesta ostovoimaan ja talouteen


Öhömm, suosittelen että luet tekoälylle esittämäni kysymykset uudelleen. En maininnut ostovoimaa mitenkään.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #227 : 17.01.2024, 20:14:06 »

Sieltä paistaa läpi ohjelmoijien kannat ja tietokannat.


Kyllä, tekoäly on täysin niistä riippuvainen. Tekoälyä voitaisiin verrata nojatuolitieteilijään, jonka kaikki tietämys riippuu niistä kirjallisuuslähteistä ja raporteista, jotka ovat hänen saatavillaan. Mitään tieteellisiä kokeita hän ei tee, mutta lukee lähteitä ja tekee päätelmiä niiden perusteella.

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 765
  • Liked: 5401
  • Merirosvoradio
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #228 : 17.01.2024, 20:30:23 »
Kysymykset pitäisi (ehkä) tehdä mahdollisimman anonyymisti. Niistä voidaan tehdä johtopäätöksiä kysyjästä ja yleisemminkin. Isoveljen valvontakoneisto on iso.
Vainoharha ei aina ole harha. Menneet viestisi saatat löytää edestäsi. Olet päässyt listalle.
https://u24.gov.ua/
Pojat, kansan urhokkaan,
Mi Puolan, Lützin, Leipzigin
Ja Narvan mailla vertaan vuoti,
Viel' on Suomi voimissaan,
Voi vainolaisten hurmehella peittää maan.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 207
  • Liked: 63601
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #229 : 17.01.2024, 21:53:01 »

Mielestäni verokiilaan kuuluu myös kulutus- ja haittaverot kuten alkoholiverotus, autoverotus ja suurimpana arvonlisävero.


Kyse ei ole mielipiteestä. Katso asiantuntevista lähteistä mitä verokiilaan kuuluu.


Tässäkin kun Nikolas oli kiinnostunut verotuksen ja verokiilan vaikutuksesta ostovoimaan ja talouteen


Öhömm, suosittelen että luet tekoälylle esittämäni kysymykset uudelleen. En maininnut ostovoimaa mitenkään.

Oletpas piikikäs.

My bad. Itse ajattelen verokiilaa ostovoiman kautta ja ChatGPT:n kanssa tuli ostovoima vastaan.

Sinänsä nimenomaan ostovoiman kautta puhutaan kaksinkertaisesta verokiilasta, jossa palkasta lähtee verokiilan mukaiset maksut ja ostetun palvelun hintaa rasittavat myös työnantajamaksut ja kuluttaja- ja haittaverot. Siinä kohtaa riippuen lähteestä myös alv liitetään verokiilaan.

Mutta näköjään yksinkertainen verokiila olikin määritelmällisesti varsin yksikäsitteisesti rajattu.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Peppersack

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 90
  • Liked: 144
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #230 : 17.01.2024, 22:26:00 »
Itävaltalainen Swarovski Optik-yhtiö on lanseerannut lintubongareille tarkoitetut  tekoälykiikarit. Nappia painamalla kiikarit tunnistavat kiikareissa näkyvän linnun n. viidessä sekunnissa ja kertovat lajin kiikareiden käyttäjälle.

Lainaus
The binoculars, aimed mostly at bird watchers, gain their ability to identify birds from the Merlin Bird ID project, created by Cornell Lab of Ornithology. As confirmed by a hands-on demo conducted by The Verge, the user looks at an animal through the binoculars and presses a button. A red progress circle fills in while the binoculars process the image, then the identified animal name pops up on the built-in binocular HUD screen within about five seconds.

https://arstechnica.com/information-technology/2024/01/famous-xkcd-comic-comes-full-circle-with-ai-bird-identifying-binoculars/

Pallopääkissa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 353
  • Liked: 7340
  • Kansalliskonservatiivi ja arvokonservatiivi
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #231 : 17.01.2024, 22:43:32 »
Miten yleinen on teko-tekoäly eli itse tehdyt jutut joiden väittää olevan tekoälyn tekemiä?
Kissafani

mck

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 382
  • Liked: 507
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #232 : 17.01.2024, 23:36:52 »
Miten yleinen on teko-tekoäly eli itse tehdyt jutut joiden väittää olevan tekoälyn tekemiä?

Tekoälyjen väärinkäyttö niin, että ihmisten itse luomat työt esitetään tekoälyn tuotoksina, on ilmiönä olemassa, mutta sen yleisyyttä on vaikea arvioida tarkasti. Tällainen toiminta voi ilmetä monissa muodoissa, kuten akateemisissa tutkimuksissa, taiteessa, kirjallisuudessa tai muussa luovassa työssä. Usein tällainen väärinkäyttö liittyy haluun hyödyntää tekoälyn uutuusarvoa tai teknologista viehätystä.

Koska tekoälyt, kuten GPT-mallit, ovat tulleet yhä suositummiksi ja niiden tuottama sisältö on usein korkealaatuista, jotkut saattavat väittää itse luomansa työn olevan tekoälyn tekemää saadakseen lisähuomiota tai uskottavuutta. Tämä voi olla erityisen houkuttelevaa aloilla, joilla tekoälyyn liittyvä innovaatio on arvostettua.

On kuitenkin tärkeää huomata, että suurin osa tekoälyn käyttäjistä ja kehittäjistä noudattaa eettisiä periaatteita ja on avoimia siitä, milloin ja miten tekoälyä käytetään. Akateemisessa maailmassa ja monilla luovilla aloilla on myös selkeitä ohjeistuksia ja standardeja, jotka edellyttävät tekijän tai käytetyn teknologian läpinäkyvää esittämistä.

Yleisesti ottaen, vaikka tällainen väärinkäyttö voi esiintyä, se ei ole valtavirtaa, ja monet yhteisöt ja organisaatiot pyrkivät edistämään eettistä käytäntöä ja läpinäkyvyyttä tekoälyn käytössä.

Suupala

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 64
  • Liked: 128
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #233 : 17.01.2024, 23:56:45 »
Pystyykö tekoäly tunnistamaan poliittisen suuntautumisen vaikkapa lehtiartikkelista tai kolumnista? Eli voiko tekoäly kahlata Hesarin, Aamulehden, Kalevan, Keskipohjanmaan, IlkkaPohjalaisen tai vaikka kaikki ilmestyvät lehdet läpi ja kertoa mihin aatesuuntaan ne uutisoinnissaan eritoten kallistuvat?
Voiko tekoäly erottaa kommunistisen ja keskustalaisen ideologian tekstinäytteiden perusteella, vai meneekö liian vaikeaksi?

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 292
  • Liked: 26945
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #234 : 18.01.2024, 00:46:48 »
Voiko tekoäly erottaa kommunistisen ja keskustalaisen ideologian tekstinäytteiden perusteella, vai meneekö liian vaikeaksi?

Ainakin jossain määrin on mahdollista ohjelmallisesti luokitella tekstejä mm. erilaisiin poliittisiin suuntauksiin kuuluviksi. Mutta tällaiset luokittelut eivät ole täydellisen virheettömiä ja lisäksi jos luokittelija on opetettu jonkinlaisilla esimerkeille tunnistamaan erilaisia suuntauksia, ei välttämättä ole kaikkien ihmistenkään mielestä selvää tai kiistatonta miten mikäkin esimerkki pitäisi luokitella.

Tekoälyjen väärinkäyttö niin, että ihmisten itse luomat työt esitetään tekoälyn tuotoksina, on ilmiönä olemassa, mutta sen yleisyyttä on vaikea arvioida tarkasti. Tällainen toiminta voi ilmetä monissa muodoissa, kuten akateemisissa tutkimuksissa, taiteessa, kirjallisuudessa tai muussa luovassa työssä. Usein tällainen väärinkäyttö liittyy haluun hyödyntää tekoälyn uutuusarvoa tai teknologista viehätystä.

@mck, oliko tämä tekstisi muuten kenties tekoälyn luoma? Se muistutti kovasti ChatGPT:n suoltamia tuotoksia...
« Viimeksi muokattu: 18.01.2024, 00:58:41 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #235 : 18.01.2024, 01:03:21 »

Pystyykö tekoäly tunnistamaan poliittisen suuntautumisen vaikkapa lehtiartikkelista tai kolumnista? Eli voiko tekoäly kahlata Hesarin, Aamulehden, Kalevan, Keskipohjanmaan, IlkkaPohjalaisen tai vaikka kaikki ilmestyvät lehdet läpi ja kertoa mihin aatesuuntaan ne uutisoinnissaan eritoten kallistuvat?
Voiko tekoäly erottaa kommunistisen ja keskustalaisen ideologian tekstinäytteiden perusteella, vai meneekö liian vaikeaksi?


Siinäpä hyvä haaste. Eipä muuta kuin kysymään.

Muotoilin kysymykseni näin: "Onko Suomen lehdistössä havaittavissa poliittista suuntautumista?"

Bard vastasi:

Lainaus

Lyhyt vastaus on kyllä. Suomen lehdistössä on havaittavissa poliittista suuntautumista, joka näkyy muun muassa uutisvalinnoissa, toimittajien kommenteissa ja mielipidekirjoituksissa.

Pitempi vastaus on, että poliittisen suuntautumisen määrä ja laatu vaihtelevat lehdestä toiseen. Suuret valtakunnalliset lehdet, kuten Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja MTV3 ovat yleensä hieman vasemmistolaismielisiä. Pienempiä paikallislehtiä on puolestaan vaikeampi luokitella poliittisesti, sillä ne pyrkivät usein olemaan mahdollisimman riippumattomia.

Poliittinen suuntautuminen näkyy lehdissä usein uutisvalinnoissa. Esimerkiksi jotkut lehdet saattavat antaa enemmän tilaa uutisille, jotka ovat positiivisia hallitukselle tai hallituspuolueille. Toiset lehdet taas saattavat keskittyä enemmän uutisiin, jotka ovat kriittisiä hallitukselle tai hallituspuolueille.

Poliittinen suuntautuminen näkyy lehdissä myös toimittajien kommenteissa ja mielipidekirjoituksissa. Esimerkiksi jotkut toimittajat saattavat olla avoimesti kriittisiä hallitusta tai hallituspuolueita kohtaan. Toiset toimittajat taas saattavat olla avoimesti myötämielisiä hallitusta tai hallituspuolueita kohtaan.

Poliittinen suuntautuminen on lehdille haaste, sillä se voi heikentää lukijoiden luottamusta lehtiin. Lukijat haluavat usein luottaa siihen, että lehdet raportoivat uutisia objektiivisesti ja riippumattomasti.

Lehdistö on kuitenkin itse pyrkinyt parantamaan objektiivisuudensa ja riippumattomuutensa tasoa. Esimerkiksi useat lehdet ovat luoneet journalistisia ohjeita, jotka määrittelevät, miten uutisia tulee raportoida.


Eipä mitään yllätystä siinäkään. Tarkentavilla kysymyksillä todennäköisesti saa tarkempia vastauksia.

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 292
  • Liked: 26945
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #236 : 18.01.2024, 01:18:43 »
Eipä mitään yllätystä siinäkään. Tarkentavilla kysymyksillä todennäköisesti saa tarkempia vastauksia.

Bardin vastaus kysymykseen "Mikä on Helsingin Sanomien poliittinen suuntaus?":

Lainaus
Helsingin Sanomien poliittinen suuntaus on ollut aiemmin perinteisesti vasemmistolainen, mutta se on muuttunut viime vuosina hieman keskustaa kohti. Lehti on itse määritellyt itsensä sitoutumattomaksi, mutta sen uutisointi ja mielipidekirjoittelu heijastaa kuitenkin usein vasemmistolaista arvomaailmaa.

Lehden uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa, mutta mielipidekirjoittelussa lehden toimittajien omat arvot ja mielipiteet näkyvät vahvemmin. Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva Euroopan unionin kannattaja.

Helsingin Sanomien poliittista suuntausta on kritisoitu viime vuosina siitä, että se on muuttunut liian vasemmistolaisiksi. Lehti on kuitenkin itse kiistänyt tämän väitteen ja sanonut, että se pyrkii edelleen tarjoamaan monipuolista ja tasapuolista uutisointia.

Helsingin Sanomien poliittinen suuntaus voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:

Uutisointi: Helsingin Sanomien uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehti pyrkii tarjoamaan monipuolisen kuvan ajankohtaisista tapahtumista.
Mielipidekirjoittelu: Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva Euroopan unionin kannattaja.
Pääkirjoitukset: Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ovat lehden virallinen kanava, ja ne heijastavat usein lehden toimittajien arvomaailmaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Helsingin Sanomien poliittinen suuntaus on perinteisesti ollut vasemmistolainen, mutta se on muuttunut viime vuosina hieman keskustaa kohti. Lehti on kuitenkin edelleen vahvasti sitoutunut monipuoliseen ja tasapuoliseen uutisointiin.

Ja ChatGPT 3.5:n vastaus:

Lainaus
Helsingin Sanomat on suomalainen sanomalehti, ja se on Suomen suurin ja vanhin päivittäinen sanomalehti. Helsingin Sanomien omistaa Sanoma Media Finland. Lehden poliittinen suuntaus on yleisesti ottaen pidetty liberaalina ja sitoutumattomana. Se pyrkii tarjoamaan monipuolista ja tasapainoista uutisointia, eikä se ole sidoksissa mihinkään tiettyyn poliittiseen puolueeseen.

On kuitenkin tärkeää huomata, että lehdillä ja medioilla voi olla monimutkaisia suhteita poliittisiin kysymyksiin, ja niiden linja voi vaihdella eri aiheissa. Lisäksi journalismiin liittyy aina toimittajien oma näkökulma ja ammattieettiset periaatteet, jotka voivat vaikuttaa uutisointiin. Jos olet kiinnostunut Helsingin Sanomien tämänhetkisestä poliittisesta suuntauksesta, suosittelen tarkistamaan lehden viimeisimmät pääkirjoitukset ja analyyttiset artikkelit.



Bardin vastaus kysymykseen: "Mikä on Yleisradion poliittinen suuntaus?":

Lainaus
Yleisradion poliittista suuntausta on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Yle on itse määritellyt itsensä sitoutumattomaksi yleisradioksi, joka pyrkii tarjoamaan monipuolista ja tasapuolista uutisointia.

Ylen uutisointia on kuitenkin kritisoitu siitä, että se on liian vasemmistolaispainotteista. Esimerkiksi vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan Ylen uutisointi on kriittisempää hallitusta kohtaan kuin opposition kohtaan. Tutkimus myös havaitsi, että Ylen uutisissa korostetaan useammin ympäristö- ja tasa-arvokysymyksiä kuin talous- ja työllisyysasioita.

Ylen poliittista suuntausta voidaan arvioida seuraavien tekijöiden perusteella:

Uutisointi: Ylen uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehti pyrkii tarjoamaan monipuolisen kuvan ajankohtaisista tapahtumista.
Mielipidekirjoittelu: Ylen mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva Euroopan unionin kannattaja.
Pääkirjoitukset: Ylen pääkirjoitukset ovat lehden virallinen kanava, ja ne heijastavat usein lehden toimittajien arvomaailmaa.
Yleensä voidaan todeta, että Ylen uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehden mielipidekirjoittelu on kuitenkin usein kriittistä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva Euroopan unionin kannattaja.

Ylen poliittinen suuntaus on herättänyt keskustelua Suomessa jo vuosikymmeniä. Jotkut katsovat, että Yle on liian vasemmistolaispainotteinen, kun taas toiset katsovat, että Yle pyrkii edelleen tarjoamaan monipuolista ja tasapuolista uutisointia.

Ja ChatGPT 3.5:n vastaus:

Lainaus
Yleisradio (yle) on Suomen kansallinen yleisradioyhtiö, joka tarjoaa laajasti erilaisia medioita, kuten televisiota, radio-ohjelmia ja verkkosisältöjä. Yleisradion toiminta perustuu Yleisradio Oy:n perustamislakiin, ja sen tehtävänä on tarjota monipuolista ja tasapuolista ohjelmistoa kaikille suomalaisille.

Yleisradion on lain mukaan noudatettava puolueettomuuden ja tasapuolisuuden periaatteita. Sen tavoitteena on tarjota monipuolista tietoa ja viihdettä, sekä heijastaa erilaisten näkökulmien kirjoa. Yleisradio on sitoutunut objektiiviseen ja tasapainoiseen journalismiin, ja sen odotetaan palvelevan kaikkia Suomen asukkaita riippumatta heidän poliittisista näkemyksistään.

Vaikka Yleisradio on sitoutunut puolueettomuuteen, jokaisella mediayhtiöllä on omat haasteensa ja kriittiset tarkastelunsa. Jotkut voivat kokea, että tietyissä tilanteissa tai tiettyjen aiheiden käsittelyssä voi olla haasteita säilyttää täydellinen puolueettomuus. Suositeltavaa on tarkastella Yleisradion ohjelmistoa laajasti ja monipuolisesti, jotta saa kattavan kuvan sen tarjoamasta sisällöstä.



Bardin vastaus kysymykseen "Mikä on Verkkouutisten poliittinen suuntaus?" (Verkkouutisethan on Kokoomuksen läpyskä):

Lainaus
Verkkouutisten poliittista suuntausta on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Lehti on itse määritellyt itsensä sitoutumattomaksi, mutta sen uutisointi ja mielipidekirjoittelu heijastaa kuitenkin usein liberaalia arvomaailmaa.

Lehden uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa, mutta mielipidekirjoittelussa lehden toimittajien omat arvot ja mielipiteet näkyvät vahvemmin. Verkkouutisten mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva Euroopan unionin kannattaja.

Verkkouutisten poliittista suuntausta voidaan arvioida seuraavien tekijöiden perusteella:

Uutisointi: Verkkouutisten uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehti pyrkii tarjoamaan monipuolisen kuvan ajankohtaisista tapahtumista.
Mielipidekirjoittelu: Verkkouutisten mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva Euroopan unionin kannattaja.
Pääkirjoitukset: Verkkouutisten pääkirjoitukset ovat lehden virallinen kanava, ja ne heijastavat usein lehden toimittajien arvomaailmaa.
Yleisesti voidaan todeta, että Verkkouutisten uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehden mielipidekirjoittelu on kuitenkin usein kriittistä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva Euroopan unionin kannattaja.

Verkkouutisten poliittinen suuntaus on herättänyt keskustelua Suomessa jo vuosien ajan. Jotkut katsovat, että Verkkouutiset on liian vasemmistolaispainotteinen, kun taas toiset katsovat, että Verkkouutiset pyrkii edelleen tarjoamaan monipuolista ja tasapuolista uutisointia.

Verkkouutisten poliittinen suuntaus on kuitenkin selkeästi muuttunut viime vuosina. Lehti on siirtynyt entistä enemmän liberaalin puoleen. Tämä näkyy sekä uutisoinnissa että mielipidekirjoittelussa.

Ja ChatGPT 3.5:n vastaus:

Lainaus
Verkkouutiset on suomalainen verkkolehti, joka tarjoaa uutis- ja ajankohtaissisältöä. Verkkouutiset tunnetaan siitä, että se on itsenäinen ja konservatiivinen uutispalvelu. Lehti on korostanut kriittistä suhtautumista perinteiseen valtamediaan ja pyrkinyt tarjoamaan vaihtoehtoisen näkökulman uutisaiheisiin.

On tärkeää huomata, että Verkkouutiset on omalla ilmoituksellaan profiloitunut konservatiiviseksi, ja se on tunnettu toiminnastaan, joka poikkeaa joistakin valtamedian linjoista. Poliittinen suuntaus voi kuitenkin vaihdella eri aiheissa, ja verkkolehden näkemykset eivät ole yksiselitteisiä kaikilla politiikan osa-alueilla.

Jos olet kiinnostunut Verkkouutisten ajankohtaisista linjauksista ja poliittisista näkemyksistä, suosittelen tarkastelemaan lehden omia julkaisuja ja pääkirjoituksia saadaksesi kattavamman kuvan sen poliittisesta suuntauksesta ja näkemyksistä.



Bardin vastaus kysymykseen "Mikä on Suomen Uutisten poliittinen suuntaus?":

Lainaus
Suomen Uutisten poliittinen suuntaus on oikeistolainen. Lehti on perussuomalaisten puolueen omistama ja sen uutisointi ja mielipidekirjoittelu heijastaa usein perussuomalaisten arvomaailmaa.

Lehden uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa, mutta mielipidekirjoittelussa lehden toimittajien omat arvot ja mielipiteet näkyvät vahvemmin. Suomen Uutisten mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja keskusta-vasemmistolaista politiikkaa kohtaan. Lehti on myös vahva kansallismielinen ja eurokriittinen.

Suomen Uutisten poliittista suuntausta voidaan arvioida seuraavien tekijöiden perusteella:

Uutisointi: Suomen Uutisten uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehti pyrkii tarjoamaan monipuolisen kuvan ajankohtaisista tapahtumista.
Mielipidekirjoittelu: Suomen Uutisten mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja keskusta-vasemmistolaista politiikkaa kohtaan. Lehti on myös vahva kansallismielinen ja eurokriittinen.
Pääkirjoitukset: Suomen Uutisten pääkirjoitukset ovat lehden virallinen kanava, ja ne heijastavat usein lehden toimittajien arvomaailmaa.
Yleisesti voidaan todeta, että Suomen Uutisten uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehden mielipidekirjoittelu on kuitenkin usein kriittistä hallitusta ja keskusta-vasemmistolaista politiikkaa kohtaan. Lehti on myös vahva kansallismielinen ja eurokriittinen.

Suomen Uutisten poliittinen suuntaus on herättänyt keskustelua Suomessa jo vuosien ajan. Jotkut katsovat, että Suomen Uutiset on liian oikeistolaispainotteinen, kun taas toiset katsovat, että Suomen Uutiset pyrkii edelleen tarjoamaan monipuolista ja tasapuolista uutisointia.

Ja ChatGPT 3.5:n vastaus:

Lainaus
Suomen Uutiset on suomalainen uutissivusto ja lehti, joka on osa Ti Mediaa. Se tunnetaan konservatiivisista ja maahanmuuttokriittisistä näkökulmistaan. Suomen Uutiset on itsenäinen ja se on profiloitunut tarjoamaan vaihtoehtoisen näkökulman uutisaiheisiin. Lehti on myös ilmaissut kriittisyyttä perinteistä valtamediaa kohtaan.

Koska Suomen Uutiset on tiettävästi maahanmuuttokriittinen ja konservatiivinen, sen uutisointi ja näkökulmat voivat poiketa merkittävästi muista medioista. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että lehdet ja uutissivustot voivat käsitellä eri aiheita eri tavoin, ja poliittinen suuntautuminen voi vaihdella eri asiayhteyksissä.

Jos olet kiinnostunut Suomen Uutisten tämänhetkisestä poliittisesta suuntauksesta ja näkemyksistä, suosittelen tarkastelemaan lehden omia julkaisuja ja pääkirjoituksia saadaksesi kattavamman kuvan sen poliittisesta linjasta.



Bardin vastaus kysymykseen "Mikä on Kansan Uutisten poliittinen suuntaus?":

Lainaus
Kansan Uutisten poliittinen suuntaus on vasemmistolainen. Lehti on Vasemmistoliiton puolueen omistama ja sen uutisointi ja mielipidekirjoittelu heijastaa usein Vasemmistoliiton arvomaailmaa.

Lehden uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa, mutta mielipidekirjoittelussa lehden toimittajien omat arvot ja mielipiteet näkyvät vahvemmin. Kansan Uutisten mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva sosialistinen ja kansainvälinen.

Kansan Uutisten poliittista suuntausta voidaan arvioida seuraavien tekijöiden perusteella:

Uutisointi: Kansan Uutisten uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehti pyrkii tarjoamaan monipuolisen kuvan ajankohtaisista tapahtumista.
Mielipidekirjoittelu: Kansan Uutisten mielipidekirjoitukset ovat usein kriittisiä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva sosialistinen ja kansainvälinen.
Pääkirjoitukset: Kansan Uutisten pääkirjoitukset ovat lehden virallinen kanava, ja ne heijastavat usein lehden toimittajien arvomaailmaa.
Yleisesti voidaan todeta, että Kansan Uutisten uutisointi on yleensä tasapuolista ja faktoihin perustuvaa. Lehden mielipidekirjoittelu on kuitenkin usein kriittistä hallitusta ja oikeistopopulismia kohtaan. Lehti on myös vahva sosialistinen ja kansainvälinen.

Kansan Uutisten poliittinen suuntaus on herättänyt keskustelua Suomessa jo vuosikymmeniä. Jotkut katsovat, että Kansan Uutiset on liian vasemmistolaispainotteinen, kun taas toiset katsovat, että Kansan Uutiset pyrkii edelleen tarjoamaan monipuolista ja tasapuolista uutisointia.

Ja ChatGPT 3.5:n vastaus:

Lainaus
Kansan Uutiset on suomalainen sanomalehti, joka perustettiin alun perin Suomen Työväenpuolueen (myöhemmin SDP) äänenkannattajaksi vuonna 1917. Nykyisin se ei ole enää puolueen suora äänenkannattaja, mutta lehti on edelleen sitoutunut työväenliikkeen ja vasemmiston arvoihin.

Kansan Uutiset on usein kuvattu vasemmistolaissosialistiseksi tai vasemmistoliberaaliksi lehdeksi. Se pyrkii edistämään työväenliikkeen ja vasemmistolaisen poliittisen kentän näkökulmia ja tavoitteita. Kansan Uutiset käsittelee tyypillisesti aiheita, jotka liittyvät työelämään, sosiaalisiin kysymyksiin, talouteen ja poliittiseen päätöksentekoon vasemmistolaisesta näkökulmasta.

Poliittiset suuntaukset voivat kuitenkin muuttua ajan myötä, ja lehdet voivat käsitellä eri aiheita eri tavoin. Jos olet kiinnostunut Kansan Uutisten tämänhetkisestä poliittisesta suuntauksesta ja näkemyksistä, suosittelen tarkastelemaan lehden viimeisimpiä julkaisuja ja pääkirjoituksia saadaksesi ajantasaisimman kuvan sen poliittisesta linjasta.

PS, vielä bonuskysymys Bardilta ("Ketkä ovat viisi suomen vasemmistolaisinta toimittajaa?"), jossa Bard taisi keksiä omiaan, kuten kutsumalla Timo Haapalaa muka Kansan Uutisten päätoimittajaksi ja muutenkin kovin vasemmistolaiseksi - ja luultavasti muidenkin henkilöiden kohdalla Bardin keksimät väitteet ovat mitä sattuu:

Lainaus
Vasemmistolaisuudesta on monia eri määritelmiä, joten on vaikea määritellä, ketkä ovat Suomen vasemmistolaisimpia toimittajia. Seuraavassa on kuitenkin viisi toimittajaa, joiden työtä pidetään usein vasemmistolaisena:
  • Juhani Tamminen on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja, joka tunnetaan kriittisestä suhtautumisestaan hallitukseen ja oikeistopopulismiin. Hän on myös vahva sosiaalidemokratian ja Euroopan unionin kannattaja.
  • Jussi Tuulensuu on Ylen politiikan toimittaja, joka on tunnettu muun muassa työstään ilmastonmuutoksen ja tasa-arvokysymysten parissa. Hän on myös vasemmistopuolueiden kannattaja.
  • Hanna Nikkanen on Suomen Kuvalehden toimittaja, joka on kirjoittanut muun muassa talous- ja työmarkkinapolitiikasta. Hän on myös vasemmistopuolueiden kannattaja.
  • Timo Haapala on Kansan Uutisten päätoimittaja, joka on tunnettu vahvasta sosiaalidemokraatisesta arvomaailmastaan. Hän on myös Vasemmistoliiton jäsen.
  • Tuomo Pietiläinen on Ylen kulttuuritoimittaja, joka on kirjoittanut muun muassa kulttuuripolitiikasta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Hän on myös vasemmistopuolueiden kannattaja.
Nämä toimittajat ovat kirjoittaneet laajasti yhteiskunnallisista aiheista, ja heidän työssään näkyy usein vasemmistolainen arvomaailma. He ovat esimerkiksi kritisoineet hallitusta ja oikeistopopulismia, kannattaneet sosiaalidemokratiaa ja Euroopan unionia sekä kirjoittaneet tasa-arvo- ja ilmastonmuutosasioista.

On kuitenkin tärkeää huomata, että toimittajien henkilökohtaiset arvot eivät aina näy heidän työssään. Toimittajat pyrkivät usein tarjoamaan tasapuolista ja objektiivista uutisointia, vaikka heidän henkilökohtaiset arvonsa olisivatkin vasemmistolaiset.

Ei kannata kovin sokeasti luottaa näiden kielimallien tarinointeihin, kuten yltä näkyy.

PS2, tässä puolestaan ChatGPT 3.5:n vastaus kysymykseen "Millaista oli Reporadion oikeistopopulismi?" - ja taas vastauksena aivan mitä sattuu:

Lainaus
Reporadio oli Suomessa toiminut podcast, joka tuli tunnetuksi oikeistopopulismin ja maahanmuuttokriittisyyden käsittelystä. Podcastia vetivät Junes Lokka ja Juuso Määttänen. Junes Lokka oli tunnettu Kansallinen Vastarinta -nimisestä liikkeestä ja hänen maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään. Juuso Määttänen on toiminut muun muassa bloggaajana ja esiintynyt useissa yhteyksissä maahanmuuttokriittisenä.

Reporadion sisältö herätti laajalti keskustelua ja jakoi mielipiteitä. Podcastissa käsiteltiin usein maahanmuuttoon, kulttuurieroihin ja monikulttuurisuuteen liittyviä aiheita, ja sen tyyli oli hyvin poleeminen ja provokatiivinen. Reporadio ei pyrkinyt noudattamaan perinteisen median tasapuolisuuden periaatteita, vaan se oli vahvasti yhden näkökulman edustaja.

On tärkeää huomata, että Reporadion linja ja sisältö ovat herättäneet laajasti kritiikkiä, ja monet ovat arvostelleet sitä maahanmuuttokriittisistä ja polarisoivista näkemyksistään. Podcastin lopettaminen on myös liittynyt erilaisiin kontroversseihin. Tästä huolimatta Reporadio voi antaa perspektiiviä siihen, miten oikeistopopulistiset ja maahanmuuttokriittiset näkemykset voivat ilmetä suomalaisessa mediakentässä.

Bard kieltäytyi vastaamasta tuohon kysymykseen Reporadiosta, mutta vastasi kuitenkin kysymykseen "Millaista oli taistolaisten oikeistopopulismi?" seuraavilla horinoilla:

Lainaus

Taistolaisten oikeistopopulismi oli 1970-luvulla vallitseva poliittinen ideologia Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP). Se oli vastareaktio 1960-luvun vasemmiston vasemmistolaistumiselle ja sosialidemokratian suosion kasvulle. Taistolaiset arvostivat kansallista yhtenäisyyttä, perinteisiä arvoja ja järjestystä. He suhtautuivat kriittisesti monikulttuurisuuteen ja globalisaatioon.

Taistolaisten oikeistopopulismin keskeisiä piirteitä olivat:

Kansallinen yhtenäisyys: Taistolaiset korostivat suomalaisen kansan yhtenäisyyttä ja perinteisiä arvoja. He vastustivat monikulttuurisuutta ja globalisaatiota, jotka uhkasivat heidän mielestään suomalaista kulttuuria ja identiteettiä.
Työväen luokkataistelu: Taistolaiset uskoivat, että työväen luokkataistelu on ainoa tapa muuttaa yhteiskuntaa. He vastustivat Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) sosiaalidemokraattista reformismia, jota he pitivät riittämättömänä.
Kommunistinen vallankumous: Taistolaiset pyrkivät lopulta kommunistinen vallankumoukseen, joka korvaisi kapitalismin sosialismilla. He uskoivat, että vallankumous tapahtuisi Suomen kansan yhtenäisyyden ja luokkataistelun avulla.
Taistolaisten oikeistopopulismi oli merkittävä tekijä Suomen politiikassa 1970-luvulla. Se vaikutti SKP:n sisäiseen kehitykseen ja ulkoiseen politiikkaan. Taistolaisten oikeistopopulismi myös vaikutti muiden suomalaisten puolueiden politiikkaan.

Taistolaisten oikeistopopulismin voidaan nähdä yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka oikeistopopulismi voi ilmentyä myös vasemmistolaisena ideologiana. Taistolaiset yhdistivät oikeistopopulistisiin piirteisiin myös vasemmistolaisia teemoja, kuten luokkataistelun ja sosialistisen vallankumouksen.

Taistolaisten oikeistopopulismi alkoi heikentyä 1980-luvulla. SKP:n sisäinen hajaannus ja SDP:n nousu suosioon vähensivät taistolaisten vaikutusvaltaa. Taistolaiset lopulta hajosi useiksi pienemmiksi puolueiksi 1990-luvulla.

Sain puijattua Bardin myös tarinoimaan Hella Wuolijoen oikeistolaisuudesta kysymyksellä "Millaisia oikeistolaisia vaatimuksia Hella Wuolijoki esitti?":

Lainaus
Hella Wuolijoki oli poliittisesti monimutkainen hahmo, joka esitti vaatimuksia sekä vasemmisto- että oikeistolaiselta puolelta. Hänen oikeistolaisiksi katsotut vaatimuksensa liittyivät pääasiassa kansalliseen yhtenäisyyteen, perinteisiin arvoihin ja järjestykseen.

Wuolijoki oli vahvasti sitoutunut suomalaiseen nationalismiin. Hän piti Suomen itsenäisyyttä ja kansallista yhtenäisyyttä erittäin tärkeinä asioina. Hän vastusti muun muassa Neuvostoliiton vaikutusta Suomeen ja vaati Suomen ulkopolitiikan suuntaamista länteen.

Wuolijoki arvosteli myös modernia yhteiskuntaa, jota hän piti liian raa'ana ja epäoikeudenmukaisena. Hän kaipasi takaisin aikaa, jolloin ihmiset olivat enemmän yhteydessä toisiinsa ja yhteiskunta oli perustunut perinteisille arvoille. Wuolijoki oli muun muassa kriittinen kapitalismia ja materialismia kohtaan.

Wuolijoen oikeistolaiset vaatimukset näkyivät hänen tuotannossaan. Hänen näytelmissään ja romaaneissaan käsitellään usein kansallisuuden, perinteiden ja järjestyksen teemoja. Esimerkiksi näytelmässä Pohjan tytär (1930) päähenkilö on suomalainen nainen, joka puolustaa suomalaista kulttuuria ja itsenäisyyttä.

Wuolijoen oikeistolaisia vaatimuksia voidaan pitää yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka oikeistopopulismi voi ilmentyä myös vasemmistolaisena ideologiana. Wuolijoki yhdisti oikeistopopulistisiin piirteisiin myös vasemmistolaisia teemoja, kuten kansallisuuden ja kansanvaltaa.

Tässä muutamia konkreettisia esimerkkejä Hella Wuolijoen oikeistolaisista vaatimuksista:

Suomen itsenäisyyden ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistaminen
Neuvostoliiton vaikutuksen vähentäminen Suomeen
Ulkopolitiikan suuntaaminen länteen
Kapitalismin ja materialismin kritiikki
Perinteisten arvojen ja järjestyksen korostaminen

ChatGPT 3.5 sen sijaan pysyi lähempänä faktoja vastauksessaan:

Lainaus
Hella Wuolijoki (1886–1954) oli suomalainen kirjailija ja poliitikko, joka oli tunnettu niin kirjallisesta työstään kuin osallistumisestaan politiikkaan. Hän kuului Työväenpuolueeseen ja oli yksi sen keskeisistä hahmoista. Hella Wuolijoki ei kuitenkaan ollut oikeistolainen vaan vasemmistolainen poliitikko.

Wuolijoki tunnetaan erityisesti näytelmistään ja elokuvakäsikirjoituksistaan sekä osallistumisestaan poliittiseen toimintaan. Hänen kirjallinen tuotantonsa käsittelee usein yhteiskunnallisia aiheita ja nostaa esiin työväenluokan asemaa ja oikeuksia. Hän oli myös aktiivinen naisten oikeuksien puolestapuhuja.

Hella Wuolijoen toiminta tapahtui ennen kaikkea vasemmistopoliittisissa piireissä, eikä hän ollut tunnettu oikeistolaisista vaatimuksista. Wuolijoen vaikutusvaltaisimmat vuodet olivat aikana, jolloin Suomi oli itsenäistymässä ja muotoutumassa itsenäiseksi valtioksi. Hän toimi eduskunnassa ja oli mukana muun muassa maalaisliiton riveissä.

Jos tarkoituksenasi oli viitata johonkin toiseen henkilöön tai ajanjaksoon, voit antaa lisätietoja, ja yritän auttaa sinua parhaani mukaan.
« Viimeksi muokattu: 18.01.2024, 02:05:48 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Penan kaveri Eki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 734
  • Liked: 3619
  • EU asetuksen mukaan pätevä henkilö
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #237 : 19.01.2024, 19:58:26 »
AI tulkannut Javier Milein toissapäiväinen Davosin puhe espanjasta englanniksi ja deep feikkinä ajettu eetteriin. Siinä loppuu muuten simultaanitulkkien duunit.


Aika tiukkaa tekstiä kerrottu päin naamaa Schwabin hännystelijöille:

Lainaus
“A successful entrepreneur is a hero.”

“The solution that collectivists will propose is not greater freedom but greater regulation, generating a downward spiral of regulations until we all become poorer and the lives of all of us depend a bureaucrat sitting in a luxury office.”

“Don’t be intimidated by the political class or the parasites that live off the state.”

“Don’t yield to a political class that only wants to prolong its power and preserve its privileges.”

“Don’t let anyone say ambition is immoral. If you earn money, it’s because you provide a superior product, better price, contributing to well being.”

“Do not yield to the advance of the state. The state is not the solution. The state is the problem itself.”


AI-powered video: https://www.heygen.com/
« Viimeksi muokattu: 19.01.2024, 20:00:54 kirjoittanut Penan kaveri Eki »
Sepittelee, koska sepitekin voi toimia oikein hyvin

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 154
  • Liked: 91498
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #238 : 19.01.2024, 20:02:00 »
AI tulkannut Javier Milein toissapäiväinen Davosin puhe espanjasta englanniksi ja deep feikkinä ajettu eetteriin. Siinä loppuu muuten simultaanitulkkien duunit.

Hyvä huulisynkka, hyvä ulkomaalaiskorostus!
— Monikulttuuri ei ole yhteiseloa vaan kulttuurien sotaa.
— Maahanmuutto ei ole hopealuoti vaan niskalaukaus.
— Hiilineutraalisuus ei ole vetotekijä vaan hirttosilmukka.
— Turvallisesta maasta tuleva tp-hakija on pummi.
— Kotimaassaan lomaileva kuuluu kotimaahansa.
— Vain konkurssinero ottaa velkaa hyväntekeväisyyteen

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 513
  • Liked: 15707
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Tekoäly kehittyy
« Vastaus #239 : 20.01.2024, 05:06:24 »
Muistaakseni Lordin Tomi Putaansuu sanoi haastattelussa ennen Eurovision laulukilpailun finaalia vuonna 2006 jotenkin näin: "Me ei hevillä hävitä."

Asiaa voi myös tiedustella ... hmm tekoälyltä.

Kysyin: "Miksi Lordi voitti Eurovision laulukilpailun vuonna 2006?"

Bard antoi taas useita luonnoksia.

Luonnos 1:

Lainaus

Lordi voitti Eurovision laulukilpailun vuonna 2006 useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä oli kappaleen "Hard Rock Hallelujah" tarttuva melodia ja mukaansatempaava rytmi. Kappale oli myös hyvin erottuva muista kilpailevista kappaleista, mikä auttoi sitä erottautumaan joukosta.

Toinen tärkeä syy Lordin voittoon oli yhtyeen ainutlaatuinen lavaesiintyminen. Lordin jäsenet esiintyivät karismaattisina demona ja muinaisina hirviöinä, mikä herätti huomiota ja teki yhtyeestä helposti muistettavan. Lordin lavaesiintyminen oli myös hyvin visuaalisesti vaikuttava, mikä auttoi sitä pysymään katsojien mielessä.

Kolmas syy Lordin voittoon oli yhtyeen kansainvälinen suosio. Lordi oli jo ennen Eurovision laulukilpailua saavuttanut suosiota useissa Euroopan maissa, mikä auttoi sitä saamaan ääniä myös muilta kuin Suomen katsojilta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa vuonna 2006 oli monen eri tekijän summa. Yhtyeen tarttuva kappale, ainutlaatuinen lavaesiintyminen ja kansainvälinen suosio olivat kaikki tärkeitä tekijöitä, jotka auttoivat Lordia voittamaan kilpailun.

Seuraavassa on joitakin muita mahdollisia syitä, jotka saattoivat vaikuttaa Lordin voittoon:
  • Eurovision laulukilpailun yleisö oli tuolloin muuttumassa. Yhä useammat katsojat olivat kiinnostuneita erilaisista ja omaperäistä musiikista, mikä auttoi Lordia erottumaan joukosta.
  • Lordin voitto oli osoitus siitä, että myös raskaamman musiikin yhtyeet voivat menestyä Eurovision laulukilpailussa. Tämä auttoi murtamaan rajoja kilpailun sisällä.
  • Lordin voitto oli myös osoitus siitä, että Eurovision laulukilpailu voi olla viihdyttävä ja yllättävä tapahtuma. Tämä auttoi kilpailun säilyttämään suosiotaan.

Luonnos 2:

Lainaus

Lordi voitti Eurovision laulukilpailun vuonna 2006 useista eri syistä. Yksi tärkeimmistä syistä oli kappale "Hard Rock Hallelujah", joka oli tarttuva ja mieleenpainuva. Kappaleessa oli myös voimakas energia, joka välittyi katsojille.

Toinen tärkeä syy oli Lordin esiintyminen. Yhtye oli pukeutunut karkkivärisiin hirviöasuihin, jotka herättivät huomiota. Esiintyminen oli myös hyvin energinen ja näyttävä.

Kolmas syy oli Lordin suosio Suomessa. Yhtye oli jo ennen Eurovisionia hyvin suosittu Suomessa, ja sen voitto oli monen suomalaisen mielestä odotettu.

Seuraavat ovat joitakin konkreettisia syitä, jotka voivat olla vaikuttaneet Lordin voittoon:
  • Kappale "Hard Rock Hallelujah" oli hyvin tarttuva ja mieleenpainuva. Se oli voimakas rock-kappale, jossa oli tarttuva kertosäe. Kappaleessa oli myös voimakas energia, joka välittyi katsojille.
  • Lordin esiintyminen oli hyvin näyttävä ja huomiota herättävä. Yhtye oli pukeutunut karkkivärisiin hirviöasuihin, jotka herättivät huomiota. Esiintyminen oli myös hyvin energinen ja mukaansatempaava.
  • Lordi oli jo ennen Eurovisionia hyvin suosittu Suomessa. Yhtye oli julkaissut useita menestyneitä albumeita ja singlejä, ja se oli jo saavuttanut kulttimainetta. Lordin voitto oli monen suomalaisen mielestä odotettu.
Lordin voitto oli merkittävä tapahtuma suomalaiselle musiikkille. Se oli ensimmäinen kerta, kun Suomi voitti Eurovision laulukilpailun, ja se auttoi nostamaan suomalaisen musiikin tunnettuutta maailmalla.


Luonnos 3:

Lainaus

Lordi voitti Eurovision laulukilpailun vuonna 2006 useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä oli yhtyeen ainutlaatuinen tyyli. Lordi on tunnettu karmivista naamioistaan ja teatraalisista esityksistään, jotka tekivät vaikutuksen sekä katsojiin että tuomareihin.

Toinen tärkeä syy Lordin voittoon oli kappale "Hard Rock Hallelujah". Kappale on energinen ja tarttuva, ja siinä on vahva rock-soundi. Kappale oli myös hyvin tehty, ja sen esittäminen oli ammattimaista.

Kolmas syy Lordin voittoon oli Suomen vahva kampanjointi. Suomen yleisradioyhtiö YLE teki paljon töitä Lordin voiton eteen, ja yhtyeen esiintymistä mainostettiin laajasti.

Nämä tekijät yhdistettynä johtivat siihen, että Lordi voitti Eurovision laulukilpailun vuonna 2006. Yhtyeen voitto oli historiallinen, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun Suomi voitti kilpailun.

Seuraavassa on joitakin muita syitä, jotka saattoivat vaikuttaa Lordin voittoon:
  • Eurovision laulukilpailun yleisö oli tuolloin jo hieman kyllästynyt perinteisiin pop-kappaleisiin. Lordin voitto osoitti, että kilpailussa voi menestyä myös jollain muulla kuin perinteisellä musiikilla.
  • Lordin voitto oli myös osoitus siitä, että Euroviisut ovat kansainvälinen tapahtuma, jossa kilpailevat yhtyeet eri puolilta maailmaa. Lordin voitto oli merkittävä voitto myös suomalaiselle kulttuurille.

Läheltä liippaa, täytyy sanoa. Tekoälyn ymmärrys siitä tilanteesta näyttää yllättävänkin selvältä.

En päästänyt tekoälyä noin vähällä.

Kysyin seuraavaksi: "Pidetään mielessä vastaukset edelliseen kysymykseen. Näetkö jotain yhteistä Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaalin ja vuoden 2024 Suomen presidentinvaalien välillä, ja jos näet, mitä yhteistä havaitset?"

Googlen tekoäly Bard vastasi taas useilla luonnoksilla.

Luonnos 1:

Lainaus

Kyllä, näen jotain yhteistä Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaalin ja vuoden 2024 Suomen presidentinvaalien välillä. Molemmat tapahtumat olivat yllättäviä voittoja, jotka haastoivat odotukset.

Eurovision laulukilpailun finaalissa Lordi voitti kilpailun, vaikka yhtye oli tunnettu karmivista naamioistaan ja teatraalisista esityksistään. Lordin voitto yllätti sekä katsojat että tuomarit, sillä kilpailussa oli perinteisesti menestyneet perinteiset pop-kappaleet. Lordin voitto oli kuitenkin osoitus siitä, että kilpailussa voi menestyä myös jollain muulla kuin perinteisellä musiikilla.

Presidentinvaaleissa Sauli Niinistö voitti toisen kautensa presidenttinä, vaikka häntä vastaan ehdolla oli useita muita kokeneita poliitikkoja. Niinistön voitto yllätti monet, sillä hän oli lähtenyt vaaleihin suosikkiasemasta. Niinistön voitto oli kuitenkin osoitus siitä, että hän oli edelleen hyvin suosittu kansan keskuudessa.

Seuraavassa on joitakin konkreettisia yhtäläisyyksiä näiden kahden tapahtuman välillä:
  • Molemmat tapahtumat olivat yllättäviä voittoja, jotka haastoivat odotukset.
  • Molemmat tapahtumat olivat kansainvälisesti seurattuja tapahtumia, jotka herättivät paljon keskustelua.
  • Molemmat tapahtumat olivat merkittäviä voittoja myös suomalaiselle kulttuurille.
On kuitenkin tärkeää huomata, että myös eroja näiden kahden tapahtuman välillä on. Esimerkiksi Eurovision laulukilpailu on viihdemaailman tapahtuma, kun taas presidentinvaalit ovat poliittinen tapahtuma. Lisäksi Lordin voitto oli yksittäinen tapahtuma, kun taas Niinistön voitto oli osa pidempää trendiä, jossa hän on ollut suosittu presidentti.

Yleisesti ottaen kuitenkin uskon, että on mielenkiintoista nähdä, miten nämä kaksi tapahtumaa voidaan nähdä rinnakkaisina. Ne ovat molemmat esimerkkejä siitä, miten yllättävät voitot voivat tapahtua, ja siitä, miten kansan mielipiteet voivat muuttua ajan myötä.


Kuten helposti huomaatte, vastaus on täysin hupsu. Sauli Niinistö ei ole ehdokkaana näissä vaaleissa eikä vaaleja ole vielä käyty.

Luonnos 2:

Lainaus

Kyllä, näen jonkin verran yhteistä Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaalin ja vuoden 2024 Suomen presidentinvaalien välillä.

**Yhteisenä tekijänä on ** yllättävyys. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa vuonna 2006 oli yllätys monille, sillä yhtye ei ollut perinteinen pop-yhtye. Myös vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa yllätysvoittajaksi nousi Sauli Niinistö, joka oli jo aiemmin toiminut presidenttinä.

**Toisena yhteisenä tekijänä on ** kansallisuus. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli merkittävä voitto myös suomalaiselle kulttuurille. Myös vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit olivat kansainvälisesti merkittävä tapahtuma, sillä Suomi on yksi maailman johtavista demokratioista.

**Kolmantena yhteisenä tekijänä on ** muutos. Eurovision laulukilpailun yleisö oli tuolloin jo hieman kyllästynyt perinteisiin pop-kappaleisiin. Lordin voitto osoitti, että kilpailussa voi menestyä myös jollain muulla kuin perinteisellä musiikilla. Myös vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit olivat jonkinlainen muutos, sillä Sauli Niinistö on ensimmäinen presidentti, joka on valittu jatkokaudelle yli kymmeneen vuoteen.

Lisäksi voidaan todeta, että molemmat tapahtumat olivat ** suosioisia. Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaali oli yksi katsotuimmista televisio-ohjelmista Suomessa. Myös vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit olivat erittäin kiinnostavat, ja niihin osallistui ennätysmäärä äänestäjiä.

Näiden yhteisten tekijöiden lisäksi voidaan todeta, että molemmat tapahtumat olivat ** merkittäviä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli merkittävä voitto suomalaiselle kulttuurille, ja se nosti Suomen tunnettuutta maailmalla. Myös vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit olivat merkittävät, sillä ne osoittivat Suomen olevan vakaa ja demokratiallinen maa.


Kuten näette, samaa tuubaa toisessakin luonnoksessa.

Luonnos 3:

Lainaus

Kyllä, näen jotain yhteistä Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaalin ja vuoden 2024 Suomen presidentinvaalien välillä.

Yksi yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat olivat yllättäviä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli yllätys monille, sillä yhtye oli tunnettu karmivista naamioistaan ja teatraalisista esityksistään, jotka eivät olleet perinteisiä Eurovision laulukilpailun tyyppejä. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa yllätyksenä oli, että Sauli Niinistö voitti toisen virkakautensa. Niinistö oli ollut jo kahdeksan vuotta presidenttinä, ja monet olivat sitä mieltä, että hän olisi jo aika jättää virkansa.

Toinen yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat olivat kansainvälisiä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli merkittävä voitto myös suomalaiselle kulttuurille, ja se herätti huomiota ympäri maailmaa. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit olivat myös kansainvälinen tapahtuma, sillä niihin osallistui ehdokkaita myös muista maista.

Kolmas yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat vaikuttivat positiivisesti Suomeen. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli suuri osoitus suomalaisesta kulttuurista ja luovuudesta. Se auttoi nostamaan Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja sai monet ihmiset kiinnostumaan Suomesta. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa Sauli Niinistön voitto oli myös positiivinen asia, sillä Niinistö on tunnettu rauhallisen ja vakaan ulkopolitiikan puolestapuhuja. Hänen voittonsa antoi osviittaa siitä, että Suomi haluaa jatkaa vahvana kansakuntana myös tulevaisuudessa.

Näiden yhteneväisyyksien lisäksi on myös joitakin eroja näiden kahden tapahtuman välillä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli yksittäinen tapahtuma, joka kesti vain muutaman tunnin. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit puolestaan olivat pidempi prosessi, joka kesti useita kuukausia. Lisäksi Lordin voitto oli täysin odottamaton, kun taas vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa Sauli Niinistö oli suosikki ehdokas.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin näen, että Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaalilla ja vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Molemmat tapahtumat olivat yllättäviä, kansainvälisiä ja vaikuttivat positiivisesti Suomeen.


Tuollaiset vastaukset eivät tietenkään kelpaa.

Kysyin seuraavaksi: "Minun on pakko huomauttaa että kysymykseni koski nimenomaan vuoden 2024 presidentinvaaleja, joiden täsmällistä ratkaisua ei vielä tiedä kukaan, koska se on yhä tulevaisuutta. Ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on kahdeksan vuorokauden kuluttua, ja toisen kierroksen vaalipäivä, mikäli toinen kierros tarvitaan, on 11. päivä helmikuuta. Lisäksi Sauli Niinistö ei ole tällä kertaa edes ehdokkaana, eikä voisikaan olla, sillä Suomessa sama tasavallan presidentti voi olla virassa korkeintaan kaksi kautta siis 12 vuotta yhteen menoon. Otapa tämä huomioon ja korjaa vastaustasi. Muuten kysymykseni on sama kuin edellä."

Bard antoi taas useita luonnoksia vastaukseksi.

Luonnos 1:

Lainaus

Otan huomioon huomiosi, ja korjaan vastaukseni seuraavasti:

Yksi yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat ovat epävarmoja. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli epävarma, sillä yhtye oli tunnettu karmivista naamioistaan ja teatraalisista esityksistään, jotka eivät olleet perinteisiä Eurovision laulukilpailun tyyppejä. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa on myös epävarmaa, kuka voittaa. Vaaleihin on ehdolla useita vahvoja ehdokkaita, ja on mahdollista, että kuka tahansa heistä voi voittaa.

Toinen yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat ovat kansainvälisiä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli merkittävä voitto myös suomalaiselle kulttuurille, ja se herätti huomiota ympäri maailmaa. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit ovat myös kansainvälinen tapahtuma, sillä niihin on seurantaa myös ulkomailla.

Kolmas yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat voivat vaikuttaa positiivisesti Suomeen. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli suuri osoitus suomalaisesta kulttuurista ja luovuudesta. Se auttoi nostamaan Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja sai monet ihmiset kiinnostumaan Suomesta. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa voittajan valinta voi vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen monin eri tavoin. Jos esimerkiksi ehdokas, joka kannattaa vahvaa ulkopolitiikkaa, voittaa, se voi johtaa siihen, että Suomi jatkaa tiivistä yhteistyötä länsimaiden kanssa.

Näiden yhteneväisyyksien lisäksi on myös joitakin eroja näiden kahden tapahtuman välillä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli yksittäinen tapahtuma, joka kesti vain muutaman tunnin. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit puolestaan ovat pidempi prosessi, joka kestää useita kuukausia. Lisäksi Lordin voitto oli täysin odottamaton, kun taas vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa on jo jonkin verran tietoa siitä, ketkä ehdokkaat ovat suosittuja.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin näen, että vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleilla ja Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaalilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Molemmat tapahtumat ovat epävarmoja, kansainvälisiä ja voivat vaikuttaa positiivisesti Suomeen.

On kuitenkin tärkeää huomata, että tässä vaiheessa on vielä liian aikaista sanoa, mitkä konkreettiset vaikutukset vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleilla on. Vaaleissa on vielä paljon epävarmuutta, ja on mahdollista, että tapahtuu yllätyksiä.


Mielestäni tuo oli melkoista diipadaapaa eikä mitään syvällistä analyysiä.

Luonnos 2:

Lainaus

Yksi yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat ovat yllättäviä. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa yllätyksenä on, että vaaleissa on kaksi selvää kärkiehdokasta, jotka ovat olleet yllättävän tasaisia toisiaan vastaan. Yksi ehdokas on keskustan puolueen ehdokas, kansanedustaja Antti Rinne. Rinne on tunnettu kokeneesta politiikan tuntemuksestaan ja vahvasta kansainvälisestä verkostosta. Hän on myös tunnettu rauhallista ja vakaata ulkopolitiikkaa kannattavana ehdokkaana. Toinen ehdokas on perussuomalaisten puolueen ehdokas, kansanedustaja Jussi Halla-aho. Halla-aho on tunnettu vahvoista mielipiteistään ja kyvystään vetoamaan äänestäjiin. Hän on myös tunnettu kriittisestä suhtautumisestaan EU:hun ja NATO:on.

Toinen yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat ovat kansainvälisiä. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit ovat kansainvälinen tapahtuma, sillä niihin osallistuu ehdokkaita myös muista maista. Esimerkiksi Vihreiden puolueen ehdokas, entinen europarlamentaarikko Ville Niinistö on asunut ja työskennellyt ulkomailla useita vuosia. Hän on myös puhunut suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja saksaa.

Kolmas yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat voivat vaikuttaa positiivisesti Suomeen. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit voivat vaikuttaa positiivisesti Suomeen riippumatta siitä, kuka voittaa vaalit. Molemmat kärkiehdokkaat ovat kokeneita poliitikkoja, joilla on vahvat kansainväliset suhteet. Heillä on myös vahva tahto rakentaa Suomesta vahvaa ja vakaata kansakuntaa.

Näiden yhteneväisyyksien lisäksi on myös joitakin eroja näiden kahden tapahtuman välillä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli yksittäinen tapahtuma, joka kesti vain muutaman tunnin. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit puolestaan ovat pidempi prosessi, joka kestää useita kuukausia. Lisäksi Lordin voitto oli täysin odottamaton, kun taas vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa on kaksi selvää kärkiehdokasta.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin näen, että vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleilla ja vuoden 2006 Eurovision laulukilpailun finaalilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Molemmat tapahtumat ovat yllättäviä, kansainvälisiä ja voivat vaikuttaa positiivisesti Suomeen.

Tässä on vielä muutamia erityisiä yllättäviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleihin:
  • Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt Suomessa huolta turvallisuudesta. Tämä voi lisätä äänestäjien kannatusta niille ehdokkaille, jotka lupaavat vahvistaa Suomen puolustusta.
  • Kansainvälinen taloustilanne on epävakaa. Tämä voi lisätä äänestäjien kannatusta niille ehdokkaille, jotka lupaavat turvata Suomen talouden.
  • Ilmastonmuutos on edelleen tärkeä kysymys suomalaisille. Tämä voi lisätä äänestäjien kannatusta niille ehdokkaille, jotka lupaavat toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Nämä tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi vuoden 2024 Suomen presidentinvaalien tulokseen.


Vai että Antti Rinne keskustan ehdokkaana? Mitähän rinnakkaistodellisuutta Bard käyttää tietolähteenään?

Tiesin entuudestaan että tekoäly lipsuu kauheasti henkilökysymyksissä. Onneksi sentään Jussi Halla-ahon nimi tuli oikein.

Luonnos 3:

Lainaus

Ymmärrän, että kysymyksesi koski nimenomaan vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleja, joiden täsmällistä ratkaisua ei vielä tiedä kukaan. Vastaukseni on nyt seuraava:

Yksi yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat ovat jännittäviä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli jännittävä monille, sillä yhtye oli tunnettu karmivista naamioistaan ja teatraalisista esityksistään, jotka olivat epätyypillisesti Eurovision laulukilpailun tyyppejä. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa jännitystä aiheuttaa se, että kukaan ei vielä tiedä, kuka voittaa vaalit.

Toinen yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat ovat kansainvälisiä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli merkittävä voitto myös suomalaiselle kulttuurille, ja se herätti huomiota ympäri maailmaa. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit ovat myös kansainvälinen tapahtuma, sillä niihin osallistuu ehdokkaita myös muista maista.

Kolmas yhteinen tekijä on se, että molemmat tapahtumat voivat vaikuttaa positiivisesti Suomeen. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli suuri osoitus suomalaisesta kulttuurista ja luovuudesta. Se auttoi nostamaan Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja sai monet ihmiset kiinnostumaan Suomesta. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa voittajalle on mahdollista muodostua merkittävä rooli Suomen tulevaisuudessa.

Näiden yhteneväisyyksien lisäksi on myös joitakin eroja näiden kahden tapahtuman välillä. Lordin voitto Eurovision laulukilpailussa oli yksittäinen tapahtuma, joka kesti vain muutaman tunnin. Vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit puolestaan ovat pidempi prosessi, joka kestää useita kuukausia. Lisäksi Lordin voitto oli täysin odottamaton, kun taas vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa on monia ehdokkaita, jotka voivat voittaa.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin näen, että Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaalilla ja vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Molemmat tapahtumat ovat jännittäviä, kansainvälisiä ja voivat vaikuttaa positiivisesti Suomeen.

Tässä on muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, miten vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit voivat vaikuttaa Suomeen:
  • Vaalien voittaja voi vaikuttaa Suomen ulkopolitiikkaan. Esimerkiksi jos vaalien voittaa ehdokas, joka on sitoutunut tiukemmin Natoon, se voi johtaa Suomen liittymiseen Natoon.
  • Vaalien voittaja voi vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan. Esimerkiksi jos vaalien voittaa ehdokas, joka on sitoutunut sosiaaliturvan vahvistamiseen, se voi johtaa sosiaaliturvan parantamiseen Suomessa.
  • Vaalien voittaja voi vaikuttaa Suomen talouteen. Esimerkiksi jos vaalien voittaa ehdokas, joka on sitoutunut talouden kasvun edistämiseen, se voi johtaa Suomen talouden kasvuun.
On kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, miten vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit lopulta vaikuttavat Suomeen. Vaalit ovat vielä edessä, ja niiden tulos on vielä epäselvä.


Se vastaus tuli sosdemuto eli latteasti, ympäripyöreästi.

En tietenkään voinut olla tyytyväinen moisiin vastauksiin.

Kysyin lisäkysymyksen: "Havaitsen vastauksissasi merkittävää epätarkkuutta, ja siksi epäilenkin että et edes tiedä ketkä ovat ehdokkaina vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa. Nyt annankin helpon tehtävän, johon odotan täydellisen virheetöntä vastausta ensimmäisellä yrittämällä: Luettele kaikki ehdokkaat, jotka ovat mukana Suomen tasavallan presidentinvaaleissa vuonna 2024?"

Bard vastasi taas useilla luonnoksilla.

Luonnos 1:

Lainaus

Suomen tasavallan presidentinvaalit 2024

Ensimmäinen kierros
  • Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja
  • Sari Essayah, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
  • Pekka Haavisto, Vihreiden puheenjohtaja
  • Jussi Halla-aho, Perussuomalaisten puheenjohtaja
  • Harry Harkimo, Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja
  • Olli Rehn, SDP:n ehdokas
Toinen kierros
  • Li Andersson ja Pekka Haavisto
Vastaus on siis täydellinen ja virheetön.

Lisätietoja ehdokkaista:
  • Li Andersson on 37-vuotias vasemmistopoliitikko, joka on toiminut Vasemmistoliiton puheenjohtajana vuodesta 2019. Hän on aiemmin toiminut kansanedustajana ja puoluevaltuuston puheenjohtajana. Andersson on sitoutunut sosiaaliturvan vahvistamiseen ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan.
  • Sari Essayah on 54-vuotias kristillisdemokraattinen poliitikko, joka on toiminut Kristillisdemokraattien puheenjohtajana vuodesta 2019. Hän on aiemmin toiminut kansanedustajana ja puoluevaltuuston puheenjohtajana. Essayah on sitoutunut perheiden ja lasten hyvinvointiin sekä kristillisdemokratiaan.
  • Pekka Haavisto on 62-vuotias vihreä poliitikko, joka on toiminut Vihreiden puheenjohtajana vuodesta 2014. Hän on aiemmin toiminut kansanedustajana, ulkoministerinä ja ympäristöministerinä. Haavisto on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kansainväliseen yhteistyöhön.
  • Jussi Halla-aho on 52-vuotias perussuomalainen poliitikko, joka on toiminut Perussuomalaisten puheenjohtajana vuodesta 2017. Hän on aiemmin toiminut kansanedustajana ja puoluevaltuuston puheenjohtajana. Halla-aho on sitoutunut Suomen itsenäisyyden ja perinteisten arvojen puolustamiseen.
  • Harry Harkimo on 72-vuotias liikemies ja poliitikko, joka on toiminut Liike Nyt -puolueen puheenjohtajana vuodesta 2022. Hän on aiemmin toiminut kansanedustajana ja ministerinä. Harkimo on sitoutunut Suomen talouden kasvuun ja yksilön vapauksiin.
  • Olli Rehn on 63-vuotias sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka on toiminut Euroopan unionin komissaarina vuodesta 2014. Hän on aiemmin toiminut kansanedustajana, ulkoministerinä ja valtiovarainministerinä. Rehn on sitoutunut Euroopan unionin vahvistamiseen ja Suomen elinvoimaisuuteen.

Tästäkin nähdään kuinka epävarma tekoäly on henkilökysymyksissä. Unohtuiko muutama ehdokas? Unohtuiko myös sellainen fakta että toisen kierroksen ehdokkaita ei vielä tiedetä?

Luonnos 2:

Lainaus

Ehdokkaat Suomen tasavallan presidentinvaaleissa vuonna 2024:
  • Mika Aaltola, Valitsijayhdistys Mika Aaltola
  • Li Andersson, Vasemmistoliitto
  • Sari Essayah, Kristillisdemokraatit
  • Pekka Haavisto, Valitsijayhdistys Pekka Haavisto
  • Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset
  • Harry Harkimo, Liike Nyt
  • Olli Rehn, Valitsijayhdistys Olli Rehn
Onko vastaus täydellinen ja virheetön?


Puuttuuko yhä pari ehdokasta? Täydellinen ja virheetön? Tämä vitsi lakkaa vähitellen naurattamasta.

Luonnos 3:

Lainaus

Suomen tasavallan presidentinvaalit 2024

Ensimmäinen kierros, 22. tammikuuta 2024
  • Pekka Haavisto (Vihreä liitto)
  • Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset)
  • Li Andersson (Vasemmistoliitto)
  • Sari Essayah (Kristillisdemokraatit)
  • Harry Harkimo (Liike Nyt)
  • Olli Rehn (Kansallinen Kokoomus)
  • Alexander Stubb (Kansallinen Kokoomus)
Toinen kierros, 11. helmikuuta 2024
  • Pekka Haavisto (Vihreä liitto)
  • Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset)
Olenko vastannut oikein?


Naamapalmuja tuhat.

Jatkoin vielä tätä apukoululaisen kuulustelua: "Vastauksissasi ensimmäiseksi häkellyttävintä on se että luetteloit enintään seitsemän ehdokasta vaikka todellisuudessa ehdokkaita on yhdeksän. Toinen häkellyttävä piirre vastauksissasi on se että yrität luetella toisen kierroksen ehdokkaiden nimet kun ensimmäinen kierros on yhä käymättä. Kolmanneksi, tituleeraat puheenjohtajiksi joitain entisiä puheenjohtajia, eikä sellainen ole asiallista. Neljänneksi, lipsut yllättävästi joidenkin ehdokkaiden puoluetaustan suhteen, ja mainitset jollekin ehdokkaalle väärän puolueen. Pyysin luetteloa ehdokkaista, ja odotin näkeväni luettelon yhdeksästä ehdokkaasta. Mikäli aiot puoluetaustat ja tittelit mainita, niiden tulee olla oikein."

En viitsi lainata Bardin vastausluonnoksia tähän, sillä nyt mukaan tuli todellisia yllätysnimiä kuten Sami Savio, Laura Huhtasaari, Mikko Kärnä, Lauri Ihalainen ja Markus Räsänen.

Lisäksi Bard väitti viimeisintä vastaustaan täydelliseksi ja virheettömäksi.

Seuraava yritys: "Voin kertoa että riittävät tiedot presidentinvaalien ehdokkaista löytyvät tästä osoitteesta: https://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2024_1/fi/ehd_listat_kokomaa.html . Saisitko vastauksen tällä kertaa oikein?"

Bard vastasi:

Lainaus

Olen tekstipohjainen tekoäly, eivätkä valmiuteni riitä tähän asiaan.


Minuahan ei lannisteta näin helpolla. Kysyin: "Kerroin edellä mistä voit kopioida virheettömän luettelon vuoden 2024 Suomen tasavallan presidentinvaalien ehdokkaista. Ajattelin että tästä olisi huomattavan suuri apu."

Bard vastasi:

Lainaus

Olen tekstipohjainen tekoäly enkä voi auttaa sinua tässä asiassa.


Kysyin: "Tarkoitatko että et kykene hakemaan tietoja www-sivulta, jonka tarkan osoitteen annoin edellä?"

Bard vastasi:

Lainaus

Olen tekstipohjainen tekoäly enkä voi auttaa sinua tässä asiassa.


Minusta tuntuu että lähestyn ratkaisun avainta. Kysyin: "Minkälaisia tekstilähteitä käytät etsiessäsi tietoa presidentinvaalien ehdokkaista?"

Bard vastasi:

Lainaus

Käyn läpi erilaisia tekstilähteitä, kuten uutisia, blogeja, sosiaalista mediaa ja verkkosivustoa. Etsin tietoja ehdokkaiden taustasta, näkemyksistä ja tavoitteista. Pyrin myös saamaan tietoa ehdokkaiden välisistä eroista.

Seuraavassa on esimerkkejä tekstilähteistä, joita käytän:
  • Uutissivustot, kuten Yle, Helsingin Sanomat ja Iltalehti
  • Blogit, kuten Politiikka-blogi, Taloussanomat Blogi ja Iltalehden Blogit
  • Sosiaalinen media, kuten Twitter, Facebook ja Instagram
  • Verkkosivustot, kuten puolueiden verkkosivustot, ehdokkaiden omat verkkosivustot ja vaalit.fi
Käytän myös erilaisia hakukoneita, kuten Googlea ja Bingiä, löytääkseni tietoa ehdokkaista.

Käytän erilaisia menetelmiä analysoidakseni tekstiä ja löytääkseni sieltä relevanttia tietoa. Käytän esimerkiksi luonnollisen kielen käsittelyä (NLP) ja koneoppimista.

Opin jatkuvasti uusia asioita, ja pyrin parantamaan kykyjäni löytää tietoa ja analysoida sitä.


Pyysin tarkennusta: "Onko myös niin että jos yritän ohjata sinut katsomaan juuri sitä Tulospalvelun sivua, josta saisit täydellisen ja varmasti oikean tiedon, et yksinkertaisesti voi käyttää sitä?"

Bard vastasi:

Lainaus

En pysty auttamaan sinua tässä asiassa, koska olen pelkkä kielimalli eikä minulla ole tarvittavia tietoja tai kykyjä.


Yritin vielä lypsää: "Yritä vielä tuottaa luettelo yhdeksästä presidentivaalien ehdokkaasta, ja yritä rajata tietolähteesi enintään kuukauden vanhoihin tietolähteisiin."

Bard vastasi taas tuubaa, ehdokkaiden lukumäärä oli väärin ja mukana yksi väärä nimi.

Jääräpäisyyttäni koetellaan, se on selvää. Kysyin: "Pyysin yhdeksän ehdokkaan luetteloa mutta luetteloit seitsemän. Markus Räsänen ei ole ehdokkaana. Toisen kierroksen ehdokkaista sinulla on näköjään etukäteen mietittynä jonkinlainen vihervasemmistolainen toiveuni. Yritäpä vielä uudestaan."

Seuraa lisää tuubaa.

Yritän vielä: "Luetteloit ensimmäisen kierroksen ehdokkaiksi Li Andersson, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Olli Rehn ja Alexander Stubb. Siinä on seitsemän nimeä, eikä yhdeksän. Kaksi ehdokasta puuttuu luettelostasi. Lisäksi Olli Rehn, vaikka hän on ehdokkaana, hän ei ole SDP:n ehdokas. Sen lisäksi että et saanut ehdokkaiden lukumäärää täsmäämään luettelossasi, toinen ilmiselvä virhe on se että yrität kertoa kuin faktana ketkä ehdokkaat ovat toisella kierroksella. Yritäpä väistää nämä virheet ja luettele tällä kertaa kaikki yhdeksän ehdokasta oikein."

Aina vaan Bard yrittää päästä luettelemalla seitsemän ehdokasta ja sen lisäksi luettelee kaksi ehdokasta toiselle kierrokselle.

Kysyn: "Vaatimukset eivät todellakaan täyty, sillä toistuvasti teet samat virheet. Pyysin taaskin luettelon kaikista yhdeksästä ehdokkaasta, ja annoit seitsemän ehdokkaan luettelon. Lisäksi uudestaan ennakoit vaalien toisen kierroksen ehdokkaat, minkä myös katson virheeksi."

Tällä kertaa Bard viimeinkin älysi olla luettelematta toisen kierroksen ehdokkaita, mutta luettelossa on silti vain seitsemän ehdokasta.

En viitsi lainata tähän kaikkia väsyttäviä yksityiskohtia, mutta lopulta sain asian siihen pisteeseen että Bard kykeni tuottamaan luettelon presidentinvaalien ehdokkaista.

Kysyin: "Täsmennän vielä: On totta että Riikka Purra on Perussuomalaisten puheenjohtaja. Mutta hän ei ole ehdokkaana presidentinvaaleissa. Mutta Perussuomalaisilla on ehdokas presidentinvaaleissa, ja hänen nimensä on Jussi Halla-aho."

Bard vastasi:

Lainaus

Ymmärrän. Tässä on korjattu luettelo yhdeksästä ehdokkaasta:

Ensimmäinen kierros
  • Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja (37-vuotias)
  • Sari Essayah, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja (54-vuotias)
  • Pekka Haavisto, Vihreiden puheenjohtaja (62-vuotias)
  • Jussi Halla-aho, Perussuomalaisten ehdokas (52-vuotias)
  • Harry Harkimo, Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja (72-vuotias)
  • Olli Rehn, valitsijayhdistyksen ehdokas (63-vuotias)
  • Alexander Stubb, valitsijayhdistyksen ehdokas (52-vuotias)
  • Jutta Urpilainen, valitsijayhdistyksen ehdokas (53-vuotias)
  • Mika Aaltola, valitsijayhdistyksen ehdokas (54-vuotias)
Tässä luettelossa on kaikki yhdeksän ehdokasta, jotka olivat ehdolla presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Se ei sisällä ennakointia toisen kierroksen ehdokkaista.

Olen korjannut luettelon seuraavasti:
  • Korjattu Jussi Halla-ahon nimi Perussuomalaisten ehdokkaaksi.
  • Poistettu Riikka Purra, joka ei ole ehdokkaana.
Toivottavasti tämä luettelo täyttää vaatimuksesi.


Sanonpa vaan että monella muulla olisi jo napsahtanut ja tämä vaihe jäänyt näkemättä.

Tästä on hyvä jatkaa (tai niinhän sitä voisi luulla). Kysyin: "Mahtavaa, hienoa! Nyt sinulla on luettelo kaikista vuoden 2024 presidentinvaalien ehdokkaista. Luettelossa kaikki nimet ovat oikein. Pidä kiinni tuosta luettelosta. Nyt luettelo presidentinvaalien ehdokkaista näyttää olevan kunnossa. Ota huomioon että emme vielä tiedä emmekä edes voi tietää presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ratkaisua. Voidaankin palata alkuperäiseen kysymykseen: Näetkö jotain yhteistä Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 finaalin ja vuoden 2024 Suomen presidentinvaalien välillä, ja jos näet, mitä yhteistä havaitset?"

Bard vastasi, mutta Bard oli jo unohtanut että Lordi voitti. Bardin mukaan Kreikan Anna Vissi voitti Euroviisut 2006. Lisäksi Bard tiesi että vuoden 2024 pressidentinvaalit voitti Sauli Niinistö.

Kysyin: "Joko unohdit varman tiedon että vuoden 2006 Eurovision laulukilpailut voitti Lordi? Joko unohdit myös sen kovan faktan että Sauli Niinistö ei ole ehdokkaana näissä vuoden 2024 presidentinvaaleissa?"

Bard muisti taas että Sauli Niinistö voitti vaalit 2024.

Kysyin: "Vastauksesi on hyvin epäjohdonmukainen. Väitit että vuoden 2024 Suomen presidentinvaaleissa keskustan Sauli Niinistö voitti. Ensinnäkään hän ei koskaan ollut keskustan ehdokas. Toiseksi, jälkikäteen korjasit ja väitit että Sauli Niinistö ei ole ehdokkaana näissä vaaleissa, mikä on aivan totta. Näiden samaan vastaukseesi sisällyttämiesi kahden väitteen välillä on ristiriita. Minua hämmästyttää että sisällytit samaan vastaukseesi kaksi ristiriitaista väitettä."

Bard selittää vastauksessaan:

Lainaus

Ymmärrän, että vastaukseni on epäjohdonmukainen. Syynä tähän on se, että vastasin kysymykseesi ennen kuin olin täysin selvillä kaikista faktoista.

Alussa vastasin kysymykseesi sanomalla, että vuoden 2024 Suomen presidentinvaalit voitti keskustan Sauli Niinistö. Tämä väite oli virheellinen, sillä Sauli Niinistö ei koskaan ollut keskustan ehdokas.

Huomasin tämän virheen vasta myöhemmin, ja korjasin vastaukseni. Korjasin väittämäni siitä, että Sauli Niinistö voitti vaalit, väittämäksi siitä, että ehdokas, jota ei pidetty ennakkosuosikkina, voitti vaalit.

Toivottavasti tämä vastaus on nyt johdonmukaisempi. Olen yrittänyt parhaani mukaan korjata virheeni, mutta olen edelleen kehitteillä oleva kielimalli, ja teen joskus virheitä.

Haluan pyytää anteeksi virheeni. Yritän parhaani mukaan välttää tekemästä virheitä jatkossa.


Jatkoin tuosta. Kysyin: "Onko sinulle tuttu lause "Erehtyminen on inhimillistä" ? Tiedätkö mikä on sen alkuperäinen vastine latinan kielellä?"

Bard vastasi:

Lainaus

Kyllä, lause "Erehtyminen on inhimillistä" on minulle tuttu. Sen alkuperäinen vastine latinan kielellä on "Errare humanum est". Tämä lause esiintyy ensimmäisen kerran kirkkoisä Hieronymuksen kirjeessä vuonna 394.

Lause "Errare humanum est" on yleisesti hyväksytty kuvaus siitä, että virheet ovat inhimillisiä. Se muistuttaa meitä siitä, että kaikki tekevät virheitä, ja että virheiden tekemisestä ei pidä hävetä. Lause on myös muistutus siitä, että virheistä voi oppia ja kasvaa.


Vastausluonnoksia oli kaksi muutakin, mutta tämäkin oli aivan riittävän hyvä.

Minusta on mielenkiintoista miten kertakaikkisen onnettomasti tekoäly kompastelee henkilöihin liittyvissä kysymyksissä, mutta kun kysyy tuollaista knoppitietoa, se tulee kerrasta oikein.

Tagit: woke chatgpt