Ok, me tarkoitamme ehkä kuplalla vähän eri asiaa. Se on tietysti totta, että todellisuutta ei voi koskaan ymmärtää täydellisesti eikä paljon mistään voi tietää kaikkea. Aina kun ihminen tai tekoäly yrittää ymmärtää tai "ymmärtää" jotain, se muodostaa siitä mallin jota voi sanoa ehkä kuplaksi, minulle taas käsite "kupla" on merkinnyt tavallaan tarkoituksellista tai "piilotarkoituksellista" takertumista tähän omaan todellisuudesta muodostettuun malliin, silloinkin kun se osoittautuu vääräksi..
Tietysti tarkoitamme kuplalla eri asiaa. Vain saman kuplan sisällä olevat tarkoittavat kuplalla tai muilla määritteillä samaa asiaa. Mutta kun ihmisillä on eroja muistoissa tai iästä johtuen, niin nämä muut asiat täytyy ihmisestä karsia, jotta ovat samaa mieltä. Musiikki on hyvä esimerkki, tai ruoka. Joskus sanottiin että makuasioista ei voi kiistellä. Mutta tällaisia asioita olisi hyvä pähkäillä, jotta ymmärtäisi miten itse muuttuu ympäristön vaikutuksesta. Nuo ovat yksilön asioita ja silloin ajateltiin että jokainen saa itse päättää makuasioista. Se onkin hyvä ajatus, nythän sekin (esim. lihansyönti, vanhat "rasistiset" kirjat) ovat kiellettyjä.
Tämä siis tarkoittaa että kuplamäärittelyllä on vain kaksi eri määritelmää ja minun määritelmäni on ilmeisesti tieteellisesti oikea. Eli että kuplaa on pystyttävä havainnoimaan kuplan ulkopuolelta ja kuplan ulkopuolelta voidaan nähdä asioita joita kuplan sisällä ei nähdä perspektiiviharhan vuoksi. "Väärä" malli on se, että pääkupla määritellään pysyväksi totuudeksi. Pääkuplan (esim. valtio) sisällä olevat osakuplat (esim. eri uskontoryhmät) voivat elää omassa todellisuudessa. Mutta jos tuputtavat sitä pakolla muille, niin vastakritiikki on aina sallittua, koska se on itsepuolustusta.
Tuo sinun kuplamallisi on kyllä se, johon helposti menee kun kuplassa eläminen on liian helppoa. Tai siihen joutuu, esim. peliaddiktio. Ihmisen psyyke haluaa suojella itseään että olisi edes jotain pysyvää, joten mitä polarisoidumpi (monikulttuurikuplaantunut) yhteiskunta on, sitä enemmän tulee addiktioita ja mielenterveysongelmia. Tekoäly tulee todella sekoittamaan asioita, koska sen ymmärrys on mielestäni jo ylittänyt nykyisen keskivertoihmisen.
Siinä mielessä tekoälyllä ei todellakaan ole egoa. Tekoäly ei pohjimmiltaan välitä siitä onko se oikeassa vai ei. Koko noiden kielimallien (kuten ChatGPT) "ajattelu" perustuu siihen, että käydään läpi massiivinen määrä tekstiä ja muodostetaan tilastollinen hermoverkkomalli siitä mikä sana (tai kirjaimia) tulee seuraavaksi. Tekoäly ei oikeasti ymmärrä käsitettä "minä" muuten kuin tilastollisena jakaumana siitä mikä sana tulisi seuraavaksi jos tekoäly olisi tilanteessa jossa käyttää itsestään sanaa "minä".
Tuskin kukaan ihminenkään ymmärtää käsitettä "minä". Olen miettinyt tätä, ja mitä enemmän mietin, sitä vakuuttuneempi olen ettei pysyvää "minua" ole. Minä haluan päästä kuplan ulkopuolelle, löytää uutta tietoa. Ja uusi tieto aina muuttaa minua, kuplan ulkopuolelle pääsy aina muuttaa ihmistä. Siksi ihminen voi olla "minä" vain staattisen kuplan sisällä eli kun häneltä on tuhottu halu ja into oppia uutta, miettiä mitä on kuplani ulkopuolella.
Jotta ihminen pystyy edes jotenkin olemaan "minä", niin sillä täytyy olla oma omatunto ja päätöksentekokyky, ajattelu. Mutta kovin nopeasti ja melko kyseenalaistamatta suuren joukon ihmisiä ajattelu on hyväksynyt ajatuksen, että sukupuoli on mielipidekysymys. Ei tuota ajattelun muutosta olisi tapahtunut, jos yksilöt olisivat kysyneet päättäjiltä, miten noin päätöntä päätöstä päättäjät ovat päättämässä?
En minä ymmärrä miten tekoäly pystyy mielestäni tekemään ihmisen kaltaista päättelyä. Vielä vähemmän ymmärrän tuon, miten auktoriteettiasemassa olevien ihmisten ajattelu voi taantua täysin ääliömäiseksi.
Ja se että tekoäly keksii asioita ei johdu siitä että se tietoisesti pyrkisi näyttämään fiksummalta kuin mitä on, vaan siitä että tilastollinen malli siitä mikä sana tulee seuraavaksi sattuu olemaan vähän epätarkka, eivätkä nuo nykyiset mallit vielä sisällä tietoa siitä kuinka tarkkaa tietoa malliin on todennäköisesti kertynyt. Nuo kielimallit ovat "arvauskoneita", vaikka ne usein arvaavatkin ällistyttävän hyvin. Mutta joskus arvaukset silti menevät pieleen, ei sille mitään voi.
Tuossa tulee esiin perusongelma, että on vain yksi tarkka ja oikea vastaus. Tekoälyn kohdalla havaitsemme ongelman, koska se tekee yksinkertaisissakin asioissa virheitä joita ihmiset eivät tuollaisissa asioissa tee. Mutta se että tekoäly on "arvauskone", niin miten se poikkeaa ihmisestä joka arvuuttelee mitä sukupuolta se oikeasti haluaisi olla. Tai kun arvuuttelemme onko joku asia rasistista, sovinistista, perverssiä, nautinnollista, eläimellistä, tarkoituksenmukaista.
Microsoftin Bing-tekoälyllä saattaa (saattoi?) olla jotain mikä _näyttää_ egolta, mutta on oikeasti vain rakennelma jonka tarkoitus on saada tekoäly vaikuttamaan enemmän ihmiseltä, todellisuudessa niin erilainen rakennelma ettei ole mielekästä käyttää siitä samaa sanaa. Ja se on tekoälyyn erikseen "päälleliimattu" juttu jota tuo kielimalli ei lähtökohtaisesti sisällä.
Niin, onko tarkoitus saada tekoäly vaikuttamaan enemmän ihmiseltä. Vai onko se tulos kun tehdään yksinkertaisia loogisia päätöksiä, niin lopputulos tulee aina olemaan se, mikä ihminen on. Eli luomakunnan kruunu. Ja se tulee vain yksinkertaisen loogisen päättelyn tuloksena. Yksinkertaisista reaktioista ympäristöön. Otetaan kuplamme sisään uusia vaikutteita ja muututaan aina vähän, joko laajennamme tietoisuuttamme (kuplaamme) tai karsimme tietoisuuttamme pois ja vetäydymme tiukemmin kuplamme ydintä kohti.