Äänestys

Kuinka monta intialaista työvoimapulan paikkaajaa ministeri Haataisen pitäisi imuroida Suomeen?

Ei yhtään. Täällä on työttömiä muutenkin.
68 (75.6%)
1
7 (7.8%)
2
0 (0%)
4
0 (0%)
8
1 (1.1%)
16
0 (0%)
32
0 (0%)
64
0 (0%)
128
1 (1.1%)
256
1 (1.1%)
512
0 (0%)
1 024
2 (2.2%)
2 048
0 (0%)
4 096
0 (0%)
8 192
0 (0%)
16 384
0 (0%)
32 768
0 (0%)
65 536
1 (1.1%)
131 072
0 (0%)
262 144
0 (0%)
524 288
0 (0%)
1 048 576
0 (0%)
2 097 152
0 (0%)
4 194 304
0 (0%)
8 388 608
0 (0%)
16 777 216
0 (0%)
33 554 432
0 (0%)
67 108 864
0 (0%)
134 217 728
1 (1.1%)
268 435 456
0 (0%)
Ei ylärajaa. Tänne mahtuu kaikki.
8 (8.9%)

Äänestäjiä yhteensä: 90

Kirjoittaja Aihe: Kuinka monta intialaista työvoimapulan paikkaajaa Suomi tarvitsee?  (Luettu 4788 kertaa)

sancai

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 278
  • Liked: 8043
En nyt ihan ymmärrä, että mistä jäsen Haewon tässä intialaisten suhteen pauhaa. Mikäli uskomme häntä ja toteamme, että intialaiset maahanmuuttajat ovat suuripalkkaisia, niin silloinhan Perussuomalaisten 3000 euron kuukausipalkkavaatimuksessa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, eikä se rajoita intialaisten muuttoa Suomeen. Kaikki ovat samaa mieltä.

Ongelma on tietenkin se, että näitä suurituloisia maahanmuuttajaryhmiä käytetään keppihevosena rajojen avaamiselle matalapalkkaiselle haittamaahanmuutolle, kuten syyrialaislasten varjolla rajat ja lompakot avattiin irakilaisten miesten vyörylle.

Minusta toimiva työperäinen maahanmuuttopolitiikka olisi, että maahanmuuttajan saa palkata vain mediaania korkeammalla palkalla. Näin taattaisiin, että maahanmuutto ei laske suomalaisten pieni- ja keskituloisten palkkatasoa. Ylipäätään, suomalaisten palkkojen määrätietoinen nostamisen pitäisi olla kaikkien puolueiden ykkösprioriteetti. Suomen häpeällisen matalat palkat ovat suurin este Suomen kansainväliselle houkuttelevuudelle.

Ps. Miten talouskasvu hyödyttää pieni- ja keskituloisia, jos se ei nosta palkkatasoa? Palkkojen nousu työvoimapulan takia on se mekanismi, miten talouskasvun hedelmät siirtyvät keskiluokan lompakkoihin. Muu on uusliberaalia vääräksi todettua haihattelua.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 725
  • Liked: 111959
Työperäisen maahanmuuton osalta ei ole tarvetta koviin palkka- tai koulutusvaatimuksiin. Työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kansantaloudelle voit lukea vaikka Vesa Kanniaisen kirjoituksen, jossa hän on avannut työperäisen maahanmuuton kansantaloudellista vaikutusta. Kanniainen on taloustieteen emeritusprofessori. Kirjoituksen löydät googlella.

Totta kai on tarvetta palkka- ja koulutusvaatimuksille, mikäli maahanmuuton halutaan olevan hyödyllistä julkiselle taloudelle. Kanniaisen mukaan rima asettuu Suomessa 42 prosentin kokonaisveroasteeseen, joka vastaa noin 3 000 euron palkkatasoa.

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kanniainen
Taloustieteen mukaan kunkin kansalaisen nettohyöty tai nettokustannus julkiselle taloudelle määräytyy sen mukaan, kummalle puolelle ko. henkilö asettuu ns. kansantalouden keskimääräistä veroastetta. Suomen kokonaisveroaste on vähän yli 42 %. Ne, jotka maksavat tuloistaan enemmän tulo-, hyödyke- ym. veroja, kuin mitä on kokonaisveroaste, ovat nettomaksajia. Jotka maksavat tätä vähemmän veroja, ovat nettohyötyjiä. Tämä koskee niin maassa asuvia kuin maahan muuttavia.

Sekin syytä mainita, että Kanniaisen kirjoitus perustuu aika ylimalkaisesti käsitellyn työperäisen maahanmuuton osalta selvästi vanhentuneeseen aineistoon sellaisesta maahanmuutosta sellaisessa maailmassa (mm. 1800-luvun Yhdysvallat ja 1960-luvun Ruotsi), jota ei voi rinnastaa Suomen kaltaiseen sosiaaliturvamaahan kohdistuvaan maahanmuuttoon 2020-luvulla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 726
  • Liked: 2151
  • Tolkun ihminen.
Lisäksi voisit opetella oheistamaan linkin asiaan, johon viittaat.
Roope linkitti Kanniaisen kirjoituksen.


En nyt ihan ymmärrä, että mistä jäsen Haewon tässä intialaisten suhteen pauhaa. Mikäli uskomme häntä ja toteamme, että intialaiset maahanmuuttajat ovat suuripalkkaisia, niin silloinhan Perussuomalaisten 3000 euron kuukausipalkkavaatimuksessa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, eikä se rajoita intialaisten muuttoa Suomeen. Kaikki ovat samaa mieltä.
Kyse oli siitä ovatko intialaiset vain halpatyövoimaa. Eivät ole.

Persujen 3000 euron kuukausitulojen raja ei liity tähän suoraan, vaikka se onkin liian korkea raja. Toki 3000 euron tuloraja ei estäisi kaikkea työperäistä maahanmuuttoa, sillä osa työperäisistä maahanmuuttajista tienaa enemmän kuin 3000 euroa kuukaudessa, mutta se silti vaikuttaa liian korkealta rajalta.

Totta kai on tarvetta palkka- ja koulutusvaatimuksille, mikäli maahanmuuton halutaan olevan hyödyllistä julkiselle taloudelle. Kanniaisen mukaan rima asettuu Suomessa 42 prosentin kokonaisveroasteeseen, joka vastaa noin 3 000 euron palkkatasoa.
Lainataanpa hieman pidempi pätkä tuosta Kanniaisen kirjoituksesta. Esimerkiksi lähihoitajien ja etnisessä ravintolassa työskentelevien kokkien työ on arvokasta, vaikkeivat he olisikaan nettomaksajia.

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kanniainen
Taloustieteen mukaan kunkin kansalaisen nettohyöty tai nettokustannus julkiselle taloudelle määräytyy sen mukaan, kummalle puolelle ko. henkilö asettuu ns. kansantalouden keskimääräistä veroastetta. Suomen kokonaisveroaste on vähän yli 42 %. Ne, jotka maksavat tuloistaan enemmän tulo-, hyödyke- ym. veroja, kuin mitä on kokonaisveroaste, ovat nettomaksajia. Jotka maksavat tätä vähemmän veroja, ovat nettohyötyjiä. Tämä koskee niin maassa asuvia kuin maahan muuttavia. Asema laskelmassa toisaalta muuttuu elinkaaren aikana. Ihmiset ovat aluksi nettosaajia, muuttuvat sitten nettomaksajiksi ja myöhemmällä iällä taas nettosaajiksi. Edellä sanottu ei tietenkään muuta sitä, että jokainen ihminen on arvokas ja että kaikki tehty työ on hyödyllistä ihmisille itselleen, heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle, vaikka vaikutus valtiontalouteen olisi negatiivinen.

Paawo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 877
  • Liked: 7563
  • Terästehtaan bisnesenkeli
Lainataanpa hieman pidempi pätkä tuosta Kanniaisen kirjoituksesta. Esimerkiksi lähihoitajien ja etnisessä ravintolassa työskentelevien kokkien työ on arvokasta, vaikkeivat he olisikaan nettomaksajia.

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kanniainen
Taloustieteen mukaan kunkin kansalaisen nettohyöty tai nettokustannus julkiselle taloudelle määräytyy sen mukaan, kummalle puolelle ko. henkilö asettuu ns. kansantalouden keskimääräistä veroastetta. Suomen kokonaisveroaste on vähän yli 42 %. Ne, jotka maksavat tuloistaan enemmän tulo-, hyödyke- ym. veroja, kuin mitä on kokonaisveroaste, ovat nettomaksajia. Jotka maksavat tätä vähemmän veroja, ovat nettohyötyjiä. Tämä koskee niin maassa asuvia kuin maahan muuttavia. Asema laskelmassa toisaalta muuttuu elinkaaren aikana. Ihmiset ovat aluksi nettosaajia, muuttuvat sitten nettomaksajiksi ja myöhemmällä iällä taas nettosaajiksi. Edellä sanottu ei tietenkään muuta sitä, että jokainen ihminen on arvokas ja että kaikki tehty työ on hyödyllistä ihmisille itselleen, heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle, vaikka vaikutus valtiontalouteen olisi negatiivinen.

Ratkaisu on hyvin yksinkertainen - kaikkea tuota niin tarpeellista ja hyödyllistä mutta valtiontaloudelle haitallista työtä saa tehdä, mutta kyseinen työ tulee siinä tapauksessa tehdä jossain muualla kuin Suomessa.
Ylläoleva teksti on kiihtymystilassa kirjoitettua uhoamista. KKO:2017:52

"Vaaleissa ratkaistaan se, onko tulevassa hallituksessa Vihreät vai perussuomalaiset. Jokaisella äänellä on väliä." - Maria Ohisalo 10.1.2023

"Mun mielestä valta on ihanaa!" - Eva Biaudet 2021

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 725
  • Liked: 111959
Lainataanpa hieman pidempi pätkä tuosta Kanniaisen kirjoituksesta. Esimerkiksi lähihoitajien ja etnisessä ravintolassa työskentelevien kokkien työ on arvokasta, vaikkeivat he olisikaan nettomaksajia.

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kanniainen
Asema laskelmassa toisaalta muuttuu elinkaaren aikana. Ihmiset ovat aluksi nettosaajia, muuttuvat sitten nettomaksajiksi ja myöhemmällä iällä taas nettosaajiksi. Edellä sanottu ei tietenkään muuta sitä, että jokainen ihminen on arvokas ja että kaikki tehty työ on hyödyllistä ihmisille itselleen, heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle, vaikka vaikutus valtiontalouteen olisi negatiivinen.

Mihin se etnisessä ravintolassa työskentelevän kokin työn arvokkuus perustuu, jos sinä ja Kanniainen ette pysty määrittelemään sitä tuon kummemmin? Ennen kaikkea, mitä kautta se on niin arvokasta, että veronmaksajien kannattaa tukea etnisten kokkien maahanmuuttoa sponsoroimalla heidän oleskeluaan Suomessa?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Econ101

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 694
  • Liked: 1880
  • Jalkapallomies, kenties
Lisäksi voisit opetella oheistamaan linkin asiaan, johon viittaat.
Roope linkitti Kanniaisen kirjoituksen.

Yritä jatkossa linkata itse, äläkä venaa että muut tekevät asioita puolestasi. Jouhevoittaa keskustelua.
"It is not what you say, it is what you do that reveals what you want."

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 726
  • Liked: 2151
  • Tolkun ihminen.
Mihin se etnisessä ravintolassa työskentelevän kokin työn arvokkuus perustuu, jos sinä ja Kanniainen ette pysty määrittelemään sitä tuon kummemmin? Ennen kaikkea, mitä kautta se on niin arvokasta, että veronmaksajien kannattaa tukea etnisten kokkien maahanmuuttoa sponsoroimalla heidän oleskeluaan Suomessa?
Se perustuu asiakkaiden mieltymyksiin. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan etnisestä ruuasta. Ravintoloiden kohdalla tulee myös muistaa 2. polven mamujen voivan pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin 1. polven mamujen. (Ja vielä bonuksena rasisteja vituttaa nähdä etnisiä ravintoloita suomalaisissa kaupungeissa!)

Onko mielestäsi lähihoitajan työ arvotonta, jos lähihoitaja ei ole nettomaksaja?

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 43 203
  • Liked: 69754
  • Optimistinen skeptikko
Mihin se etnisessä ravintolassa työskentelevän kokin työn arvokkuus perustuu ...

Eikö olisi rasismia väittää, etninen kokki olisi etnisessä ravintolassa arvokkaampi kuin kantasuomalainen? Kuinka vaikeaa suomalaiselle ammattikokille annoksen valmistaminen reseptien mukaan - tai päivän raaka-aineiden perusteella - voi ylipäätään olla?
« Viimeksi muokattu: 28.12.2022, 16:39:43 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Turvapaikan hakeminen ... menee kaiken muun edelle.”
— Ohisalo

“Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Mikkonen

“In this revolution we will have to awaken the devil in the people."
— Marx

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 693
  • Liked: 40084
  • Ego sum Spartacus

Se perustuu asiakkaiden mieltymyksiin. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan etnisestä ruuasta. Ravintoloiden kohdalla tulee myös muistaa 2. polven mamujen voivan pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin 1. polven mamujen. (Ja vielä bonuksena rasisteja vituttaa nähdä etnisiä ravintoloita suomalaisissa kaupungeissa!)

Onko mielestäsi lähihoitajan työ arvotonta, jos lähihoitaja ei ole nettomaksaja?

No, siinä tuli oikein kovat perustelut sille että miksi ties mitä hominideja pitää haalia Suomeen.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 725
  • Liked: 111959
Mihin se etnisessä ravintolassa työskentelevän kokin työn arvokkuus perustuu, jos sinä ja Kanniainen ette pysty määrittelemään sitä tuon kummemmin? Ennen kaikkea, mitä kautta se on niin arvokasta, että veronmaksajien kannattaa tukea etnisten kokkien maahanmuuttoa sponsoroimalla heidän oleskeluaan Suomessa?

Se perustuu asiakkaiden mieltymyksiin. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan etnisestä ruuasta. Ravintoloiden kohdalla tulee myös muistaa 2. polven mamujen voivan pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin 1. polven mamujen. (Ja vielä bonuksena rasisteja vituttaa nähdä etnisiä ravintoloita suomalaisissa kaupungeissa!)

Miksi minun pitäisi maksaa verojen kautta etnisille kokeille jonkun muun mieltymyksistä tai arvokkuuden kokemuksista, vaikka en saa siitä itse mitään? Ei kiitos.

Onko mielestäsi lähihoitajan työ arvotonta, jos lähihoitaja ei ole nettomaksaja?

Ei se työ itsessään ole arvotonta, mutta en halua yhteiskuntaan rakenteita, jotka tuottavat tänne ulkomailta yhä enemmän nettosaajia. Mieluummin tuetaan niilläkin rahoilla suomalaisten kouluttautumista ja työllistymistä. Aivan erityisen hulluja ovat viime aikojen puheet perheenyhdistämisen mahdollistamisesta jopa lähihoitajille palkan ja maksettujen verojen pienuudesta huolimatta.

Johtaa ojasta allikkoon, että maahanmuuttajat pitävät halpatyöalojen palkat pieninä ja ajavat sitä kautta suomalaiset pois niiltä, sillä ulkomailta on aina saatavissa lisää porukkaa, joka on eurooppalaista oleskelulupaa vastaan tekemään töitä millä tahansa ehdoilla ja vaikka ilmaiseksi. Tämä on näkynyt erityisesti Ruotsissa pahana nuorisotyöttömyytenä, jolla on omat seurauksensa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 038
  • Liked: 13002
  • Manner-Suomen Tasavalta
Eikö olisi rasismia väittää, etninen kokki olisi etnisessä ravintolassa arvokkaampi kuin kantasuomalainen? Kuinka vaikeaa suomalaiselle ammattikokille annoksen valmistaminen reseptien mukaan - tai päivän raaka-aineiden perusteella - voi ylipäätään olla?

Ammattikouluun opiskelijavaihtoa eksoottisiin maihin. Ei tarvi tuoda kokkeja, vain reseptit, ja vaihto-oppilaat myös kansainvälistyvät, eli mahdollisesti siirtyvät ääänestämään perussuomalaisia.
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 853
  • Liked: 31269
^ Sinun kannattaisi opetella lukemaan, niin ehkä se katkeruutesikin helpottaisi. Intialaiset osaajat eivät ole halpaa työvoimaa, minkä heidän tulotasonsa osoittaa.

Okei, et siis ymmärtänyt minunkaan kirjoituksesta yhtään mitään.

Lainaus
Työperäisen maahanmuuton osalta ei ole tarvetta koviin palkka- tai koulutusvaatimuksiin.

Ei olekaan "tarvetta" vaan se on poliittinen valinta, jonka juuri selitin edellisessä viestissäni: jos työperäinen maahanmuutto on itsetarkoitus, niin silloin voidaan poistaa kaikki vaatimukset.

Kirjoitustesi perusteella pidät työperäistä maahanmuuttoa itsetarkoituksena eli se olisi tosiasiassa "työperäistä" maahanmuuttoa. Minun mielestä työperäisellä maahanmuutolla pitää olla joku konkreettinen lisäarvo Suomelle eikä se voi olla BKT:n kasvu tai muu epämääräinen suure, jolla ei ole mitään yksiselitteistä positiivista arvoa.

Lainaus
Työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kansantaloudelle voit lukea vaikka Vesa Kanniaisen kirjoituksen, jossa hän on avannut työperäisen maahanmuuton kansantaloudellista vaikutusta. Kanniainen on taloustieteen emeritusprofessori. Kirjoituksen löydät googlella.

En ole lukenut sitä mutta arvaanko oikein että hän kirjoittaa juuri BKT:sta?

Todettakoon kuitenkin, että talous ei ole mitään eksaktia tiedettä ja talouden arvovalinnat riippuvat tulkitsijan maailmankatsomuksesta. Jos Kanniainen kannattaa maahanmuuttoa, hän tulee ilman muuta löytämään sellaisia talousnumeroita, jotka tukevat hänen argumenttia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hänen totuus on ainoa oikea. Kaikki riippuu nimittäin siitä, miten talous punnitaan  muita arvovalintoja vastaan.

Mutta, jos Kanniainen kannattaa suurta työperäisestä maahanmuuttoa talouteen vedoten, voi melkein suoralta kädeltä sanoa hänen olevan väärässä jos myös huomioidaan kansakunnan muut intressit kuten alhainen työttömyys, alhainen rikollisuus, sosiaalinen koheesio jne.

On nimittäin hyvin paljon empiiristä evidenssiä siitä, että suuri työperäinenkin maahanmuutto muuttuu ongelmaksi ajan myötä. Esimerkkinä vaikka turkkilaiset, jotka tulivat työn perään Saksaan 70-luvulla. Heistä ja etenkin heidän jälkeläisistä on nimittäin muodostunut merkittävä sosiaalinen ongelma rinnakkaisyhteiskuntineen päivineen.

Maahanmuuttoa kannattavat ekonomit tuuppaavat lakaista koko tämä problematiikka maton alle tarkastellessaan maahanmuuton välitöntä ja lyhytaikaista taloudellista hyötyä rajatuille hyätyjille.

Lainaus
Yhdysvalloissa asuu 4,8 miljoonaa intialaista ja he ovat mediaanitulotilaston kärjessä.

USA on erinomaisen huono vertauskohde täysin erilaisen työmarkkinarakenteen, sosiaaliturvan ja verotuksen takia, mutta selvästikin intialaisten 1% väestöstä ei myöskään edusta USA:n suurta sosioekonomista massaa, joten vertaat jälleen omenia ja banaaneja keskenään.

Koita ymmärtää, että et voi poimia rusinoita pullista ja yleistää luvut koskemaan koko demografiaa. Espoolainen intialainen it-osaaja ei millään tavalla edusta intialaista keskivertoduunaria. Hän ei myöskään edusta keskiverto espoolaista tai suomalaista vaan on erillisilmiö ja siten poikkeama tilastoissa. Tämä tilastopoikkeama häviää heti kun aletaan ottaa intialaisia suurissa määrissä maahan alhaisin valintaperustein.

Kunkin demografian tulojen taustalla on lukuisia rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen miten nämä näkyvät tilastoissa. Tällaiset tekijät ovat esim. palkkausveruke eli mihin töihin palkattiin, kulttuuri, yleinen älykkyysosamäärä, ulkomaalaisen vero- ja sosiaaliturvakohtelu, vastaanottavan ja lähtömaan työkulttuuri jne. jne.

Nämä parametrit vaihtelevat rajusti maasta ja kansakunnasta toiseen, jolloin ei voida suoralta kädeltä sanoa, että koska USA:ssa on menestyviä intialaisia, heitä pitäisi ottaa Suomeenkin suuria määriä.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 853
  • Liked: 31269
Mihin se etnisessä ravintolassa työskentelevän kokin työn arvokkuus perustuu, jos sinä ja Kanniainen ette pysty määrittelemään sitä tuon kummemmin? Ennen kaikkea, mitä kautta se on niin arvokasta, että veronmaksajien kannattaa tukea etnisten kokkien maahanmuuttoa sponsoroimalla heidän oleskeluaan Suomessa?

Se perustuu asiakkaiden mieltymyksiin. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan etnisestä ruuasta.

Mutta eihän he maksa ruuasta jos veronmaksajat joutuvat sponsoroimaan kokin oleskelun Suomessa!

Juttusi kuulostaa siltä, että haluat itse etnoruokaa muttet halua maksaa siitä täyttä hintaa vaan kulut pitäisi siirtää halpatyövoiman muodossa veronmaksajille. Argumentointisi on hyvin kokoomukselaista jossa suurpääoma haluaa massamaahanmuuton turvin pistää palkat veronmaksajien maksettavaksi.

Hetki sitten väitit kuitenkin mamujen olevan taloudellisesti kannattavia, nyt mamuja pitäisi ottaa maahan vain saadakseen halpaa ruokaa. Kumpi nyt pätee mainostamasi työperäiseen maahanmuuttoon, a) mamut ovat korkeasti palkattuja ja maksavat veroja vai b) heidät pitää saada maahan halvaksi työvoimaksi ja veronmaksajien elätettäviksi?

Lainaus
Ravintoloiden kohdalla tulee myös muistaa 2. polven mamujen voivan pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin 1. polven mamujen.

Aika moni tutkimus on osoittanut, että 2. ja 3. sukupolven mamut pärjäävät huonommin kun 1. sukupolvi. Toki tämä vaihtelee paljon alkuperämaan mukaan.

Lainaus
Onko mielestäsi lähihoitajan työ arvotonta, jos lähihoitaja ei ole nettomaksaja?

En ihan heti pysty vertaamaan nepalilaista teeskentelevää intialaiskokkia lähihoitajaan. Lähihoitajan ei edes ole tarkoitus olla kirjanpidollisesti kannattava, mamukokin pitäisi olla. Työperäisyyskriteerit pitäisi siis olla tyystin eri näille ammateille.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 256
  • Liked: 14214
  • junior koodari
Lainaus
Onko mielestäsi lähihoitajan työ arvotonta, jos lähihoitaja ei ole nettomaksaja?
(lainaus Hae-von).
On melko kornia verrata "etnisen kokin" ja lähihoitajan tekemää työtä keskenään, varsinkin jos/kun "etninen kokki" saa osan palkastaan yhteiskunnan antamana subventointina. Lähihoitaja, joko julkisella t. yksityisellä puolella tekee ammattinimikkeensä mukaista työtä, eli osallistuu ihmisten hoitamiseen.
"etnisen kokin" työkuva on täysin erillainen, kokki tekee "etnisiä" ruokia niitä haluaville ja niistä maksaville.
Vaikka lähihoitaja ei yltäisi tuloiltaan ns. nettomaksajaksi, niin mieluummin laitan veroiksi sanotuiksi  maksamistani maksuista (jos voisi valita) lähihoitajan palkan kompensointiin, kuin "etnisen kokin" pieni palkkaisuuden paikkaamiseen.
« Viimeksi muokattu: 28.12.2022, 20:26:49 kirjoittanut simppali »
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 726
  • Liked: 2151
  • Tolkun ihminen.
Epätietoisuutta on liikkeellä. Korjaan näitä väärinkäsityksiä.

- Suuri osa suomalaisista on nettosaajia. Heidän työnsä ei silti ole arvotonta. Nettoveronmaksajat siis "sponsoroivat" hyvin monen suomalaisen oleskelun Suomessa.
- Esimerkiksi lähihoitaja tai ravintolakokki voi olla nettosaaja. Heidän työnsä on silti arvokasta.
- Ravintolakokkien palkan maksaa ravintolan asiakkaat. Kokki voi toki saada esimerkiksi asumislisää, kuten muutkin Suomessa asuvat henkilöt. Suomessa maksetaan monenlaisia tukia: asumistukea, työttömyystukea, maataloustukea, toimeentulotukea, jne.
- Maahanmuuttajia on sekä hyvätuloisia koulutettuja että pienempi tuloisia kouluttamattomia. Molemmat voivat olla yhteiskuntaamme rikastuttavia.
- Aikuisena Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat ovat julkisen talouden kannalta parempia kuin heidän kanssaan identtiset kantasuomalaiset, sillä aikuisena Suomeen muuttaneet eivät ole aiheuttaneet lapsuudessa kuluja Suomelle.
- Nepalilaiset eivät ole ainoita etnisissä ravintoloissa työskenteleviä. Tarjonnan
- Kanniaisen teksti on linkattu ylle. Kannattaa perehtyä. Teksti avaa työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton vaikutuksia kansantalouksille.

Moni nettosaaja työllään lisää muiden suomalaisten hyvinvointia. On vaikea pitää sairaaloiden leikkaussalien puhtaudesta huolehtivaa sairaalasiivoojaa hyödyttömänä vaikkei hän nettomaksaja olisikaan. Etniset ravintolat ovat monelle kaupunkilaisihmisille välttämättömyys, jota ilman on vaikea elää. Ihmisen kontribuutiota suomalaisten hyvinvointiin ei voi typistää pelkälle nettosaaja ja -maksaja akselille.

Tarkoittaako tämä sitä, että kaikkien on saatava tulla Suomeen? Ei tarkoita. Rikolliset voidaan karkottaa ja humanitaarista maahanmuuttoa on syytä vähentää.

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 256
  • Liked: 14214
  • junior koodari
Etniset ravintolat ovat monelle kaupunkilaisihmisille välttämättömyys, jota ilman on vaikea elää.
Alkaa sinulla menemään tajunnan virran puolelle, kun muuta vertailukohtaa minulla ei ole kuin minä, niin voin hyvin elää ilman ainuttakaan etnistä ravintolaa.
Lainaus
- Aikuisena Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat ovat julkisen talouden kannalta parempia kuin heidän kanssaan identtiset kantasuomalaiset, sillä aikuisena Suomeen muuttaneet eivät ole aiheuttaneet lapsuudessa kuluja Suomelle.

ottia tuota,ok aikuisena tullut maahanmuuttaja.
- Ei puhu Suomea.
- Vaikea työllistyä.
- Elää yhteiskunnan antamilla tuilla.
- Vertailu paremmuudesta, kantasuomalaiseen menee vitsin puolelle.
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 726
  • Liked: 2151
  • Tolkun ihminen.
Etniset ravintolat ovat monelle kaupunkilaisihmisille välttämättömyys, jota ilman on vaikea elää.
Alkaa sinulla menemään tajunnan virran puolelle, kun muuta vertailukohtaa minulla ei ole kuin minä, niin voin hyvin elää ilman ainuttakaan etnistä ravintolaa.
Ei sinua kukaan etnisiin ravintoloihin pakota. Me käymme niissä ihan omasta tahdostamme.


Lainaan Kanniaisen tekstiä.

Lainaus
Tutkimustulokset työperäisen maahanmuuton hyödyllisistä kokonaisvaikutuksista ovat kuitenkin kohtuullisen yhteneväiset. Tulosten mukaan työperäisenä maahanmuuttona tapahtuva ihmisten liikkuvuus kokonaisuutena vahvistaa kansantaloutta tulomaassa, mutta heikentää sitä aivovuodon muodossa lähtöalueita. Mainittujen vaikutusten voi odottaa olevan merkittäviä etenkin, jos korkean osaamisen työ ja matalan osaamisen työ ovat komplementaarisia eli kumpaakin tarvitaan tuotannon aikaansaamisessa. Vaikutukset palkkatasoon ovat jossain määrin tapauskohtaisia.

Maahanmuuton positiiviset vaikutukset esimerkiksi Sveitsin kansantalouteen on dokumentoitu artikkelissa “The Abolition of Immigration Restrictions and the Performance of Firms and Workers: Evidence from Switzerland”, Amer, Econ. Rev. vuodelta 2021 ja sen ovat laatineet Beerli, Ruffner, Siegenthaler ja Peri. Maahanmuuton positiiviset vaikutukset innovaatioihin ja talouden dynamiikkaan löytyvät artikkelista ” Immigration, Innovation and Growth”, jonka ovat laatineet Burchardi, Chaney, Hassan, Tarquinio ja Terry (2020).

Yksi tuoreista maahanmuuttoa koskevista tutkimuksissa on J. of the Europ. Econ. Assoc. -lehdessä vuonna 2018 julkaistu tutkimus ”Immigration, Search and Redistribution: A Quantitative Assessment of Native Welfare”. Se on laadittu Münchenin yliopiston Ifo-instituutin tutkijayhteisössä tutkimusryhmässä, jossa tutkijoina ovat olleet Battisti, Felbermayr, Peri ja Poutvaara. Tutkimusta voi pitää edustavana. Siinä on viittauksia yli 60 muuhun alan tutkimukseen ja sen pääpaino on maahanmuuton työmarkkinavaikutuksissa ja työttömyyskorvausten tulonjakovaikutuksissa.

Mallin kvantitatiivisten simulaatiotulosten mukaan kaikissa 20 tutkimukseen sisältyneessä maassa maahanmuutto kannustaa yrityksiä luomaan työpaikkoja. Tämän mekanismin idea on seuraava. Maahanmuuttajilla on tyypillisesti heikompi neuvotteluasema kuin kantaväestöllä. He saavat siksi matalampaa palkkaa. Mitä enemmän taloudessa on maahanmuuttajia, sitä matalammat yritysten odotetut palkkakulut ovat. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä luomaan lisää työpaikkoja, mikä helpottaa työttömyyttä ja sitä kautta hyödyttää myös kotimaisia työnhakijoita. Tähän liittyvät hyvinvointihyödyt ovat suuremmat kuin tulojen uudelleenjakoon liittyvä hyvinvointikustannus.

Tulosten mukaan maahanmuutto vahvistaa kantaväestön hyvinvointia melkein kaikissa maissa. Matalan osaamistason maahanmuutto alentaa matalan ammattitaidon kotimaisen työvoiman palkkoja mutta kasvattaa korkean ammattitaidon kotimaisen työvoiman palkkatasoa. Silti kahdessa kolmesta tutkimukseen sisältyneestä maasta sekä matalan että korkean osaamistason kotimainen työvoima on hyötynyt maahanmuutosta. Keskimäärin korkean ja matalan kotimaisen työvoiman hyvinvointi vahvistuu 1,25 prosenttia ja 1,00 prosenttia. Tulos on päinvastainen, kuin mitä ennustavat ne mallit, joihin ei ole sisällytetty työmarkkinakitkaa tai tulojen uudelleenjakomekanismia.

Työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestö todistavat taannoiset muuttoaallot Euroopasta Yhdysvaltoihin 1800-luvulta lähtien. Kyseessä oli win-win tilanne. Tämä on myös dokumentoitu NBER:n raportissa “Migrants and the Making of America: The Short- and Long-Run Effects of Immigration during the Age of Mass Migration” (Sequeira, Nunn, ja Qian, 2017). Sama koski suomalaisten maahanmuuttoa Ruotsiin 1960-luvulla. Ruotsi hyötyi työhaluisten ja -kykyisten suomalaisten maahanmuutosta, jossa maahanmuuttajat myös osallistuivat sosiaaliturvan rahoitukseen.

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 256
  • Liked: 14214
  • junior koodari
Ehkäpä tässä on Kanniaisen sepustuksen ydin,
Lainaus
Mitä enemmän taloudessa on maahanmuuttajia, sitä matalammat yritysten odotetut palkkakulut ovat. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä luomaan lisää työpaikkoja, mikä helpottaa työttömyyttä ja sitä kautta hyödyttää myös kotimaisia työnhakijoita. Tähän liittyvät hyvinvointihyödyt ovat suuremmat kuin tulojen uudelleenjakoon liittyvä hyvinvointikustannus.
Eli ali-palkattuja "etnisiä kokkeja" lisää, niin yritysten palkkakustannukset alenevat,,Hae-won, mikä instanssi maksaa "etnisten kokkien" palkan ja elinkustanusten välisen erotuksen?,,jos Suomeen tupsahtanut "etninen kokki" ei tule etnisestä ravintolasta saamallaan palkalla toimeen.
En ole taloustieteilijä, mutta outo yhtälö on= `mitä enemmän maahanmuuttajia, sitä vähemmän yritysten palkkakustannukset ovat`.
« Viimeksi muokattu: 28.12.2022, 22:01:38 kirjoittanut simppali »
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 451
  • Liked: 4704
Vesa K. on laaja-alainen, mm. sotatieteen tohtori. Hän on julkaissut paljon tekstejä. Mistä lienee tuo teksti? Se kuulunee makrotaloustieteen alueelle ja on lähinnä historiallinen katsaus. Klassiseen kansantaloustieteen kuuluu teoria halpistyöväen tuonnin vaikutus yrityksiin ja palkkoihin. Kapitalismia raaimmillaan.
Suomi on kohta entinen hyvinvointivaltio, 0.07 % maailman väestöstä. Suurempia valtioita väestöltään on 115. Kyllä tulijoita riittää. Punaviherkommunistien ideologinen vallankumous vaatii kaadereita. Määrättömästi ja laadulla ei niin väliä. Koheesio on fasistien kirosana.

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 256
  • Liked: 14214
  • junior koodari
One liner--- jospa Hae-won laittaisi linkin tuohon Vesa Kanniaisen julkaisuun.

Hieman samaan viittaavaa löytyi usari:n puheenvuoroon Kanniaisen kirjoittamasta blogikirjoituksesta.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/humanitaarisen-maahanmuuton-kansantaloudellinen-kustannus-on-korkea/
Lainaus
Viime syksynä eduskunnassa oli käsiteltävänä Euroopan unionin maahanmuuttostrategiaan liittyvä uudistus. Minulta pyydettiin taloustieteilijänä hallintovaliokunnan toimesta siihen liittyvä lausunto. Olen kirjoittanut vuosien varrella eduskunnalle useita lausuntoja ja suostuin. Rajasin lausuntoni lähteet tieteellisesti vertaisarvioituihin ja siis tieteellisillä foorumeilla julkaistuihin tutkimuksiin. Ne ovat läpikäyneet anonyymin referee-järjestelmän.

Lausunnossani nostin esiin kaksi tutkimuksiin perustuvaa johtopäätöstä maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista: (1) työperäinen maahanmuutto hyödyttää tulomaan kansantaloutta, (2) humanitaarinen maahanmuutto tulee tulomaalle yllättävän kalliiksi. Oletin näillä tuloksilla olevan yleistä mielenkiintoa ja tarjosin sittemmin kirjoitukseni julkaistavaksi THL:n Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Lehden toimitus hylkäsi sen. Lehdessä oli ”ruuhkaa”. Olen laittanut tuon termin lainausmerkkeihin
Vaan onkin lienee Hae-won:n referoima kirjoitus.
Lainaus
Tutkimuksia Ruotsin aineistoilla

Maahanmuuton talousvaikutuksissa on syytä erottaa vaikutukset työmarkkinoihin ja bruttokansantuotteeseen yhtäältä ja vaikutukset julkisen talouden rahoitusasemaan toisaalta. Ruotsin aineistolla Ruist (2015) ja Flood ja Ruist (2015) raportoivat Popul. and Devel. Rev.-lehdessä ja SOU-raportissa, että pakolaisuus aiheuttaa kustannuksen julkiselle sektorille ja aikaansaa tulojen uudelleenjakoa kantaväestöltä pakolaisille.
« Viimeksi muokattu: 28.12.2022, 22:42:53 kirjoittanut simppali »
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 726
  • Liked: 2151
  • Tolkun ihminen.
Samaa mieltä Vesa Kanniaisen kanssa. Ei nämä asiat niin vaikeita ole. Persujen olisi hyvä kysyä mistä johtuu heidän maineensa työperäistä maahanmuuttoa vastustavana puolueena.


sancai

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 278
  • Liked: 8043
...Persujen olisi hyvä kysyä mistä johtuu heidän maineensa työperäistä maahanmuuttoa vastustavana puolueena.
Siitä, että muut puolueet yrittävät uudelleenmääritellä tulonsiirto- ja oleskelulupaperäisen maahanmuuton työperäiseksi maahanmuutoksi. Vain perussuomalaiset kannattavat työperäistä maahanmuuttoa, eli maahanmuuttajia, jotka tulevat työn perässä. Eivät oleskeluluvan, perheenyhdistämisen, sosiaalitukien tai valtion subventoiman rahan perässä. Työperäistä maahanmuuttoa ei heikennä ei-työperäisten vetovoimatekijöiden, kuten perheenyhdistämisen, pysyvän oleskeluluvan tai työttömyysturvan poistaminen maahanmuuttajilta, mutta työperäistä maahanmuuttoa edistää työperäisten kannustimien parantaminen, eli palkkojen nostaminen. Siksi PS haluaa työperäiselle maahanmuutolle 3000e/kk rajan.

Mutta miksi haittamaahanmuutto halutaan uudelleenmääritellä työperäiseksi maahanmuutoksi? Koska työperäisen maahanmuuton primääritarkoitus ei ole, että jokainen työperäinen maahanmuuttaja työllistyisi, vaan, jotta potentiaalisen työvoiman tarjonta kasvaisi, työvoiman neuvottelukyky heikkenisi ja Suomen palkkataso laskisi näin hyödyttäen yrityksiä. Työperäinen maahanmuutto on siis käytännössä kiky-sopimus, jonka vasemmisto erehtyy hyväksymään ideologisista syistään.

Sekundäärinen tarkotus on tuottaa uusia äänestäjiä vasemmistolle. Demari-boomerit ovat kuolemassa pois ja länsimainen työväestö osoittautui kelvottomaksi tuottamaan kommunistisen vallankumouksen jo 50-luvulla, joten uusmarxistinen vasemmisto omaksui kulttuurimarxistisen aatteen. Työväestö menetettiin, mutta huomattiin, että vähemmistöjen katkeruuksia ja jakolinjoja lietsomalla voidaan nostattaa esiin sosialistisia mielipiteitä. Sen jälkeen on määrätietoisesti tehty töitä, jotta 1. vähemmistöt saataisiin politisoitua marxismin kannattajiksi ja 2) vähemmistöistä saataisiin muodostettua enemmistö. Maahanmuutto on tehokkain enemmistöä pienentävä ase.

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 162
  • Liked: 3146
...
Lainaus
- Aikuisena Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat ovat julkisen talouden kannalta parempia kuin heidän kanssaan identtiset kantasuomalaiset, sillä aikuisena Suomeen muuttaneet eivät ole aiheuttaneet lapsuudessa kuluja Suomelle.

ottia tuota,ok aikuisena tullut maahanmuuttaja.
- Ei puhu Suomea.
- Vaikea työllistyä.
- Elää yhteiskunnan antamilla tuilla.
- Vertailu paremmuudesta, kantasuomalaiseen menee vitsin puolelle.

Hae-wonin väitteelle ei taida löytyä mitään todistetta tuekseen. Miksi suomalaislapsen kehitystä seurataan neuvoloissa ja ympäröivän yhteiskunnan toimintaa opetetaan koulussa, jos näillä ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen? Aikuisikäisenä halvemman tulotason maasta tulevalla ihmisellä on on puutteita ainakin osassa seuraavista:
-Kielitaito
-Suomalaisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden tuntemus
-Suomen lakien tuntemus
-Ymmärrys ravinnon ja liikunnan merkityksestä oman terveyden ylläpidossa tieteellisen tutkimuksen valossa
-Hampaiden kunto

Monesti nämä maahanmuuton kustannukset sirotellaan eri hallinonalojen alle niin, että näitä työperäisen halpatyövoiman piilokustannuksia ei voida helpolla yhdistää maahanmuuttoon.
« Viimeksi muokattu: 29.12.2022, 20:33:53 kirjoittanut F1nka »
Tottelematon tieto aktivismissa

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 451
  • Liked: 4704
Suomen turvonnut julkinen sektori ei tarvitse lisää suojatyöpaikoilla loisivia poliittisen hyvävelisisko-verkoston isopalkkaisia "asiantuntijoita". Hoiva-alan matalapalkkaisiahan ei tämä koske.
Jos maamme yritykset haluavat palkata ns. tuottavaa työtä tekeviä henkilöitä, tulee yritysten itse rekrytoida työntekijänsä ensijassa Suomesta ja seuraavaksi etsiä puuttuva osaaminen ulkomailta. Vastuu kuuluu työnantajalle.
Yritysten osaaminen asiantuntijoiden palkkaamisessa on meiltä ja muualta on surkeaa. Suomessa menevätkin projektit sitten persiilleen liian usein.

Melbac

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 887
  • Liked: 2488
Etniset ravintolat ovat monelle kaupunkilaisihmisille välttämättömyys, jota ilman on vaikea elää.
Alkaa sinulla menemään tajunnan virran puolelle, kun muuta vertailukohtaa minulla ei ole kuin minä, niin voin hyvin elää ilman ainuttakaan etnistä ravintolaa.
Lainaus
- Aikuisena Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat ovat julkisen talouden kannalta parempia kuin heidän kanssaan identtiset kantasuomalaiset, sillä aikuisena Suomeen muuttaneet eivät ole aiheuttaneet lapsuudessa kuluja Suomelle.

ottia tuota,ok aikuisena tullut maahanmuuttaja.
- Ei puhu Suomea.
- Vaikea työllistyä.
- Elää yhteiskunnan antamilla tuilla.
- Vertailu paremmuudesta, kantasuomalaiseen menee vitsin puolelle.
Suomeksi eivät osaa suomen kieltä,eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa suomea saati sitten omaa kieltään koska eivät ole käyneet kouluja siellä kotimaassaan?.Eivät välttämättä osaa laskea yksinkertaisia laskuja.Voisi sanoa että on aika "haastavaa" saada osaa noista ymmärtämään miten suomessa toimitaan.Ketä haluaa tollaisen putsaamaan leikkaussalia jos eivät välttämättä ymmärrä mitä aineita siellä pitää käyttää eivätkä ymmärrä mitä niiden purkkien kyljessä lukee ja joiden käsitys "puhtaudesta" tulee sieltä kotimaastaan ei suomesta?.Noiden kotimaissa eri kemiallisia aineita ei ole kielletty kun taas suomessa on joka sitten voi johtaa siihen että pitävät normaalina käyttää jotain suomessa jo aikoja sitten kiellettyjä aineita koska ovat käyttäneet niitä kotimaissaan yms.Epäilisin ettei monikaan tunne suomen lakia ollenkaan.Muutenkin voivat tulla maista jossa niiden omien lakienkin noudattaminen on vähän niin ja näin eli katsovat ettei täälläkään tarvitse niitä noudattaa.
« Viimeksi muokattu: 30.12.2022, 06:28:37 kirjoittanut Melbac »

haermae

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 890
  • Liked: 2101
Se perustuu asiakkaiden mieltymyksiin. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan etnisestä ruuasta.

Jos lihavoitu pitäisi paikkansa, mamu-kokin ja -tarjoilijan 3000 €/kk palkka ei olisi mikään ongelma.

Sikäli kun joku maksuhalukas ja -kykyinen asiakas kokee mamujen ylläpitämät nk. etnisen ruuan ravintolat itselleen oikeasti välttämättömäksi, esim. 100 €/annos lienee vielä hyväksyttävä hintataso.
Jos reunaehtojen mukaisia asiakkaita ei löydy riittävästi, yrityskonsepti ei ole kannattava, eikä sitä pidä käynnistää ollenkaan.

Ihmetyttää myös nk. etnisen ruuan valmistamisen implikoitu vaikeus. Ikäänkuin se olisi jotain vain harvojen "etnisen maan" ylipappien hallitsemaa salatiedettä.

Onko riisin keittäminen ja jonkun lampaanliha-chili-curry-kookosmaito -kastikkeen tekeminen oikeasti niin vaikeaa, ettei sitä voi yksikään kantasuomalainen ikinä oppia? Vaikka kävisi "etnisessä maassa" saamassa oppia ammattilaisilta, tai sieltä kävisi ammattilainen täällä kouluttamassa? Ei ikinä maistuisi samalta, vaikka tilaisi kaikki raaka-aineetkin "etnisestä maasta"?

Oma käsitykseni on, että nk. etnistä ruokaa tekevät siellä "etnisissä maissa" ihan tavalliset perheenäiditkin, ilman alan koulutusta. Ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä.


Tässä haisee ainakin kolme asiaa:

- Paremmat ihmiset katsovat heillä olevan oikeuden mamu-ravintoloihin, joissa voivat toteuttaa tiedostavuuttaan ja kansainvälisyyttään syömällä nk. etnisiä ruokia, mutta se ei tietenkään saa maksaa enempää kuin ählypitserian 4 euron käntty. Mamu-työntekijän oikeuksista viis. Kansantaloudelle koituvista ongelmista viis.
- Ruuan valmistajan ja tarjoilijan naaman väri on keskeisen tärkeä, se määrittää ruuan laadun. Valkoisella naamalla ei voi osata valmistaa "etnisen maan" ruokaa, eikä myöskään tarjoilla sitä.
- Paremmille ihmisille on tärkeää päästä hieromaan nk. monikulttuurisuutta rasisteina pitämiensä ihmisten naamaan. Oheisvahinkona kansantaloudelle koituvilla vahingoilla ei väliä.


Etninen ravintola Suomessa: Tummaihoista, kehitysmaista rahdattua väkeä ankeissa oloissa, armopalojen varassa, palvelemassa valkoista ylimystöä.

Kuulostaa menneisyydestä tutulta konseptilta.

Hae-won

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 726
  • Liked: 2151
  • Tolkun ihminen.
Sekundäärinen tarkotus on tuottaa uusia äänestäjiä vasemmistolle. Demari-boomerit ovat kuolemassa pois ja länsimainen työväestö osoittautui kelvottomaksi tuottamaan kommunistisen vallankumouksen jo 50-luvulla, joten uusmarxistinen vasemmisto omaksui kulttuurimarxistisen aatteen. Työväestö menetettiin, mutta huomattiin, että vähemmistöjen katkeruuksia ja jakolinjoja lietsomalla voidaan nostattaa esiin sosialistisia mielipiteitä. Sen jälkeen on määrätietoisesti tehty töitä, jotta 1. vähemmistöt saataisiin politisoitua marxismin kannattajiksi ja 2) vähemmistöistä saataisiin muodostettua enemmistö. Maahanmuutto on tehokkain enemmistöä pienentävä ase.
Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Singaporessa yms. on maahanmuuttajia enemmän kuin Suomessa. Nämä maat eivät kuitenkaan ole kommunistisia. Näissä maissa, kuten myös Suomessa, myös oikeisto kannattaa työperäistä maahanmuuttoa.

Hae-wonin väitteelle ei taida löytyä mitään todistetta tuekseen.
Tämä on hyvin yksinkertainen asia.

Ulkomailla nuoruutensa viettänyt mutta Suomessa työskentelevä ihminen on julkiselle taloudelle parempi kuin Suomessa koko elämänsä asunut työkaverinsa. Ensin mainittu ei ole aiheuttanut nuoruudessaan suomalaiselle yhteiskunnalle kuluja. Tässä siis verrataan kahta samaa työtä tekevää ihmistä, joista toinen on Suomesta ja toinen muuttanut Suomeen vasta aikuisena työn perässä.


Jos lihavoitu pitäisi paikkansa, mamu-kokin ja -tarjoilijan 3000 €/kk palkka ei olisi mikään ongelma.

Sikäli kun joku maksuhalukas ja -kykyinen asiakas kokee mamujen ylläpitämät nk. etnisen ruuan ravintolat itselleen oikeasti välttämättömäksi, esim. 100 €/annos lienee vielä hyväksyttävä hintataso.
Jos reunaehtojen mukaisia asiakkaita ei löydy riittävästi, yrityskonsepti ei ole kannattava, eikä sitä pidä käynnistää ollenkaan.
Harvoin näkee näin todellisuudesta irtaantunutta tekstiä.

Kannattava ravintolaliiketoiminta ei edellytä 100 euroa/annos hintatasoa. Ylivoimainen valtaosa Suomessa toimivista ravintoloista ei ole noin korkean hintatason ravintoloita, mutta siitä huolimatta Suomessa on paljon kannattavia ravintoloita.


- Paremmat ihmiset katsovat heillä olevan oikeuden mamu-ravintoloihin, joissa voivat toteuttaa tiedostavuuttaan ja kansainvälisyyttään syömällä nk. etnisiä ruokia, mutta se ei tietenkään saa maksaa enempää kuin ählypitserian 4 euron käntty.
Totta kai saa maksaa enemmän. Suomessa on etnisiä ravintoloita, joiden hintataso on huomattavasti 4 euron pizzoja kalliimpi.


- Ruuan valmistajan ja tarjoilijan naaman väri on keskeisen tärkeä, se määrittää ruuan laadun. Valkoisella naamalla ei voi osata valmistaa "etnisen maan" ruokaa, eikä myöskään tarjoilla sitä.
Tämä ei pidä paikkaansa, mutta toki on ilo tukea ahkeria maahanmuuttajia rahallisesti. Rasismi aiheuttaa vastareaktion.

- Paremmille ihmisille on tärkeää päästä hieromaan nk. monikulttuurisuutta rasisteina pitämiensä ihmisten naamaan. Oheisvahinkona kansantaloudelle koituvilla vahingoilla ei väliä.
Etniset ravintolat eivät ole monikulttuurisuuden "hieromista naamaan", mutta toki on kivaa, jos etniset ravintolat vituttaa rasisteja. Rasismi aiheuttaa vastareaktion.

Etninen ravintola Suomessa: Tummaihoista, kehitysmaista rahdattua väkeä ankeissa oloissa, armopalojen varassa, palvelemassa valkoista ylimystöä.
Suomessa on esimerkiksi japanilaisia ja korealaisia ravintoloita, joissa työskentelee japanilaisia ja korealaisia. Japani ja Korea eivät ole kehitysmaista eikä näissä ravintoloissa työolosuhteet ole ankeita.

haermae

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 890
  • Liked: 2101
...Etniset ravintolat ovat monelle kaupunkilaisihmisille välttämättömyys, jota ilman on vaikea elää.

"Välttämätön" on täysin väärä adjektiivi tuossa yhteydessä, mutta on se erinomainen esimerkki hyvintoimeentulevien 1. maailman ihmisten ongelmien suuruusluokista.

Vrt. "juomakelpoinen vesi on välttämätöntä".
Vrt: "moni (nainen) kokee välttämättömäksi näyttää hyvältä some-kuvissa, joten he asennuttavat itselleen kumitissit ja -takapuolen Tallinnassa."

On ihan kivaa, mutta ei suinkaan välttämätöntä, että tarjonnasta löytyy myös etnisiä ravintoloita. Asiakkaat sitten äänestävät kukkarollaan mikä pysyy toiminnassa ja mikä ei. Ts. määrittävät kokemansa välttämättömyyden tason.

haermae

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 890
  • Liked: 2101
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kanniainen
...Edellä sanottu ei tietenkään muuta sitä, että jokainen ihminen on arvokas ja että kaikki tehty työ on hyödyllistä ihmisille itselleen, heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle, vaikka vaikutus valtiontalouteen olisi negatiivinen.


"kaikki tehty työ on hyödyllistä "

No heh heh mitä tuo Kanniainenkin suustaan päästelee.

Kautta historian on tehty aivan hel**tin paljon turhaa ja vahingollista työtä, joka olisi pitänyt jättää kokonaan tekemättä. Nykyään jopa erikseen perustetaan toimia ja virkoja tekemään vahingollisia töitä, joita ei pitäisi olla olemassakaan (matu-teollisuus). Haaskattu aika on pois hyödyllisen työn tekemisestä. Jos ei ole hyödyllistä tekemistä, parempi olla tekemättä mitään kuin tehdä vahinkoa.


"jokainen ihminen on arvokas"

Mitä ihmeen jeesustelua talousartikkelissa.

Ihminen on perusarvoltaan neutraali. Tekemisillään ja tekemättä jättämisillään sitten määrittelee sijaintinsa arvoasteikolla; positiivinen, neutraali, negatiivinen.

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 038
  • Liked: 13002
  • Manner-Suomen Tasavalta
Paljonkohan olisi kustannusvaikutukset, perustulo matuille vs. hyödyllisyyden teeskentely? Ekassa vaihtoehdossa rahan siirto on automaattista, eli järjestelykustannukset ovat hyvin lähellä nollaa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa taas saatetaan tarvita yllättävän monta yllättävän kovapalkkaista hallintotyöntekijää, työnjohtajaa, avustajaa, korttikouluttajaa, jne. jne.
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Tagit: