Eduskuntavaalit 2023 -yleisketju: hallitusspekuloinnit, tulosseuranta ym.

[Lyyti]

Olet oikeutettu mielipiteeseesi. En koe maahanmuuttajien vievän minulta elintilaa. Suomi on hyvin harvaan asutettu maa; Suomesta ei elintila lopu.

Tuo "elintila" pitää ymmärtää hiukan abstraktimmin kuin maapinta-alana. Vaikeaa vaikuttaa olevan. Ajattele vaikkapa yhteiskunnan "resursseja". Kyllänää ymmärrät kun tahdot.

[Lalli IsoTalo]

Olet oikeutettu mielipiteeseesi. En koe maahanmuuttajien vievän minulta elintilaa. Suomi on hyvin harvaan asutettu maa; Suomesta ei elintila lopu.

Tuo "elintila" pitää ymmärtää hiukan abstraktimmin kuin maapinta-alana. Vaikeaa vaikuttaa olevan. Ajattele vaikkapa yhteiskunnan "resursseja". Kyllänää ymmärrät kun tahdot.

Ajattele myös yhteiskunnan sosiaalista pääomaa, jota mamutus ja mokutus tuhoaa parhaansa mukaan, kun keneenkään ei voi enä luottaa, ja kaikki yrittävät kusettaa parhaansa mukaan.

Veromaksuhalukkuus romahtaa, kun kansalaiset huomaavat, että Suomesta on tullut koko maailman hyvinvointivaltio, mistä seuraa se, että omille kansalaisille ei riitä hyvinvointipalveluita. Terveyspalvelut ovat jo romahtaneet.

Sosiaalisella pääomalla viitataan yleensä sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen, joilla on kykyä edistää verkoston jäsenten välistä yhteistoimintaa, resurssien hyödyntämistä ja toimintojen yhteensovittamista. Käsitteen perusidea on, että yksilöiden hyvinvointiin ja yhteiskunnan suorituskykyyn vaikuttavat fyysisen pääoman, luonnonvarojen ja yksilöiden osaamisen (inhimillinen pääoma) ohella myös yksilöiden väliset sosiaaliset suhteet ja sosiaaliset instituutiot yksilöiden toimintaa suuntaavina vakiintuneina käytäntöinä.

[Timo Rainela]

Jussi Halla-aho kertoo perinteisten puolueiden ja Perussuomalaisten eroista.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho
(sivulle - ei suora linkki)

Vihreät on kymmenen prosentin puolue, jota äänestää lähinnä kaupunkilaisnuoriso. Silti vihreät määrittelee yksin Suomen maahanmuuttopolitiikan. Tämä outo tilanne johtuu puoluejärjestelmämme luonteesta.

Perinteiset puolueemme oikealta vasemmalle ovat omia intressiryhmiään palvelevia jakopuolueita. Tarkemmin ja hiukan karkeasti ilmaistuna: vaaleissa kilpaillaan siitä, kuka pääsee seuraavien neljän vuoden aikana ryöstämään julkista kassaa ja jakamaan sieltä rahaa omilleen.

Mikään perinteinen puolue ei kyseenalaista tätä järjestelmää. Niiden tavoitteena ei ole minkäänlainen yhteiskunnan "kokonaisetu" vaan ainoastaan oman viiteryhmän etu, muiden viiteryhmien kustannuksella.

* Kokoomukselle käy kaikki, kunhan yritystuet juoksevat.
* Keskustalle käy kaikki, kunhan maataloustuet juoksevat.
* Sosialidemokraateille käy kaikki, kunhan julkiselle sektorille saadaan paljon suojatyöpaikkoja eikä punaista pääomaa panna verolle.
* Vasemmistolle käy kaikki, kunhan toimeentulotuet juoksevat.

Vihreät ovat helppo ja houkutteleva hallituskumppani kaikille, koska heille käy kaikki, kunhan suomalaisten rahat lähetetään Afrikkaan ja Afrikasta tuodaan ihmisiä Suomeen. Ja muille puolueille, kuten sanottua, nämä käyvät hyvin, kunhan niiden omat tuet juoksevat.

Vihreiden ydintavoitteet - rahat Afrikkaan, afrikkalaiset Suomeen - käyvät kaikille muille myös siksi, että ne tavalla tai toisella palvelevat niidenkin intressejä. Kotouttaminen (joka ei tuota tuloksia ja on siksi ikuista) synnyttää valtavasti julkisia työpaikkoja ja julkisella rahalla ylläpidettyä yksityistä bisnestä. Se myös tuottaa runsaasti toimeentulotukiasiakkaita, jotka ovat otollista äänestäjäkuntaa vasemmistolle.
Keskustan äänestäjiä muuttoliike ei niinkään häiritse, koska tulijat keskittyvät pääkaupunkiseudun lähiöihin. Lisäksi keskusta (edelleen) luulee kasvavansa suureksi puolueeksi kaupungeissa tekemällä perässä sitä, mitä vihreät tekevät.

Ei ole tietenkään sattumaa, että vihreillä on istuvassa hallituksessa ulko- ja sisäministerin salkut. Ulkoministeri hoitaa suomalaisten rahat Afrikkaan, sisäministeri afrikkalaiset Suomeen. Muut hallituspuolueet saavat haluamansa tuet, kaikki ovat tyytyväisiä. Enemmistö suomalaisista ei halua vihreää maahanmuutto- ja kehityspolitiikkaa, mutta silti he saavat sitä muiden puolueiden olemuksesta johtuen.

Siispä: Jos et halua vihreää (eli Euroopan löysintä) maahanmuuttopolitiikkaa tai miljardien kippaamista afrikkalaiseen korruptioon, ei riitä, että et äänestä vihreitä. Saat samaa vihreää politiikkaa, jos äänestät mitä tahansa puoluetta, joka on halukas menemään vihreiden kanssa samaan hallitukseen. Oli hallituskokoonpano mikä hyvänsä, vihreät ottavat nämä alueet yksinomaiseen hallintaansa, jos he ovat mukana, koska se sopii kaikille muille hallituspuolueille.

Perussuomalaiset eroaa perinteisistä puolueista siinä, että me emme ole jakopuolue.
Kyseenalaistamme järjestelmän, jossa työntekijä ja yrittäjä ovat ensisijaisesti vero-orjia, joiden tehtävä on rahoittaa rahanjakoa. Meidän mielestämme yksilöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointi syntyy siitä, että ihmisillä on työtä ja että he saavat itse päättää, mitä oman työnsä hedelmillä tekevät.

PS, tässä suora linkki postaukseen.

Lisätty suora linkki.

[Skeptikko]

Tarjolla 800 euron croissanteja – HS selvitti, kuinka ay-liike ja työnantajat ajautuivat miljoonien kilpavarusteluun vaalirahoituksessa
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009314887.html

Edellä esitetty verokysymys on tosielämän esimerkki siitä, miten vaalirahoitusta jaetaan. Se on yksi kuudesta kysymyksestä, joita elinkeinoelämän ja suuryritysten vaalirahoitusyhdistys Pro Markkinatalous esittää rahaa hakeville eduskuntavaaliehdokkaille.

Vastausten ja ehdokkaan taustan perusteella Pro Markkinatalous on joulukuusta 2022 lähtien jakanut vaalitukea.

Eikä se pientä summaa jaakaan: yhdistyksen budjetti on hieman yli 1,5 miljoonaa euroa.

Se on Suomen mittakaavassa historiallisen suuri potti.

Vertailun vuoksi sopii muistuttaa, että esimerkiksi vuoden 2007 suuren vaalirahasotkun pääpukari Kehittyvien Maakuntien Suomi (KMS) jakoi rahaa ehdokkaille reilut 400 000 euroa.

Elinkeinoelämän järjestöjen perustama ja rahoittama Pro Markkinatalous julkisti joulukuussa 139 ehdokasta, joille se jakoi yhteensä 528 000 euroa. Yksittäisen ehdokkaan vaalituki vaihteli 1 500-6 000 euron välillä, keskimääräinen summa oli liki 3 800 euroa.
...
Pro Markkinatalouden hallituksen puheenjohtajan Tuomo Raasion mukaan yhdistys jakaa helmikuun alussa vielä noin 300 000 euroa lisärahaa, ehkä noin 50–60 ehdokkaalle, joiden nimet julkistetaan myöhemmin.
...
Moni on jo ehtinyt päivitellä, että suurteollisuuden satraapit ovat ostamassa maahan kokoomusvetoisen oikeistohallituksen.

Päivittelyn taustalla ovat yhdistyksen esittämät kysymykset – kuten se yritysverokysymys. Vaalitukea tulee varmemmin, jos ehdokas kannattaa elinkeinoelämälle mieluista veropolitiikkaa tai ymmärtää yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palveluiden järjestäjänä. Sitäkin kysymyspatteristossa tiedustellaan.
...
Kilpavarustelu. Se on termi, joka osuvimmin kuvaa tämän kevään eduskuntavaalien vaalirahoituskuvioita. Työnantaja- ja työntekijäleirit nokittavat toisiaan yhä massiivisemmilla tukiapparaateilla.

Kierre alkoi neljä vuotta sitten.
...
Vapaiden valtakunta oli vuoden 2019 vaaleissa SAK:n ja sen keskeisten liittojen massiivinen vaalirahoituskampanja, joka teki töitä etenkin Sdp:n ja vasemmistoliiton ehdokkaiden eteen.

Kampanjan budjetti oli liki 1,5 miljoonaa, josta noin 1,3 miljoonaa lopulta käytettiin.

Vapaiden valtakunta onnistui tavoitteessaan. Kampanjan tavoitteet allekirjoitti 420 ehdokasta, joita äänesti yhteensä 680 000 suomalaista. Kampanjan ehdokkaista peräti 49 pääsi eduskuntaan.
...
Eteläranta 10:ssä tultiin vuonna 2020 siihen tulokseen, että suuryritysten vaalirahaa täytyy jakaa jatkossakin, mutta sen kanavointiin tarvitaan samantapainen vaalirahayhdistys kuin palkansaajillakin.

“Se oli vastaveto Vapaiden valtakunnalle, haluttiin tasata puntit”, mediakonserni Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi myöntää.
...
Konola kertoo, että tuet eivät näkyneet demariehdokkaiden vaalirahailmoituksissa, koska yhdistys ei jakanut suoraa tukea ehdokkaille. Vapaiden valtakunta oli Konolan mukaan kansanliike, joka järjesti erilaisia tapahtumia sekä laajan mainoskampanjan eri kanavissa äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.
...

Ei ole ennenkuulumatonta, että vaalirahoittajat haluavat etukäteen kuulla, mitä mieltä ehdokkaat ovat rahoittajille keskeisistä teemoista. Kovin tavallisia vaalirahoituskyselyt eivät ole silti tähän asti olleet.

Poliittisia lupauksia on jo aiemmin tiedustellut esimerkiksi Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiö, joka on tuhdin suomenruotsalaisen vaalirahan suurin jakaja. Vuoden 2019 vaaleissa se jakoi 460 000 euroa, josta 75 prosenttia meni Rkp:n ehdokkaille.

Asiamies Ted Urho kertoo, että näissä vaaleissa säätiö jakaa noin 450 000 euroa.

Tämä rahan kytkeytyminen yhä suuremmassa määrin vaaleihin ja vaaleissa menestymiseen on monellakin tapaa demokratian kannalta ongelmallista, kuten Hesarin jutussa todetaan. Perussuomalaiset vaikuttaa vaaleissa pärjäävän tai joutuvan pärjäämään huomattavasti vähimmillä summilla ja etenkin kokoomus ja RKP (henkeä kohden) taas joutuvat käyttämään runsaasti rahaa kannatuksensa eteen.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituksi tulleet kansanedustajat käyttivät keskimäärin 37 000 euroa kampanjoihinsa. Ylivoimaisesti kalleimmat kampanjat oli kokoomuksen kansanedustajilla, keskimäärin noin 58 100 euroa. Yli sadantuhannen euron suurkampanjan teki seitsemän ehdokasta: Elina Valtonen, Heikki Vestman, Antti Häkkänen, Kauko Turunen, Ruut Sjöblom, Milla Bruneau ja Arto Satonen.
...
Myös keskustan kansanedustajien vaalibudjetit ylittivät keskimäärin 50 000 euroa. Pienimmät kampanjat taas oli perussuomalaisten kansanedustajilla – niiden keskimääräinen budjetti oli 19 600 euroa.

Perussuomalaiset siis pääsivät eduskuntaan keskimäärin kolmasosalla siitä rahasta, jonka kokoomuslaiset käyttivät.

Kampanjointi on kallista, ja harvalla ehdokkaalla on varaa maksaa sitä omasta pussistaan. Keskimäärin kansanedustajien oman rahan osuus kampanjakuluista oli viime vaaleissa noin 35 prosenttia.

Eduskuntavaaleissa 2019 valittujen ja varasijalle päässeiden keskimääräinen vaalituki rkp:ssä oli 38129, kokoomuksessa 37033, keskustassa 31548, sdp:ssä 22378, liike nytissä 21798, vasemmistoliitossa 15442, kristillisdemokraateissa 14896, vihreissä 10441 ja perussuomalaisilla 5964 euroa. Kokonaissummat eduskuntavaaleissa 2019 valituksi tulleilla tai varasijalle päässeillä puolestaan olivat kokoomukselle 1,85 miljoonaa, keskustalle 1,32, sdp:lle 1,16, rkp:lle 0,50, vasemmistoliitolle 0,40, vihreille 0,30,  perussuomalaisille 0,30, kristillisdemokraateille 0,16 ja liike nytille 0,04 miljoonaa euroa.

Sinänsä puolueiden tuen pilkkominen tähän tapaan on laillista – onhan kukin piirijärjestö itsenäinen oikeushenkilö. Porsaanreikä oli tiedossa jo silloin, kun nykyistä vaalirahalakia valmisteltiin. Puoluesihteerit sopivat silloin, että tuen jakamista piirijärjestöjen kautta ei haluta estää.

Koskaan aiemmin tätä ei kuitenkaan ole hyödynnetty näin laajassa mittakaavassa.

HS:n tietojen mukana Pro Markkinatalous -yhdistyksen Tuomo Raasio lähetti alkusyksystä 2022 eri puolueiden puoluetoimistoille kutsun tulla keskustelemaan vaalituesta puolueille ja ehdokkaille.

Kokoomuksen osalta tapaamiseen osallistui hallintopäällikkö Timo Elo – ja tukisummien koosta päätellen keskustelu oli onnistunut.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen sen sijaan sanoi Raasiolle ”kiitos ei”. Varmuuden vakuudeksi hän lähettää nähtäväksi tekstiviestit, joissa hän kieltäytyi Pro Markkinatalouden vaalituesta sekä puolueelle että perussuomalaisten yksittäisille ehdokkaille.

“Meidän rahat tulevat puoluetuesta ja jäsenmaksuista. Muuta rahaa ei ole. Ei ole ruplaa, ei ole dollaria, ei ole ulkopuolista rahoittajaa”, Luukkanen julistaa.

Hän innostuu ja alkaa vyöryttää tunteikkaita iskulauseita siitä, miten suuri raha on ostanut kaikki muut suuret puolueet – paitsi perussuomalaiset.

“Kun otat vuorineuvoksilta tai EK:lta rahaa, niin sieltä voidaan sanoa, että ota Artsi asento ja käy keittämässä kahvia. Se ajatus on vastenmielinen ja kansanvallan vastainen”, Luukkanen sanoo.

Hänen mukaansa vaaliraha syö kansanvallan uskottavuutta kuin ”rotta syö juustoa”.

Luukkanen kertoo, että työntekijäpuolen SAK ei ole tarjonnut perussuomalaisille tukea. Ja jos se tarjoaisi, sitäkään ei otettaisi vastaan.

“Laulatko sen lauluja, jonka kaukalossa syöt? Se ei mene meidän puolueeseen millään se ajatus. Olen kertonut meidän kansanedustajillemme, ettei tämä ole meidän linja.”

Jos ihan totta puhutaan, Luukkasen uholle ei löydy vahvistusta todellisuudesta. Yksittäiset perussuomalaiset ehdokkaat kelpuuttavat sekä ay-liikkeen rahaa että yrittäjien vaalirahaa siinä missä muutkin.

Maakunnista kerrotaan, että tänä keväänä yrittäjien rahaa kanavoidaan erityisesti kokoomuslaisille ja perussuomalaisille ehdokkaille ja puuhataan oikeistohallitusta.

Luukkanen ei ole moksiskaan, vaan alkaa puolustaa vaalirahaa.

“Jos siellä on yrityksiä, jotka haluavat tukea, niin emme me siihen puutu. Mutta ehdokkaan täytyy tehdä nämä vaalirahailmoitukset. Silloin se on laillista”, hän sanoo.

Oletteko siis vaalirahoitusta vastaan vai ette?

“No en mä sitä rahaa vastaan.”

Eli perussuomalaisten ehdokkaat ottavat täsmälleen samalla tavalla sitä vaalirahaa vastaan?

“Kyllä, mutta tässä on se hienous, että kaikesta rahasta jonka he ottavat vastaan, heidän täytyy tehdä Suomen lainsäätäjän määräämät ilmoitukset.”

Täytyyhän kaikkien muidenkin ehdokkaiden tehdä.

“Juuri näin!" Luukkanen sanoo.

Hän päätyy lopulta siihen, että perussuomalaisten vaalirahoituksen erottaa muiden ehdokkaiden vaalirahoituksesta se, etteivät perussuomalaiset järjestä maksullisia seminaareja.

Vaikka Luukkanen kieltäytyi Pro Markkinatalouden rahasta koko puolueen nimissä, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kapinoi, haki ja sai yhdistykseltä tukea. Luukkanen kuulostaa siitä harmistuneelta, mutta hän ei halua lähteä tuomitsemaan Koposta ainakaan julkisesti.

“Koponen sitten itse rekneeraa sen itsensä kanssa.”

HS pyysi kansanedustaja Koposelta haastattelua siitä, miksi hän haki Pro Markkinataloudelta tukea vastoin puoluesihteerin ohjeita. Koponen ei suostunut puhelinhaastatteluun vaan vaati kysymykset kirjallisina.

HS päätti olla ryhtymättä kirjeenvaihtoon.

Vaikka vaalirahoituksen avoimuus on lakimuutosten myötä lisääntynyt, edelleen iso osa rahasta jää julkisuudesta pimentoon.
...
On myös kampanjatukea, joka ei muodollisesti liity eduskuntavaaleihin, mutta on tosiasiallisesti juuri sitä.

Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Aluevaltuustoissa edustetut puolueet saavat niin sanottua ryhmärahaa sen mukaan, kuinka paljon niillä on valtuutettuja.

Ryhmärahan suuruus vaihtelee alueittain, mutta koko maassa kokonaisuudessaan kyse on noin 6–8 miljoonasta eurosta.

Tämä valtion raha on tarkoitettu aluevaltuustoryhmien toimintaan, tiedottamiseen ja vuoropuheluun – juhlavasti ilmaistuna siis demokratian edistämiseen.

Näin vaalien alla demokratiassa riittää edistämistä. Siksi ryhmärahaa menee käytännössä myös eduskuntavaalikampanjointiin. Onhan iso osa aluevaltuutetuista ehdolla eduskuntaan.

Esimerkiksi keskustan Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoryhmä järjesti viime viikon lauantaina kiertueen, jossa se tapasi äänestäjiä muun muassa Kurikan Road Housessa, Kauhajoen Ojalan Pakarissa ja Lapualla S-marketin edustalla. Tapahtumia mainostettiin näyttävästi Ilkka-Pohjalaisessa koko sivun ilmoituksilla. Ilmoituksessa oli 23 keskustalaisvaltuutetun valokuva ja teksti Onnellista uutta vuotta 2023.

Ilmoitusta ei erottanut normaalista puolueen vaalimainoksesta juuri mikään.

Nyt oltiin jo aidosti harmaalla alueella, sillä laki vaalirahoituksesta toteaa aivan yksiselitteisesti, ettei ehdokas tai tukiryhmä saa vastaanottaa vaalitukea esimerkiksi valtiolta tai hyvinvointialueelta.

Vaalirahailmoitukset eivät myöskään kerro tuesta, jota ei anneta rahasuorituksena.

Kyse voi olla esimerkiksi alennuksista. Jos jonkun yrittäjän yrityksellä on esimerkiksi pitkäkestoinen mainossopimus paikallisen lehden kanssa, yrittäjä voi antaa ehdokkaan hyödyntää yrityksensä alennuksia vaalimainoksissaan.

Näkymättömässä vaalituessa katseet kääntyvät etenkin ay-liikkeeseen.

Ay-liikkeen vaalirahoituksen kohdistumista on ulkopuolisen ylipäätään vaikea seurata, sillä ammattiliitot ohjaavat tukea liittojen puolueryhmille, jotka puolestaan jakavat sitä eteenpäin.

Ay-liikkeen ehdokkaille tarjoamalla talkootyöllä, soppatykeillä ja muilla henkilöresursseilla on arvo, joka ei näy vaalirahailmoituksissa, vaikka ne ovat loppupeleissä mitä keskeisintä vaalitukea.
...
Vaalirahoituksen ja kampanjabudjettien pullistuminen tekevät läpimenosta yhä vaikeampaa uusille ja nuorille ehdokkaille. Suurimmat vaalituet kun tuppaavat menemään kokeneemmille ja nimekkäämmille ehdokkaille, joilla on myös parhaimmat verkostot järjestää rahakkaita aamiaisseminaareja.
...
Puolueillekin vaalirahoitusta jaetaan hyvin epätasaisesti. Suurimmat potit saavat kaikissa vaaleissa kokoomus, keskusta ja Sdp. Puolueen kokoon nähden erityisen tuhdilla budjetilla voivat kerta toisensa jälkeen kampanjoida Rkp:n ehdokkaat, joita tuetaan suomenruotsalaisella säätiörahalla.

Puolueet ja yksittäiset ehdokkaat eivät lähde siis vaaleihin tasaveroisesta tilanteesta. Toisille suodaan viiden metrin etumatka jo sadan metrin finaalin lähtöviivalla.

[Nuiva kansalainen]

Epätoivo PS:n vaalivoitosta näyttää todelliselta uhalta, ainakin kun katselee tuota valtamedian käynnissä olevaa raivoisaa vaalivaikuttamiskampanjaa. Vihervasemmisto esitetään nyt suomalaisten pelastajina, kun pahat oikeistolaiset olisivat viemässä köyhiltä tuhkatkin pesästä.

[F1nka]

Rahan laittamisessa vaalivaikuttamiseen on se positiivinen piirre, että siitä osansa saa myös kotimaiset pamfletin painajat ja makkarajamyyjät.

[Timo Rainela]

Perussuomalaiset, leikkauspolitiikan kuviot ja maahanmuutto.
Jussi kommentoi.


https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/pfbid0Sv38UHAhW5tgJcCgcWT8oMrdftTV5iVfYggAujMDVtU6omYpiyrPE1fcGhFZVDSDl

Vasemmisto on huolissaan siitä, että aiomme leikata julkisia menoja. Kokoomus puolestaan on huolissaan siitä, että emme aio leikata niitä.

Orpo ja Andersson voisivat perustaa vertaistukiryhmän.
Petteri: - Älä oli huolissasi, Li. Eivät persut mistään leikkaa.
Li: - Ei hätää, Petteri. Kyllä persut aikovat leikata. Rankasti ja kylmästi!

Perussuomalaisia moititaan usein siitä, että puhumme pelkästään maahanmuutosta. Tämä ei tietenkään ole totta, mutta oletetaan, että se on. Maahanmuutto maksaa Suomelle vuosittain satoja miljoonia, ellei miljardeja. Lisäksi sillä on huomattavia ja pysyviä kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi turvallisuuteen, kouluihin ja moneen muuhun asiaan.

Maahanmuuttoa voidaan siis pitää yhteiskunnallisesti merkittävänä aiheena.

Sen sijaan perussuomalaiset eivät maksa yhteiskunnalle mitään. Joku voi nyt mainita kansanedustajien palkat tai puoluetuen, mutta ne maksettaisiin joka tapauksessa jollekin toiselle puolueelle, vaikka perussuomalaiset lakkaisivat olemasta olemassa. (Itse asiassa perussuomalaiset tulevat yhteiskunnalle halvemmaksi kuin mikään muu puolue, koska perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka nuorisojärjestölle ei makseta yhteiskunnan tukia.)

Tätä taustaa vasten se, että perussuomalaiset puhuvat pelkästään maahanmuutosta, on paljon terveempää kuin se, että kaikki muut puolueet puhuvat pelkästään perussuomalaisista.

Tosin olemme tottuneet siihen. Myös vuosina 2011, 2015 ja 2019 kaikki puhuivat pelkästään perussuomalaisista. Suomen poliittinen järjestelmä on persusentrinen. Kaikki tanssivat rituaalitanssia persujen ympärillä ja yrittävät manata persua pois.

[Lalli IsoTalo]

Markku Jokisipilä
14m  ·
Ilmaisia neuvoja vaalivoiton tavoittelijoille
(kolumni, Ilkka-Pohjalainen 11.1.2023)
... Perinteiset kolme suurta puoluettamme kokoomus, sdp ja keskusta ovat jo ajat sitten muuttuneet tiettyä sosioekonomista ryhmää edustavista luokkapuolueista yleispuolueiksi, jotka tavoittelevat kannatusta kaikista suunnista. Retoriikassa tämä on näkynyt ideologisuuden laimenemisena ja särmien pyöristymisenä.
...
Seurauksena on ollut puolueiden samankaltaistuminen ja poliittisen viestinnän muuttuminen maailmoja syleileväksi hyvyysjargoniksi. Puhe on sisäsiistiä, poliittisesti korrektia ja vastuullisen vaikutelman antavaa. Samalla se on kuitenkin myös yhä abstraktimpaa, ympäripyöreämpää ja sisällöllisesti köyhempää. Varsinkin puolueohjelmat ovat muuttuneet konkreettisista poliittisista linjakuvauksista parempaa maailmaa, hyvää elämää ja toimivaa yhteiskuntaa hyvin yleisellä tasolla maalaileviksi toivomuslistoiksi.

Kosiskellessaan mahdollisimman monia äänestäjiä puolueet välttelevät esittämästä liian täsmällisiä ja ehdottomia kantoja. Pyrkimys esiintyä uskottavana vastuunkantajana tuottaa usein suurieleistä ja juhlalliselta kuulostavaa, mutta tosiasialliselta sisällöltään onttoa liturgiatekstiä. Puhe on liukasta kuin saippua ja äänestäjä saa turhaan etsiä sen seasta konkreettisia poliittisia linjauksia ja selkeitä kannanmäärittelyjä.

Tällainen pyrkimys kaikkien miellyttämiseen ei kuitenkaan välttämättä ole vaalistrategisesti se paras valinta.
...
Kun 80 prosenttia äänestäjistä kuitenkin antaa kannatuksensa jollekin muulle puolueelle, kannattaako heihin tuhlata paukkuja? Eikö kaikkia miellyttämään pyrkivän varovaisuuden sijaan olisi järkevämpää pyrkiä hiomaan oma viesti mahdollisimman selkeäksi, omaleimaiseksi ja puhuttelevaksi, jotta tavoittaisi sen äänestäjäryhmän, joka ylipäätään pitää puolueen kannattamista mahdollisena?

Tuossa oleelliset.

[Pallopääkissa]

Tämä voisi kuulua Marinin hallitus-ketjuun mutta laitan tämän tänne.

Persut nousee Marin mokasi? Juhani Huopainen Onni Rostila #neuvottelija 171
https://youtu.be/Ow_LUmuPWjs
Perussuomalaisten Juhani Huopainen ja Onni Rostila keskustelevat Persujen noususta ja Marinin virheestä rasistisyytösten suhteen. #neuvottelija 171 aloittaa kevään poliittiset haastattelut

00:00 Intro – Juhani Huopainen ja Onni Rostila perussuomalaisista
00:38 Vieraiden esittely
01:10 “Perussuomalaisten kanssa ei leikitä” -Punavihreä kupla
02:57 SDP:n loikka vasemmalle
06:28 Blokkivaalikulma ja “tervehdysliike”
07:25 Marinin vaikutus demareihin “asemoi itsensä tukevasti laitavasemmistoon”
10:15 “Oma kansa ensin ajattelu voi olla vaarallista” -Tytti Tuppurainen / Riittääkö -4 miljardia?
15:06 Elpymispaketin läpimeno
18:45 Luottamuspääoma -strategia
19:42 Punavihreän kuplan vihreäominaisuus / Ennallistamisasetus
23:19 Miten oikeisto eroaa talousvasemmistosta?
25:35 Onko perussuomalaisilla vihreä kulmaa?
28:00 Korkeimpien tuloluokkien verotus
34:43 Leikkauskohteena YLE
39:00 Kehitysyhteistyöleikkaukset
40:35 Verovarojen huono priorisointi
41:48 Maahanmuutto / Työperäinen maahanmuutto
49:00 Sanna Suuri / Työperäinen maahanmuutto / Kansalaisuusehto
50:00 “vihervasemmiston malli on jo ajanut seinään” -Juhani Huopainen
53:02 Maahanmuuttokeskustelua / Työhöntulo-oikeus
56:05 Onni Rostila eduskuntavaalien ehdokkaana
59:58 Outro

[Tuomas Tähti]

Olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokaslistalla Helsingin vaalipiirissä. Julkaisin vaaleihin liittyvän blogikirjoituksen 4.1.2023. Kopioin ja liitän koko blogitekstin tänne:

Eduskuntavaalit 2023

Olen ehdokkaana kevään 2023 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokaslistalla Helsingin vaalipiirissä. Asun Uudenmaan vaalipiirin alueella, mutta helsinkiläiset perussuomalaiset ovat pyytäneet ja hyväksyneet minut ehdokaslistalleen.

Edustan nationalismia eli kansallismielisyyttä. Jokaisella kansalla pitää mielestäni olla oikeus elää rauhassa omalla alueellaan ilman, että mikään muu kansa tai ylikansallinen vallankäyttäjä hallitsee sitä. Kansallismielisessä ajattelussa ymmärretään, että kulttuuriltaan, kieleltään, historialtaan ja geneettiseltä perimältään melko yhtenäiset kansat ovat ihmiskunnan keskeisiä toimijoita – vaikka muitakin toimijoita on toki olemassa. Itsenäinen kansallisvaltio on työkalu kansan hyvän tulevaisuuden ja rauhan turvaamisessa. Jokainen minulle annettava ääni on ääni nationalismin hyväksi.

Olen myös pasifisti, mutta pasifismiin en ainakaan toistaiseksi ole perehtynyt yhtä huolellisesti kuin nationalismiin.

Jos pääsen kansanedustajaksi, pyrin yhdessä perussuomalaisten eduskuntaryhmän muiden jäsenten kanssa – sekä puoluerajojen yli muidenkin poliitikkojen kanssa – vaikuttamaan päätöksiin, toimintatapoihin ja keskusteluihin perussuomalaisten ohjelmien ja omien ihanteideni mukaisesti. Yksittäisenä ehdokkaana en kuitenkaan anna poliittisiin päätöksiin liittyviä vaalilupauksia vaan puhun kampanjan aikana mieluummin vaalitavoitteista. Politiikka on joukkuelaji, jossa vain harvoin kukaan voi rehellisesti kutsua jotakin päätöstä omaksi henkilökohtaiseksi saavutuksekseen.

Minulle tärkein tavoite tulevalla vaalikaudella on Suomen itsenäisyyden palauttaminen. Haluan herätellä ihmisiä näkemään, että Euroopan unioni on liittovaltio. Politiikassa on melko monia EU-kriittisiä ihmisiä, mutta minä olen pikemminkin EU-vastainen. Kriittisyys ei riitä – erotaan EU:sta!

Euroopan unioni tulee ilmeisesti jatkamaan oman valtansa kasvattamista jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden kustannuksella. Sitä unioni on tehnyt jo pitkään. On olemassa riski, että EU:sta eroaminen muuttuu sitä vaikeammaksi toteuttaa, mitä myöhemmin se tapahtuu. Asiassa ei kannata jäädä odottamaan hetkeä, jolloin unionin laiva on jo uppoamassa.

Yksittäisen ehdokkaan kampanjoiminen EU-eroteemalla ei tietenkään riitä Suomen itsenäisyyden palauttamiseen. Kansallismielisten ja isänmaallisten voimien kannattaa suurin joukoin puhua entistä enemmän EU:sta eroamisen mahdollisuudesta, jotta eroajatukselle saadaan raivattua tilaa mediassa ja äänestäjien mielissä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen eräitä ministereitä ja koko hallitustakin on moitittu ideologisuudesta, mutta minä en pidä ideologisuutta pahana asiana. Ideologia on maailmankatsomuksen se osa, joka liittyy politiikkaan. En paheksu ideologisuutta vaan korostan, että jotkin ideologiat ovat parempia kuin toiset. Jos pääsen kansanedustajaksi, mieluummin kehun täysistuntopuheenvuoroissa, tiedotteissa ja haastatteluissa omaa ideologiaani kuin kritisoin muita ideologisuudesta. Ideologisuuden väheksyminen voi lyhyellä aikavälillä kasvattaa kansanedustajan suosiota, mutta äänestäjiin vaikuttamisessa nationalistit jäävät häviäjiksi, jos he eivät pidä esillä omaa ideologiaansa. Politiikassa on kyse suuremmista asioista kuin yhden kansanedustajan tai yhden puolueen kannatuksesta vaaleissa.

Perussuomalainen kansanedustaja Sami Savio on lupautunut minun suosittelijakseni näihin eduskuntavaaleihin. Kiitos Sami Saviolle suosituksesta ja kiitos Helsingin perussuomalaisille kansanedustajaehdokkaaksi pääsemisestä!

Eduskunnassa tunnen talon tavat, sillä olen työskennellyt yli seitsemän vuotta kansanedustaja Ville Tavion (ps.) eduskunta-avustajana. Tavio on tänä aikana toiminut mm. eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Liityin perussuomalaisten jäseneksi jo vuonna 2011. En ole koskaan ollut minkään muun Suomessa rekisteröidyn puolueen jäsen. Perussuomalaisten organisaatiossa olen toiminut useissa tehtävissä ja olen myös osallistunut Perussuomalaiset rp:n periaateohjelman kirjoittamiseen. Periaateohjelma julkaistiin lokakuussa 2018 ja siinä on monia kohtia, jotka joko ovat identtisiä minun lähettämieni sisältöehdotusten kanssa tai täsmäävät vähän muokaten niihin lauseisiin, joita ehdotin periaateohjelman sisällöksi.

Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 2.4.2023. Ennakkoäänestys kotimaassa alkaa 22.3.2023 ja päättyy 28.3.2023. Ennakkoäänestys ulkomailla alkaa 22.3.2023 ja päättyy 25.3.2023.

Alkuperäisjulkaisun URL:
https://tuomastahti.wordpress.com/2023/01/04/eduskuntavaalit-2023/ (julkaistu 4.1.2023)

[DuPont]

Tuomakselta hyviä ajatuksia (eivät kaikki, mutta pääosin). Onnea vaaleihin, olisi parannusta.
EU-eroa en kovin realistisena pidä, tällä hetkellä.

[repo]

Vyörytyksessä PS:ää vastaan tulee taas lausuntoja "puolueettomilta professoreilta".

Professori arvioi kolmen kärkipuolueen talousohjelmat – Paras ohjelma sai arvosanaksi 7,5, huonoin 5

Taloustieteen professori Jouko Vilmunen arvioi SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen talouspoliittiset ohjelmat.

• Kolme suurinta puoluetta on vahvasti eri linjoilla siitä, miten Suomen talous pelastetaan.
• Professorin mukaan talouspoliittisista ohjelmista näkyy, että vaalit ovat tulossa.
• Professori antaa myös äänestäjille neuvot, miten SDP:n perussuomalaisten ja kokoomuksen ohjelmia kannattaa arvioida.

Iltalehti pyysi Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajaa, Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmusta arvioimaan SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen talouspoliittisissa ohjelmissa esitetyt keinot ikääntyvän velka-Suomen talouden kuntoon saamiseksi.

Vilmusen mukaan puolueiden vaaleja varten julkaisemista talousohjelmista näkee, että ne on laadittu äänestäjien kalastamiseksi.
[...]

Iltalehti, 4.2.2023

Iltalehden otsikko on klikki-huoraava ja jättää olennaisen kertomatta, minkä paatunut valtamedian ja politiikan seuraaja arvaa jo ennalta, lainaus jutun lopusta.

Vilmusen arvion mukaan kolmikon paras talouspoliittinen ohjelma on kokoomuksella.
[..]
Toiseksi kirii SDP, jonka asialista tiivistää Vilmusen mukaan suhteellisen hyvin julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeiset asiat.
[...]
Perussuomalaiset jää hännänhuipuksi ja saa talouspoliittisesta ohjelmastaan arvosanaksi 5.

Nyt on saatu "vastuullista" neuvoa ja johdatusta äänestyspäätöksien tekemiseen, eikä ole yhtään vaalivaikuttamista. Tämäkin "puolueeton professorin" arvio, vaikka kerrotusti Iltalehden aloitteesta, sattui vähän liian hyvin Etlan raportin jälkeen. Jäsen Totti totesi napakasti Etlan raportista raporttia käsittelevässä ketjussa:

Etlan tutkimus on perinteinen kokoomuksen vaalien alla annettu tilaustyö, jolla pyritään vahvistamaan puolueen retoriikkaa massamaahanmuuton tarpeellisuudesta. Tällaiset tukimukset ovat klassinen temppu, jolla puolueet pyrkivät vahvistamaan viestintäänsä ja lisätäkseen uskottavuutta väitteilleen hankkimalla tulitukea "riippumattomilta" tahoilta.

Jos voisin, keräisin koko sarjan näitä Kokoomuksen/SDP/Keskustan/<nimeä "vastuullinen" taho> tilaustöitä tänne.

[Roope]

Vyörytyksessä PS:ää vastaan tulee taas lausuntoja "puolueettomilta professoreilta".

Iltalehti pyysi Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajaa, Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmusta arvioimaan SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen talouspoliittisissa ohjelmissa esitetyt keinot ikääntyvän velka-Suomen talouden kuntoon saamiseksi.

Aika naurettava on.

Myös perussuomalaisten ohjelmaa professori moittii konkretian puutteesta.

– En haluaisi antaa valtakirjaa poliitikolle, joka kertoo yleisellä tasolla syynäävänsä maahanmuuttoa ja painottaa kotimaista työmarkkinaa, etenkin kun monet työnantajat valittavat, etteivät he löydä ammattitaitoista työvoimaa Suomesta, Vilmunen sanoo.

Ei hyväksyisi haitallisen maahanmuuton rajoittamista, mutta antaisi kyllä valtakirjan poliitikoille, jotka ajavat yleisellä tasolla massamaahanmuuttoa asettamatta maahanmuuton laadulle mitään rajoituksia.

– Työllisten määrän kasvattaminen pelkästään suomalaisin resurssein ei kyllä onnistu. Työn ja tekijöiden kohtaanto-ongelma on sektorikohtaista, ja jollain aloilla on todellinen pula ammattitaitoisesta työvoimasta eikä sitä löydy kotimaasta.

Vilmusen mukaan työperäisen maahanmuuton lisäämisessä pitäisi kuunnella enemmän yrityksiä ja miettiä myös veroporkkanoita kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi.

Perussuomalaisten ohjelmassa mainittu vihreän kasvun kritiikki ei Vilmusen mukaan pidä ollenkaan paikkaansa.

– Vihreä kasvu on kannatettava sijoituskohde, jossa valtion rooli on erittäin tärkeä. Esimerkiksi kun luodaan kannusteita verottamalla saastuttajia ja laajennetaan markkinoita.

Vihreä kasvu on millä lailla "kannatettava sijoituskohde" velka-Suomen kuntoon laittamiseksi, kun se nostaa kustannuksia ja johtaa lisävelkaan? Ilmeisesti ihan tietoinen sanavalinta, että ei sanonut "kannattava".

Perussuomalaisten mukaan säästötoimet on kohdistettava etenkin maahanmuuttoon, kehitysapuun ja ilmastotoimiin. Suomen hiilineutraalisuustavoite on puolueen mukaan siirrettävä nykyisestä vuodesta 2035 vuoteen 2050.

– Suomen nykyinen hiilineutraalisuustavoite on kunnianhimoinen, mutta se lisää oikealla tavalla painetta, Vilmunen toteaa.

Hänen mukaansa myös kehitysapu tuntuu nykyisin olevan oikealla tasolla.

– Samalla pitää seurata, että rahat menevät sinne, minne ne on tarkoitettu.

Maahanmuuton osalta professori myöntää, että humanitäärinen maahanmuutto tulee ehkä kalliimmaksi kuin siitä saatu taloudellinen hyöty.

– En silti lähtisi supistamaan maahanmuuttokiintiöitä. Pidemmällä tähtäimellä työperäisen maahanmuuton painopiste täytyy kuitenkin siirtää osaajiin, Vilmunen sanoo.

Luulisi taloustieteen professorin lähestyvän Suomen taloutta ja velanottoa taloustieteen näkökulmasta, mutta mitä vielä.

Perussuomalaiset jää hännänhuipuksi ja saa talouspoliittisesta ohjelmastaan arvosanaksi 5.

– Puolueen ohjelma kuvaa aivan liikaa ennakkoluuloja asioita kohtaan, joista ei pitäisi lähteä ensimmäisenä säästöjä hakemaan, Vilmunen päättää.

[Lalli IsoTalo]

Jos vihreä kasvu olisi kannattavaa tai edes kannatettavaa, niin yritykset sijoittaisivat siihen itse.

[Unown1]

Marinin kampanja-avaus:

PUOLUEJOHTAJA Marin torjui avauspuheenvuorossaan jyrkästi leikkaukset etuuksiin, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

”Näissä vaaleissa tullaan puhumaan paljon velasta, ja se on hyvä. Mutta me sosialidemokraatit näemme, että velka on myös hyvinvointivelkaa ja ilmastovelkaa”, Marin sanoi puheessaan.

Marinin mukaan yhteiskuntaa olisi kehitettävä ”kaikilla ulottuvuuksilla”, yhtään näkökohtaa unohtamatta.

Hän ei säästellyt heittelemästä piikkejä kilpailevien puolueiden suuntaan.

”Julkisen talouden tasapainoa ei saavuteta leikkauksilla. Se on oikeiston lääke, joka on karvas, eikä toimi”, puoluejohtaja sanoi.

Leikkauksien sijaan Marin korosti verotuksen ”porsaanreikien” tukkimista ja veronkiertoon puuttumista.

”Sinne meidän kaikkien yhteinen hyvinvointi tällä hetkellä valuu, eikä se ole oikein.”

MARININ mukaan Suomen on seuraavan vaalikauden aikana puolustettava Ukrainaa, oikeusvaltiota ja demokraattisia arvoja.

”Suomen tie ei ole EU-ero, vaan vahvemmat kumppanuudet demokraattisten maiden kanssa”, hän sanoi ja viittasi oletettavasti perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoitteeseen erota unionista.

Puheensa lopuksi Marin maalaili, että vaaleissa olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: ”oikeistovaihtoehto”, joka tarjoaa ”kurjistamista ja leikkauksia” ja sosiaalidemokraatien vaihtoehto, joka tarjoaa ”kasvua ja toivoa”.

Marinin kakkoshallitus samalla pohjalla ei itseasiassa tunnu täysin mahdottomalta skenaariolta. Mörökölli ankeuttajien kurjuutta ja leikkauksia vai kasvua ja toivoa? Jotenkin tulee Kalle Isokallion takavuosien puheet "tilanteesta jota ei pystytä äänestämällä korjaamaan" mieleen.

[Lahti-Saloranta]

Mitähän ne mahtaa olla verotuksen porsaanreiät joilla Marin aikoo talouden tasapainottaa. Suomessa verotus on jo nyt sillä tasolla että vaihea tänne on niitä huoppuosaajia houkutella. Ei se talous siitä korjaannu vaikka vuorineuvosten verotusta kiristetään niin ja voisihan pääministerin asuntoedunkin pistää verolle kun sekin on jonkinasteinen porsaanreikä.

[Roope2]

Nyt on kritisoitu konkretian puutetta. Onneksi tänään SDP:n vaaliavajaisten sisältö korvaa puutteen.


...hyvinvointivelka, ilmastovelka, kaikki ulottuvuudet, kasvu, toivo, reilut ehdot, porsaanreiät, veronkierto, oikeusvaltio, demokraattiset arvot, maksavat itsensä takaisin, vääjäämättömyyspuhe, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, rakenteiden vahvistaminen...


(Tulevalla vaalikaudella sikaloiden pitäjät valppaina, etteivät demari-partiot kettytyttöjen tavoin pääse suorittamaan yöllisiä sikalavierailuja puutapit laukuissaan.)



Ja varmemmaksi vakuudeksi...


”Voimme tarjota muutoksen johtoon kokeneen johtajan...”