Sen monisatasivuisen eduskuntavaalitutkimuksen aina ulos laittava taho on julkistanut ensimmäisiä tuloksia kevään eduskuntavaaleista. Heitän pari tärppiä tähän, dataa ja kuvioita on rutosti.
1) Marin suosituin PJ
2) Taktista äänestämistä vihervasemmistossa
3) Äänestäjät oikeistolaisimpia vuosikymmeniin
4) PS-äänestäjät jatkavat oikeistolaistumista
5) Puolue > ehdokas, reilusti, selvästi
Ykkönen aika lailla ounasteltiinkin laajasti jo etukäteen, mutta kyselyaineiston perusteella varmistui. Marin oli heittämällä suosituin puoluejohtajista kaikkien vastaajien keskuudessa, kokoomus ja demarit puolueista suosituimpana (siniset pallot liitteessä 1). Orpo on epäsuositumpi kuin puolueensa puolueen äänestäjien mielestä, samoin Saarikko, Ohisalo ja Harkimo (oranssit pallot liitteessä 1).
Samoin ounasteltiin kakkostakin, eli vihervasemmiston taktista äänestämistä. Kakkosliitteenä on se usein mielenkiinnon kohteena oleva ristiintaulukointi, josta selviää mitä vuonna 2023 äänestäneet äänestivät vuonna 2019. Riveillä siis 2019 puoluevalinta, sarakkeissa 2023 puoluevalinta, esimerkiksi vihreitä 2019 äänestäneistä vain 44 % äänesti myös vuonna 2023 vihreitä. Valumaa poispäin oli etenkin demareihin (24 %), kokoomukseen (11 %) ja vasemmistoliittoon (10 %). Vassi vuosi demareihin niin ikään kovin reilusti.
Kolmoskohtana taas sellainen, jota ei ainakaan eksplisiittisesti taideta olla mainittu. koko äänestyspopulaatio siirtyi huomattavastikin oikealle verrattuna vuoteen 2019 sekä aiempiin vaaleihin. Tämä osaksi liittyy neloseen, eli perussuomalasiten äänestäjien siirtymään oikealle reilun harppauksen verrattuna viime vaaleihin. PS:n äänestäjäprofiili on nykyisellään aika samanmoinen oikeistolaisuudeltaan kuin kokoomuksen, siinä missä neljä vuotta sitten oltiin kepun kaltaisia. Molemmat liitteessä kolme.
Ja viitoskohtana se ikuisuuskysymys, että merkitseekö äänestyspäätöksen tekemisessä enemmän puolue vaiko ehdokas. Nelosliitteen kehityksestä voipi huomata että yhä ratkaisevammin useampi sanoo puolue ehdokkaan sijaan. 2000-luvun alussa voipi huomata ehkä sellaista yhteiskunnan atomisoitumista ja individualismin voittokulkua, kun ehdokasvalinta hetkellisesti meni puolueen ohi. Sittemmin ollaan palattu lähes kylmän sodan aikaisen luokkaäänestämisen lukuihin puolueen merkityksen korostamisessa.
Loput aika kattavasta paketista
täältä. Löytyy muun muassa taulukoita puoluesuosiosta eri koulutussegmenttien, ikäsegmenttien ja sukupuolisegmenttien kesken ja niiden 2003–2023 kehityksestä, joka ainakin on perinteisesti kiinnostanut. Aineisto kerätty heti vaalien jälkeen kolmen satunnaisotoskyselyn avulla, otanta kysymyksestä riippuen n. 3000–n. 8500.
e. fiksasin liitteitä koska kämmäsin kaksi samaa