Minua kauhistuttaa, kun Helsingin päättäjät haluavat kaupungin kasvavan ja kasvavan.
Jo nyt Pasila, Kalasatama, Jätkäsaari on ylirakennettu, ihmiset asuvat kuin muurahaiskeoissa, kiinni toisissaan.
Hekatalojen tontit ovat postimerkin kokoisia, esim Länsisatamankadulla 15-kerroksisia Heka-taloja, varmaan satoja asukkaita, lapsiperheitä, ankea pikkuruinen piha talojen keskellä. Vain muutama saanut lotto-voiton, avoimen näkymän, enemmistö ei näe puistoa tai merta, vain vastapäisen talon ikkunoita.
Lähin päiväkoti Jätkäsaari, 302 lasta, 16 ryhmää, ahdettu pieneen rakennukseen Verkkokaupan takapihalle. Ulkoilupiha pieni ja ankea verkkoaidan ympäröimä häkki, jossa lapset törmäilevät toisiinsa.
Minun silmissäni se on suorastaan slummipäiväkoti.
Mielestäni on riski, että paraatitalojen takapihoilla, sosiaalisen tuetun asumisen osalta, Jätkäsaari on kehittymässä uudeksi Kontulaksi.
Irvokasta kuunnella, miten Sinnenmäki kehui Jätkäsaarta, se on muka liian hyvää ollakseen totta. No, hänen tuttavansa varmaankin asuvat isoissa asunnoissa, joista näkymät merelle tai puistoon. Heillä on aikaa ja varaa pyöräillä keskustaan ja fiilistellä kalliissa kahviloissa ja ravintoloissa. Pienituloisilla ei siihen riitä aika eikä rahat. Heitä vain suututtaa, kun kaupunki pilataaan liialla kasvulla ja ylirakentamisella