Kirjoittaja Aihe: Asuntolainoituksen kestävyys  (Luettu 74898 kertaa)

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 908
  • Liked: 50019
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #210 : 13.10.2023, 00:31:49 »
Tuokin leimaverovapauden poisto ensiasunnon ostajilta pudottaa asuntojen myyntihintoja-> lisää kysyntää -> helpottaa rakennusteollisuuden ahdinkoa.

Seuraava kommareiden valitusten aihe debukattavakseni, kiitos  8)

Huono homma tämä rakentaminen, koska niihin asuntoihin asutetaan moniosaajia klaaneineen ja varma vuokra tulee asuntosijoittajalle valtion nisästä. Rakennusteollisuus imee valtion tissiä,mikä se sellainen rakennusteollisuus on? Kantasuomalaiset pienenevine syntyvyyksineen eivät jatkuvasti lisää kerrostaloluukkuja tarvitse.
Debunkkaa tämä, kiitos.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 922
  • Liked: 43453
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #211 : 24.10.2023, 17:03:01 »


Lainaus

Lehto Group Oyj, Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: Suunniteltu transaktio johtaa olennaiseen omaisuuserien arvonalentumiseen; vuoden 2023 näkymät perutaan; arviota kassavarojen riittävyydestä päivitetään

X

Lehto Group Oyj (”Lehto” tai ”emoyhtiö”) tiedotti aiemmin tänään 24.10.2023 allekirjoittaneensa aiesopimuksen operatiivisten tytäryhtiöidensä myynnistä (”Transaktio”). Suunniteltu Transaktio kattaa käytännössä kaiken Lehto-konsernin operatiivisen liiketoiminnan. Koska Transaktion toteuttamisen seurauksena emoyhtiölle syntyvä nettotulo alittaisi myytäväksi luokiteltujen omaisuuserien ja niihin liittyvien velkojen nettoarvon, Transaktiosta syntyisi toteutuessaan emoyhtiölle ja Lehto-konsernille luovutustappio. Tästä johtuen suunnitellun Transaktion kohteena olevien omaisuuserien arvostukseen tulee kohdistumaan olennainen arvonalennus tammi-syyskuulta 2023 laadittavan liiketoimintakatsauksen konsernitaseessa, ja siten Lehdon raportointikauden 1.1–30.9.2023 tulos ja oma pääoma tulevat heikkenemään arviolta noin 34 miljoonalla eurolla.

X

Lehdon kassavarat ovat tänään 24.10.2023 noin 5,2 miljoonaa euroa. Olettaen, että Lehto ei saa uutta rahoitusta tai tulovirtaa uusista hankkeista, Lehto arvioi kassavarojensa riittävän vuoden 2023 joulukuun lopulle saakka. Lehdon kassavarojen riittävyyteen liittyy useita epävarmuustekijöitä, kuten erinäisistä rakennusprojekteista syntyvien kassatulojen aikataulut, erään riidanalaisen olennaisen saamisen maksuaikataulu sekä muiden saamisten ja velkojen maksuaikataulua koskevien neuvotteluiden lopputulokset.

Lehto arvioi, että Transaktion toteutuminen on välttämätöntä Lehto-konsernin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, ja että ilman lisärahoitusta tai uusien projektien tulovirtaa Lehto ei pysty selviämään maksuvelvoitteistaan vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Lisätietoja:
Veli-Pekka Paloranta
Talousjohtaja
Puh. 0400 944 074


https://lehto.fi/cision/lehto-group-oyj-sisapiiritieto-tulosvaroitus-suunniteltu-transaktio-johtaa-olennaiseen-omaisuuserien-arvonalentumiseen-vuoden-2023-nakymat-perutaan-arviota-kassavarojen-riittavyydesta-paivitetaan/

Toimitusjohtaja Hannu Lehto avaa talousohjatun rakentamisen ideologiaa 17 2 2017
https://www.youtube.com/watch?v=bCtvF-pf8kI

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 922
  • Liked: 43453
  • Ego sum Spartacus
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #212 : 27.03.2024, 16:19:28 »
Saa nähdä miten tämä idioottien väsäämä pommi puretaan.

Lainaus
X

S-Pankin asuntorahaston lunastusten rajoituksia jatketaan. Rajoitukset koskevat 31. elokuuta 2023 kello 16.00 jälkeen ja ennen 29. helmikuuta 2024 kello 16.00 jätettyjä lunastustoimeksiantoja, jotka ylittävät 5000 euroa.

X

Rauenneet lunastustoimeksiannot eivät siirry automaattisesti seuraavaan lunastusikkunaan, vaan osuudenomistajan tulee halutessaan jättää uusi lunastustoimeksianto 30. elokuuta 2024 päättyvään lunastusikkunaan.

Nämä lunastukset toteutetaan rahaston 28. helmikuuta 2025 arvoon, jos rahastolla on riittävät käteisvarat lunastusten toteuttamiselle. Itse rahat maksetaan rahaston sääntöjen mukaan myöhemmin.

X

Pankin tiedotteen mukaan lunastustoimeksiantoja jätettiin noin 1 600 kappaletta ja yhteensä noin 40 miljoonan euron arvosta. Summa vastaa noin 12 prosenttia rahaston nettoarvosta.

X

https://www.talouselama.fi/uutiset/s-pankin-asuntorahaston-piina-jatkuu-omistajille-tuli-ikava-tieto/6f6850e4-7ed4-4de3-9d7b-00a8ac5ce6a2

Lainaus
X

Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo, että lähes 70 miljoonan euron rahoituspaketti auttaa nyt rakennusyhtiö YIT:tä joitakin askeleita eteenpäin, mutta ei ehkä vielä ratkaisevasti.

”Yhtiöllä oli viime vuoden lopussa myynnissä yli tuhat asuntoa, mutta keskeneräisten asuntojen määrä jää paljolti auki sijoittajille”, Angervuo toteaa.

Rakentamisen pudotus lähtee oikenemaan ehkä vasta parin vuoden hiljaisen kauden jälkeen, mikä langettaa edelleen riskejä.

YIT juoksikin maaliskuun puolivälissä nopeasti kokoon pelastusoperaationsa eli rahoituspakettinsa, joka sulki sisäänsä luottojen uudelleen järjestelyjen ohella institutionaalisille ammattisijoittajille suunnatut 35,5 miljoonan euron osakeannin ja 36 miljoonan euron vaihtovelkakirjanlainan. Jälkimmäisestä irtoaa ruhtinaalliset kahdeksan prosentin korkotuotot.

X

https://www.salkunrakentaja.fi/2024/03/angervuo-yit/

Lainaus
X

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja tutkija Timo Kauppinen sekä Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara keskustelivat asuntomarkkinoiden muutoksesta Ylen aamussa.

X

Hallituksen päätös leikata asumistukea astuu voimaan ensi maanantaina. Asumistuen ja työttömyysetuuksien leikkaukset tulevat koskemaan lähes puolta miljoonaa suomalaista.

Muutospäivän lähestyminen on jo konkretisoitunut vuokramarkkinoille siten, että ihmiset ovat alkaneet etsiä itselleen edullisempaa asuntoa.

Lisää kiristyksiä on vielä tulossa. Asumistukea ei saa ensi vuoden alusta alkaen enää lainkaan omistusasunnon asumismenoihin.

Sen lisäksi hallitus haluaa vähentää edullisempien Ara-asuntojen rakentamista ja lopettaa tuen uusille asumisoikeuskohteille.

Asiantuntijat pitävät huolestuttavana nykyistä kehitystä, jossa yhtä aikaa heikennetään sekä sosiaalitukia että vuokra-asuntotuotantoa.

– Sekä kysynnästä että tarjonnasta aiotaan tällä hetkellä säästää, Vaattovaara sanoo.

Timo Kauppisen mukaan leikkaukset lisäävät pieni- ja suurituloisten segregaatiota eli eriytymistä entisestään, koska pienituloiset joutuvat todennäköisesti etsimään tulotasoonsa sopivaa asuntoa jo valmiiksi pienituloiselta asuinalueelta.

X

Vaattovaaran mukaan Suomen asuntomarkkinoille on muodostumassa tilanne, jossa henkilön omaa omistamista ei tueta, mutta toisten omistamiseen tukea suunnataan välillisesti tukemalla vuokralaisia.

– Kyllä tässä ollaan koko asuntomarkkinoiden näkökulmasta aika villissä hetkessä. Uskaltaisi sanoa, että segregaation ja pienituloisimman näkökulmasta asuntomarkkinat kokonaisuudessaan ovat rikki.

Asiaan liittyy myös laajempi ilmiö eli kysymys siitä, kenelle nykyiset, noin kahden miljardin asumistukikustannukset valuvat.

X

Äärimmäinen esimerkki löytyi Tampereelta, jossa tutkimuksen mukaan lähes 9 000 uudesta yksiöstä vain reilu 300 oli mennyt omistajilleen asuttavaksi. Valtaosa, noin 7 000 yksiötä oli mennyt sijoittajille.

X

https://yle.fi/a/74-20081095

Lainaus
X

10.1.2017 11:08
Veronmaksajien saama jättilasku asumismenoihin käytettävistä tuista on herättänyt huolta.

Kelasta vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Liisa Hyssälä arvioi, että kovaa vauhtia paisuva asuntotukipotti on viemässä Suomen perikatoon.

– Tämä asumistuki on niin kiperä kysymys, ettei meidän kantokyky tätä nykyisellään kestä. Kulut ovat 1,7 miljardia vuodessa ja jos se 20 prosentin vauhtia kasvaa, seinä tulee vastaan, Hyssälä sanoi Ilta-Sanomille viime lokakuussa.

Osa tuista menee Suomen suurimmille yksityisille vuokrayhtiöille VVO-konsernille ja Satolle. VVO:ta ja Satoa on kritisoitu julkisuudessa vuokrankorotuksista.

VVO:n kohdalla ovat olleet esillä myös kymmenien miljoonien eurojen osingot, joita VVO-konsernista enemmistön omistavat ay-järjestöt ovat saaneet sieltä verovapaasti.

X

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005039048.html

Lainaus
X

Torstai 3.12.2020 klo 16:20
Maahanmuuttajille maksetaan toimeentuloa turvaavia tukia muuta väestöä yleisemmin, kertoo Kelan tuore selvitys.

Kela maksoi toimeentuloa turvaavia sosiaalietuuksia yhteensä 10,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tästä 13 prosenttia eli 1,36 miljardia euroa maksettiin maahanmuuttajille ja 87 prosenttia eli 9,32 miljardia euroa Suomessa syntyneille.

Maahanmuuttajille maksettu osuus etuuksista vaihteli Kelan selvityksen mukaan merkittävästi eri etuuksien välillä.

Osuus oli suurin takuueläkkeessä, josta maksettiin maahanmuuttajille 29 prosenttia ja lähes yhtä suuri työttömyysturvassa, josta maksettiin maahanmuuttajille 27 prosenttia.

Toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia.

Sekä vanhuuseläkkeistä että työkyvyttömyyseläkkeistä maksettiin maahanmuuttajille kaksi prosenttia.

X

Väestömäärään suhteutettuna Kelan toimeentuloa turvaavia etuuksia maksettiin keskimäärin 2 243 euroa vuodessa Suomessa syntynyttä henkilöä kohden ja 4 676 euroa vuodessa maahanmuuttajaa kohden.

– Ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välillä muodostuu työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotuen kokonaisuudesta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelan tutkimusblogissa.

Suomessa syntynyttä henkilöä kohden näitä Jauhiaisen mainitsemia etuuksia maksettiin noin 900 euroa vuodessa ja maahanmuuttajaa kohden noin 3 300 euroa vuodessa.

Maahanmuuttajista asumistukia sai 34 prosenttia, työttömyysturvaa 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia. Muusta väestöstä asumistukia sai 17 prosenttia, työttömyysturvaa seitsemän prosenttia ja perustoimeentulotukea kuusi prosenttia.

X

– Henkilöä kohden laskettuna etuuksia maksettiin eniten pakolaisten lähtömaissa syntyneille ja muihin maaryhmiin kuuluville merkittävästi vähemmän, Jauhiainen kirjoittaa.

X

https://www.iltalehti.fi/talous/a/493e2355-177c-4f4f-864c-7e68a666df5d

Lainaus
X

Vantaa on nykyään yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista, ja se myös käy erittäin kalliiksi kuntataloudelle. Vantaalla jopa 62 prosenttia 18-64-vuotiaista pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea. Suomen kantaväestön osalta toimeentulotukea saaneiden saman ikäisten osuus oli vain 8,2 prosenttia. Vuositasolla pakolaistaustaisten (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) toimeentulotukiin hupenee 10 518 787 euroa.

Myös asumistuen osalta Irakin, Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisten suhteellinen osuus on suurempi kuin kantaväestöllä. Pakolaismaiden asukkaista asumistukea saaneiden osuus oli jopa 54,2 prosenttia, kun kantaväestön osalta luku on 15,8 prosenttia.

Irakin, Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisten työllisyysaste Vantaalla on 32,2 prosenttia, eli harvempi kuin joka kolmas kyseisen maahanmuuttajaryhmän edustajista käy töissä. Suomen kantaväestön työllisyysaste Vantaalla on 79,8 prosenttia, eli luku on huimasti korkeampi.

X

https://www.suomenuutiset.fi/vantaalla-jopa-62-prosenttia-toimeentulotuesta-maksetaan-irakin-somalian-afganistanin-ja-syyrian-kansalaisille-harvempi-kuin-joka-kolmas-kay-toissa/

Lainaus
X

3.2.2023 0:01

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan. Tämä tarkoittaisi noin 44 000 ihmisen maahanmuuttoa vuodessa.

Etlan raportin mukaan maahanmuutolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus talouskasvulle ja ennen kaikkea julkisen talouden rahoitukselliselle kestävyydelle.

X

https://yle.fi/a/74-20016170

https://www.rakennuslehti.fi/avainsanat/maahanmuutto/

Make Profit By Stealing Underpants - SOUTH PARK
https://www.youtube.com/watch?v=a5ih_TQWqCA

Betonikostaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 914
  • Liked: 4941
Vs: Asuntolainoituksen kestävyys
« Vastaus #213 : 27.03.2024, 17:20:40 »
Vantaalta ei ainakaan kannata ostaa asuntoa, jos ei ole matuelättejä ja sitä kautta varmaa vuokraa tavoitteleva grynderi. Enkä tiedä, kannattaako se silloinkaan pidemmän päälle, koska jossain välissä tuon kaupungin talous tulee romahtamaan. Ja kukapa voisi arvata minkä vuoksi. Omaan käyttöön asuntoa ostavalle Vantaa on ainakin silkka pommi. Toki Vantaalla on hyviä ja kivojakin alueita, mutta valitettavasti ne ovat ihan samaa kaupunkia niiden neekerighettojen kanssa.

Vantaalle pitäisi myöntää Darwin Awards -palkinto jo siitä, että se vielä kehuskelee olevansa Suomen monikulttuurisin kaupunki. Tuo on punainen lippu vähänkin valistuneelle potentiaaliselle asukkaalle tai asunnonostajalle.
Itä-Helsinki, täynnä mutiaiset
Itä-Helsinki, sinä maksat kaiken

--------------

Täytän TT2 on time
Toimeentulotuki on aina on time
Asumistuki on aina on time
Kuka pistää paremmaksi this time?

--------------

Jokainen matu maksaa miljoonan.

Tagit: