Vihreä siirtymä - vuosisadan puhallus, ekologinen ja eettinen katastrofi

[Outo olio]

Ihan vaan keskustelun vuoksi, tietääkö kukaan:

a) Onko vihreä teräs laadultaan parempaa, yhtä hyvää vai huonompaa kuin markkinoilla olevat teräkset?
b) Onko vihreä teräs hinta/laatu -suhteelta parempaa, yhtä hyvää vai huonompaa kuin markkinoilla olevat teräkset?

Olisin hiukkasen sitä mieltä, että kukaan ei osta huonompaa tavaraa kalliimmalla, paitsi jos veronmaksajat sponssoroivat, jos silloinkaan: monissa tapauksissa vain parempi teräs on tarpeeksi hyvää.

Kuten jo todettu, teräs on terästä, mutta ideana tässä on valmistaa teräs ilman hiilidioksidipäästöjä.

Autonvalmistajat yms. yritykset haluavat päästä pätemään sillä että heidän tuotteensa ovat muka ympäristöneutraaleja. Sähköautoihin siirtyminen on tässä eka ja isoin askel, mutta kun käytön aikaiset päästöt saadaan pieniksi, kääntyy katse seuraavaksi tuotantoon. Lopullisena tavoitteena on sekä tuotannon että käytön ympäristöneutraalius, mihin saattaa kyllä mennä puoli vuosisataa, mutta tämä tietenkään ei estä markkinointiosastoa vetämästä mutkaa suoraksi jo nyt.

Fossiilivapaan teräksen tuottamisen on arvioitu olevan vähintään 20 prosenttia perinteistä tuotantotapaa kalliimpaa. Teräsyritysten insinöörit laskevat kuitenkin koko ajan, miten hintaero saataisiin painettua mahdollisimman alas.

Samalla ympäristöystävällisemmän teräksen kysyntä on kasvanut aivan viimeksi kuluneiden parinkin vuoden aikana nopeasti.

– Käytännössä kaikki tuotettu fossiilivapaa teräs on joko myyty jo tai korvamerkitty jollekin ostajalle, kuten esimerkiksi autoteollisuudelle, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ilmastoasiantuntija Janne Peljo.

Ja tässä Ylen uutisessa (josta siis myös ylläoleva on lainattu) on myös hauska kohta, nyt on vasta tammikuun alku mutta toimittaja kilpailee jo "vuoden vähättely"-palkinnosta, onhan se toki rahoitus "vielä jonkin verran auki", kun neljän miljardin projektista puuttuu... noin neljä miljardia. Onkohan toimittaja huumorimiehiä?

Jos terästeollisuus olisi maa, sen hiilijalanjälki olisi maailman kolmanneksi suurin – tässä kolme syytä, miksi terästehtaat muuttuvat vihreämmiksi

Terästeollisuus on merkittävä päästölähde, mutta suunta on maailmanlaajuisesti jo kääntynyt. Yksi esimerkki siitä on Inkooseen suunniteltu hiilipäästötöntä terästä tuottava tehdas.

Antti Heikinmatti
4.1. 19:30 • Päivitetty 9:07

--

Blastrin tapauksessa tehtaan rahoitus on vielä jonkin verran auki, mutta tuotantoon aiotaan päästä jo muutamassa vuodessa.

--

https://yle.fi/a/74-20011478

[Pentecost]

tehtaan rahoitus on vielä jonkin verran auki

 

jonkin verran = sellaisen 4 miljardin verran suunnilleen

Tosin kun vertaa valtion seikkailuihin Saksassa, niin tässä jäisi edes rakennukset ehkä Suomeen.

Kun puhutaan teräksestä, niin hiilivapaammin täällä pohjoisessa voisi kehitellä vaikkapa puurakennuksia jopa vientiin. Ei tarvitsisi niin kauheasti käyttää raudoitettua betonia.

Mutta kun aina sen idean tarvitsee olla jotain muualta tuotua, hienompaa.

[Lasse]

Kaninkolo jatkuu syvälle. Jerome pudottelee monia mielenkiintoisia juttuja:

#54 Jerome Corsi on abiotic oil
https://www.youtube.com/watch?v=G-mfJ5wwVoE

1,656 views  Dec 15, 2022
Dr. Corsi received his Ph.D. from Harvard University’s Department of Government in 1972, when he was 20 years old.  From 1972-to 1982, he worked as a university professor, with his final faculty appointment at the University of Denver.  There, Dr. Corsi conducted a National Science Foundation randomized field test proving telephone hearings met due process standards in unemployment and welfare fair hearings.  He also published game-theoretic articles in scientific journals and received a national security clearance to work with the U.S. State Department on terrorism.  For the next 25 years, Dr. Corsi worked in financial services, where he created two bank marketing companies that each reached sales totals of $1 billion a year in annuities and $1 billion in mutual funds.  Since 2004, Dr. Corsi has written 30 books on politics and economics, two of which were #1 New York Times bestsellers.  He has retired from active involvement in day-to-day politics to devote more time to writing.  He is also currently working with his wife, Monica Corsi, to create HablaConUnMD.com, a telemedicine Internet company providing Spanish-speaking medical doctors to conference remotely with Spanish-speaking patients.

Author of the 2022 book: The Truth About Energy, Global Warming and Climate Change: Exposing Climate Lies in an Age of Disinformation."
https://drjeromecorsi.com/
http://www.wnd.com/author/jcorsi/
Corsi mentions Thomas Gold’s "The Deep Hot Biosphere: The Myth Of Fossil Fuels". Foreword by Freeman Dyson.

Minulla on hyllyssä tuo Thomas Goldin "The Deep Hot Biosphere". Taisin tilata sen Akateemisen Kirjakaupan kautta, kerta Amazon ei silloin vielä pelittänyt, ainakaan Suomeen asti...

[Pöhisijä]

Kumulatiiviset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti vuosilta 1850-2021. Kyllä meidän suomalaisten tulee tehdä vihreää siirtymää.

It’s crazy when westerners in arrogance blame China 🇨🇳 or India 🇮🇳 for the climate crisis. This figure shows  cumulative carbon emissions for different counties.

But of course India and China also need to act - and they do! pic.twitter.com/vRTV1bjdPF

— Erik Solheim (@ErikSolheim) November 8, 2021

Saakohan nämä Kiinaa vähättelevät propagandistit heiltä edes rahaa? Samasta Carbon Brief nähdään, että Kiina on kumulatiivisissa päästöissä toisella sijalla ja ei mene kauaa, että ensimmäisellä.

Elokapina huutaa kaduilla kuinka maailma loppuu ellei päästöjä nollata 2025 mennessä. Kysyin heiltä Kiinasta ja levy olikin toinen: heidän ei tarvitse tehdä mitään koska historialliset päästöt, valkoinen kolonialismi ja kapitalismi, kehittävät teknologiaa ym. Selityksiä riittää loputtomiin, vaikka Kiinassa on nykyään jo Suomea isommat päästöt per nenä ja asukkaita lähes 300x määrä. Vaikuttaakin siltä, että ilmastonmuutos ei olekaan kovin vakava asia, vaan toiminnalla on jotain muita tarkoitusperiä.

Alan ottamaan ilmastonmuutoksen heti vakavissaan kun ilmastopanikoijat lopettaa Kiinan ym. vähättelemisen. Jos maailma olisi oikeasti tuhoutumassa ei näitä jo ja pian isoja saastuttajia voisi jättää huomioimatta, vaan se tarkottaisi maailmanloppua, mutta tämmöinen huoli näyttää puuttuvan kokonaan.

[simppali]

Leipomotkin saavat osansa vihreästä siirtymästä.

https://yle.fi/a/74-20011606

Maakaasun kallistuminen iski kovaa leipomoihin: uuneja vaihdetaan nyt sähköisiin, koska liian kallista leipää ei osta kukaan

Hyi Fazer,,eikö öljy ole se suurin belsebuubi, mitä maan päällä on? (tai maan alla)

Energiamuodon vaihtamista suunnitellaan niin pienissä kuin isoissakin leipomoissa. Esimerkiksi Fazer Leipomot on suunnitellut jo pidempään sähköuuneihin vaihtamista. Yhtiön toimitusjohtaja Marko Bergholm sanoo, että Vantaan leipomoon on jo tehty energiatehokkuutta parantava investointi, jolla on saatu aikaan viiden prosentin säästö.

Yhtiö varautui jo viime keväänä siihen, että maakaasun saatavuus romahtaa. Vantaalle ja Lahteen rakennettiin varajärjestelmät, joissa suurimmilla linjoilla noin puolet maakaasusta voidaan korvata öljyllä. Toistaiseksi kaasua on voitu kuitenkin käyttää lähes normaalisti.

[Totti]

Kalakääre Hesarin toimittajan mopo keulii jo siihen malliin että kohta ollaan syvällä lepikossa:

https://www.hs.fi/talous/art-2000009279256.html

Mikä on Suomen vetyvisio: Pohjolan Saudi-Arabia vai Saksa?

...

Miltä kuulostaisi merenalainen kaasuputki Manner-Suomesta Ahvenanmaalle ja siitä edelleen Saksaan? Maakaasua putkessa ei kuitenkaan virtaisi, vaan puhdasta vetyä, tulevaisuuden hiilineutraalin talouden polttoainetta.

Voi kuulostaa vähintäänkin kunnianhimoiselta, ehkä jopa utopistiselta. Hankkeen vetäjien ajatus kuitenkin on, että putki voisi olla käytössä jo vuosikymmenen loppuun mennessä. Mukana hankkeessa on myös Suomen valtion kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finland.

...


Kaikkiaan suunnittelupöydällä on 5 000 kilometriä vetyputkea.

...

Hankkeet ovat hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä kukaan tiedä, toteutuvatko visiot koskaan tai missä muodossaan. Vetyputkihankkeet kuitenkin konkretisoivat hyvin sen valinnan, joka Suomella on edessään: Minkä roolin haluamme uudessa vetytaloudessa? Olemmeko Pohjolan Saudi-Arabia vai Saksa?

Siitä kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä, että puhtaan vedyn ympärille kovaa vauhtia muodostuva vetytalous on Suomelle ainutlaatuinen tilaisuus.

...

Suomessa on nyt käynnissä tai pitkällä suunnittelussa merkittävä määrä puhtaan vedyn investointeja. Syitä kiinnostukseen on monia, mutta ylivoimaisesti tärkein niistä on halvan, päästöttömän sähkön saatavuus. Se on elinehto puhtaan vedyn tuotannolle, joka on hyvin sähkösyöppö prosessi.

...

[Suomen] Vahvuuksia on muitakin: hyvät sähkön siirtoyhteydet, paljon biopohjaista hiilidioksidia synteettisten polttoaineiden tuotannon tarpeisiin, kaukolämpöverkot, joihin tuotannossa syntyvä hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön, osaavaa työvoimaa.
Jaetut kortit ovat hyvät. Nyt täytyy päättää, kuinka ne pelataan. Skenaarioita on karkeasti kaksi.
Kutsutaan ensimmäistä vaikkapa nimellä Pohjolan Saudi-Arabia.
Tässä skenaariossa Suomi houkuttelee puhtaan vedyn tuotantoinvestointeja reilusti yli oman tarpeen ja ylijäämä viedään putkia pitkin muualle Eurooppaan, etenkin Saksaan, sikäläisen teollisuuden tarpeisiin. Suomesta tulee energian ja raaka-aineiden lähde muulle Euroopalle.

...

On toinenkin skenaario, Pohjolan Saksa, teollinen suurmahti.

Siinä Suomi houkuttelee paljon puhtaan vedyn tuotantoinvestointeja, mutta yhtä lailla myös vetyä hyödyntävää teollisuutta. Suomesta ei virtaa muualle maalla vetyä vaan arvokkaita jatkojalosteita: kemianteollisuuden tuotteita, synteettisiä polttoaineita, puhdasta terästä.

Loput vetyfantasiasta linkin takaa.


Vaikuttaa siltä, että Kalakääreen agendatoimittajilla ei ole hajuakaan "vetytalouden" todellisuudesta. Vety on erinomaisen volatiili ja ihan eri aine käsiteltäväksi kun maakaasu, joten mitään putkia ei ole ihan heti tulossa yhtään mihinkään.

Ylipäätään koko putkibisneksellä ei ole mitään järkeä, ei edes alkuunkaan. Sähkön muuttaminen vedyksi, siirto putkilla ja muuttaminen takaisin sähköksi tai polttamalla suoraan, kuluttaa lähes kaiken energian mitä alunperin tuotettiin. Loppupäähän ei jää juuri mitään. Toisekseen, vetyä ei kannata tuottaa sähköllä ja siirtää tuhansia kilometrejä putkilla kun sähkö voidaan siirtää saman matkan halvoilla ja nopeasti asennettavilla merikaapeleilla loppukohteeseen, jossa sama vety voidaan tuottaa paikallisesti.

Vetyputkilla ei siis ole yhtään mitään virkaa koko prosessissa, mutta punavihreät vetytalouden hehkuttajat tietenkin haluavat keksiä mitä idioottimaisempia "vetyprojekteja", jotta saadaan luotua mielikuva jostain lähitulevaisuuden vetyutopiasta.

Ylipäätään idea, että Suomen sähköä käytettäisiin Saksan teollisuuden pyörittämiseen - vedyllä tai ilman - on täysin järjetön. Sähkö on mitä suuremmissa määrin matalan asteen jalostustuote, jonka varassa tätä ns. "hyvinvointivaltiota" ei mitenkään voida ylläpitää. Etenkin jos joudumme tuomaan Saksasta kaikki se tavara, jota Suomen sähköllä on tuotettu, rahat häviävät ulkomaille nopeammin kun sitä tulee sisään.

Kalakääre puffaa vetytaloutta ennen vaaleja pönkittääkseen katastrofaalisesti epäonnistunutta vihreää agendaa. Näillä naiiveilla ja ymmärtämättömillä vetyjutuilla pyritään luomaan mielikuva, että sähkön törkeä hinta on vain tilapäistä, ja kunhan saadaan lisää epävarmaa tuulivoimaa ja "vetysijoituksia" maahan, niin kohta ollaan "Pohjolan Saudi-Arabian" vetysheikkejä koko porukka.

Hehkutetut "vetyinvestoinnit" elävät tasan tarkkaan niin kauan, kun veronmaksajilta voidaan nyhtää rahaa "selvityksiin", "kartoituksiin" ja "arviointeihin". Typeriä ja tietämättömiä kana-aivojahan riittää politiikassa yllin kyllin, joten kyllä aina kannattaa "selvittää" tukien ja lainojen varassa mitä lennokkaimpia projekteja vaikka niiden realismi on tasan nolla.

[ohkurin_narsi]

Niin,

tästä vihreästä teräksestä poliitikot on ihan töpinöissään.

Minä en usko metriäkään että toteutuu. Näillä sijoittajilla ei ole rahaa, osaamista saatika teknologiaa.
Tämä on kuin Sunny Car Center Hämeenlinnassa. Poliitikot on ihan rähmällään kun sanotaan oikeat taikasanat. Nyt on vielä oikein ulkolainen satusetä mukana...
 
Pelkään vaan että käy kuin Hämeenlinnassa ja ne saavat miljoonia veronmaksajien rahoja ilman että mitään on tehty.

Tavallaan tulee myös mieleen OneCoin. Ei uskota kirveelläkään että se on huijausta.

PS: SSAB on kyllä moisia tutkii, sieltä varmasti tulee jotain jos siinä on jotain toimivaa. Niillä on myös rahaa, osaamista ja teknologiaa.

[Totti]

Kalakääre Hesarin toimittajan mopo keulii jo siihen malliin että kohta ollaan syvällä lepikossa:

https://www.hs.fi/talous/art-2000009279256.html

Mikä on Suomen vetyvisio: Pohjolan Saudi-Arabia vai Saksa?

...

Kalakääre puffaa vetytaloutta ennen vaaleja pönkittääkseen katastrofaalisesti epäonnistunutta vihreää agendaa. Näillä naiiveilla ja ymmärtämättömillä vetyjutuilla pyritään luomaan mielikuva, että sähkön törkeä hinta on vain tilapäistä, ja kunhan saadaan lisää epävarmaa tuulivoimaa ja "vetysijoituksia" maahan, niin kohta ollaan "Pohjolan Saudi-Arabian" vetysheikkejä koko porukka.

Hups, meistä ei taida tullakaan Pohjolan Saudi-Arabia ja vetysheikkejä:

https://time.com/6244782/india-2-billion-green-hydrogen/

India Approves $2.3 Billion Plan To Become Global Hub for Green Hydrogen

BENGALURU, India — The government has approved $2.3 billion to support production, use and exports of green hydrogen, aiming to make India a global hub for the nascent industry.

The funding, announced late Wednesday, is a first step toward establishing the capacity to make at least 5 million metric tons of green hydrogen by the end of this decade.

Green hydrogen is hydrogen that is produced through the electrolysis of water, powered by electricity generated from renewable sources of energy. Most of the world’s hydrogen is produced using fossil fuels, especially natural gas.

The aim of the funding initiative is “to make green hydrogen affordable and bring down its cost over the next five years. It will also help India reduce its emissions and become a major exporter in the field,” said Anurag Thakur, India’s minister for information and broadcasting.

...

He said the financing would also help add about 125 gigawatts of renewable energy capacity by 2030. As of October, India had about 166 gigawatts of renewable energy capacity.

Other aims are to create more than a half million new jobs, attract more private investment into the sector, reduce fossil fuel imports and cut greenhouse gas emissions by 50 million metric tons.


Many of India’s leading renewable energy companies, including companies owned by the Adani Group, Reliance Industries and JSW Energy; public sector companies like Indian Oil and NTPC Limited; and renewable-only companies such as Renew power are investing in production of green hydrogen.

Green hydrogen now amounts to a small fraction of global hydrogen use, estimated to be about 70 million tons per year. Most commercially produced hydrogen is grey hydrogen, produced using fossil fuels, and blue hydrogen that is also made using fossil fuels but with the use of carbon capture systems to reduce emissions. The production of green hydrogen results in the emission of little to no greenhouse gases.

Näyttää siltä, että visio Pohjolan Saudia-Arabiasta vetyputkineen romahti jo ennen kun se ehti alkaa. Päivän se taisi kestää.

Vihreän siirtymän kannattajat ovat aina hehkuttaneet miten Suomessa voisi luoda uutta vientiteollisuutta "uusiutuvalla" energiateknologialla. Esimerkiksi tuulimyllyteollisuuden piti vielä 10 vuotta sitten tuoda valtavasti työpaikkoja ja uutta teollisuutta. Tällä hetkellä meillä valmistetaan lähinnä pikkuhyrriä mökin katolle. Kaupalliset myllyt on kiinalaisten, saksalaisten ja tanskalaisten bisnestä.

Vihreä vetybisnes näyttäisi nyt nopeasti menevän ihan samaa tietä. Intialaisten panostus sähköntuotantoon on satakertainen siihen, mitä Suomessa edes on suunnitteilla. Suomeen nähden Intialla on etuna ainakin halpa työvoima, olemattomat työ- ja turvallisuusvaatimukset ( muistakaa Bhopal : https://en.wikipedia.org/wiki/Bhopal_disaster ), "joustava" ympäristölainsäädäntö, mahdollisuus kattavaan aurinkosähkön käyttöön ja korruptoitunut byrokratia, jonka puitteissa tarvittavat luvat järjestyy yhdessä iltapäivässä ja runsaasti yksityistä pääomaa.

Ajatus siitä, että piskuinen Suomi valtaisi "vihreät" maailmanmarkkinat ja muut maat vain jäisivät pyörittämään peukaloitaan, on tavattoman naiivi. Käytännössä kaikki "vihreä" teknologia tulee ulkomailta ja Suomella on lähinnä ostajan rooli tässä bisneksessä.

[Totti]

Norjalainen tutkimus vuodelta 2021 on selvittänyt kuinka paljon tuulivoimalat päästävät mikromuoveja luontoon. Mikromuoviksi luokitellaan muovipalasia (ja sitä vastaavat aineet), jotka ovat alle 5 mm läpimitaltaan ja voivat siis olla kaikkea näkyvistä hiutaleista näkymättömään pulveriin.

Äkkiseltään ei ehkä tule mieleen, että tuulivoimaloiden lavat kuluvat käytössä ja irronnut materiaali leviää maastoon. Kuluminen syntyy siitä, että nykyajan suurten tuulivoimaloiden lapojen kärkinopeus saattaa helposti olla satoja kilometrejä tunnissa. Lavat ovat sen takia ikään kun hiekkapuhalluksen alaisena jonka voimakkuus vaihtelee säiden mukaan. Erityisen kova kulutus on kun sataa jäätä taivaalta eli rakeita. Tämä ns. leading-edge kulutus on hyvin tunnettu ilmiö ja johtaa mm. siihen, että lavat pitää vaihtaa säännöllisin väliajoin. Merituulivoimaloissa jopa muutaman vuoden välein.

Norjalaiset ovat selvitelleet tätä problematiikka ja laskeskelleet kuinka paljon tavaraa päätyy maastoon:

https://docs.wind-watch.org/Leading-Edge-erosion-and-pollution-from-wind-turbine-blades_5_july_English.pdf

Summary

There are examples from both the UK and Denmark that after 5 years you either have to make very large critical, costly repairs such as at London Array Park or demolition / replacement as at Anholt in Denmark. Both locations with wing diameter of 120 meters.

Experiments carried out at the University of Strathclyde show that a rainfall with pure particle-free fresh water of 50 mm pr. month results in a mass loss of 0.037% pr. month and a rainfall of 500 mm pr. month gives a mass loss of 0.199% pr. month. The wear with seawater (3.5% salinity) is 40% greater.


A turbine blade is simply explained as fiberglass mats, epoxy resin and hardener. Epoxy, in contrast to polyester, contains 33% Bisphenol A which is considered very harmful to health. The blades of a 4.2 MW turbine for areas with harsh weather have a diameter of 130-140 m and the total weight is just under 60 tonnes, with longer blades they weigh well over 60 tonnes each


We estimate a total weight of 60 tonnes per. turbine. Ee estimate the total of exposed leading edge (LE) weight to be 700 kg. Many places along the Norwegian coast have annual rainfall of approx. 2,500 millimetres. This gives us the formula for wear and tear: f (x) = 0.979 % *  d /100.

And an estimated annual emission of microplastics of approx. 62 kg per year per turbine.
And 20 turbines more than 1.2 tonnes each year and 31 tonnes over 25 years.

In Norway there are close to 400 turbines with a wing diameter of 130 meters or more. Estimated total emissions from these 400 turbines are 25 tonnes a year. Over the course of 25 years, this amounts to an estimated 620 tonnes!

We point out that we have calculated the annual precipitation as rain. If the precipitation consists of a lot of snow, ice and hail, with salt or sand, mass loss from Leading Edge (LE) will increase beyond this.

Miksi mikromuovit luonnossa ovat relevantteja? Sen takia, että mikromuovien jäänteitä on alkanut löytymään mm. maatalouseläimistä kuten sioista ja lehmistä ( https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-10119773/Microplastics-blood-farm-animals-including-cows-pigs-time.html ) eli ihmisen ruokaketjusta. Tuulivoiman osalta kyse ei ole vain muoveista vaan myös hartseista, liimoista ja erinäisistä kuiduista, jotka leviävät maastoon eikä mikään näistä ole ns. ruokamuovia vaan eri tason myrkkyjä.

Mikromuoveja voi tulla monesta lähteestä kuten vaatteista, josta ne päätyvät pesuvesiin jne. Maastoon mikromuovit tulevat mm. liikenteestä ja uutena lähteenä myös tuulivoima, josta siis irtoaa merkittävä määrä mikromuoveja maastoon. Etenkin jos tuulivoimalat sijoitetaan pelloille tai viljelysalueiden lähettyville, mikromuovit ovat käytännössä suoraan mm. rehu- ja ruokatuotannon osana. Ts. se leipä, jota syömme saattaa sisältää hartseja ja muoveja lähipellon tuulivoimalasta.

Metsäänkin sijoitettuna tuulivoimaloiden mikromuovit ovat tietenkin ongelmallisia eläimistön kannalta koska ne syövät metsän antimia, joissa on mikromuoveja tuulivoimasta. Liikenteen osalta tämä ongelma oli rajattu teiden lähettyville, nyt muovit lingotaan ympäriinsä myös syvällä metsissä.

Tuulivoiman mikromuoviongelma on jälleen yksi vihreän siirtymän "hups, eipä tullut ajatelleeksi" -tilanne, jossa asioita ei ole mietitty etukäteen vaan mennään pää edellä poliittiseen hankkeeseen parantamaan maailmaa vain todetakseen että vituix män.

[tavallinen jantteri]

Suomalaisten hiileidioksidipäästöt aiheuttavat ilmastonmuutosta ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi kiinalaisten.

Tarkoitatko siis että suomalaisten (=Suomi) hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmastonmuutosta yhtä paljon kuin kiinalaisten (=Kiina) hiilidioksidipäästöt?
Onko Suomessa päästetty hiilidioksidi jotenkin erinomaisen muutosta aiheuttavaa kun olemattomalla määrällä saadaan sama vaikutus kuin Kiinan päästöillä?
Vai tarkoitatko ettei hiilidioksidilla ole juurikaan vaikutusta kokonaisuuteen, kun Suomen ja Kiinan suuresti toisistaan poikkeavilla päästömäärillä on syhtä suuri vaikutus?

Jos taas tarkoitit verrata päästöjä per henkilö ja olet sitä mieltä että suomalaisten pitäisi saada sitä alemmas (jokos kiinalainen meni muuten tässäkin ohi?), niin helpoin ja nopein keino tiputtaa yksittäisen suomalaisen päästöä on Suomen liittyminen Ruotsiin.

[Pallopääkissa]

Tämä oli linkattu energia-ketjussa mutta käy tänne yhtä hyvin
http://www.korhola.com/lang/fi/2022/12/virhea-siirtyma/

https://hommaforum.org/index.php/topic,132493.msg3456792.html#msg3456792

Lukekaa.

Korholan blogi 14.12.2022

Virheä siirtymä

Meneillään on kummallinen keskustelu. Vihreät korostavat, että kohonnut sähkönhinta ei johdu heidän politiikastaan eli heidän vuosikymmeniä EU:ssa ajamastaan vihreästä siirtymästä.
...
Kyseessä on väistelyn ja vastuunpakoilun ennätys, ja nyt siitä maksavat viattomat ihmiset. Tietenkin voidaan sanoa, että sota konkretisoi tilanteen, koska emme enää voineet paikata lännen jatkuvasti haurastuvaa energiapolitiikkaa Venäjän toimittamalla säätövoimalla. Sota poisti fasadin ja vihreä todellisuus paljastui. Olennaista on, miten tähän tultiin. Miksi tehtiin politiikkaa, josta moni varoitti, että tämä johtaa Venäjä-riippuvuuteen? Pitkään ei ole ollut kyse itse energiasta vaan järjestelmän epätasapainosta. Ja se epätasapaino luotiin politiikalla. Se epätasapaino havaittiin kauan ennen sotaa, kun hinnannousu alkoi.
...

Energiahinta alkoi nousta kuukausia ennen sotaa

Energian hinta alkoi nousta jo syksyllä 2021 eli kuukausia ennen Ukrainan sotaa. Syynä oli nimenomaan vihreiden ajama kaasun ja öljyn poraamisen lopettaminen. Siitähän kiisteltiin mm. COP26:ssa, jossa Intia sai ”alasajon” käännetyksi ”vähentämiseksi”. Eli ilman sotaakin EU:ssa alasajon politiikka olisi jatkunut ja hinnat olisivat nousseet.
...
Sähkön tulisi olla tasaisen tylsä markkina, jossa myös hintojen pitäisi pysyä varsin tasaisina, sillä varsinkin teollisuudelle sen käyttämän sähkön hinnan iso vaihtelu on kriittistä, jos ennustettavuutta ei ole. Siinä toteutuukin vihreän politiikan yksi tavoite: saamme teollisuuden Euroopasta pois.
...
http://www.korhola.com/lang/fi/2022/12/virhea-siirtyma/

Vihreän siirtymän pimeä puoli.

Ei ole oikein, että sähköyhtiöt voivat pakkolunastaa maanomistan maan bisneksiinsä pilkkahinnalla (Kesi-Suomessa 350 €/ha).

Pysyvä #metsäkato ja menetetty #hiilinielu pic.twitter.com/Ck1HSXVvs3

— Arto Laitinen (@LaitisenArto) January 7, 2023

[mökkihöperö]

^ Voiko twiittin hehtaarihinta pitää paikkaansa?

Puuttuuko nolla perästä tai ykkönen edestä vai onko totta?

[keskivertokaveri]

^ Voiko twiittin hehtaarihinta pitää paikkaansa?

Puuttuuko nolla perästä tai ykkönen edestä vai onko totta?

Tottahan tuo on, eikä lunastushinnta ole välttämättä tuotakaan. Kaadetusta puustostakin maksetaan vain ns. päivän hinta, eikä odotusarvosta saa mitään. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos lunastetulla alueella kasvaa kuitupuuta, joka olisi vaikka 10-20 vuoden päästä tukkimitassa, niin kuidun hinnalla menettää puuston sen sijaan, että saisi myöhemmin moninkertaisen hinnan.

Toki tässä pitää huomioida se, että vaikka sähköytiö lunastaakin tuon maapohjan sähkölinjaa varten, niin maa jää maanomistajan omistukseen. Tosin juuri joulukuusta korkeampaa siellä ei sen jälkeen pysty kasvattamaan, ja aika vähän noille linjanalusille noita hyödyntämismahdollisuuksia tuntuu olevan.

[Tabula Rasa]

^ Voiko twiittin hehtaarihinta pitää paikkaansa?

Puuttuuko nolla perästä tai ykkönen edestä vai onko totta?

Eikä ole edes huonoin. Kaverin kaveri sai satasen hehtaarista.

[repo]

Toki tässä pitää huomioida se, että vaikka sähköytiö lunastaakin tuon maapohjan sähkölinjaa varten, niin maa jää maanomistajan omistukseen. Tosin juuri joulukuusta korkeampaa siellä ei sen jälkeen pysty kasvattamaan, ja aika vähän noille linjanalusille noita hyödyntämismahdollisuuksia tuntuu olevan.

Maanomistajalle jää ilo verojen maksamisesta joka vuosi seuraavat vuosikymmenet. Vai miten tämä pitäisi ymmärtää.

[Lalli IsoTalo]

Toki tässä pitää huomioida se, että vaikka sähköytiö lunastaakin tuon maapohjan sähkölinjaa varten, niin maa jää maanomistajan omistukseen. Tosin juuri joulukuusta korkeampaa siellä ei sen jälkeen pysty kasvattamaan, ja aika vähän noille linjanalusille noita hyödyntämismahdollisuuksia tuntuu olevan.

Maanomistajalle jää ilo verojen maksamisesta joka vuosi seuraavat vuosikymmenet. Vai miten tämä pitäisi ymmärtää.

Hmm. Jos propellisähköä rakennetaan lisää, niin samaa pakkolunastusmenettelyä sovelletaan tarvittaviin uusiin sähkölinjoihin, metsäteihin ja tuulimyllyalueisiin?

[Roope]

Suomen valtamedia ja suomalaiset poliitikot polkaisivat lyhyessä ajassa käyntiin vihreän siirtymän, Inkoon terästehdashankkeen ja vetytalouden ylistyslaulun, joka muistuttaa lähinnä uskonnollista hurmosta, fundamentalistista sellaista.

Huikeinta on keskustelussa sisäistetty kaksoisajattelu, jossa esimerkiksi ensin myönnetään Inkoon suunnitelmien täydellinen keskeneräisyys ja epävarmuus, mutta hetken päästä jo ruoskitaan itseä tehdastarinan epäilystä ja suomalaisesta negatiivisuudesta, joka manaa hankkeet epäonnistumaan.

Kuten uskonnossa, suomalaisille luvataan "sähköparatiisia", joka koittaa koettelemusten jälkeen, jolloin sähkön "edullinen" hinta on enää 2-3-kertainen ja joskus vuosien päästä samaa tasoa kuin aiemmin ennen kriisiä.

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Päästötön energia ja vakaus vetävät rahaa pohjoiseen 6.1.2023

Iltalehti: Pääkirjoitus: Suomesta tuli vihreän sähkön suurvalta ja se on sinun etusi 8.1.2023

Suomen Kuvalehti: Suomesta on tulossa sähköparatiisi 11.1.2023

Talouselämä: Pääkirjoitus / Suomen sähkötarina näyttää nyt hyvältä: Näin se voidaan vielä pilata 11.1.2023

Yle: Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima 12.1.2023

Yle: Maailma himoitsee vihreää terästä, jonka valmistamiseen tarvitaan vetyä – Mika Lintilä: Suomen vetystrategia valmistuu lähiviikkoina 14.1.2023

Suomenmaa: Keskustan Eeva Kalli: Suomesta tehtävä puhtaan energian suurvalta – "Pohjola ottaa fossiilivapaassa maailmassa Lähi-idän paikan" 14.1.2023

Helsingin Sanomat: Energia­kriisi jatkuu vielä viisi talvea, ja kauppa­sodat piinaavat – Raportti varoittaa maailmaa riski­sumasta 15.1.2023

Helsingin Sanomat: Terästehtaiden johtajat: Vihreän teräksen kysyntä on kovaa – Suomella on yksi valtti Ruotsiin nähden 17.1.2023

Yle: Lintilä: ”Kyllä tästä hyvä tulee” – katso tiedotustilaisuus Inkoon terästehtaasta suorana 18.1.2023

Yle: Halpa sähkö siivittää Suomen pian huimaan nousukauteen – kymmeniä tuhansia pysyviä työpaikkoja, uskoo tutkimusjohtaja 19.1.2023

Yle: Suomi piirtää hurjia vetyputkisuunnitelmia, mutta rahat ovat vielä kysymysmerkki – tältä voisi näyttää vetyverkosto Suomesta Eurooppaan 20.1.2023

Yle: Harjavallassa otetaan harppaus kohti laajaa vetytaloutta – elinkeinoministeri Lintilä: “Ehdottoman tärkeä teollisuudenhaara” 20.1.2023

MTV: Vety on ainutlaatuinen tilaisuus Suomelle talouden pelastajaksi, asiantuntija arvioi: "Vety tulee olemaan tulevaisuuden öljy" 21.1.2023

Sen sijaan, että mediassa käsiteltäisiin Suomea edelleen uhkaavia ja toistaiseksi puhtaasti tuurilla väistettyjä sähkökatkoja ja niiden estämistä seuraavina talvina, pääkirjoitustoimittajat jakelevat Suomen tulevaa sähköntuotantoa – ja jopa varmaa ja vakaata ydinvoimasähköä, jota ei ole muutenkaan tarpeeksi, eikä tulossa OL3:n jälkeen lisää – tuleville ulkomaisille gigatehdashankkeille, joista kaikista tosin ei ole näkynyt vielä powerpointtiakaan.