^En väitä tietäväni, kerron vain oman subjektiivisen havaintoni
Havaintosi ovat ihan oikein.
Kasvavasta markkinahäiriköstä syntyy sitten vielä toinen vaikutusmekanismi. Näyttää siltä, että se heikentää perusvoimatuotannon kannattavuutta (esim. tapaus Porin hiilivoimalaitos, OL3 vajaakäyttö, ydinvoimaloiden hieman kiireettömiltä vaikuttavat huoltojaksot, vesivoimatuotannossa on tehty peruskorjausta ja parannettu hyötysuhdetta). Eli perusvoimatuotantoa pidetään joko täysin sammuksissa tai sitä ajetaan niukkuusrajalla.
Tuulivoiman rakentaminen on kategorisesti johtanut stabiilin perusvoimainvestointien vähentämiseen ja / tai alasajoon koska niitä ei kannata rakentaa / ylläpitää jos tuulivoimaa on paljon.
Perusvoimalla tarkoitan voimaloita, jotka ei rakenneta nimenomaan tuulivoiman heilahtelujen korjaamiseen vaan voimaloita, jotka on tarkoitettu normaaliin sähkönkulutukseen.
Säätövoimaa rakennetaan tuulivoimalle pääasiassa kaasuun pohjautuen koska mikään tuulivoimamäärä ei kykene tuottamaan sähköä tasaisesti ja tarpeen mukaan ja kaasu on nopeinta rakentaa. Esimerkiksi Saksa aikoo massiivisesti laajentaa kaasuvoimatuotantoa (
https://www.power-technology.com/news/germany-tenders-gas-power-plants-2024/) kompensoimaan rajusti ylimitoitetun tuulivoiman heilahtelut. Asiaan liittyy, että yleensä tuulivoiman laajentamisen myötä aletaan poliittisista syistä ajamaan alas peruvoimaa kuten hiiltä ja ydinvoimaa, joka kärjistää ongelman entisestään.
Tuulivoimahan on "ilmaista", eikö. No ainakaan polttoaineesta ei tarvitse maksaa kenellekään, tietääkseni. Tässä mielessä on ilmaista, joo.
Tuulivoima edellyttäisi aina nimellikapasiteettinsa verran säätövoiman lisärakentamista. Periaatteessa siis joka tuulipuiston viereen pitäisi rakentaa esim. kaasuvoimala. Tämä kulu jätetään kategorisesti pois kaikista tuulivoiman kustannuslaskelmista ikään kun säätövoimaongelma ei edes olisi olemassa.
Tuulivoima ei ole kannattavaa edes nykyisellään. Suuri määrä tuulihankkeita on peruttu maailmalla kannattamattomina. Jos tuulivoiman kustannuksiin lisättäisiin säätövoiman tarve, tuulivoima olisi selvästi kallein sähkötuotantomuoto.
Erityinen ongelma on se, että tuulivoimalle tehty säätövoima on tuottamaton investointi kun tuulee. Tämä lisää säätövoiman ja siten tuulivoimakokonaisuuden pääomakustannuksia entisestään. Eli kun rakennetaan 1 GW tuulivoimapuisto ja sen viereen 1 GW kaasuvoimala kompensoimaan tuulettomia päiviä, jompi kumpi on aina seisoo tuottamattomana vaikka molemmista maksetaan rakennus- ja ylläpitokustannuksia.
Järjettömintä tässä kuviossa on, että pelkällä kaasuvoimalla pärjäisi. Sehän tuottaisi tasaisesti 1 GW edestä tehoa. Vieressä seisova tuulivoimapuisto on siis täysin turha, mutta se pitää rakentaa vain sen takia, että voidaan teeskennellä pelastaa planeetta liiallisela hiilidioksidilta.
Tuulivoiman säätövoimakustannus on ulkoistettu olemassa olevalle perusvoimalle, jonka kapasiteetti ei riitä kattamaan tarpeet. Sen takia joudutaan hintaa säätämällä yrittää vähentää kulutusta kun tuulivoima seisoo. Tästä syntyy jatkuvat hintaheilahtelut ja törkeät 2 eur / kWh hinnat, jolla käytännössä pakotetaan kansalaiset sammuttamaan valot ja istumaan kynttilävalossa.
Tuulivoima on kaikin puolin erinomaisen paska investointi. Siitä ei saa kannattavaa tekemälläkään vaan jollekin lankeaa aina rakenteelliseen tappiollisen liiketoiminnan kulut ja silti tuulivoimabisnes on kuralla. Maksajina ovat joko veronmaksat erinäisten tukien muodossa ja sähkön kuluttajat ökyhintojen kautta.
Jos tuulivoima ei perustuisi poliittisiin päätöksiin vaan kaupallisiin realiteetteihin, kukaan ei pistäisi rahojaan siihen.