Vihreä siirtymä - vuosisadan puhallus, ekologinen ja eettinen katastrofi

[repo]

^En väitä tietäväni, kerron vain oman subjektiivisen havaintoni sähköenergiamarkkinan seuraamisesta pörssisähkösopimuksen haltijana ja vuodessa maksaen tuhansia euroja sähköenergiasta ja -siirrosta.

Sanon näkemykseni ensin suoraan. Tuulisähkö on markkinahäirikkö ja sähkön tuotantohäiriö, koska sen määrä riippuu tuulista ja sähkön kulutus riippuu tuulista vähemmän kuin tuotanto. Tuulivoimahan on "ilmaista", eikö. No ainakaan polttoaineesta ei tarvitse maksaa kenellekään, tietääkseni. Tässä mielessä on ilmaista, joo.

Kun tuulivoimakapasiteettia on enemmän, tuulivoima on todennäköisesti vielä suurempi häirikkö. Tämä siksi että nopeasti tuulivoiman tuotantosykleihin mukautuvaa kulloisenkin sähkön kulutustarpeen täyttävää nk. säätövoimatuotantoa ei ole olemassa "ilmaiseksi" tai edes halvalla, siis suhteessa vaihteluherkkään tuulivoimaan. Ja kun tuulivoimakapasiteettia halutaan nyt kasvattaa rajusti enemmän, niin varmaan rajusti enemmän tarvitaan tuulivoiman vaihtelut korvaavaa säätövoimaa.

Olisiko sitten niin, että investoijilla ei ole mielessä tuulivoimainvestoinnin tuotto, vaan tuulivoiman aiheuttama säätövoimainvestointi? Miksi tätä ei kysellä julkisessa sanassa? Juu. Tuulivoiman rakentajilla on velvoite rakentaa säätövoimaa, mutta onko velvoitetta myydä säätövoimalla tuotettua sähköä yhtä halvalla kuin tuulivoimaa silloin kun tuulivoima ei tuota? Epäilen ettei ole. Tietäjät korjatkoon lähteineen. Jos olisi velvoite myydä säätövoima samalla hinnalla kuin tuulivoima, loppuuko investointihalukkuus tuulivoimaan?

Kasvavasta markkinahäiriköstä syntyy sitten vielä toinen vaikutusmekanismi. Näyttää siltä, että se heikentää perusvoimatuotannon kannattavuutta (esim. tapaus Porin hiilivoimalaitos, OL3 vajaakäyttö, ydinvoimaloiden hieman kiireettömiltä vaikuttavat huoltojaksot, vesivoimatuotannossa on tehty peruskorjausta ja parannettu hyötysuhdetta). Eli perusvoimatuotantoa pidetään joko täysin sammuksissa tai sitä ajetaan niukkuusrajalla. Onhan tässä saanut havaita mm. lääkäreiden toiminnasta, että niukkuuden myyminen on paaljon kannattavampaa kuin ylitarjonta.

Sähköenergiatuotanto on ilmeisesti siitä otollista häiriköinnille, että teknisesti sähköenergiaa ei pystytä taltioimaan vaan sitä on jatkuvasti tuotettava kulutuksen mukaan. Tämä on tekninen realiteetti nyt ja pitkälle tulevaisuuteen.

Tässähän tätä oli pohdintaa omien havaintojen pohjalta. Moni tuskin hyväksyy sitä "tiedoksi".

[F1nka]

...

Tiedätkö sinä tai joku muu, mitä tuulivoimakapasiteetin lisääminen merkitsisi pörssisähkön hinnanvaihtelulle? Mietin, että jos nykyisellä Nordpoolin tuulivoimakapasiteetilla hinnat saattaa päivänkin aikana mennä mielipuolisesti ylös ja alas, tarkoittaako tuulivoimakapasiteetin lisääminen tuon hintahäiriön voimistumista jollain suhteella per asennettu megawatti, vai onko pahin tuulivoiman/sähköporssin tuottama hintojen heiluminen käsillä jo nyt?

Hintojen heiluminen kasvaa. Koko Pohjois-Euroopassa on käytännössä sama tuulitilanne jokaisena hetkenä.

[Totti]

^En väitä tietäväni, kerron vain oman subjektiivisen havaintoni

Havaintosi ovat ihan oikein.

Kasvavasta markkinahäiriköstä syntyy sitten vielä toinen vaikutusmekanismi. Näyttää siltä, että se heikentää perusvoimatuotannon kannattavuutta (esim. tapaus Porin hiilivoimalaitos, OL3 vajaakäyttö, ydinvoimaloiden hieman kiireettömiltä vaikuttavat huoltojaksot, vesivoimatuotannossa on tehty peruskorjausta ja parannettu hyötysuhdetta). Eli perusvoimatuotantoa pidetään joko täysin sammuksissa tai sitä ajetaan niukkuusrajalla.

Tuulivoiman rakentaminen on kategorisesti johtanut stabiilin perusvoimainvestointien vähentämiseen ja / tai alasajoon koska niitä ei kannata rakentaa / ylläpitää jos tuulivoimaa on paljon.

Perusvoimalla tarkoitan voimaloita, jotka ei rakenneta nimenomaan tuulivoiman heilahtelujen korjaamiseen vaan voimaloita, jotka on tarkoitettu normaaliin sähkönkulutukseen.

Säätövoimaa rakennetaan tuulivoimalle pääasiassa kaasuun pohjautuen koska mikään tuulivoimamäärä ei kykene tuottamaan sähköä tasaisesti ja tarpeen mukaan ja kaasu on nopeinta rakentaa. Esimerkiksi Saksa aikoo massiivisesti laajentaa kaasuvoimatuotantoa ( https://www.power-technology.com/news/germany-tenders-gas-power-plants-2024/) kompensoimaan rajusti ylimitoitetun tuulivoiman heilahtelut. Asiaan liittyy, että yleensä tuulivoiman laajentamisen myötä aletaan poliittisista syistä ajamaan alas peruvoimaa kuten hiiltä ja ydinvoimaa, joka kärjistää ongelman entisestään.

Tuulivoimahan on "ilmaista", eikö. No ainakaan polttoaineesta ei tarvitse maksaa kenellekään, tietääkseni. Tässä mielessä on ilmaista, joo.

Tuulivoima edellyttäisi aina nimellikapasiteettinsa verran säätövoiman lisärakentamista. Periaatteessa siis joka tuulipuiston viereen pitäisi rakentaa esim. kaasuvoimala. Tämä kulu jätetään kategorisesti pois kaikista tuulivoiman kustannuslaskelmista ikään kun säätövoimaongelma ei edes olisi olemassa.

Tuulivoima ei ole kannattavaa edes nykyisellään. Suuri määrä tuulihankkeita on peruttu maailmalla kannattamattomina. Jos tuulivoiman kustannuksiin lisättäisiin säätövoiman tarve, tuulivoima olisi selvästi kallein sähkötuotantomuoto.

Erityinen ongelma on se, että tuulivoimalle tehty säätövoima on tuottamaton investointi kun tuulee. Tämä lisää säätövoiman ja siten tuulivoimakokonaisuuden pääomakustannuksia entisestään. Eli kun rakennetaan 1 GW tuulivoimapuisto ja sen viereen 1 GW kaasuvoimala kompensoimaan tuulettomia päiviä, jompi kumpi on aina seisoo tuottamattomana vaikka molemmista maksetaan rakennus- ja ylläpitokustannuksia.

Järjettömintä tässä kuviossa on, että pelkällä kaasuvoimalla pärjäisi. Sehän tuottaisi tasaisesti 1 GW edestä tehoa. Vieressä seisova tuulivoimapuisto on siis täysin turha, mutta se pitää rakentaa vain sen takia, että voidaan teeskennellä pelastaa planeetta liiallisela hiilidioksidilta.

Tuulivoiman säätövoimakustannus on ulkoistettu olemassa olevalle perusvoimalle, jonka kapasiteetti ei riitä kattamaan tarpeet. Sen takia joudutaan hintaa säätämällä yrittää vähentää kulutusta kun tuulivoima seisoo. Tästä syntyy jatkuvat hintaheilahtelut ja törkeät 2 eur / kWh hinnat, jolla käytännössä pakotetaan kansalaiset sammuttamaan valot ja istumaan kynttilävalossa.
Tuulivoima on kaikin puolin erinomaisen paska investointi. Siitä ei saa kannattavaa tekemälläkään vaan jollekin lankeaa aina rakenteelliseen tappiollisen liiketoiminnan kulut ja silti tuulivoimabisnes on kuralla. Maksajina ovat joko veronmaksat erinäisten tukien muodossa ja sähkön kuluttajat ökyhintojen kautta.

Jos tuulivoima ei perustuisi poliittisiin päätöksiin vaan kaupallisiin realiteetteihin, kukaan ei pistäisi rahojaan siihen.

[mmm]

Tuulivoiman säätövoimakustannus on ulkoistettu olemassa olevalle perusvoimalle, jonka kapasiteetti ei riitä kattamaan tarpeet. Sen takia joudutaan hintaa säätämällä yrittää vähentää kulutusta kun tuulivoima seisoo. Tästä syntyy jatkuvat hintaheilahtelut ja törkeät 2 eur / kWh hinnat, jolla käytännössä pakotetaan kansalaiset sammuttamaan valot ja istumaan kynttilävalossa.

Hyviä kirjoituksia yllä.

En edes ajatellut tuota vaihtoehtoa, että korkeat hinnat voisivat johtua perusvoiman tuotantokapasiteetin rajallisuudesta, vaan olen pitänyt sitä lähinnä vihreään ideologiaan perustuvana vittuiluna joka on langetettu sähköpörssin myötä kansalaisten niskaan. Tarkoitan siis mekanismia jossa alin hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan, ja sekin kalleus johtuu erilaista vihreistä poliittisista ratkaisuista, joilla ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten tai markkinatalouden kanssa. Ja pörssi on vielä olevinaan...

Mutta mikäli tuo pitää paikkaansa, eikä kompensoivaa säätövoimaa rakenneta symmetrisesti tuulivoiman kanssa, eikä myöskään uutta perusvoimatuotantoa ilmaannu, alan ehkä ymmärtämään vihreiden kiimaa tuulivoiman suhteen hieman paremmin. Ennen pitkää keskivertoerkki istuu pimeässä, ja paksun lompakon omistavat käyttävät sähköä kuin aina ennenkin.

Vaikka äkkiseltään ei tunnu siltä, että vihreät olisivat niitä, jotka keskimäärin tulisivat hyötymään tästä uudesta poliittisesti muodostetusta kastijakojärjestelmästä, mutta se osa jolla on rahaa, kuten Soininvaara, voisi hyvinkin onanoida hehkulampun loisteessa sille ajatukselle että suurin osa kansasta istuu samaan aikaan pimeässä hänen tai hänenkaltaisten ihmisten takia.

Toinen mieleen tuleva ajatuskulku noudattaa kommareiden pitkää marssia läpi instituutioiden -teemaa, sillä kyllähän tämän kehityskulun päätepisteessä on ainekset saattaa ihmiset toistensa kimppuun. Riippunee vihreän agitaation määrästä, sekä missä määrin ihmiset kykenevät itsenäiseen ajatteluun ja hahmottamaan asiakokonaisuuksia. Ei siis ihme että perusopetus on haluttu lyödä läskiksi, ja reporadiokin vain vahvistanut otettaan.

 

[Puuha-Pepe]

Tuulivoiman säätövoimakustannus on ulkoistettu olemassa olevalle perusvoimalle, jonka kapasiteetti ei riitä kattamaan tarpeet. Sen takia joudutaan hintaa säätämällä yrittää vähentää kulutusta kun tuulivoima seisoo. Tästä syntyy jatkuvat hintaheilahtelut ja törkeät 2 eur / kWh hinnat, jolla käytännössä pakotetaan kansalaiset sammuttamaan valot ja istumaan kynttilävalossa.

Hyviä kirjoituksia yllä.

En edes ajatellut tuota vaihtoehtoa, että korkeat hinnat voisivat johtua perusvoiman tuotantokapasiteetin rajallisuudesta, vaan olen pitänyt sitä lähinnä vihreään ideologiaan perustuvana vittuiluna joka on langetettu sähköpörssin myötä kansalaisten niskaan. Tarkoitan siis mekanismia jossa alin hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan, ja sekin kalleus johtuu erilaista vihreistä poliittisista ratkaisuista, joilla ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten tai markkinatalouden kanssa. Ja pörssi on vielä olevinaan...

Mutta mikäli tuo pitää paikkaansa, eikä kompensoivaa säätövoimaa rakenneta symmetrisesti tuulivoiman kanssa, eikä myöskään uutta perusvoimatuotantoa ilmaannu, alan ehkä ymmärtämään vihreiden kiimaa tuulivoiman suhteen hieman paremmin. Ennen pitkää keskivertoerkki istuu pimeässä, ja paksun lompakon omistavat käyttävät sähköä kuin aina ennenkin.

Vaikka äkkiseltään ei tunnu siltä, että vihreät olisivat niitä, jotka keskimäärin tulisivat hyötymään tästä uudesta poliittisesti muodostetusta kastijakojärjestelmästä, mutta se osa jolla on rahaa, kuten Soininvaara, voisi hyvinkin onanoida hehkulampun loisteessa sille ajatukselle että suurin osa kansasta istuu samaan aikaan pimeässä hänen tai hänenkaltaisten ihmisten takia.

Toinen mieleen tuleva ajatuskulku noudattaa kommareiden pitkää marssia läpi instituutioiden -teemaa, sillä kyllähän tämän kehityskulun päätepisteessä on ainekset saattaa ihmiset toistensa kimppuun. Riippunee vihreän agitaation määrästä, sekä missä määrin ihmiset kykenevät itsenäiseen ajatteluun ja hahmottamaan asiakokonaisuuksia. Ei siis ihme että perusopetus on haluttu lyödä läskiksi, ja reporadiokin vain vahvistanut otettaan.

 

Hintapiikeistä ulina on yhtä hyödytöntä kuin ennenkin, kun muun aikaa hinnat ovat Euroopan alhaisimpia. Sillä että ydinvoiman lisärakennus on ryssitty, ei ole mitään tekemistä vihreän siirtymän kanssa. Valtio voisi halutessaan maksaa varavoiman ylläpidosta, mutta eipä näytä kiinnostavan tätä(kään) hallitusta. Helpompi on syyttää vihreitä.

[Roope]

Hintapiikeistä ulina on yhtä hyödytöntä kuin ennenkin, kun muun aikaa hinnat ovat Euroopan alhaisimpia.

Varmaankin hyödytöntä, mutta perusteltua, kun säätövoimaa kurittamalla on päädytty nykyiseen tilaan:

MTV: Riittääkö sähkö talveksi? Fingridiltä varoitus: "Ylimääräistä säätövaraa ei ole" 17.9.2024

Sillä että ydinvoiman lisärakennus on ryssitty, ei ole mitään tekemistä vihreän siirtymän kanssa. Valtio voisi halutessaan maksaa varavoiman ylläpidosta, mutta eipä näytä kiinnostavan tätä(kään) hallitusta. Helpompi on syyttää vihreitä.

Vihreät ovat yrittäneet niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa häivyttää vastuunsa ydinvoiman kampittamisesta ja (venäläisen) maakaasun suosimisesta, mutta historian tosiasiat eivät muutu miksikään. Tietenkään syy ei ole vain vihreiden mutta ihan ylivoimaisesti eniten heidän, kun puolueen identiteetti perustui ei niin kovin kauan ennen hiljattaista takinkääntöä juuri tiukkaan ydinvoimavastaisuuteen. Euroopan vihreät ajavat edelleen ydinvoiman alasajoa Euroopassa, vaikka Ville Niinistö puhuu mustaa kuinka valkoiseksi suomalaisille.

[Totti]

Sillä että ydinvoiman lisärakennus on ryssitty, ei ole mitään tekemistä vihreän siirtymän kanssa.

Mutta sillä on tekemistä vihreän puoleen kanssa, joka on koko ajan jarrutellut ydinvoiman rakentamista ideologisista syistä. Ydinvoima on käytännössä ainoa skaalautuva stabiili sähkön lähde jos hiilidioksidi on huolenaiheena.

Vihreään siirtymään liittyvä teknologia ei ole ekologista eikä taloudellista eikä se toteuta niitä päämääriä mihin pyritään. Ylipäätään koko vihreän siirtymän agenda on retoriikassaan niin reikäinen ja fysiikan lakeja haastava, ettei siinä ole mitään järkeä. Tämän ymmärtävät kyllä monet vihertävät poliitikotkin, mutta sitä ajetaan silti kun käärmettä pyssyyn.

Tästä syystä oma tulkintani vihreästä siirtymän todellisesta päämäärästä on saavuttaa energianiukkuus korvaamalla toimiva energiatuotanto epävakailla ja kalliilla härpäkkeillä tarkoituksena ajaa alas länsimainen teollisuus ja elintaso. Jos sähkö on kallis luksustuote ja teollisuus ajetaan ahdinkoon, kansalaiset köyhtyvät ja päätyvät työttömiksi eli valtion holhottavaksi, siis sosialismiin.

Tämä ei ole pelkkä salaliittoteoria koska esim. Saksassa moni suuryritys harkitsee laukkujen pakkaamista ja muuttoa ulkomaille ( https://www.politico.eu/article/germany-industry-europe-energy-prices-basf/ ). Saksahan on pisimmillään vihreässä siirtymässä, joka on ajamassa teollisuuden vararikkoon. Viime talvena saimme Suomessakin esimakua luksussähköstä kun hinta laskettiin euroissa. Se päivä kun sähkön hinta on pysyvästi yli euron, peli on pitkälti pelattu tässä maassa.

Vihreä siirtymä on käytännössä vain uusi yritys runnoa läpi sosialismia länsimaissa. Ensimmäinen yritys oli kommunistiset vallankumoukset, jotka eivät levinneet länteen niiden kurjan lopputuloksen takia. Sen jälkeen kuvioon ilmestyi Frankfurtin koulukunta, joka teoretisoi sosialismia kultuurivaikuttamisen kautta. Se vaihe on vielä päällä woken puitteissa, mutta on hiipumassa ihmisten tervettä järkeä kyseenalaistavana ideologiana.

Nyt yritetään fiktiivisellä hiilidioksidihysterialla perustella koko energiatuotannon alasajamista (ja paljon muutakin kuten lihan syönnin lopettamista jne.), jotta kansalaisilta vedettäisiin matto alta. Nähtäväksi jää jos tämä tulee onnistumaan vai äänestetäänkö harhaiset vihertävät politiikot ulos parlamenteista.

[Luotsi]

Vihreiden ydinvoimavastaisuus ja kepun kieroilu on tullut tälle maalle tavattoman kalliiksi. Miksikö? No siksi että ilman noita meillä olisi nyt Olkiluodossa uudenkarhea 1000 MW yksikkö puskemassa tasaista, varmaa perusvoimaa - ILMAISEKSI. Ilmaiseksi siksi että se olisi kepeästi saatu rakennettua & käytettyä vuosikymmeniä niillä miljardeilla jotka Fortum sittemmin työnsi Saksan energiasekoilujen maksamiseksi Uniperin kautta - kun ei löysille rahoille nähtävästi parempaakaan sijoituspaikkaa kekannut.
Mutta nyt Hölmölässä on vain tuon typeryyden muistomerkkinä Hanhikiven rytökasa. Kiitos kepuvirheä allianssi.

[lurkkeri]

^^ ja ^^^^
Taisin postata aiemmin johonkin lankaan yhden tärkeän, mutta unohdetun asian ydinvoimasta. Nimittäin Suomi, monen muun maan mukana, on allekirjoittanut julistuksen, jossa luvataan edistää ydinvoiman kominkertaistamista:

1.12.2023. During the World Climate Action Summit of the 28th Conference of the Parties to the U.N. Framework Convention on Climate Change today, more than 20 countries from four continents launched the Declaration to Triple Nuclear Energy.  The Declaration recognizes the key role of nuclear energy in achieving global net-zero greenhouse gas emissions by 2050 and keeping the 1.5-degree goal within reach.  Core elements of the declaration include working together to advance a goal of tripling nuclear energy capacity globally by 2050 and inviting shareholders of international financial institutions to encourage the inclusion of nuclear energy in energy lending policies. Endorsing countries include the United States, Bulgaria, Canada, Czech Republic, Finland, France, Ghana, Hungary, Japan, Republic of Korea, Moldova, Mongolia, Morocco, Netherlands, Poland, Romania, Slovakia, Slovenia, Sweden, Ukraine, United Arab Emirates, and United Kingdom.

https://wattsupwiththat.com/2023/12/02/the-nuclear-option-a-pragmatic-shift-at-cop28/

Aika hiljaista on ollut julkisuudessa, eikä taida Orpon hallituksen ohjelmaan kuulua. Alkaa pitää kiirettä.

[Roope]

Ohhoh, jopa vihreän siirtymän ihanuutta pääkirjoituksia myöten viime päiviin asti kritiikittömästi hehkuttanut Hesari joutuu peruuttelemaan.

Ruotsissa koitti vihreiden investointien krapula

Ruotsin esimerkki näyttää, että vihreissä investoinneissa ei välttämättä ole järkevää olla ensimmäinen. Vihreän siirtymän aikataulu on ottanut aikalisän, mutta tarve ei ole hävinnyt mihinkään, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Anni Lassila.

RUOTSISSA lähdettiin kymmenisen vuotta sitten valtavalla vauhdilla investoimaan vihreään siirtymään. Suomessa seurattiin kateudesta vihreänä, miten sekä valtionyritykset että startupit käynnistelivät miljardihankkeita.

Nyt Ruotsin vihreä teollisuus on krapulassa, ja se panee miettimään monien Suomeen kaavailtujen hankkeiden kohtaloa.

Alan suurin tähti Ruotsissa on ollut akkuyhtiö Northvolt, joka keräsi nopeassa tahdissa miljardirahoituksen akkutehtaiden rakentamiselle. Sijoittajia ei haitannut, ettei yhtiöllä ollut teollista taustaa.

[...]

NORTHVOLTISSA on sittemmin huomattu, ettei akkujen tekeminen ollut ihan helppoa. Tärkeän komponentin eli katodimateriaalin tuotannosta yhtiö on luopunut kokonaan ja varsinaisen akkutuotannon ylösajo on muutenkin kestänyt paljon luvattua kauemmin.

Nyt yhtiö on kassakriisissä. Maanantaina se ilmoitti irtisanovansa 1 600 työntekijää ja investointihankkeet Ruotsissa on jäädytetty.

NORTHVOLT ei ole ainut, jota krapula koskee.

Elokuussa tanskalainen energiayhtiö Ørsted perui Keski-Ruotsiin suunnitellun e-metanolitehtaan rakentamisen.

Yhtiö kirjasi yli 200 miljoonan euron kulut alas ja kertoi ottavansa aikalisän vihreiden polttonesteiden kehittämisessä.

[...]

MITÄ Ruotsin tilanteesta pitäisi ajatella? Varmaa on, ettei vihreä siirtymä lopu tähän. Ilmastonmuutos alkaa olla hyvin konkreettinen tosiasia.

EU:ssa tahtotila päästöjen vähentämisen jatkamiselle on vankka, vaikka poliittiset suhdanteet vaihtelevat.

Nollakorot kuitenkin puhalsivat vihreään teollisuuteen kuplan, mistä Northvoltin vaikeudet ovat oire. Korkojen nousu ja talouden taantuma ovat paljastaneet ongelmat, kuten yleensä kuplien puhjetessa käy.

MONI suunnittelupöydällä oleva hanke varmasti ennen pitkää toteutuu, mutta yhtä selvää on, että jotkut yrittäjät ovat lähteneet soitellen sotaan.

Vaikkapa vihreän teräksen valmistusprosessin kehittäminen on vienyt kokeneilta kaivos- ja terästeollisuuden osaajilta vuosia. Miten uskottavaa on, että tyhjästä perustettu yritys pystyisi selättämään samat haasteet ostetulla teknologialla muutamassa vuodessa?

Suomessa teollisuuden veteraanit hymähtelivät epäuskoisina tammikuussa 2023, kun norjalainen tulokas Blastr Green Steel julisti rakentavansa vihreän teräksen tehtaan Inkooseen.

Tuotannon piti käynnistyä vuonna 2026. Aikataulu oli ilmiselvästi täysin epärealistinen. Blastrin hanke on silti etenemässä, eikä sitä tietenkään kannata tuomita epäonnistuneeksi ennen aikojaan.

LÄNSINAAPURIN krapula on kuitenkin osoittanut, että vihreisiinkin investointeihin pätevät normaalit lainalaisuudet. Teollisia prosesseja ei saada tuosta vaan toimimaan ilman syvällistä osaamista.

Investointeja ei myöskään voida tehdä, ellei tuotteille ole aitoa kysyntää. Sen kehittyminen taas näyttää kestävän pidempään kuin vielä muutama vuosi sitten kuviteltiin.

Elektrolyysillä tuotettuun vetyyn perustuvat vähäpäästöiset polttoaineet ja materiaalit ovat myös selvästi kalliimpia kuin vanhat fossiilipohjaiset.

Poliitikot ovat varovaisia kasvattamaan sääntelyllä äänestäjien elinkustannuksia, kun energiakriisi ja korkojen nousu on muutenkin kuristanut kuluttajien taloutta.

STARTUPIEN ja jakamistalouden maailmassa on ollut tapana ajatella, että nopeat syövät hitaat ja ensimmäisenä tulleet valtaavat markkinat.

Vihreän teollisuuden maailmassa voi päteä pikemminkin sääntö, että parempi on tulla vähän perässä. Laitteet ja investoinnit halpenevat, kun volyymit kasvavat. Oppirahat voivat olla kalliita.

[...]

VOI hyvin olla, että kun teknologiat kypsyvät, kustannukset madaltuvat ja kysyntäkin herää, Suomessakin nähdään enemmän perinteisten teollisten toimijoiden käynnistämiä hankkeita.

Vedyn ja sen jatkojalostushankkeita on paljon suunnittelupöydällä. Esimerkiksi Neste valmistelee ison vihreän vedyn laitoksen rakentamista.

Valtion omistama Suomen malminjalostus on valmistellut akkualan tehdashankkeita. Teknologia tulisi kiinalaiselta kumppanilta.

Metsäteollisuudessa valmistaudutaan jo ottamaan piipusta tupruavat puupohjaiset hiilidioksidipäästöt talteen. Ne voivat olla jatkossa raaka-ainetta polttonesteille.

Helsingin Sanomat 24.9.2024

Että terveisiä reaalimaailmasta Hesarin pääkirjoitustoimittajille, jotka eivät tiettävästi ikinä ole myöntäneet virheitään.

Vastaavasti on giganttinen ero kustannusten kannalta, valitaanko tavoiteltavaksi hiilineutraalisuusvuodeksi 2035 (Suomi), 2050 (EU, Yhdysvallat), 2060 (Kiina) vai 2070 (Intia). Ihan perusmaalaisjärkeä, mutta mistäs sitä kaikille saisi, kun jaossa on muiden rahaa.

[Totti]

BP myy pois tuulivoimapuistonsa kannattamattomina (arkistoitu lähde):

https://archive.is/Kohne

BP has put bp Wind Energy, its onshore wind business in the US, estimated to be worth $2bn, up for sale as it trims its renewables business and sells off underperforming assets.

The UK-listed oil major said it would sell the nine wind farms it owns outright and its share in a tenth in Hawaii in order to focus on Lightsource bp, the solar energy business it is in the process of buying.

BP also wrote down the value of its offshore US wind business by $1.1bn last year after struggling to make progress on three projects on the east coast.

“Ultimately, offshore wind in the US is fundamentally broken,” said the company’s former renewables chief Anja-Isabel Dotzenrath last November. She left BP in April.
...
The oil major has refocused on its core oil and gas business since Murray Auchincloss was appointed chief executive in January.
...
Wind made up 10 per cent of US power generation last year compared with 4 per cent from solar, according to the US Energy Information Administration.

BP on siis myymässä pois koko koko maatuulivoimaportfolionsa ja panostamassa aurinkovoimaan vedoten kannattamattomuuteen. BP:n edellinen "uusiutuvien energioiden" johtaja totesi myös, että merituuliuvoima on "perusteltaan rikki" ("fundamentally broken") oleva liiketoiminta.

Nähtäväksi jää jos aurinkovoima on sen kannattavampaa. Periaatteessa se on kuitenkin vähäriskisempää liiketoimintaa koska huoltotarve on huomattavasti pienempi, tuotannon syklisyys paremmin ennakoitavissa ja rakentaminen on paljon kevyempää kun tuulivoimalla. Haittana on suuri pinta-alavaatimus, olematon tuotto lumisilla seuduilla sekä aavikkoaurinkovoimaloilla hiekkamyrskyt.

[Lalli IsoTalo]

Skotlannin potkurit pyörivät dieselgeneraattoreilla, jotta eivät jäätyisi talvella. Lopputulos: propelli käyttää joulukuussa enemmän energiaa kuin tuottaa, ja tuhansia litroja öljyjä on valunut ympäristöön. Hyvesignalointi käy kalliiksi. Mitenkähän mahtaa tuo jäätymishomma olla Suomessa? Arvatkaa!

Wide Awake Media @wideawake_media

Scotland's power sector came under criticism after it was revealed that diesel generators were being used to ensure dozens of wind turbines could function. 🤡

"According to the Sunday Mail, they were tipped off by a whistleblower... [that] half a dozen diesel generators [were] running for up to six hours a day to de-ice the wind turbines."

[mmm]

Hintapiikeistä ulina on yhtä hyödytöntä kuin ennenkin, kun muun aikaa hinnat ovat Euroopan alhaisimpia. Sillä että ydinvoiman lisärakennus on ryssitty, ei ole mitään tekemistä vihreän siirtymän kanssa. Valtio voisi halutessaan maksaa varavoiman ylläpidosta, mutta eipä näytä kiinnostavan tätä(kään) hallitusta. Helpompi on syyttää vihreitä.

Kuuntelin keväällä Puheenaihe -podcastia jossa haastateltiin jotain ilmastohyypiötä. Kävi selväksi, että vaikka kaikki sähkö tuotettaisiin uusiutuvila, se ei missään nimessä saa olla halpaa. Vaikka Puheenaiheen isännät suht'koht skarppeja ovatkin, olen monesti ihmetellyt miksi jotain täysin älyvapaata asiaa ei älytä haastaa ollenkaan, ja tämä oli yksi sellaisista. Koska sinä selvästi ainakin kannatat arbuusipuolueen arvomaailmaa, osaat varmasti selittää miksi ihmisten elämästä pitäisi ehdoin tahdoin tehdä mahdollisimman vittumaista valtion tai hallinnon toimesta.

Uskon että tämä on sinun tapauksessa tuuleen huutelua, mutta suomalaisten ja eurooppalaisten energiantarve ei ole millään muotoa symmetristä tai vertailukelpoista keskenään. Lämmityksen ja valaistuksen tarve on aivan toisenlaista kuin etelämmässä, ja kansalaisistaan välittävässä valtiossa olisi siksi perusteltua yrittää saada sähkön ja polttoaineden hinnat niin alhaisiksi kuin mahdollista. Meillähän yritetään edelleenkin nimenomaan päinvastaista.

Mukavasti nostit framille ydinvoiman lisärakentamisen ryssimisen ja sähkön hintapiikit, sillä molemmat ovat vihreiden aikaansaannoksia. Sähkön hinnat "muina aikoina" eivät sinällään ole merkityksellisiä, ellei halpoja hintoja pysty hyödyntämään. Vähän samaan tapaan kuin asennetulla tuurivoimakapasiteetilla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä mitä se oikeasti tuottaa. Ja niin kauan kuin kesken duunipäivän ei voi lähteä kotiin laittamaan paistia uuniin, pörssisähkön hinnan keskiarvo ei ole kovin relevantti asia keskustelun kannalta.

Enkä pidä kovin mielekkäänäkään sellaista arkea, jossa rutiinien suorittamisajankohta määräytyy sähköpörssin mielivaltaisesti määräytyvän hinnan mukaan, ja jossa pyykinpesu tai ruoanlaitto siirtyy pahimmillaan seuraavaan päivään koska kello onkin jo 17:00 -tai mitä milloinkin-, ja hinnat pompsahti.  Sähkön hinnan mukaan eläminen on varsin ankeaa kuluttavaa.

Minulle on hieman epäselvää oletko tosiuskovainen vai pelkästään propagoija, mutta tiedoksesi ettei köyhällä ihmisellä ole varaa pörssisähköön. Periaate on sama kuin sanonnassa "köyhällä ei ole varaa halpaan", eli sähkön hinnan räjähtäminen on koko ajan seuraavan vihreän katastrofin konkretisoitumisen päässä. Hyvänä esimerkkinä saksalaisten hirttäytyminen venäläiseen maakaasuun, ja kun paska osui tuulettimeen mitäpä mahtoikaan käydä sähkön hinnalle. Ajattelen itse kiinteähintaista sähkösopimusta siten, että se on vakuutus vihreää idiotismia, sekä kotimaisia marineita ja tuppuraisia vastaan, mutta jossain vaiheessa määräaikaisetkin pitää uusia, ja silloin hinta on taas korkeampi kuin aiemmin.

[Lalli IsoTalo]

Kuuntelin keväällä Puheenaihe -podcastia jossa haastateltiin jotain ilmastohyypiötä. Kävi selväksi, että vaikka kaikki sähkö tuotettaisiin uusiutuvila, se ei missään nimessä saa olla halpaa.

Kaikki mitä Suomessa

- valmistetaan tai tuodaan maahan, ja
- kuljetaan tukkuliikkeeseen,
- kuljetaan tukkuliikkeestä kauppaan ja
- kuljetetaan kaupasta kotiin,

se kaikki tehdään energian avulla. Kun energia on kallista, kaikki on kaupassa kallista.

Asuminen Suomessa tuotetaan energialla. Kun energia on kallista, asuminen on kallista.

Maanpuolustus perustuu energiaan. Kun energia on kallista, maanpuolustus on kallista.

Koko yhteiskuntamme toiminta perustuu energiaan.  Koko sivistyksemme perustuu pitkällä tähtäyksellä energiaan.

Kun ilmastohyypiö sanoo, että energian pitää mahdollisimman kallista, hän tarkoittaa, että hän haluaa tuhota köyhien ja keskiluokaan normaalin elämisen mahdollisuuden. Lopulta hän tuhota koko yhteiskuntamme, koska se on kommunistien tavoite.

Kun ilmastohyypiö sanoo, että energiaa pitää tuottaa tuuli- ja aurinkoenergialla:

1. Se tarkoittaa Suomessa energiakatkoja. Jääkaappia ei voi avata, vessaa ei voi vetää, paskomme kerrostaloissa muovipusseihin, joista yritämme päästä eroon parhaamme mukaan.

2. Se tarkoittaa helvetin kallista energiaa. Jossain päiväntasaajan maassa ei ole yhtä vakavaa kuin Suomessa, jossa on pitkät välimatkat ja pimeät, kylmät talvet.

Ilmasto-hyypiö-kommunistin-perkeleet haluvat tuhota tämän kansan ja tämän maan.

[Lasse]

Jos joku kuvittelee, että se prole, joka köröttelee duuniin kolmen tonnin dieselillään, käyttää tulevaisuudessa samanhintaista, käytettynä ostettua sähköautoa, liikkuakseen samaan jopiin, elää mielikuvitusmaailmassa.

Vartin kaupungissa entinen työläinen, nykyinen kansalaispalkkalainen, pumppaa hiki päässä ilmaa zykkelin renkaisiin, jos saa luvan poistua kaupunginosastaan, vaikkapa Nuuksiossa käyntiin.

Ja lentäminen, se on eliitin heiniä, älä hei edes unta nää! (Jos et ole Fatima Diarrea).

[-PPT-]

Mahtaako sähköautoilu olla läheistä sukua kasvissyönnille?

Siis että  ihmiset jotka kumpaakin harrastavat niin heitä häiritsee vimmatusti että ihan kaikki eivät niitä harrasta.

[Lasse]

Hintapiikeistä ulina on yhtä hyödytöntä kuin ennenkin, kun muun aikaa hinnat ovat Euroopan alhaisimpia.

Kyllämä nauroin mökillä, kun naapurin ukko teki hiki päässä klapeja, vaikka ulkona oli kakskytviis lämmintä.

Eihän kukaan urpokaan lämmitä taloaan puilla, noilla helteillä!

[Lalli IsoTalo]

Koko kuvio tehdään selväksi minuutissa.
"He lost me at electricity mining."

Regular dude exposes the entire Climate Scam in a minute flat pic.twitter.com/9GV4chmsNP

— Concerned Citizen (@BGatesIsaPyscho) September 29, 2024

[Pallopääkissa]

On pohjatonta typeryyttä syyttää vihreän siirtymän arvostelijoita Venäjä-riippuvuudesta.

Juuri siksi että Euroopassa käytiin pelleilemään vihreän siirtymän kanssa ja luovuttiin ydinvoimasta, maat tulivat riippuvaiseksi Venäjän kaasusta.

Ja vihreän siirtymän omistaa Kiina.

— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) October 1, 2024

Kiinassa tehdään yhä enemmän tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleja. Kiina dumppaa niitä markkinoille ja yrittää saada kilpailijat ulos. Näin se pyrkii saamaan itselleen kiristysvälineen.

Kiina rakentaa koko ajan uusia hiilivoimaloita, eikä se tunnu kiinnostavan ketään. Rakentaisi mieluummin ydinvoimaloita. Luulisi Kiinalla olevan omaa uraania niihin.

[ämpee]

Vihreät unelmat ovat ajautumassa karikkoisille vesille.
https://yle.fi/a/74-20113864

Suomen sähköverkosta ei riitä pian virtaa kaikille – teollisia investointeja joudutaan lykkäämään vuosilla

Sähköverkkoyhtiöt ovat joutuneet lykkäämään verkkoinvestointeja, vaikka sähkön kysyntä kasvaa ennätystahtia. Sähköverkon kapasiteettipula rajoittaa jo sähköautojen latausverkoston laajentamista.

Jos sähköautoille ei riitä latauspaikkoja ja latausvirtaa, niin miten sitä sitten riittäisi hieman isommille hankkeille ?

Varkauden eteläpuolella Joroisissa otetaan lokakuussa käyttöön startup-yritys Faastin ajoneuvojen ultranopea latausasema, jonka erikoisuus on latauskentän laidalle rakennettu suuri akusto.

Akuston ansiosta paikalle ei tarvitse rakentaa suurimman kulutuspiikin mukaan mitoitettua sähköliittymää. Osa autojen latauksesta tapahtuu akuston avulla.

– Liiketoiminnan tulolähteinä on sähköautojen teholataus ja osallistuminen Fingridin kantaverkon reservimarkkinoille. Lisäksi sähköä voidaan myydä sähkömarkkinoille, kun pörssisähkö on kallista, sanoo operatiivinen johtaja Heikki Hintikka Faast Point Assets oy:stä.

Kaunista kikkailua mutta se ei ratkaise perusongelmaa joka oli sähkön riittämättömyys kaikille.
Lisäksi kun ensin varataan akkuja jotta voitaisiin akuista varata akkuja syntyy kustannusten lisäksi vielä häviöitä.
Lopputulos saattaa olla ihanan kallista.

Liikenne, lämmitys ja teollisuus sähköistyvät sellaista vauhtia, että sähköverkko ei enää riitä kaikkialla välittämään sähköä kuluttajille niin paljon, kuin pitäisi.

Energiaviraston uusien laskentasääntöjen takia useat verkkoyhtiöt ovat lykänneet verkkoinvestointeja. Sen seurauksena suuremman tehon mahdollistavien keskijänniteverkon sähköliittymien toimitusajat ovat venyneet jopa vuoteen, kun aiemmin liittymän on saanut parissa kuukaudessa.

Politiikka "sotkee" asioita kun asiakaskunnan heikoimpia ei saa rahastaa mielinmäärin.
Kaikki verkkorakentamisen kustannukset kun tulevat loppukäyttäjän maksettaviksi, varsinkin niiden joilla ei ole mahdollisuuksia puolustaa itseään, joten jopa valtionhallinnossa nähtiin parhaaksi viivästää vauhtia tai muuten valtionhallinto jää rahanjaossa ilman lyöntilehtisiä.
Vihreä unelma siis viivästyy eikä perusongelma, siis sähkön riittävyys, tälläkään ratkea.
Sähköverkon trimmaaminen kovaankaan iskuun ei tuota laisinkaan lisää sähköä, joten kyse on peiton jatkamisesta parhaimpien Hölmölän perinteiden mukaan.

Varsinkin raskaan liikenteen käyttöön tarkoitetut uudet latausasemat tulevat olemaan haaste sähkön jakeluverkolle. Suomen päästä päähän kulkeva sähkörekka ei voi pysähtyä tuntikausiksi lataamaan akkuja, vaan sen on tapahduttava kuljettajan kahvitauon aikana.

Silloin tarvitaan valtavaa, yli tuhannen kilowatin lataustehoa. Sillä lataisi samanaikaisesti seitsemää sähköautoa 150 kilowatin suurteholatausasemalla.

Paljonkos niitä rekkoja olikaan Suomessa ?
Niiden päälle sitten linja-autot ja jotkut kovasti ovat jo lentoliikennettäkin sähköistämässä.

Vihreän vedyn valmistaminen on sähkösyöppö

Sähköverkon kapasiteetin rajat ovat tulossa vastaan myös useissa kaupungeissa.

Esimerkiksi Joensuun Iiksenvaaraan tuleva vihreän vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksen tehontarve on 50 megawattia, josta sähköverkosta saadaan 40 megawattia.

Vetylaitoksesta tulee suurin sähkönkuluttaja Joensuun alueella. Se tarvitsee peräti 40 prosenttia koko Joensuun kaupunkialueen sähköverkossa käytettävissä olevasta 100 megawatin tehosta.

Tuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2027. Muita sähköä runsaasti kuluttavia teollisuuslaitoksia ei voida perustaa Joensuuhun useaan vuoteen, koska sähkö ei riitä.

Sähkön kapasiteettipulaan on luvassa helpotusta aikaisintaan vuonna 2031, jolloin Pohjois-Karjalaan valmistuu uusia siirtoyhteyksiä.

Paljonkos se Wittusen teräs ottikaan sähköä toimiakseen ?
Jos sähkö jo nyt alkaa olla kortilla niin mitkään parannukset siirtoyhteyksiin eivät lisää sen sähkön määrää.
Sähkön perustuotannon määrää pitää saada ensin nostettua jotta on jaettavaa, kiiltäväkään siirtolinja ei paljoa lämmitä ilman siirrettävää.
Vihreän huijauksen kokonaishinta alkaa häämöttämään.

Käykö tässä niin, että pelkkä köyhyys tulee suojelemaan meitä vihreältä epäonnistumiselta, vaikkakin kaiken tuhlaten kunnes viimein alkaa synkimmässäkin vintissä valo kajastamaan.

[Lalli IsoTalo]

Pasi Mäkelä

Nykyaikaisen tuulivoimalan yksi lapa painaa noin 30 tonnia,
raskaimmat voimalan rungon osat 90 tonnia ja naselli eli konehuone 60 - 70 tonnia.
Suurimmilla tornin teräsbetonisilla perustuksilla on halkaisija noin 45 metriä ja paksuutta 6,5 metriin saakka.

Hävitettävää jätettä käyttöikänsä päässä olevasta yhdestä ainoasta laitoksesta kertyy romua 240-250 t ja lisäksi maahan jää vielä pysyvästi erittäin työläästi kierrätettävä vahvasti raudoitettu valtava erikoisbetonimöykky. Uusiokäyttö uuden voimalan jalustaksi ei onnistu, koska betoni väsyy ja halkeilee voimalan aiheuttamien valtavien vääntövoimien ja värinän seurauksena.

Käyttöikä 10-30v.
...
Millä kunnalla tai maanomistajalla on varaa hoitaa kymmenien tällaisten laitosten purku kun monikansalliset tuulibisnesfirmat ovat tehneet konkurssit ja vastuuhenkilöt ja varat kadonneet kuin tuhka tuuleen?

Todennäköisesti laitokset jäävät rikkouduttuaan paikoilleen ruostumaan varojen puutteessa. Kymmenien tonnin painoiset osat putoilevat maastoon ajan saatossa aiheuttamaan hävitystä ja vaaraa.

Pistää miettimään millainen maisema jälkipolvia odottaa.

^^^

Hellevi Saari

Joku Erkki ei osaa oikein itse ottaa selvää, joten hän pyysi minua kertomaan, miksi tuuliturbiinien teäsbetonisia perustuksia ei voi jättää maaperään tuulivoimaloiden tultua matkansa päähän.

Tässä hiukkasen infoa syistä ja seurauksista:

Kierrätyksen kannalta tuuliturbiinien maanpäälliset osat edustavat vain 30 prosenttia tuulivoimalan kierrätettävästä materiaaleista. Anturissa on siis pääosa eli 70prosenttia kierrätettävää tuuliturbiinin materiaaleista.

Materiaalitekninen väsyminen määritellään fysikaaliseksi ilmiöksi, jossa materiaali säröilee kokiessaan tietyn määrän kuormitusjaksoja, kun taas yksittäinen samansuuruinen kuorma ei olisi aiheuttanut vaurioita. Tämä on yleinen vaurioitumissyy rakenteissa ja komponenteissa, joihin kohdistuu ajan myötä muuttuva kuormitus, kuten tuuliturbiineissa.

Ajan myötä muuttuvia kuormia kutsutaan dynaamisiksi kuormituksiksi. Dynaamiset kuormat - tuulenpuuskista pomppiviin esineisiin - luovat värähtelyjä, jotka voivat kasvaa ja muuttua vaarallisemmaksi ajan myötä.

Jatkuvan vaihtuvan jännityksen alaisena olevat materiaalit kärsivät pysyviä mikroskooppisia vaurioita, vaikka hetkellinen jännitys materiaalissa sinänsä alittaisi materiaalin lujuusarvot. Jos vauriot etenevät tarpeeksi pitkälle, voi materiaali pettää, vaikkei sen nimellistä lujuutta ylitettäisi.

Väsyminen on tuuliturbiineille ominainen ilmiö, jota ei voi väistää. Tuuliturbiinien perustukset säröilevät ja aiheuttavat halkeamia tuuliturbiinien perustuksiin kovien voimien aiheuttaman väsymisen seurauksena. Näin happi, vesi, mikrobit ja suolat pääsevät tuuliturbiinin teräsbetonisen anturin sisään.

Sekä betoni- että terästeollisuus ovat hiilidioksidin päästäjiä pahimmasta päästä, ja merkittävä osa tuulivoimaloiden hiilijalanjäljestä tuleekin juuri perustuksesta ja sen rakentamisesta.

Tuuliturbiinin anturissa on 2000-3000 tonnia betonia ja noin 1000 kiloa harjaterästä (tämän keskimääräisen harjateräsmäärän tarkistan myöhemmin).

Mitä Suomessa riehuva tuulimafia aikoo tehdä maavaraisten tuulivoimaloiden massiivisille teräsbetonisille perustuksille (anturoille) voimaloiden tultua purkuvaiheeseen? Se aikoo kylmäverisesti, siekailematta ja röyhkeästi hylätä anturat maahan.

Mutta EU tulee vaatimaan, että tuuriturbiinien perustukset kaivetaan ylös maasta ja kierrätetään. Anturoiden purkaminen on viheliäisen työlästä ja siksi kallista.

Maahan hylätyt betonianturat eivät pysty sitomaan ilmasta CO2:ta, mutta maaperän vesi, happi, suolat ja mikrobit tunkeutuvat ajan myötä anturoiden harjateräksiin ja alkavat syövyttää niitä. Syntyvät korroosioyhdisteet saastuttavat pohjavesiä vuosikymmenien kuluessa. Hylätyt anturat aiheuttavat väistämättä useita ympäristöonnettomuuksia.[/size]

[ämpee]

Vihreän siirtymän varjopuoliin ollaan havahtumassa ainakin osittain.
https://yle.fi/a/74-20115422

Professori varoittaa kuntia vihreän siirtymän huumasta: ”Autoritääriset valtiot osaavat käyttää kuntia hyväkseen”

Professori on jäljillä mutta tuossa on vain osa totuudesta, ja ehkä se helpompi osa.

Lakiehdotus puhtaan energian suosimisesta uhkaa antaa ohituskaistan Suomeen pyrkiville yrityksille, joiden taustat ovat epäselvät.

Pelkkä laki ei tässä ole se ongelma, vaan suoranainen mielenvikaisuus ryntäillä helppojen voittojen kiilto silmissä melkein mihin tahansa muodin mukaiseen.

Lakiesitys ei ota kantaa yrityksen omistuspohjaan, mikä voisi teoriassa avata ovet kaikenlaiselle puhtaan energian yrittäjyydelle. Se saattaisi tuoda Suomeen yrityksiä, joiden omistuspohja voi olla autoritäärisissä maissa kuten Kiinassa.

– Puhtaan siirtymän sijoitusluvan lakiehdotuksessa ei määritellä, millaisia sidoksia yrityksellä saa olla ulkomaille, kertoo hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi.

Tuo tietenkin on hyvä asia ottaa huomioon, mutta ajankohtaisemmat vaarat mielestäni eivät ole niin kaukana kuin ihan Kiinassa asti.

Kuntien toive vetovoimasta ja uusista työpaikoista voikin altistaa huonoihin ja kestämättömiin ratkaisuihin.

Tuossa mielestäni on kiteytetty nykypäivän ongelma mikä on näiden kaikenlaisten muotihankkeiden suurin rasite, ja se ei todellakaan ole mikään maailmanpoliittinen kysymys vaan ihan arkisesti suomalainen lyhytnäköisyys ja helppojen ratkaisuiden loppumaton unelma.
Kaikki tekniset seikat, vispilät ja vermeet, ovat vain upottava suo johon hukkuu kokonaiskuvan näkemys.
Ilmaisia lounaita ei vain ole eikä Suomi ole mikään ihmepaikka jossa tehdään jotain sellaista mitä missään muualla ei ymmärretä tehdä, ei edes Kiinassa.

Mikko Perkoilan laulussa tulee hyvin esille miten jo joskus aikanaan vedettiin pässejä narussa.
https://www.youtube.com/watch?v=TLTqojfYjGM

Kaikenlaisten päättäjien tulisi edes hiukan aikaa pohtia miksi esimerkiksi norjalainen yrittäjä ei valmista ihmeellistä vihreää terästään Norjassa vaikka idea on niin loistava ?
Miksi eksoottinen yrittäjä tulee tänne Suomeen ja vain täällä se koko maailmaa muuttava idea on muutettavissa käytäntöön ?

[Uuno Nuivanen]

^ Wittusen tehtaasta ei olekaan kai kuulunut mitään sen jälkeen kun saivat ensimmäiset viisi miljoonaa 'suunnitteluun'? Jos näin, niin aika halvalla selvittiin kuitenkin. 

[Lalli IsoTalo]

Miksi eksoottinen yrittäjä tulee tänne Suomeen ja vain täällä se koko maailmaa muuttava idea on muutettavissa käytäntöön ?

Jeps.

Suomi on kaukana kaikesta. Aika monen tuotteen tekeminen täällä, ja sen vieminen muualle on lähtökohtaisempi kalliimpaa, kuin sen valmistaminen verrokkimaissa (jos se on mahdollista). Tämä koskee myös energiaa, jonka valmistaminen täällä muuhun kuin omaan käyttöön ei oletusarvoisesti ole markkinataloudellisesti kannattavaa.

Täysin eri asia olisi myydä suomalaisia energiakeksintöjä ulkomaille, ja ottaa niistä provikat.

[Lalli IsoTalo]

^ Wittusen tehtaasta ei olekaan kai kuulunut mitään sen jälkeen kun saivat ensimmäiset viisi miljoonaa 'suunnitteluun'? Jos näin, niin aika halvalla selvittiin kuitenkin. 

Joo. Tämä onkin Suomen kohtalonkysymys: kuinka nopeasti ja halvalla huijareiden hallitukselle ja eduskunnalle myymistä pähkähulluista kusetusideoista päästään eroon, ilman konkurssia? 

[Pentecost]

Tuuliturbiinin anturissa on 2000-3000 tonnia betonia ja noin 1000 kiloa harjaterästä (tämän keskimääräisen harjateräsmäärän tarkistan myöhemmin).

Kuulostaa melkoiselta klöntiltä. 2-3 miljoonaa kiloa? 

Jos olettaa betonikuution painoksi noin 2500 kiloa, niin silti menisi siis noin tuhat kuutiota yhden alustan tekoon? Melkosta sano.

[jmk]

Tuuliturbiinin anturissa on 2000-3000 tonnia betonia

Jos olettaa betonikuution painoksi noin 2500 kiloa, niin silti menisi siis noin tuhat kuutiota yhden alustan tekoon? Melkosta sano.

Se on melkosta. Tarkat luvut vaihtelevat asennuksesta toiseen, mutta suuruusluokka on oikea. Jos meinaat saada jonkun satametrisen kepin pysymään pystyssä, kun tuuli painaa siihen kiinnitettyjä 50-metrisiä lapoja, niin et kyllä pärjää jollain parin metrin kokoisella betonijalustalla. Se vääntyy nurin alta aikayksikön. Tuhat kuutiota on esimerkiksi 20*20*2.5 metriä, joka kuulostaa ihan sopivalta.

Tuoreita lukuja esimerkiksi Torkkolasta tältä vuodelta.
https://www.epvtuulivoima.fi/torkkolan-blogi/katso-video-nain-valetaan-jattimainen-betoniantura/
Yhteen 400 neliömetrin kokoiseen anturaan kului betonia 600–700 kuutiota. Perustus on valettu kaarevaan, hattumaiseen muotoon, joka ulottuu kolme metriä maanpinnan alapuolelle.

Se on sitten muuten antura eikä anturi. Anturi on mittalaite, joka antaa mittaustuloksia (vrt. pesuri pesee ja kiituri kiitää). Antura on jalan pohjaosa.

[Lalli IsoTalo]

Tuulivoimalan perustusten ratkaisematon ongelma

[Roope]

Elinkeinoelämän keskusliitto osti konsulttitoimisto Gaialta raportin, jonka mukaan Suomen bkt kasvaisi kolmella miljardilla eurolla, jos viidesosa EK:n 270 miljardin euron huuhaalistan vihreistä investoinneista toteutuisi.

Tarkoitus kai sanoa, että me tienataan tällä ihan hirveästi. Raportissa hoputetaankin verohelpotuksia vihreän siirtymän yrityksille, etteivät veronmaksajien lompakot ratkea liitoksistaan.

Yle: Raportti: Suomen bkt kasvaisi kolmella miljardilla, jos viidesosa vihreistä investointihankkeista toteutuisi 8.10.2024

Elinkeinoelämän keskusliitto: Raportti vihreiden investointien talousvai­ku­tuk­sista: Suomella mahdollisuus bruttokan­san­tuotteen huomattavaan kasvuun 8.10.2024

Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvaisi vuositasolla kolmella miljardilla eurolla, jos viidesosa kaavailluista vihreistä investointihankkeista toteutuisi.

Näin lasketaan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tilaamassa raportissa, jonka toteutti konsulttitoimisto Gaia. Arvio pohjautuu EK:n ylläpitämään listaukseen vihreän siirtymän investointihankkeista. Listassa on niitä yli 270 miljardin euron edestä, mutta suurin osa on varhaisessa suunnitteluvaiheessa.

Raportin mukaan tällaisessa tilanteessa Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain noin kolme miljardia euroa korkeammalla tasolla. Tämä on noin prosentin verran Suomen nykyisestä bruttokansantuotteesta.

Raportissa arvioitiin myös verokertymien kasvua. Sen mukaan ansiotuloverot kasvaisivat noin 170 miljoonalla eurolla, yhteisöverot 40 miljoonalla eurolla ja kiinteistöverotulot 330 miljoonalla eurolla vuodessa.

Talousvaikutukset voivat nousta vielä edellä esitettyäkin korkeammiksi, mikäli suurempi osa hankekannasta saataisiin toteutumaan. Tässä Suomea auttaa myös uusi konkreettinen täsmätyökalu, arvioi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:

”Vihreiden investointien verohuojennus parantaa Suomen asemia kansainvälisessä investointikilpailussa. Toivottavasti se saadaan käyttöön ripeästi. Samoin on tärkeää saada investointiluvituksen reformi sujuvoittamaan lupaprosesseja”.

[Lalli IsoTalo]

Elinkeinoelämän keskusliitto osti konsulttitoimisto Gaialta raportin, jonka mukaan Suomen bkt kasvaisi kolmella miljardilla eurolla, jos viidesosa EK:n 270 miljardin euron huuhaalistan vihreistä investoinneista toteutuisi.

Jos viherinvestointi olisi kannattava ilman valtion väliintuloa, EK:n raporttia ei tarvittaisi.

Minullakin on realistinen jaa faktatarkistettu raportti. Viidesosa investoinneista on 54 miljardia. Jos valtio lähtisi niihin mukaan niin, varoisesti arvioiden vain 10%:lla (jos osakkeita edes saataisiin), niin takkiin tulisi 30 x 5,4 miljardia. Paljonkos meidän bkt olikaan?

Pankkikriisissä valtio hävisi 30-kertaisesti enemmän kuin meille vakuutettiin. 2 miljardia oli takuurahastossa, jonka piti korvata kaikki tappiot. 60 miljardia meni, ja muutama pankki nurin siinä samalla.

Tuo yhteisten rahojen survominen yhteiseen kukkaroon on vain harvoin hyvä idea.