Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2023Ukraina-osuutta lukuun ottamatta Niinistön puhe oli jälleen yhdentekevää ja/tai monitulkintaista lässynlässyä, paitsi ilmasto-osuus, jossa Niinistö maalasi hallituksen ääriradikaalista ilmastopolitiikasta mukamas kilpailuedun Suomelle. Sitähän se ei ole, vaan pelkkä suomalaisten rahastusautomaatti, josta suurimman hyödyn korjaa Kiina.
Ilmastonmuutosta on hillittävä ja sen vaikutuksiin on sopeuduttava. Luontokato on pysäytettävä.
Toivoa onneksi on. Päättyneen vuoden rohkaisevin uutinen saatiin aivan joulun alla Montrealin luontokokouksesta, jossa sovittiin luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tavoite on äärimmäisen kunnianhimoinen, suunta on ainoa mahdollinen. Myös tahti ratkaisee. Aika käy vähiin.
Rohkaisevaa on sekin, että Suomessa elinkeinoelämä on omaksunut kirittäjän roolia vihreässä siirtymässä. Edelläkävijöille avautuu uusia ovia ja mahdollisuuksia maailmalla.
Suomessa elinkeinoelämä kirittää vaatimalla valtiovaltaa pakottamaan suomalaiset maksamaan (muun muassa elinkeinoelämälle) jättikustannukset äärimmäisestä ilmastopolitiikasta, jolla ei vaikuteta ilmastonmuutokseen millään havaittavalla tavalla.
Käsillä oleva energiakriisi on tilaisuus nopeuttaa päästöttömiin energialähteisiin siirtymistä. Samalla parannetaan myös omaa turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Mitenkäs se päästöttömiin energialähteisiin siirtymisen politiikka – ydinvoiman hyljeksimistä tietenkään unohtamatta – on
tähän mennessä parantanut Suomen ja Euroopan turvallisuutta ja huoltovarmuutta?
Yksi kohta puheessa tosin raivostutti Höblän pääkirjoitustoimittajan, jonka mielestä Niinistö antoi puheessaan kansallismielisille aseet käteen vaarallisella tavalla:
Hbl: Ledare: Niinistö får inte spela nationalister i händerna 1.1.2023
Niinistö näkee myös sisäisiä uhkia ja kysyy, kuten muutaman kerran aiemminkin, voiko osoittavamme suvaitsevaisuus sisältää myös vaarallista tai naiivia herkkäuskoisuutta.
"On kuitenkin korkea aika havahtua myös sisäiseen turvallisuuteen. Suomi on avoin ja suvaitseva, olemme siinä ajattelussa hiipineet Pohjolan, ehkä maailmankin kärkeen. Siinä on paljon hyvää. Mutta olla suvaitsevaisin, siinäkin piilee sudenkuoppaa. Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän. Pohjoismaissa suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista", sanoo Niinistö.
Hän näkee suomalaiset mahdollisesti maailman suvaitsevaisimpina! Voiko asia oikeasti olla näin? Ja hän nostaa esiin Pohjoismaamme, jotka kiristävät maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa. Tanska kärjessä ja Ruotsin uusi hallitus nyt perässä seuraten.
Sisäisen turvallisuutemme kannalta tarvitaan varmasti uudistuksia maahanmuuttopolitiikkaamme, mutta sitä, mitä Niinistö nyt sanoo, voivat rasistiset ja maahanmuuttokriittiset voimat käyttää hyväksi vaarallisella tavalla. Niinistön olisi pitänyt olla selkeämpi, mitä hän tarkoittaa, mihin rajat hänen mielestään pitää vetää ja mitä nykyisessä järjestelmässämme on vialla.
Kysymys on pääasiassa sisäpolitiikasta, joka ei varsinaisesti kuulu presidentin pöydälle, mutta jos hän päättää käsitellä aihetta, hän pitäisi olla selkeämpi, ettei sitä tulkita väärin ja käytetä hyväksi kansallismielisesti nuivalla tavalla. (käännös)
On mahdollista, että Niinistö viittasi tuossa Suomen maailman löysimpään turvapaikkapolitiikkaan, mutta mitään vinkkiä äärisuvaitsevaisuusongelman ratkaisusta hän ei taaskaan anna. Markku Jokisipilä ja Mika Aaltola tosin tulkitsivat kyseisen kohdan viittaavan katujengiväkivaltaan:
Ilta-Sanomat: Mitä Niinistö oikein tarkoitti? Puhui uudenvuodenpuheessaan epelistä ja sudenkuopasta 1.1.2023
TURUN yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mielestä puhe sudenkuopasta on ”tyypillinen, kryptinen niinistöläinen toteamus”.
– Sitähän voi tulkita kukin haluamaansa suuntaan, mutta ymmärsin, että siinä oli viittaus keskusteluun katuväkivallasta, mitä meillä on Suomessa käyty, Jokisipilä sanoo.
Hän näkee Niinistön jatkaneen aiempia varoituksiaan suvaitsevaisuuden riskeistä.
– Pohjoismaat ymmärsin viittauksena siihen, miten sisäinen turvallisuus nousi Ruotsissa parlamenttivaalien ratkaisevaksi kysymykseksi. Mutta se oli vain toteamus. Hänhän ei suositellut, mitä pitäisi tehdä, kunhan vaan nosti esiin, Jokisipilä huomauttaa.
ULKOPOLIITTISEN instituutin johtaja Mika Aaltola katsoo Niinistön muistuttaneen avoimen yhteiskunnan sudenkuopista.
– Hän tarkoitti varmasti sitä, että ei saa naiivisti suhtautua asioihin. Voimaan ei voi vastata pelkällä rauhantahtoisuudella, vaan pitää pitää jämäkästi kiinni ja turvata kansallinen suoja ja myös yksilöiden turvallisuuteen pitää keskittyä, Aaltola sanoo.
Hänen mielestään Niinistö korosti isoa muutosta, joka on tapahtumassa Pohjolassa.
– Itse näkisin, että hän viittasi kansalaisissa heränneisiin huoliin, oli kyseessä sitten jengiväkivalta, väkivallan uudet muodot aina terrorismista erilaisiin konnuuksiin, mitä Venäjä oveluudellaan on tehnyt aikaisemmin ja voi tehdä tulevaisuudessa. Ei saa olla sinisilmäinen ja naiivi, vaan pitää olla hoksaava ja antennit herkkänä.
Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Presidentti puhui vanhan ja uuden välissä 1.1.2023
Helsingin Sanomat: Tutkija Niinistön puheesta: ”Optimismi on vaihtunut realismiin tai suorastaan inhorealismiin” 1.1.2023
Yle: Professorin mielestä Niinistön puhe oli tyylikäs ja koruttoman isänmaallinen, mutta olisi kaivannut myös ”pientä maustetta” 1.1.2023
Ilta-Sanomat: Niinistö toi Venäjän heikkouden esiin uudenvuodenpuheessaan, sanoo Upin tutkijatohtori 1.1.2023
Aihe: 2023-01-01: Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe (Luettu 1362 kertaa)