BLASTR eli eeppinen Sunny Steel Center - ketju

[RP]

En ole teräsvalmistuksen asiantuntija, mutta tutkimuspaperi vaikutti varsin uskottavalta ja kemia näyttäisi olevan kasassa. Jos siis tavoitteena on vähentää teräsvalmistuksen CO2-päästöjä, CO-pelkistys on oikea tie edetä eikä vetyä kannata edes harkita muuta kun akateemisena työharjoituksena.

Ihan kiva jos toimii. Itselläni kiinittää huomiota (läpivilaisun jälkeen) se, että se mistä prosessi saa tarvitsemansa energian, jollei koksista, on nähdäkseni hieman käsienpyörittelytasolla (biohiili ja sähkö mainittu), ja sitten keskeinen yhdiste tuossa hiilikierrossa sisältää n. 7 paino-% niobiumia.  Ei mielestäni ainakaan päivänselvää, että tuo oikeasti  toimisi suuressa mittakaavassa.

[pugisti]

Liittyen tähänkin, maanantaina a studiossa / vihreä vety tms, joku tem / energiaosasto / johtaja lausui, kun puhuttiin tuulivoiman lisätarpeesta ja nouseeko kuluttajien sähkönhinta, tyyliin näin: markkinalogiikalla toimii ja yritykset itse kustantaa, ehkä jotain tukia vaan.... Eli valtio eli me tuetaan Suomennenttuna ihan jumalattoman paljon eri tukien kautta tätä bisnestä 🤦🏼🤦🏼ja kaikki oli positiivisella asenteella mukana, joku proffa Oulusta 🤔 oli hiukan sillee varovainen, kaks muuta ihan täysillä mukana, ei pystyny katsomaan edes loppuun

[Dangr]

...

[Jaska Pankkaaja]

..me tuetaan Suomennenttuna ihan jumalattoman paljon eri tukien kautta tätä bisnestä...

Kuinka paljon? Lukuja pöytään kiitos.

Kaiki aina heittelee tuota, mutta huomattakoon että meillä ei täällä tapahdu enää mitään ilman tukia.

Eli olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko tuetaan yli normaalitukien?

No bensa ja dieseli maksaisivat alle euron litra sähköveroilla.. turpeesta ja biomassasta saataisiin samaan hintaan kotimaisia polttoaineita, ilman veroja.

Olisi todella mielenkiintoista tietää kuinka paljon tuulisähkö maksaa ropellin käyttöiän aikana, siis oikeasti..

[Outo olio]

Tuossa on ajatusta aivan virheällä tyylillä, ensin hajoitetaan vesi sähköllä ja sitten saatu vety poltetaan takaisin vedeksi.
Hölmöläisempään toimintaan ei enää voida päästä joten se taatusti on virheätä politiikkaa !!1!

En tiedä, tarkoititko tämän vitsiksi vai et, mutta uutisen mukaan tuollaista oikeasti kokeillaan, Vaasassa ja Helsingissä:

Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi

Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista ”yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa”.

Juha-Matti Mäntylä
13:11 • Päivitetty 16:22

--

Sähköstä vetyä ja takaisin

EPV Energia ja Vaasan sähkö tekevät vetyä säätövoimaksi.

Suunnitelma on poikkeuksellinen, mutta ei täysin ainutlaatuinen. Myös energiayhtiö Helen aikoo polttaa vihreää vetyä polttokennoissa takaisin sähköksi.

--

https://yle.fi/a/74-20014811

Kokonaishyötysuhde olisi noin 50% (paras elektrolyysi yli 90% ja polttokenno 40-60%).

[Lalli IsoTalo]

Olisi todella mielenkiintoista tietää kuinka paljon tuulisähkö maksaa ropellin käyttöiän aikana, siis oikeasti..

Jeps.

Pitäisi myös ottaa huomioon aivan kaikki epäsuorat kassavirrat ja energiankulutus joita ei olisi tapahtunut , jos propellia ei olisi asennettu, siis aivan alusta, siihen kun propelli on asianmukaisesti ja turvallisesti poistettu käytöstä. Mukaan voi laskea myös kiinteistöjen hintojen laskeminen propellialueella ja propellin käyttöaikana aihettamat sairaudet, joita en tässä ketjussa ala erittelemään.

[repo]

..me tuetaan Suomennenttuna ihan jumalattoman paljon eri tukien kautta tätä bisnestä...

Kuinka paljon? Lukuja pöytään kiitos.

Kaiki aina heittelee tuota, mutta huomattakoon että meillä ei täällä tapahdu enää mitään ilman tukia.

Eli olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko tuetaan yli normaalitukien?

Olisi. Jotenkin tämä Suomen touhu on vain lipsahtanut siihen ettei näistä tukihimmeleistä oikein ole tietoa. Ehkä paras verrokki on maahanmuuton kustannukset tai olisiko parempi ilmaisu maahanmuuttaneiden tukikustannukset mukaanlukien sosiaaliturva. Se on tarkkaan eri menoluokkiin piilotettu ja sekotettu ettei sitä vain pystytä selvittämään tuosta vain. Silti maahantulijoita riittää ja nimenomaan siihen tulijoiden joukkoon, mikä alkaa hyötyä Suomen jakojärjestelmästä. Jotenkin sama mekanismi on oltava myös näissä vihreäsiirtymä, vetytalous, tuulienergia jne jne jutuissa. Joku Suomen jakohimmeli taitaa houkutella wittuset ja muut "investoimaan" Suomeen.

[Dangr]

...

[pugisti]

..me tuetaan Suomennenttuna ihan jumalattoman paljon eri tukien kautta tätä bisnestä...

Kuinka paljon? Lukuja pöytään kiitos.

Kaiki aina heittelee tuota, mutta huomattakoon että meillä ei täällä tapahdu enää mitään ilman tukia.

Eli olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko tuetaan yli normaalitukien?

Olisi kiva tietää jo nyt kuinka paljo eri tukia näihin laitetaan mutta mutta
Siis lukuja ei ole vielä, kun esim tämä blast homma alussa, mutta ns normaalitukien yli mennään koska vihreä siirtymä / edelläkävijä pitää olla / Euroopan vetymahti oliko 2050 ynnä muuta, eikä ne ikinä euromäärät ikinä selviä kunnolla. Vaan jos ajattelee jo pelkkää sinne pohjoiseen suunniteltua tehdasta johon valtion yhtiö tekisi myllyt, niin peritäänkö ja saadaanko muka riittävästi rahaa ja katetta kattamaan kaikki kulut, myös ajalta kun myllyt "kaput" = uskaltaa sanoa että joo ei tule kuin tappiota

[Outo olio]

Ranuan metanolitehdashankkeesta lisää tietoa. Rahaa voisi tulla "infrastruktuurirahastoista" eli kai EU jotenkin olisi mukana, tai sitten ei. Joka tapauksessa, alueen koko on 7000 hehtaaria, eli 7 x 10 kilometrin alue. Ainakaan suoraan ei valtio tuulimyllyjä rakentaisi.

Tuntematon yhtiö kaavailee tehdasta ja tuulivoimaa Ranualle – nyt puhuu toimitusjohtaja

--

Eelis Rytkönen
16:51

--

Neova eli entinen Vapo omistaa noin tuhannen hehtaarin alueen Näätäaavalta. Hankealue olisi tosin yli 7000 hehtaaria.

Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila pitää hanketta mahdollisena ja perustelee hankkeen realistisuutta juuri Neovan osallisuuden kautta.

Neova ei kuitenkaan rakennuta tai maksa tehdasta tai tuulivoimaloita. Se vastaa ennen kaikkea hankkeen tuulivoimaloiden luvittamiseen liittyvistä asioista, kuten ympäristövaikutusten arviointien järjestämisestä.

ET Fuels päävastuussa

Päävastuu hankkeesta kuuluu ET Fuelsille, tuntemattomalle yhtiölle, joka rekisteröitiin Irlantiin viime vuonna. Sitä johtaa brittiläinen Lara Naqushbandi, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa Googlen ja kaivosyhtiö Rio Tinton leivissä.

--

– Rahoitus tulisi infrastruktuurirahastoista ja suurilta pankeilta. Me keskustelemme niiden kanssa jatkuvasti. Kuten voit kuvitella, rahoitusta on paljon saatavilla energiamurrokseen, Naqushbandi kuvailee.

ET Fuelsin mukaan investoinnin kokonaisarvo olisi 800 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Ranuan tämän vuoden toimintamenot ovat noin 18 miljoonaa euroa.

Ranuan kunta ei ole tehnyt päätöksiä liittyen metanolihankkeeseen, joka on vasta alkuvaiheessa.

https://yle.fi/a/74-20016844

[MattiN]

Raaka-aineeksi tarvittavaa hiilidioksidia yrityksen toimitusjohtaja uskoo olevan helposti saatavilla. Sitä voitaisiin Naqushbandin mukaan saada esimerkiksi Kemi-Tornion teollisuuden päästöistä.

Tämä haahuilu pisti silmään. Onko jaloteräs/kartonki/selluteollisuudesta yleensä saatavilla riittävän puhdasta hiilidioksidia, ja miten se on tarkoitus siirtää Ranualle? Hanke ei taida olla yhtään sen realistisempi kuin Wittusen steel center aktiebolag.

[Outo olio]

^Fundeerasin tuota vähän. Firman mukaan hiilidioksidia tarvittaisiin:

We are actively developing 100-200 kt/y e-methanol plants. Each plant requires around 150-300 kt/y CO2 , 300-500 MW renewable energy capacity, and 225-350 MW electrolysis capacity.

https://www.et-fuels.com/projects

Ja rekka-auton kokonaismassa taas saa olla, esimerkiksi:

Yllä olevan 6-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 53 tonnia.

https://www.logistiikanmaailma.fi/kuljetus/maantiekuljetus/mitat-ja-painot/

Jos yksinkertaistetaan, ja oletetaan että käytetty ajoneuvoyhdistelmä pystyisi kuskaamaan 50 tonnia paineistettua kaasua per kuorma, niin tarvittaisiin 3000-6000 kuormaa vuodessa. Eli tämä tekisi noin 10 isoa rekkaa päivässä, vuoden ympäri. Jos tuotanto skaalautuisi ylöspäin, ja kuljetusautot olisivat oletettua kevyempiä, niin voi olla vaikka 50 rekkaa päivässä, riippuen käytetyistä oletuksista.

Toivottavasti ne rekatkin kävisivät sillä tuulimetanolilla tjsp., koska muuten tuota ei saisi täysin hiilineutraaliksi. Kymmeniä rekkoja edestakaisin joka päivä vuoden ympäri.

Etäisyys Ranualta Kemiin

Ajomatka autolla Ranualta Kemiin on 119 kilometriä ja matkaan kuluu arviolta aikaa 1 tunti 39 minuuttia.

https://www.etaisyys.com/etaisyys/ranua/kemi/

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^Fundeerasin tuota vähän. Firman mukaan hiilidioksidia tarvittaisiin:

We are actively developing 100-200 kt/y e-methanol plants. Each plant requires around 150-300 kt/y CO2 , 300-500 MW renewable energy capacity, and 225-350 MW electrolysis capacity.

https://www.et-fuels.com/projects

Ja rekka-auton kokonaismassa taas saa olla, esimerkiksi:

Yllä olevan 6-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 53 tonnia.

https://www.logistiikanmaailma.fi/kuljetus/maantiekuljetus/mitat-ja-painot/

Jos yksinkertaistetaan, ja oletetaan että käytetty ajoneuvoyhdistelmä pystyisi kuskaamaan 50 tonnia paineistettua kaasua per kuorma, niin tarvittaisiin 3000-6000 kuormaa vuodessa. Eli tämä tekisi noin 10 isoa rekkaa päivässä, vuoden ympäri. Jos tuotanto skaalautuisi ylöspäin, ja kuljetusautot olisivat oletettua kevyempiä, niin voi olla vaikka 50 rekkaa päivässä, riippuen käytetyistä oletuksista.

Toivottavasti ne rekatkin kävisivät sillä tuulimetanolilla tjsp., koska muuten tuota ei saisi täysin hiilineutraaliksi. Kymmeniä rekkoja edestakaisin joka päivä vuoden ympäri.

Etäisyys Ranualta Kemiin

Ajomatka autolla Ranualta Kemiin on 119 kilometriä ja matkaan kuluu arviolta aikaa 1 tunti 39 minuuttia.

https://www.etaisyys.com/etaisyys/ranua/kemi/

Eikös co2 voisi mennä putkessa tuonne?
Mutta joo nämä ekoenergiahankkeet ovat sellaiosia että nyt niitä puuhaillaan pilvin pimein ja pikkuhiljaa ne kuopataan utopistisina.
Koskakohan kusetus nimeltä VALOE  kuopataan. Tässä on hyvä esimerkki satusetien vuosia kestäneestä kusetuksesta.

[Outo olio]

Etäisyys on vain se 100 kilometriä, eli putki olisi kyllä ihan mahdollinen, ja kaiketi järkeväkin. Siihen autotien viereenhän sen saisi kai helposti rakennettua.

[MattiN]

Ja hetken miettimisen jälkeen huomataan, että metanolia kannattaisi tehdä CO2-lähteen lähellä sataman vieressä, jolloin ei tarvita hiilidioksidiputkia ja tuotteen kuljetusta satamaan. Rakentaa vaan voimalinjan tuulipuistoon.

[koojii]

Ja hetken miettimisen jälkeen huomataan, että metanolia kannattaisi tehdä CO2-lähteen lähellä sataman vieressä, jolloin ei tarvita hiilidioksidiputkia ja tuotteen kuljetusta satamaan. Rakentaa vaan voimalinjan tuulipuistoon.

Maailman pisimmät vetyputket ovat 240 kilometrisiä. Niitä on yksi Ranskassa sen mittainen ja toinen Yhdysvalloissa.

Teknisesti se olisi varmaan mahdollista rakentaa vetyputki tai vaika CO2 putki Ranualta Perämerelle tai vaikka Naantalin jalostamolle saaka. Taloudellisesti ei mitään järkeä.

Huomattavasti helpommin ja se sähkö siirtyy Ranualta minne päin tahansa Suomea kuin kaasu putkessa tai kumipyörillä. Lisäksi se lopputuotteena syntyvä metanoli pitäisi varmaan myös kuljettaa sieltä Ranualta muuelle kun 3.700 asukkaan Ranuan kunnassa Lapissa tuskin sille metanolille on juurikaan käyttöä.

Ilmeisesti vety ja "uusiutuva energia" ovat sellaiset taikasanat nykyään, että niillä saa putsattua hölmöläisten rahat parempiin taskuihin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ja hetken miettimisen jälkeen huomataan, että metanolia kannattaisi tehdä CO2-lähteen lähellä sataman vieressä, jolloin ei tarvita hiilidioksidiputkia ja tuotteen kuljetusta satamaan. Rakentaa vaan voimalinjan tuulipuistoon.

Tai sitten huomataan että sitä ei kannata tehdä ainakaan Suomessa. Ehkä sitten jos pienydinvoimaloilla rupeaa saamaan halpaa sähköä.

[Jaska Pankkaaja]

Ja hetken miettimisen jälkeen huomataan, että metanolia kannattaisi tehdä CO2-lähteen lähellä sataman vieressä, jolloin ei tarvita hiilidioksidiputkia ja tuotteen kuljetusta satamaan. Rakentaa vaan voimalinjan tuulipuistoon.

Tai sitten huomataan että sitä ei kannata tehdä ainakaan Suomessa. Ehkä sitten jos pienydinvoimaloilla rupeaa saamaan halpaa sähköä.

Pien- tai suurydinvoima ei ole muuten mitenkään poissulkemassa vaan paremminkin synteettisten polttoaineiden mahdollistaja. En oikein ymmärrä tätä vety vouhotusta. Vaikka vety onkin polttoaineen kemiallisessa mielessä erinomainen polttoaine on sen käsittely ja varastointi vaikeaa eli kallista. Parempi olisi sitoa vety hiileen ja käyttää jo olemassa olevaa autokantaa. Vähintään lähivuosikymmenet.

[insinörtti]

Ranuan metanolitehdashankkeesta lisää tietoa. Rahaa voisi tulla "infrastruktuurirahastoista" eli kai EU jotenkin olisi mukana, tai sitten ei. Joka tapauksessa, alueen koko on 7000 hehtaaria, eli 7 x 10 kilometrin alue. Ainakaan suoraan ei valtio tuulimyllyjä rakentaisi.

Tuntematon yhtiö kaavailee tehdasta ja tuulivoimaa Ranualle – nyt puhuu toimitusjohtaja

https://yle.fi/a/74-20016844

Ranua on yksi kunnista, joissa tuulivoimalarakentaminen on kokonaan kielletty. Sellainen voi joskus vaikuttaa suunnitelmiin, mutta en osaa sanoa onko kyseessä este vai hidaste.

[Roope]

En oikein ymmärrä tätä vety vouhotusta. Vaikka vety onkin polttoaineen kemiallisessa mielessä erinomainen polttoaine on sen käsittely ja varastointi vaikeaa eli kallista. Parempi olisi sitoa vety hiileen ja käyttää jo olemassa olevaa autokantaa. Vähintään lähivuosikymmenet.

Ihan klassinen "paratiisi tulevaisuudessa"-harhautus, ettei tarvitse käsitellä nykyhetken ja lähivuosien konkreettisia ongelmia ja niiden vaatimia raadollisia ratkaisuja kuten fossiilisten polttoaineiden saatavuuden varmistamista.

Vastaavalla tavalla on jo kymmeniä vuosia siirretty keskustelu järjestelmällisesti maahanmuuttopolitiikan virheistä ja ongelmista kotouttamistoimien väitettyyn puutteellisuuteen, joka korjaamalla elämä massamaahanmuuton aikana muuttuu niin päättäessämme maanpäälliseksi paratiisiksi. Että asia tulisi mahdollisimman selväksi, uusimmassa narratiivissa maahanmuuton minkäänlainen rajoittaminen johtaa meidät helvettiin.

[Outo olio]

Toivotaan että tämä ajatus toimii myös teollisessa mittakaavassa, jos ei mistään muusta syystä, niin vähintään siitä, että projekti on jo saanut julkista lainaa ja apurahaa 12,4 miljoonaa, mikä on melkein puolet tämän vaiheen koko budjetista.

Puhtaan vedyn tuotannon on tarkoitus alkaa ensi vuonna Kokkolassa – tavoite kymmenien miljoonien hiilidioksiditonnien vähentäminen ilmakehästä

Heini Holopainen
16:22

Kokkolalainen kasvuyhtiö yhtiö Hycamite on saanut valtio-omisteisen Ilmastorahaston myöntämän pääomalainan enintään 10 miljoonalle eurolle.

--

Demolaitoksen kustannusarvio on 28 miljoonaa euroa. Nyt varmistuneen pääomalainan lisäksi yhtiö kerää oman pääoman ehtoista rahoitusta yksityiseltä sektorilta. Mukaan on lähtenyt esimerkiksi japanilaisia ja hongkongilaisia sijoittajia sekä Business Finland 2,4 miljoonan euron tukirahoituksellaan.

--

Vetyä ja hiiltä energiatehokkaasti

--

Prosessin lopputuotteena syntyy vedyn lisäksi puhdasta, kiinteää hiiltä. Hiiltä voi hyödyntää esimerkiksi akkuteollisuudessa.

Tuotantotapa on uusi ja se vie vähemmän energiaa kuin paremmin tunnetut tekniikat. Arvioiden mukaan energiaa kuluu vain 13 % elektrolyysiprosessissa tarvittavasta energiamäärästä.

Hycamitella on jo Kokkolan suurteollisuusalueella pilottilaitos, jossa tuotantoa on kokeiltu pienessä mittakaavassa.

Valtionomisteinen Ilmastorahasto sijoittaa yrityksiin, jotka auttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Se on kahden vuoden aikana sijoittanut pariinkymmeneen yhtiöön, joiden teoreettinen yhteenlaskettu päästövähennyspotentiaali kymmenessä vuodessa on 286 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Kokkolalaisen Hycamiten osuus tästä määrästä on suuri, 85 miljoonaa tonnia.

Kokkolalaisyritys sopii hallituksen 9.2.2023 hyväksymään periaatepäätökseen vedystä. Periaatepäätöksen mukaan Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa ja se voisi parhaimmillaan tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä 2030.

Aiheesta enemmän

Hycamite sai ABB:n kumppaniksi Kokkolaan nousevan vetytehtaan koelaitokselle – rakentamisen on määrä alkaa vielä tänä vuonna

Wärtsilä ja Hycamite kehittävät yhdessä vedyn tuotantoa LNG:stä aluksella

Kansainvälisiltä sijoittajilta hyvä vastaanotto Kokkolaan suunnitellulle vetytehtaalle – tavoitteena on 30 miljoonan euron koelaitos jo tänä vuonna

Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi

https://yle.fi/a/74-20017275

Hycamite sai ABB:n kumppaniksi Kokkolaan nousevan vetytehtaan koelaitokselle – rakentamisen on määrä alkaa vielä tänä vuonna

Hycamite on kehittänyt uuden tavan tuottaa vetyä. Vetyä valmistetaan teollisuuden tarpeisiin metaanista lämmön ja katalyyttien avulla. Etuna on pieni energiankulutus.

Ari Vihanta
18.11.2022 16:50

Kokkolalaisen vety-yhtiö Hycamite TCD Technologiesin tehdassuunnitelmat etenevät.

Hycamite on saanut kumppanikseen kansainvälisen teknologiayhtiö ABB:n. Hycamite aikoo aloittaa vielä tämän vuoden puolella teollisen mittakaavan demonstraatiolaitoksen rakentamisen Kokkolan suurteollisuusalueelle.

ABB:n on mukana suunnittelussa ja automaatiojärjestelmän toimituksessa. Tavoitteena on pilottilaitoksen lisäksi olla mukana kehittämässä konseptia, jolla vastaavia laitoksia voidaan valmistaa teollisten asiakkaiden tarpeeseen.

--

Vedyn tuotanto on nyt monella tapaa ajankohtainen asia. Hycamiten projektin ohella kaksikin yhtiötä kilpailee Perämerelle suunnitellusta merituulivoimapuistosta, joissa valmistettaisiin myös vetyä ja tiistaina ahvenanmaalainen Flexens julkaisi suunnitelmat 500 miljoonan euron vetytehtaan rakentamisesta Kokkolaan.

https://yle.fi/a/74-20005263

Kiinnitin huomiota siihen että Hycamite saa valtiolta rahaa eri kanavia pitkin, koska yhtiön tulkitaan sopivan valtion valittuun strategiaan "Suomi vetyä tuottamassa", mutta oikeasti yhtiö ei tähtää vedyn tuotantoon, vaan tuotantolaitosten tuotantoon. Projektin onnistuessa asiakkaille myydään teollisuuslaitoksia, joilla asiakkaat voivat itse tuottaa tarvitsemansa vedyn. Kansantalouden kannalta tämä ei ole välttämättä yhtään huonompi vaihtoehto, mutta uskon että tässäkin asiassa on joku jossakin vähän huijannut, jotta projektille saadaan rahaa.

[pugisti]

@artti
"Kiinnitin huomiota siihen että Hycamite saa valtiolta rahaa eri kanavia pitkin, koska yhtiön tulkitaan sopivan valtion valittuun strategiaan "Suomi vetyä tuottamassa", mutta oikeasti yhtiö ei tähtää vedyn tuotantoon, vaan tuotantolaitosten tuotantoon. Projektin onnistuessa asiakkaille myydään teollisuuslaitoksia, joilla asiakkaat voivat itse tuottaa tarvitsemansa vedyn. Kansantalouden kannalta tämä ei ole välttämättä yhtään huonompi vaihtoehto, mutta uskon että tässäkin asiassa on joku jossakin vähän huijannut, jotta projektille saadaan rahaa."

Tämä taitaa mennä niin, että me maksetaan pilottihankkeen kulut, ainaki suurilta osin, ja sitten jos siis jos saavat toimivan ratkaisun, me ei tienata juuri mitään, koska bisnes kannattaa siirtää sitten muualle, koska verot yms Suomessa 🤷🏻‍♂️

[Jaska Pankkaaja]

Mulle edes 1 miljoona euroa ja poistan myrkyllistä CO2 kaasua ilmakehästä ainaski ziljardi tonnia. Tarvittaessa mulla on sertit Nigeriasta ja joltain afrikkalaiselta kuningattarelta! (jota olen pannut)

[Outo olio]

Suunnitelmat selkiytyvät: aikaisemman aikataulun vuoden 2026 sijaan puhutaan nyt vuodesta 2028. Norjaan on suunnitteilla pellettitehdas, joka tuottaisi raaka-ainetta Inkoon tehtaalle. Norjan tehtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa 2028, joten sitä ennen ei olisi raaka-ainetta, jota jalostaa.

Inkooseen vihreää terästehdasta suunnitteleva Blastr kertoo nyt miljardisuunnitelmasta Norjassa

--

Anni Lassila HS
9.3. 17:08

--

Norjan pellettilaitos tuottaisi raaka-ainetta Inkoon-tehtaalle.

--

Blastrin mukaan investointipäätös Norjan tehtaasta tehdään vuonna 2025, mikäli tarvittavat luvat ja sopimukset on saatu. Alustavien suunnitelmien mukaan tehtaan on määrä aloittaa tuotanto vuonna 2028.

Inkoon osalta yhtiö kertoi aiemmin, että tuotanto voisi alkaa jo vuonna 2026.

--

https://www.hs.fi/talous/art-2000009443951.html

Ainakaan minun luottamustani tähän ei lisää se, että ensin puhutaan jalostuslaitoksesta vuonna 2026, ja sitten pari kuukautta myöhemmin sanotaan että eikun niin, eihän meillä ole vielä mitään mitä jalostaa, sekin laitos tulee vasta 2028.

Kokeilisivat nyt sitä pelletöintiä ensin, että on varmaa, että raaka-aineen tuotanto on mahdollista, ennen kuin menisivät puhumaan ulkomaille jalostuslaitoksesta, joka ei välttämättä edes toteudu, jos raaka-ainetta ei saada tuotettua. Tietysti on mahdollista, että Inkoon laitos käyttäisi fossiilisia rautapellettejä, sen aikaa kun muuta raaka-ainetta ei ole saatavilla, mutta ainakaan mainospuheissa ei ole tällaisesta varasuunnitelmasta ollut puhetta.