Suomen pää on pensaassa, kun väestö muuttuu
Keskustelu maahanmuutosta on takalukossa, eikä keskustelun tueksi ole riittävän hyvää tilannekuvaa.
Helsingin Sanomat 25.8.2024
Keskustelua ei ainakaan avaa ja tilannekuvaa selvennä se, että valtamedia Hesarin johdolla, puolueet ja työnantajajärjestöt propagoivat estoitta
nettomaahanmuuton taloudellista hyödyllisyyttä ja jopa välttämättömyyttä kestävyysvajeen ratkaisemisessa. Oikeasti nykyinen maahanmuutto on nettovaikutukseltaan taloudellisesti vahingollista, kuten on ollut jo kymmeniä vuosia.
SUOMEN synkästä väestökehityksestä saadaan synkän lokakuun lopulla lisää synkisteltävää, sopivasti tunnelmaltaan – no, synkkien – aluevaalien sote-keskustelun alle. Tilastokeskuksen on tuolloin määrä julkistaa muutaman vuoden välein päivitettävä väestöennusteensa.
Parhaimmillaan julkistus olisi juuri oikea heräte vaaleihin: vanheneva väestö, romahtanut syntyvyys ja epävarma maahanmuutto ovat yhtälö, jonka edessä päättäjät tuntuvat nyt voimattomilta.
Lokakuun herätteen arvoa heikentää harmillisesti se, että kyseessä ei oikeastaan ole edes ennuste. Ja se kertoo Suomesta enemmän kuin luulisi.
SUOMESSA ei tehdä varsinaisia väestöennusteita. Tilastokeskuksen lokakuun julkistus perustuu siihen, että mennyttä kehitystä jatketaan tulevaisuuteen. Keskus itsekin myöntää asian avoimesti.
”Väestöennuste ei ole ennuste, vaan viime vuosien kehitystä kuvaava laskelma. Aidommin ennustavia laskelmiakin tarvittaisiin, mutta [Tilastokeskuksella] ei ole niiden tekemiseen resursseja”, keskuksen pääkohtaja Markus Sovala kirjoitti X:ssä kesäkuussa, kun aiheesta leimahti pieni kesäkeskustelu.
Niinpä niin. On ollut huomattavasti kivempaa esittää väestöennuste vuosikymmenet todellista kehitystä ennakoivana ennusteena, kun maahanmuuton eurooppalaista kehitystä (e: ja valitun ääriliberaalin turvapaikkapolitiikan vaikutusta) ei ole tarvinnut ottaa skenaarioissa tosissaan huomioon. (Mikä väestönvaihto?)
Syntyvyyden romahduksesta ei ole epäselvyyttä. Keskeinen kysymys on, miten suureksi vuotuinen maahanmuutto voidaan olettaa. Viime vuonna nettomaahanmuuttoa oli 58 000 henkeä, ja luku oli ennätyksellisen suuri. Se sisälsi lähes 20 000 sotaa paennutta ukrainalaista, jotka saivat viime vuonna mahdollisuuden anoa kotipaikkaoikeutta. Vuonna 2021 päivitetyssä ennusteessa oletettiin, että Suomi saisi vuosittain ulkomailta muuttovoittoa 15 000 henkeä.
Sekavuus näkyi kesällä, kun valtiovarainministeriö vaihtoi nettomaahanmuuton määrää ennakoivan laskelmansa tietolähdettä (HS 17.6.) Ministeriö käytti aiemmin lähteenä itse päivittämäänsä Tilastokeskuksen ennustetta, mutta vaihtoi sen EU-tilastonpitäjän Eurostatin lukuihin. Näin ministeriön arvio tulevien vuosien nettomaahanmuutosta laski kymmenillätuhansilla, 15 000:een vuodessa.
Pitävää ennustetta niin inhimillisistä asioista kuin lisääntyminen tai muutto ei ole mahdollista tehdä. Silti on pakko suunnitella, mihin Suomella on varaa, ja sitä, miten eläkkeet tulevaisuudessa maksetaan.
Keskustelu lähti (lue: ohjattiin) heti hulluun suuntaan, kun nettomaahanmuutto esitettiin valtamedian toistamassa propagandassa Suomelle taloudellisesti hyödyllisenä. Että Suomella on mukaa varaa enempään, kunhan tänne saadaan enemmän nettomaahanmuuttoa, esimerkiksi kymmeniä tuhansia ukrainalaisia naisia ja lapsia, jotka näkyvät selvästi maahanmuuttotilastoissa, mutta eivät millään opilla tuota taloudellisesta nettohyötyä.
Myös tämän kolumnin rivien välistä voi lukea kyseenalaistamattomana oletuksena, että enemmän nettomaahanmuuttoa on muka taloudellisesti parempi Suomelle. Ei ole.
Suomen strateginen linja väestönmuutokseen on auki. Yhtäältä maahanmuuttoa ja osaajia halutaan, toisaalta tulijoita epäillään. Viimeksi tällä viikolla Rkp vaati toimia työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Heti perään perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä totesi, ”ettei vaatimus tule etenemään”.
Keskustelu väestöstä on takalukossa. Helsingin pormestariudesta luopuva Juhana Vartiainen (kok) totesi tiistaina HS:n haastattelussa (HS 20.8.), että Suomen pitäisi löytää ”kansallinen kompromissi” maahanmuuton vastustajien ja sillä työvoimapulaa ratkovien välille. Muuten ”koko kansakunta voi panna lapun luukulle”, Vartiainen totesi.
Takalukko perustuu valtamedian tukemaan röyhkeään valehteluun, kun nettomaahanmuutto esitetään taloudellisesti hyödyllisenä, vaikka se voi olla hyödyllistä vain sellaisilla teoreettiseksi jäävillä ehdoilla, jotka eivät nykyisellään toteudu. Ehdot jäävät vielä kauemmaksi toteutumisesta, kun nettomaahanmuuton kasvattamiseksi vaaditaan riman laskemista (mm. Rkp viime viikon avauksessaan), vaikka väitetty laskennallinen hyöty voisi toteutua vain nykyisen riman huomattavan nostamisen (koulutus, palkka, maksetut verot) ja taloudellisesti haitallisen maahanmuuton tietoisen karsimisen kautta.
Poliittinen takalukko ja ennusteita ympäröivä keskustelu kertovat maasta, joka ei uskalla katsoa vaikeaa asiaa suoraan silmiin.
Sanopa muuta. Mitä aiotte tehdä valehtelun ja harhaanjohtamisen lopettamiseksi ja keskustelun tason nostamiseksi?
