Kiitos kysymyksistä. On totta, että vaalikoneet eivät aina kysy parhaita kysymyksiä. Tällä kertaa oudoimmat kysymykset/väitteet vaalikoneissa oli "Mitään ei saisi enää sanoa" ja "Pelkään liikkua yksin kadulla". Laitan tähän seuraavaksi aina kysymyksesi ja perään vastauksen.
1. Jos sinun olisi pakko muuttaa pois Suomesta ja saisit vapaasti valita uuden asuinmaasi, mikä se olisi ja miksi?
Tulee ensimmäisenä mieleen ”Laps Suomen ällös vaihda pois sun maatas ihanaa! Sill´leipä vieraan karvast ois ja sana karkeaa..” Näin Jyrki Kovaleff lauloi raikkaalla äänellään Täällä pohjan tähden alla elokuvassa vankileirillä. Vaikea kuvitella tilannetta, että kukaan pakottaisi minut Suomesta pois. Jos taas kävisi samalla tavalla kuin Laurilalle, niin samapa se siinä vaiheessa on, mihin sitä vietäisiin. Vapaaehtoisesti taas jos olisin muuttamassa, niin ehkä Islanti olisi hyvä paikka. Viime kesänä käytiin siellä. Kuumat lähteet jäivät mieleen ja elämäntyylin yksinkertaisuus verrattuna Suomeen.
2. Ketkä ovat poliittisia esikuviasi ja miksi?
Historiasta esikuvakseni voisin nostaa Kyösti Kallion. Hänen toiminnallaan oli suuri merkitys Suomen historian käännekohdissa. Arvostan hänen luotettavuuttaan ja periaatteellisuuttaan yhtenäisen Suomen rakentamisessa ja maaseutuväestön puolustamisessa. Hänen henkilöhistoriansa on vertaansa vailla.
3. Laita seuraavat yhteiskunnalliset perusarvot tärkeysjärjestykseen: vapaus, tasa-arvo, vakaus/turvallisuus, kansallinen yhteisöllisyys.
Vapaus, vakaus/turvallisuus, kansallinen yhteisöllisyys, tasa-arvo
4. Mitkä kokemukset, tapahtumat tai ilmiöt ovat eniten vaikuttaneet poliittis-ideologisen identiteettisi muotoutumiseen?
Kun olin lapsi, kävi meillä syrjäisessä pienessä maaseutukodissamme kansanedustaja. Tämä jäi mieleeni. Lapsuudessa tuttavapiirissämme oli paikallisessa politiikassa mukana olevia henkilöitä, joten sieltä varmasti on tullut jollain tapaa ajatus, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi tapa elää. Lukioajasta mieleen tulee meidän loistava historianopettaja, joka jätti yhden asian syvälle mieleen. Se on ”pilkku koska”. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vastaukseksi ei riitä mitä on tapahtunut, vaan miksi niin on tapahtunut. Tämä opetti minulle tavan ajatella syy-seuraussuhteita. Poliittis-ideologiseen identiteettiini vaikuttaa juureni maaseudulla ja oma kristillinen vakaumukseni. Varsinainen poliittinen ajattelu on muotoutunut aikuisiällä pikkuhiljaa ilman mitään yksittäistä tapahtumaa. Perussuomalaisuus alkoi kiinnostaa, kun tuttavani, joka aiemmin ei ollut poliittisesti aktiivinen, lähti eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokkaaksi.
5. Mikä on mielestäsi Suomen poliittisen historian huonoin yksittäinen päätös? Toisin sanoen: jos saisit kumota yhden poliittisen päätöksen kaikkine seuraamuksineen, mikä se olisi?
EU:hun liittyminen. Tuohon aikaan olin vielä alaikäinen. Meillä oli lukiossa tästä varjovaalit ja siinä äänestin silloin liittymistä vastaan. Tässä täytyy huomioida, että jos oltaisiin jääty alun perin EU:n ulkopuolelle, eläisimme ihan erilaisessa tilanteessa. Uskon, että EU:n ulkopuolellakin olisi ollut mahdollisuus Suomelle. Otetaan esimerkiksi Norja ja Islanti. On jäänyt mieleen vuosien takaa keskustelu, jossa norjalaiset yritysmaailman ihmiset totesivat yksioikoisesti, että Suomen EU:hun liittyminen on ollut Suomen typerin päätös. Yksi käytännön osoitus on EU:n elpymispaketti, jota perussuomalaiset lähes ainoana puolueena vastusti. Tällä hetkellä PS ei aktiivisesti kuitenkaan aja eroa EU:sta. Eri asia sitten on, millaiseksi EU:n tulevaisuus muodostuu.
6. Jos Suomen valtio saisi joka vuosi miljardi euroa, jotka sinä saisit vapaasti suunnata johonkin yksittäiseen julkiseen tarkoitukseen, minkä valitsisit? Vaihtoehtoja esimerkiksi: valtiontalouden alijäämän pienentäminen, veron alentaminen (minkä veron?), maanpuolustus, poliisi, terveydenhuolto, sosiaalituet, koulutus, tutkimus, infrastruktuurin ylläpito ja ympäristönsuojelu.
Tällä hetkellä valtiontalouden alijäämän pienentäminen taitaa viedä pisimmän korren, koska korkokulut alkavat olla päätähuimaavat 2,5 mrd vuodessa. Otamme koko ajan kallista lainaa.
7. Millaisilla poliittisilla toimenpiteillä parantaisit Suomen taloudellista tilannetta? (Tähän kuuluu sekä julkinen talous, yritysten tuottama talouskasvu että työllisyys.)
Perussuomalaisilla on hyvä talouspoliittinen ohjelma, jota noudattamalla voidaan saada taloutta elpymään. Helppoa se ei tietenkään ole. On tärkeää, että lopetamme sellaisten kansallisten päätösten tekemisen mm. ilmastoideologisista syistä, jotka heikentävät kilpailukykyämme. Alentaisin yritysverotusta ja ansiotuloverotusta. Meidän pitää tehdä Suomesta houkutteleva maa yrittää sen sijaan, että ajamme hölmöilä päätöksillä yritykset muualle. On tärkeää, että yrittäminen ja työn tekeminen on kannattavaa. Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukut pitää vastaavasti saada purettua. Julkisissa menoissa pitää karsia niistä, jotka eivät heikennä suomalaisten hyvinvointia.
8. Mistä puolueista koostuvan hallituksen uskoisit tekevän Suomen kannalta edullisinta politiikkaa tulevalla vaalikaudella?
Tämä on vastaava kysymys kuin se, että ketä et ainakaan haluaisi hallitukseen. Haluaisin lähteä liikkeelle siitä, että hallitusohjelmaneuvotteluissa käydään nämä asiat läpi. Vahingollisimpana pidän kuitenkin tätä vihervasemmistolaista ideologiaa, jota tällä hallituskaudella on ajettu vahvasti eteenpäin. Se täytyy saada blokattua. Hallitusneuvotteluissa selviää vasta loppuun asti, mistä tavoitteistaan eri puolueet eivät suostu luopumaan ja se määrittelee toivotuimmat hallituskumppanit.