Maahanmuuttoa tiukennetaan, mutta kaikki aiotut muutokset eivät välttämättä toteudu
Hallitusohjelman kiristykset maahanmuuttoon saattavat törmätä kansainvälisiin sopimuksiin, EU:n linjauksiin ja Suomen perustuslakiin.
Helsingin Sanomat 16.5.2023
En äkkiseltään huomannut muita lakeihin ja sopimuksiin törmääviä kiristyksiä kuin maahanmuuttajien sosiaaliturvan, joka on toivoton hanke, ellei sille ole valmiiksi kaikkien tukea perustuslakivaliokunnassa. Voitot olisivat pienet, mutta työmäärä suuri.
TULEVA hallitus kiristää selvästi maahanmuuttopolitiikkaa.
Haliitus
selvästikin kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta ei erityisen paljon. Moni pikku muutos on edellisen hallituksen tekojen perumista. Esimerkiksi pakolaiskiintiötä nostettiin viime kaudella 300:lla (lisäksi otettiin satoja kiintiön ohi EU:n kautta) ja nyt sitä laskettiin 250:llä viime hallituskausien 750 hengen tasosta.
Petteri Orpon (kok) tulevan hallituksen ohjelmasta ei kuitenkaan voi täsmälleen päätellä, kuinka merkittäviä kaikki kirjatut aikeet lopulta ovat.
Keskeinen syy on se, että muutokset saattavat törmätä kansainvälisiin sopimuksiin, EU:n linjauksiin ja Suomen perustuslakiin, vaikka nämä onkin jo neuvotteluvaiheessa otettu huomioon.
Kuka niin sanoo? Paremminkin merkittävyyden päättelyä haittaa se, että monet kirjaukset ovat monitulkintaisia kuten
"Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan." Tämä voisi tiukkana toteutuksena olla todella kova juttu mutta luultavammin pelkkää sanahelinää, joka viittaa EU:n turvapaikanhakijasiirtojen suosimiseen, jolloin mennään ojasta allikkoon.
Kiristyslista on pitkä, ja päällisin puolin se varmasti tyydyttää monia perussuomalaisia äänestäjiä.
Osin kirjaukset ovat jo valmisteilla, ja monessa kirjauksessa asioita aiotaan ”selvittää”. Esimerkiksi hakemusten käsittelyä on tehostettu jo pitkään.
Lista on pitkä, mutta sisältö sellaista sekalaista pikku sälää, että eväät jäävät laihoiksi. Lautaselta puuttuu pihvi, keinot ja sitoutuminen tehdä oikeasti isoa muutosta, joka yltää seuraaville hallituskausille.
ORPON tuleva hallitus laskee pakolaiskiintiön 500 henkilöön vuodessa. Nyt se on 1 050.
Sen sijaan on epäselvää, miten lopulta toteutetaan kirjaus, jonka mukaan hallitus aikoo eriyttää maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa ja -etuuksia. Tämä voi työllistää eduskunnan perustuslakivaliokuntaa pitkäänkin.
Kukaan ei ole kai selittänyt, miten tämä poikkeaisi edellisestä kerrasta, kun samaa yritettiin ja epäonnistuttiin, kuten oli silloinkin etukäteen tiedossa.
ISO muutos voi olla kirjaus, jossa sanotaan, että ”kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään”. Turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei siis toimisi enää maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla.
Ei ole erityisen iso muutos vaan paluu vanhaan.
SUUNNITELMISSA on myös erilaisia tiukennuksia, jotka tekevät Suomeen tulon mahdollisimman vähän houkuttelevaksi. Esimerkiksi vastaanottoraha pienennetään perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.
Tuolla puolella on vuosien varrella luotu kaikenlaisia vetotekijöitä kuten käteisenä maksettua vastaanottorahaa kasvattava ruokailuista luopuminen ja asuttaminen vuokrakämppiin. Olisihan ne hyvä saada pois, mutta tämä on vasta paluuta normaalitilaan viimeisimpiä vetotekijöitä karsimalla, ei itse haittamaahanmuuttoon puuttumista.
Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja kansainvälisen suojelun lupien pituus lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin.
Tämä tarkoittanee, että toissijaista suojelua saavien pitäisi hakea lupaa kerran vuodessa ja turvapaikan saaneiden kolmen vuoden välein. Nyt molempien kohdalla tarkistusväli on neljä vuotta.
Hyvä, mutta tämäkin on enemmän byrokratiaa kuin itse ongelmaan puuttumista. Ei pitäisi jakaa sitä ensimmäistäkään oleskelulupaa, jos ei ole pakko.
Seuraava hallitus aikoo tehdä kolmansille maille annettavan kahdenvälisen taloudellisen avun ehdolliseksi sille, että maa ottaa vastaan palautettavia kansalaisiaan.
Tämä voi tarkoittaa sitä, että kehitysapu lakkautetaan maihin, jotka eivät ole tehneet Suomen kanssa palautussopimusta. Tällainen maa on esimerkiksi Irak.
Tästä en ollut kuullutkaan. Erittäin lupaavaa, mutta noinkohan tällä on muun hallituksen todellista kannatusta? Uskon, kun näen.
Hallitusohjelmassa on myös linjaus, ettei kehitysapua jaettaisi enää
"hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa". Mielenkiintoista, mutta juju saattaa olla "tukemisen" määritelmässä. Onko tukemista, että esimerkiksi kieltäytyy tuomitsemasta Venäjän toimia YK:ssa?