Kirjoittaja Aihe: Eduskuntavaalit 2023: vaalivaikuttaminen, kuka, mikä, miten vai salaliitto?  (Luettu 3677 kertaa)

repo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 4 150
  • Liked: 6998
  • Sus siunatkoon
Laitanpa tämän uutisen innoittaman alulle uuden ketjun. Katsotaan kertyykö ketjuun viittauksia vaalivaikuttamisesta ja jotain muutakin näkemystä vaalivaikuttamisesta kuin valtamedian nimeämä vaalivaikuttaminen. Yhdysvaltojen pressan vaaleissa kaikenlaiset väitteet vaalivaikuttamisesta on ollut isossa roolissa. Meillä eduskuntavaalit ovat isossa roolissa ja varmaan taas seuraaviin vaaleihin kertyy kaikenlaista painetta vähän sinne ja tänne tavoitteille vaikuttaa äänestäjien mielipiteisiin ehdokkaista, puolueista, seuraavasta hallituksen muodostavat kombosta ym. ym.. Miten Venäjä osallistuu meidän vaaleihin vai osallistuuko mitenkään - tällä kertaa, kuten osallistui joskus politiikan mustalla keskiajalla "yleiset syyt", nyt "yleisten syiden" kohteena on todennäköisesti erään puolueen pitäminen pois hallituksesta.

Ketjuun ovat tervetulleita henkilökohtaiset huomiot ja tunnelmat vaaliteltoilta ja -tilaisuuksista, miten vaalivaikuttaminen näkyy ja tuntuu, ei vain valtamedian tarjoilemat tiedot tai "tiedot".


Lainaus
SAK:n liitoissa valmistellaan vastaiskua Etelärannan 1,5 miljoonan euron vaalirahoitukselle

JHL:n Päivi Niemi-Laine: ”Nämä vaalit ovat sellaiset, joihin palkansaajien pitää panostaa yhdessä”.


SAK:laisissa ay-liitoissa mietitään parhaillaan toimia, joilla vastata Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) sateenvarjon alle perustetun Pro Markkinatalous -yhdistyksen vaalirahahaasteeseen.

Iltalehti uutisoi keskiviikkona, että Pro Markkinatalous on jo jakanut 1,5 miljoonan euron budjetistaan 528 000 euroa 140 ehdokkaalle ja 762 000 euroa puolueille.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa SAK ja sen jäsenliitot rahoittivat Vapaiden valtakunta -kansanliikettä yhteensä 1 395 000 eurolla. Kansanliikkeen tarkoituksena oli estää porvarihallituksen jatkaminen vallassa.
[...]
Iltalehti, 26.12.2022

(Korostus minulta.) Edellisessä lainauksessa Iltalehden viittaama ja linkkaama Iltalehden juttu Pro Markkinatalous -yhdistyksen jakamaan vaalirahoitukseen.

Lainaus
Nämä 140 ehdokasta tukevat markkinataloutta ja saivat vaalitukea 528 000 euroa – katso lista

Näille 140 eduskuntavaaliehdokkaalle Pro Markkinatalous myönsi vaalitukea yhteensä 528 000 euroa.
Muun muassa Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok) saavat Pro Markkinatalous ry:ltä tukea.

[...]

Suurimmat ehdokkaille jaetut tukipotit ovat 6000 euroa ja pienimmät 1500 euroa.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Tuomo Raasion mukaan yksittäisten ehdokkaiden saamia summia ei kerrota julkisuuteen, eikä myöskään niitä ehdokkaita, joille tukea ei myönnetty.

– Hakemuksia tuli satoja, mutta 140 ehdokkaalle pystyimme myöntämään tukea, Raasio kertoo.

Pro Markkinatalous -yhdistys jakoi vaalirahat pisteyttämällä eduskuntavaaliehdokkaat sen mukaan, kuinka hyvin he tukevat vastuullista markkinataloutta ja yritysten hyvää toimintaympäristöä.

Rahaa saaneiden ehdokkaiden listalla on eniten kokoomuksen ja keskustan eduskuntavaaliehdokkaita.

Vasemmistoliiton ehdokkaille rahaa ei myönnetty. Tiedossa ei tosin ole, hakiko yksikään vasemmistoliiton ehdokas vaaliavustusta Pro Markkinatalous -yhdistykseltä.

Perussuomalaisista vain yhdelle ehdokkaalle myönnettiin vaaliavustusta. Pääministeripuolue SDP:n eduskuntavaaliehdokkaista vaalitukea sai kuusi henkilöä.
[...]
Iltalehti, 22.12.2022

(Korostukset minulta.)

Jos tämä tukeminen tehdään näin julkiseksi, muuttuuko se hyväksyttäväksi? Onko tämä valtamedian paheksumaan vaalivaikuttamista vai normaaliin demokratiaan kuuluvaa... noh! - vaalivaikuttamista? Menneinä aikoina on puhuttu erilaisilla seminaareilla ja mm. taidemyynnillä tai taidenäyttelyllä rahoitetun joidenkin ehdokkaiden vaalikassaa. Vain luovuus on rajana vaalivaikuttamisessa.
"Kokoomusvihassa ei ole mitään huvittavaa. Kolmannen polven kokoomuslaisena totesin 2000- luvun alussa, ettei Kokoomusta enää voi äänestää, eikä naurattanut minua yhtään silloin eikä edelleenkään." -- Emo

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 952
  • Liked: 43545
  • Ego sum Spartacus


Lainaus

JHL:n vaalitukihakemus vuoden 2023 eduskuntavaaleihin
Eduskuntavaaleissa ehdokkaana olevat JHL:n jäsenet ja ammattiliitto jHL:n yhteisöjäsenliittojen jäsenet voivat hakea vaalitukea kampanjaansa.

Eduskuntavaaleissa ehdolla oleva ammattiliitto JHL:n jäsen, hae liiton vaalitukea
Tällä lomakkeella eduskuntavaaleissa ehdolla olevat JHL:n jäsenet voivat hakea vaalitukea vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Tuen hakuaika on 15.12.2022-15.1.2023.
Nimi*
Kirjoita tähän etunimesi
Etunimi
 
Kirjoita tähän sukunimesi
Sukunimi
JHL:n jäsennumero*
Kirjoita tähän jäsennumerosi
Jäsennumeron avulla tarkistamme jäsenyystietosi.
Mikäli olet Aliupseeriliiton, Rajaturvallisuusunionin, Tulliliiton tai Vankilavirkailijain liiton jäsen, lähetä lomaketta vastaavat tiedot sähköpostiste osoitteisiin tero.strand@jhl.fi ja kalle.hyotynen@jhl.fi.
Oletko puolueen vai valitsijayhdistyksen ehdokas?*
 Olen puolueen ehdokas.
 Olen valitsijayhdistyksen ehdokas.
Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.
Valitse valikosta puolue, jonka ehdokkaana olet. Jos olet ehdokkaana valitsijayhdistyksen kautta, valitse edellisestä kohdasta vaihtoehto Olen valitsijayhdistyksen ehdokas.
Valitsijayhdistys
Täytä kenttään valitsijayhdistyksen nimi muodossa, jossa se on ilmoitettu vaaliviranomaisille. Jos olet ehdokkaana puolueen kautta, valitse edellisestä kohdasta vaihtoehto Olen puolueen ehdokas.
Vaalipiiri*

01 Helsingin vaalipiiri
Vaalituki
 Haen liiton vaalitukea
Pankkiyhteys*
Kirjoita tähän pankin nimi
Tilinhaltijan nimi
Kirjoita tähän tilinhaltijan nimi
Tilinumero IBAN-muodossa*
FI99 9999 9999 9999 99
IBAN-tilinumeron pituus on 18 merkkiä. Tarvitsemme tilitietosi tuen maksamista varten.
Sitoudun JHL:n vaalituen tuen saamisen periaatteisiin:
Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen reilut mahdollisuudet oman elämänsä rakentamisessa.
Jokaista ihmistä kohdellaan yhdenvertaisesti eikä ketään syrjitä uskonnon, mielipiteen, sukupuolen, seksuaalisuuden tai ihonvärin vuoksi.
Koulutus, hoiva, sosiaaliturva ja terveydenhuolto ovat perusoikeuksia, joiden saaminen tulee riippua tarpeesta, ei maksukyvystä tai asemasta yhteiskunnassa.
Ehdokas kannattaa työntekijöiden sananvaltaa työhönsä liittyvissä kysymyksissä sekä sopimisen kulttuuria.
Hyväksyn lomakkeen tietosuojaselosteen*


https://www.jhl.fi/ajankohtaista/teemat/eduskuntavaalit-2023-jhln-tavoitteena-taloudellisesti-ja-sosiaalisesti-kestava-suomi/hae-ammattiliittosi-jhln-vaalitukea-eduskuntavaalikampanjaasi/

repo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 4 150
  • Liked: 6998
  • Sus siunatkoon
Lainaus
SAK:n vastaisku: 700 000 euroa vaalirahaa ehdokkaille

[site=10pt]SAK on perustanut Pro Reilumpi Yhteiskunta -yhdistyksen. Palkansaajien uusi vaalirahayhdistys on vastaveto työnantajia lähellä olevalle Pro Markkinatalous ry:lle.[/size]

Tukisummat vaihtelevat 1 500 ja 6 000 euron välillä. SAK on perustanut Pro Reilumpi Yhteiskunta -yhdistyksen (PRY), joka saa kaiken rahoituksesta SAK:lta.

Yhdistyksen asiamies Jyrki Konola kertoo Iltalehdelle, että PRY julkistaa kaikkien yhdistykseltä tukea saavien ehdokkaiden nimet.

Ehdokkaan on haettava vaalitukea kirjallisesti.

– Hakijoita pyydetään perustelemaan hakemuksensa. Lisäksi kysytään sitoutumisesta seuraaviin kolmeen asiaan: reilun työelämän edistämiseen, hyvinvointi- ja sopimusyhteiskunnan tukemiseen sekä sellaisen yritysten toimintaympäristön edistämiseen, jossa kilpailuetua ei voi saada sääntöjä rikkomalla, Konola sanoo.

Konola painottaa, että minkä tahansa puolueen ehdokas voi saada palkansaajaliikkeen vaalirahayhdistykseltä tukea.
[...]

Pro Markkinatalous tukee sekä ehdokkaita että puolueita.

– Me tuemme vain ehdokkaita. Tavoitteenamme on jakaa vaalitukea 750 000 euroa eli puolet siitä, mitä Pro Markkinatalous kertoo jakavansa. Uskon, että pystymme tukemaan ehdokkaita vähintään 600 000 eurolla, Konola sanoo.
[...]
Iltalehti, 12.1.2023

Jutussa mielenkiintoista tietoa ehdokkaiden keskimääräisistä kampanjakustannuksista puolueittain.

Lainaus
– Kalleimmat vaalikampanjat olivat vuoden 2019 eduskuntavaaleissa RKP:n ja kokoomuksen ehdokkailla, kolmanneksi kalleimmat keskustalaisilla. Rkp:läiset käyttivät kampanjoihinsa keskimäärin noin 53 000 euroa, kokoomuslaiset noin 38 000 euroa ja keskustalaiset noin 28 000 euroa, Konola sanoo.

Keskiarvoluvut on laskettu puolueiden ehdokkaiden jättämistä vaalirahailmoituksista [SAK:ssa].
[...]

Sosialidemokraattien kampanjat maksoivat viime vaaleissa keskimäärin noin 22 000 euroa. Vasemmistoliittolaisilla ja kristillisdemokraateilla vastaava summa jäi noin 15 000 euroon ja vihreillä noin 10 000 euroon.

Perussuomalaisen keskimääräinen kampanja maksoi lakisääteisten ilmoitusten perusteella alle 6 000 euroa.
"Kokoomusvihassa ei ole mitään huvittavaa. Kolmannen polven kokoomuslaisena totesin 2000- luvun alussa, ettei Kokoomusta enää voi äänestää, eikä naurattanut minua yhtään silloin eikä edelleenkään." -- Emo

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 055
  • Liked: 131914
Vaalivaikuttamista joka ei kohdistu Suomeen vaan Viroon, mutta näytille esimerkinomaisesti, etenkin kun Helsingin Sanomat on juonessa mukana tyhmyyttään tai tarkoituksella.

Lainaus
Politico: Wagner suunnitteli kampanjan, jonka tarkoitus oli vaikuttaa Viron politiikkaan Ekre-puolueen kautta

Virossa on kohistu Politico-lehden laajasta selvityksestä, jonka mukaan venäläinen palkka-armeija Wagner on pyrkinyt levittämään EU- ja Nato-vastaista sanomaa Virossa kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen avulla. Ekre kiistää yhteistyön Wagnerin kanssa.

EUROOPPALAINEN uutissivusto Politico kertoo laajassa selvityksessään, kuinka venäläinen palkka-armeija Wagner ja sen johtaja Jevgeni Prigožin on pyrkinyt vaikuttamaan politiikkaan Euroopassa levittämällä Nato-vastaisia ja EU-vastaisia näkemyksiä.

Artikkeli mainitsee erikseen Viron, jonka politiikkaan Wagner olisi pyrkinyt vaikuttamaan kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen kautta.

Artikkeli on herättänyt Virossa laajaa huomiota viikonlopun aikana. Virossa käydään parlamenttivaalit parin viikon päästä maaliskuun alussa. Painavat väitteet Ekrestä osuvat siis herkkään hetkeen.

POLITICO on saanut haltuunsa dokumentteja ja diplomaattisähkeitä, jotka paljastavat Prigožinin verkostojen laajuuden. Politico on tarkistuttanut datansa useilla asiantuntijoilla varmistuakseen tietojen aitoudesta. Lehden mukaan juttuun on päätynyt vain tietoja, jotka on pystytty varmistamaan.

Politico perustaa tietonsa Prigožinin alaisten laatimaan strategiseen muistioon, jonka todenperäisyyden asiantuntijat ovat tarkistaneet. Muistion mukaan Prigožinin verkosto suunnitteli etnonationalistisen, EU-vastaisen Ekre-puolueen tukemista ennen vuoden 2019 EU-parlamenttivaaleja.

Strategisessa muistiossa suunniteltiin esimerkiksi EU- ja Nato-vastaisten narratiivien levittämistä. Muistiossa laadittiin myös sekä silloisen presidentin Kersti Kaljulaidin ja liberaalin Reformipuolueen puheenjohtajan, nykyisen pääministeri Kaja Kallaksen vastaisia kampanjoita.

POLITICON mukaan on epäselvää, toteutuiko Wagnerin suunnittelema kampanja Virossa. Muistiossa on esimerkiksi lueteltu Facebook-ryhmien nimiä, joita ei kuitenkaan Metan edustajan mukaan ole koskaan perustettu sosiaalisen median alustalle.

Muistiossa laadittu strategia muistutti kuitenkin läheisesti niitä sävyjä ja teemoja, joita Virossa oli esillä jo ennen vuoden 2018 vaaleja, asiantuntijat sanovat.

Loppuvuodesta 2018 Facebookissa ja sen venäläisessä vastineessa VKontaktessa perustettiin ryhmiä, joissa levitettiin lännenvastaista ja äärioikeistolaista sanomaa. EU-eroon viittaava aihetunniste #ESTexitEU trendasi näillä sivuilla.

[...]

VIROSSA on herättänyt huomiota erityisesti Baltian puolustuskorkeakoulun tutkijan Viljar Veebelin antama kommentti Politicolle. Kommentissa hän vaikuttaa vahvistavan tiedon Ekren ja Wagnerin yhteistyöstä.

Yhteistyö alkoi, koska Ekre halusi radikaalisti vastustaa liberaaleja puolueita, ja he ottivat ilomielin vastaan tällaisen ammattimaisesti valmistellun paketin”, Veebel sanoo artikkelissa.

Kommentti on herättänyt ihmetystä Virossa.


Turvallisuusasiantuntija Meelis Oidsalu pyytää ERR:n sivuilla julkaistussa kolumnissa Baltian puolustuskorkeakoulua ja kaikkia muita tahoja kertomaan, mikäli niillä on vahvistettua tietoa Ekren ja Wagnerin välisestä yhteistyöstä.

”Ekren potentiaaliset äänestäjät haluavat luultavasti itsekin olla näin olennaisesta asiasta hyvin informoituja, varsinkin ennen vaalien virallista alkua”, Oidsalu kirjoittaa.

Veebel kommentoi asiaa sunnuntaina omalla Facebook-sivullaan.

”Minun osuuteni tässä tutkinnassa ei ollut ottaa asiaa esille, vaan kyse on ollut pitkäjänteisestä työstä yhteyksien ja toimintamallien etsimiseksi”, Veebel kommentoi.

EKRE ei suostunut kommentoimaan asiaa Politicolle.

Virossa Ekren kansanedustaja Henn Põlluaas kommentoi Delfi-uutissivustolle, että Ekrellä ei ole mitään tekemistä Wagnerin kanssa, ja että Politicon uutisointi on ”hevonkukkua”.

Tyylilleen uskollisesti Ekre onkin pyrkinyt kääntämään koko uutisoinnin päälaelleen. Ekren mielestä Politicon artikkeli ja sen referoiminen virolaisessa mediassa vaikuttaa ”todennäköisesti Kremliin johtavalta” informaatio-operaatiolta, puolue väittää sosiaalisessa mediassa julkaistussa tiedotteessaan.
Helsingin Sanomat 20.2.2023

Eli kaiken höpötetyn Facebook-vaikuttamisen sijaan todellista ja varmasti toimivaa vaalivaikuttamista on yhdistää valtamediassa Venäjän palkka-armeija Wagner kansallismieliseen puolueeseen Ekreen pari viikkoa ennen Viron vaaleja ilman ensimmäistäkään todistetta tai tarkennusta väitetystä yhteistyöstä pelkän "asiantuntijan" kommentin perusteella.

Syytetyt eivät voi kuin katsella vierestä ja kiistää, mikä kuitataan Hesarissa "uutisoinnin kääntämiseksi päälaelleen".

Lainaus
Inside the stunning growth of Russia’s Wagner Group

[...]

Prigozhin’s operatives schemed to support the far-right Eurosceptic EKRE party ahead of the country’s 2019 European Parliament elections, according to one of the documents.

“The cooperation started because EKRE wanted to be radically against the liberal parties, and they were happy to receive this very professionally prepared package,” said Viljar Veebel, a researcher at the Baltic Defense College.

To do so, the operatives planned to peddle some of the Kremlin’s favorite anti-Western narratives like “problems in Estonia because of the EU” and anti-NATO messages, along with campaigns against then-President Kersti Kaljulaid and the liberal Reform Party’s leader at the time, Kaja Kallas, who is now prime minister.

It’s unclear whether the operatives executed this specific plan before the European parliament elections in 2019 — the Facebook group names suggested in the document weren’t created on the social network, according a Meta spokesperson. However, the strategy is strikingly similar in tone and themes to operations in late 2018 ahead of national parliamentary elections, experts who reviewed the documents said. The experts scoured open-source networks and social media sites and found that Wagner set up groups on Facebook and Russian-language equivalent VKontakte to try to whip up social discord and push for the far right.

The hashtag #ESTexitEU mushroomed on social media, according to Estonian propaganda researchers at Propastop. Lewd memes and caricatures of Kaljulaid also started appearing on Facebook, the Estonian news outlet Postimees reported.

Ultimately, it’s hard to measure the impact of the operation but experts said the efforts were small-scale and quickly disproven. Facebook and Twitter banned accounts associated with the network.

The EKRE party declined to comment on the campaign. The Meta spokesperson confirmed that Facebook removed the “Estoners” group in late 2018 and suspected that the operation was conducted by Prigozhin’s network.
Politico 18.2.2023
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 055
  • Liked: 131914
Helsingin Sanomat: Ekre uhkaa virolaista tutkijaa ja mediaa oikeus­toimilla – väittää Wagner-paljastusta ”vaali­vaikuttamiseksi” 22.2.2023

"Uhkaa"? "Väittää"?

Eipä tuosta ole juuri epäselvyyttä:

Lainaus käyttäjältä: Alma Onali, HS
ARTIKKELISSA Baltian puolustuskorkeakoulun tutkija Veebel vaikutti vahvistavan tiedon siitä, että oikeistopopulistinen Ekre ja Wagner olisivat tehneet yhteistyötä.

Todisteita konkreettisesta ja tietoisesta yhteistyöstä ei ole kuitenkaan tullut ilmi. Turvallisuusasiantuntija Meelis Oidsalu pyysi ERR:n sivuilla julkaistussa kolumnissa Baltian puolustuskorkeakoulua ja kaikkia muita tahoja kertomaan, mikäli niillä on vahvistettua tietoa Ekren ja Wagnerin välisestä yhteistyöstä.

Veebel itse kommentoi osuuttaan Facebook-sivullaan. Veebelin mukaan hän ei ottanut ”asiaa esille”, vaan hänen kommenttinsa olivat tulosta ”pitkäjänteisestä työstä yhteyksien ja toimintamallien etsimiseksi”.

Veebel ja Baltian puolustuskorkeakoulu eivät vastanneet HS:n haastattelupyyntöihin.

Politico-lehti esitti aivan vaalien alla tutkija Veebelin suulla väitteen, joka leimaa Ekre-puolueen Venäjän yhteistyökumppaniksi, maanpetturipuolueeksi. Poliittisesti kallellaan olevaksi tiedetty Politico ei ota vastuuta journalistisesta ala-arvoisesta jutustaan eikä Veebel koko Ekren toiminnan ja olemassaolon motiivit kyseenalaistavasta kommentistaan.

Mitä muuta tuo on kuin vaalivaikuttamista?

Eikä Ekre väittänyt vaali­vaikuttamiseksi "Wagner-paljastusta" eli itse muistiota, kuten otsikossa on muotoiltu, vaan tutkija Veebelin herjaavaa väitettä ja sen uutisoimista totena ja todistettuna jatkojutuissa Virossa ja ympäri maailmaa.
« Viimeksi muokattu: 23.02.2023, 12:36:10 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 994
  • Liked: 13549
Suomessa ei yhtäkään eduskuntapuoluetta voi leimata Venäjä-myönteiseksi vaikka yritystä moiseen kyllä on.

Tai no siis toki Anon viritelmä mutta se ei viime vaaleissa tullut valituksi vaan loikan kautta.

Hyvin epätodennäköistä että yksikään Venäjä-myönteinen puolue myöskään saa ainuttakaan paikkaa tulevissa vaaleissa joten tuskin Venäjää edes kiinnostaa nämä vaalit. Heillä on vähän muita kiireitä tätä nykyä.

Paawo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 452
  • Liked: 9897
  • Hädänalainen rap-muusikko
^Kokdemkepu edistää korruptiota eli antaa kosolti suoria mahdollisuuksia vaikuttaa sillä helpoimmalla konstilla, eli riihikuivalla rahalla, moneen asiaan suorasti ja epäsuorasti.

Elokapinapuolueet omine sabotaasinomaisine poliittisine agendoineen aiheuttavat riitaisuutta päätöksentekoon sekä pitkässä juoksussa raakaa polarisoitumista, huomattavasti luotettavammin kuin erilaiset jatkuvasti sirpaloituvat itsetuhoiset hörhöliikkeet kentän toisella laidalla.

Näistä lähtökohdista voi päätellä että vihamieliselle vaikuttamiselle on useita eri kanavia, kysymys on vaan siitä että sekä zetalla että globoilla on yhteiset päämäärät ja mitattavat tavoitteet. Juuri siksi on monesti vaikea päätellä kenen taskusta mikäkin oman oksan sahaaminen on kustannettu.
« Viimeksi muokattu: 23.02.2023, 14:31:02 kirjoittanut Paawo »
Ylläoleva teksti on kiihtymystilassa kirjoitettua uhoamista. KKO:2017:52

"Ei ole mahdollista houkutella parhaita osaajia, jos samalla pyllistetään kaikille, jotka pökkäävät silmään katukuvassa." - Rosa Meriläinen 2023

"Mun mielestä valta on ihanaa!" - Eva Biaudet 2021

Psalmi 12:6-10

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 769
  • Liked: 12872
« Viimeksi muokattu: 23.02.2023, 13:34:53 kirjoittanut Siili »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 055
  • Liked: 131914
Perjantaina Ylen aamu-tv:ssä keskusteltiin vaalivaikuttamisesta Suomessa ja Virossa.

Lainaus
Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija neuvoo olemaan hereillä vaalivaikuttamisen suhteen

Viime viikolla Twitterissä nähtiin "Nato ei teitä tallenna" -viestejä suomalaisille. Kyseessä oli ilmeisesti käännösvirhe, jossa yritettiin sanoa, että "Nato ei teitä pelasta". Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Antti Sillanpää muistuttaa, että nykyään netissä saadaa valheellisia kampanjoita aikaiseksi minuuteissa.
Yle Areena 3.3.2023 (ote keskustelusta, 1 minuutti)

Lainaus
Ylen aamu-tv

6.43 Vaalihäirintä haastaa demokratiaa 7.11 Viroon valitaan uusi parlamentti sunnuntaina
Yle Areena 3.3.2023

Suomen vaalivaikuttamisesta ei esitetty tuota "Nato ei teitä tallenna" -tapausta kummempaa, mitä Huoltovarmuuskeskuksen Antti Sillanpääkään ei ottanut vakavasti. Valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta peräänkuulutti vaalivaikuttamiselle määritelmää, jotta ihan mitä tahansa epämiellyttävää käytöstä ei kutsuttaisi vaalivaikuttamiseksi, mutta määritteli sitten itse käsitteen niin väljästi ("päämäärä tuottaa häiriötä vaalikampanjalle"), että mitä tahansa huutelua tai haastamista voi kutsua vaalivaikuttamiseksi. Keskustelussa ei käynyt ilmi mitään konkreettista uhkaa, etenkään laitonta, eikä tällä saralla ole tapahtunut oikeastaan mitään, mutta puuttua kuulemma pitäisi muun muassa somejätteihin vaikuttamalla.

Loppua kohti vasemmistolainen Wass alkoi kuitenkin seota puheissaan todenteolla väittäen muun muassa, että "AfD:n istuvat kansanedustajat" yrittivät äskettäin Saksassa "vallankaappausta" "soluttautumalla liikkeeseen".

Tästä uutisten jälkeen mentiin toisella kokoonpanolla Viron vaalivaikuttamiseen. Hiljattain esillä ollut tapaus, jossa Politico-lehdessä syytettiin ilman minkäänlaisia todisteita Viron kansallismielistä Ekre-puoluetta vaaliyhteistyöstä Venäjän kanssa, käännettiin Venäjän vaalivaikuttamiseksi, vaikka kyse oli median vaalivaikuttamisesta.

Etäyhteyshaastattelussa oli Suomen Viron-instituutin johtaja Hannele Valkeeniemi (ex-Yle), joka vihjaili, ettei tiedä totuutta, mutta että väitteet yhteistyöstä voivat silti olla tosia. Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik puolestaan myönsi heti, että todisteita yhteistyöstä ei ole, mutta ryhtyi sitten syyllistämään Ekreä vääristä mielipiteistä, jotka mahdollistivat kohun.

Kukaan ei maininnut varsinaisten vihamielisten vaalivaikuttajien eli todistamattomia väitteitä faktoina julkaisseiden Politicon ja virolaisten lehtien roolia, eikä sitä ole käsitelty Ylellä myöskään vaalien jälkeen vaalituloksia analysoitaessa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 17 584
  • Liked: 27641
Sosiopaattinen media kiirehtii projisoimaan ja ottamaan haltuun sanan vaalivaikuttaminen.
Tästä lähtien vaalivaikuttamista on kaikki epämiellyttäväksi tai vastakkaiseksi koettu, oli totta sitten tai ei.

Vielä kun esittelevät piilo-vaalivaikuttamisen niin ollaan samassa lokerossa muiden väärikäytettyjen sanojen kanssa.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 055
  • Liked: 131914
Viime vuosina on tullut tavaksi pelotella suomalaisia vieraiden valtojen eli Venäjän vaalivaikuttamisella ennen vaaleja. Välillä on vihjailtu vaikuttamisoperaatioista, mutta oikeasti mitään mainittavaa ei ole osoitettu tapahtuneen.

Lainaus
Mikko Salo: Vinkki vaaleihin: pysähdy, harkitse ja tarkista

Vaaleihin voidaan kohdistaa vilpillistä informaatiovaikuttamista ulkomailta tai maan sisältä. Demokratiaa voidaan puolustaa kansalaisten digilukutaitoa parantamalla.
Helsingin Sanomat 6.1.2024

Samat neuvot pätevät ylipäätään median seuraamiseen kaikkina aikona. Vilpillinen informaatiovaikuttaminen on jokapäiväistä niin somessa kuin valtamediassakin.

Lainaus
”KYLLÄ tämä tästä selkiintyy”, päätti väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistö viimeisen uudenvuodenpuheensa. Niinistö korosti vahvasti osaamisen ja oppimisen roolia – kansakoulusukupolven tapaan “lukemista, laskentoa ja liikuntaa” nostalgisoiden. Tekoälyn aikana nämä tärkeät opit eivät kuitenkaan yksin riitä digitalisaation kiihdyttämässä informaatiotulvassa.

Vuosi 2024 on vaalivuosi, mutta myös sivistyksen teemavuosi. Demokraattinen yhteiskuntamme on riippuvainen luotettavan tiedon saatavuudesta ja kansalaisten kyvystä erottaa virheellinen ja harhaanjohtava informaatio tiedosta, johon voi luottaa. Pelkästään generatiivisen tekoälyn tuottamaan informaatioon ei pidä nojata.

Mitähän presidenttiehdokkaat miettivät generatiivisesta tekoälystä?

Generatiivinen tekoäly eli bullshit generator eli tyypillinen toimittaja, poliitikko tai muu lobbari. Ei mitään uutta auringon alla.

Lainaus
Viimeaikaisten vaalien yhteydessä eri puolilla maailmaa on havaittu uudenlaista vaalihäirintää. Esimerkiksi syyskuussa Slovakiassa Venäjää sympatisoiva presidentti valittiin, kun vastustaja joutui tekoälyllä tuotetun vääristellyn ääninauhan uhriksi. Suomessa Tiktokissa leviää harhaanjohtavasti leikattu video Pekka Haavistosta ja Jussi Halla-ahosta.

Kirjoittaja antaa ymmärtää, että ääninauha olisi muuttanut Slovakian vaalien tuloksen ja että ääninauhan takana olisi Venäjä. Kummastakaan ei ole todisteita tai edes uskottavaa päättelyketjua linkin takana tai muuallakaan.

Huvittavaa ottaa informaatiovaikuttamisesimerkiksi "harhaanjohtavasti leikattu" video Pekka Haavistosta ja Jussi Halla-ahosta, kun esimerkiksi viime kesän rasismikohussa toimittajat julkistivat täysin keksittyjäkin faktoja – omia tai netistä ilman lähdekritiikkiä poimittuja – perussuomalaisista poliitikoista, eikä perään kyselty.

Lainaus
Vaalimanipuloinnin välttämiseksi meidän kaikkien olisi nyt syytä olla valppaina. Tekoälyä voi jo perustellusti pitää kokonaisturvallisuuden todellisena tuplahaasteena. Se on kaikkien ulottuvilla, mutta harva osaa käyttää sitä vastuullisesti. Se haastaa perinteistä turvallisuutta, mutta uhkaa laajemmin digiajan sivistystä. Manipuloijalle laiska ja kaiken uskova kansa olisi helppo kohde. Korvaako Chat GPT ensin googlauksen ja sitten Niinistön peräänkuuluttaman lukemisen?

FAKTANTARKISTUSPALVELU Faktabaarissa on viime vuoden aikana perehdytty generatiiviseen tekoälyyn erityisesti lähdekritiikin näkökulmasta. Olemme pohtineet eri asiantuntijoiden kanssa, minkälaisia medialukutaitoja uusi teknologia edellyttää erityisesti median murrokseen kasvavilta lapsilta ja nuorilta.

Näistä lähtökohdista koottiin Faktabaarin Tekoälyopas, joka antaa taustatietoja siitä, miten toimia turvallisemmin vuorovaikutuksessa uusien tekoälypalvelujen kanssa. On tärkeä tiedostaa, että tekoälyn tuottamat tekstit voivat sisältää virheellistä tai keksittyä tietoa. Niiden avulla voidaan luoda myös hämmentävän laadukkaita väärennöksiä. Videoiden, äänen ja kuvien syväväärennökset ovat tästä hyvä esimerkki ja vaaleille todellinen uhka – meillä ja maailmalla.

En usko, että tekoäly on näissäkään vaaleissa missään mainittavassa roolissa verrattuna valtamediassa normaalistikin jaettuun virheelliseen ja keksittyyn tietoon. Syväväärennökset ovat edelleen vain demotessa ihmisten huomion saava kuriositeetti.

Lainaus
KEVÄÄN vaalien alla Faktabaari julkaisee digivaalivahdin. Vaalivahdin osallistujien koneilta eri puolilla Suomea seurataan sosiaalisen median markkinointilogiikkaa, suosittelualgoritmeja sekä muuta manipuloivaa ja polarisoivaa toimintaa. Vaaleihin voivat yrittää vaikuttaa niin vieraat valtiot kuin suomalaiset häirikötkin. Tämä on syytä tehdä näkyväksi: siitä pitää voida jäädä kiinni.

Vaikuttamista voi torjua jokainen. Niinistön aiempia puheita mukaillen: viimeinen puolustuslinja on omien korviemme välissä. Pysähdy, harkitse ja tarkista.

Kirjoittaja on tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävän faktantarkistuspalvelu Faktabaarin toiminnanjohtaja ja sitä tukevan Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja.

Aivan varmasti vaaleissa yritetään vaikuttaa. Aivan varmasti vaaleissa manipuloidaan ja polarisoidaan. Ei mitään uutta. Valehtelu ja virheellisen tiedon jakaminen sitten erikseen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 970
  • Liked: 5313
  • Aavikolla roskiksessa
Olennaista on poimia olennainen. Suomen osalta olennaisin on talouskasvu. Kun sitä ei ole on sellaiset tuemme vastuullista markkinataloutta tahot verhojen takaisin päätöksentekijöinä. Sulle, mulle ja lautakasat päälle.

Psykopaatit rallattaa ikuisesti ihmiset nalkkiin tarkoituksella. Kovat mittarit ovat se mikä paljastaa menon todellisen laidan.

Nämä on kaikki pelejä. Täytyy muistaa, että oikeasti köyhienkin "edustajat" kuuluu ylädesiiliin, ja tavoitteet aina henkilökohtaisia.
« Viimeksi muokattu: 07.01.2024, 10:58:58 kirjoittanut ApuaHommmaan »

salakana

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 198
  • Liked: 653
Roopen lehtileikkeen lopusta
Lainaus
Kirjoittaja on tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävän faktantarkistuspalvelu Faktabaarin toiminnanjohtaja ja sitä tukevan Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja.

Avoin Yhteiskunta ry kuulostaa kamalan tutulta. Onkohan tällä mitään tekemistä sen yhden varsin innokkaan vaalivaikuttajan Open Society Foundationin kanssa ?

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 202
  • Liked: 63583
  • Kekkosen re-inkarnaatio
(Korostus minulta.) Edellisessä lainauksessa Iltalehden viittaama ja linkkaama Iltalehden juttu Pro Markkinatalous -yhdistyksen jakamaan vaalirahoitukseen.

Lainaus
Nämä 140 ehdokasta tukevat markkinataloutta ja saivat vaalitukea 528 000 euroa – katso lista

Näille 140 eduskuntavaaliehdokkaalle Pro Markkinatalous myönsi vaalitukea yhteensä 528 000 euroa.
Muun muassa Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok) saavat Pro Markkinatalous ry:ltä tukea.

[...]

Suurimmat ehdokkaille jaetut tukipotit ovat 6000 euroa ja pienimmät 1500 euroa.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Tuomo Raasion mukaan yksittäisten ehdokkaiden saamia summia ei kerrota julkisuuteen, eikä myöskään niitä ehdokkaita, joille tukea ei myönnetty.

– Hakemuksia tuli satoja, mutta 140 ehdokkaalle pystyimme myöntämään tukea, Raasio kertoo.

Pro Markkinatalous -yhdistys jakoi vaalirahat pisteyttämällä eduskuntavaaliehdokkaat sen mukaan, kuinka hyvin he tukevat vastuullista markkinataloutta ja yritysten hyvää toimintaympäristöä.

Rahaa saaneiden ehdokkaiden listalla on eniten kokoomuksen ja keskustan eduskuntavaaliehdokkaita.

Vasemmistoliiton ehdokkaille rahaa ei myönnetty. Tiedossa ei tosin ole, hakiko yksikään vasemmistoliiton ehdokas vaaliavustusta Pro Markkinatalous -yhdistykseltä.

Perussuomalaisista vain yhdelle ehdokkaalle myönnettiin vaaliavustusta. Pääministeripuolue SDP:n eduskuntavaaliehdokkaista vaalitukea sai kuusi henkilöä.
[...]
Iltalehti, 22.12.2022


Millähän tavoin kun katselee nykyisiä sähköhintoja ja konkursseja, pro markkinatalous perustelee vihreiden poliitikoiden tukemista?
Miten meni niin kuin omasta mielestä?
Lainaus
LUE MYÖS
Lista tukea saaneista eduskuntavaaliehdokkaista

Pro Markkinatalous yhdistyksen joulukuussa 12.12. myöntämät vaalituet eduskuntavaaliehdokkaille:
Fatim Diarra VIHR
Bella Forsgren VIHR
Atte Harjanne VIHR
Saara Hyrkkö VIHR
Perttu Jussila VIHR
Tuuli Kousa VIHR
Veli Liikanen VIHR
Markus Myllyniemi VIHR
Maria Ohisalo VIHR
Iiris Suomela VIHR
Sofia Virta VIHR

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 261
  • Liked: 24358
  • "Mari Rantanen: Suomeen on turha tulla hillumaan."
^ Pro Markkintalouden takana oleva Raasio on mm Capman-sijoitusyhtiön perustaja. Alun perin turkulaiskokkari jonka vahvasti ruotsinkielinen verkosto on ääretön. Esim Orpo hänen talutushihnassaan 100-0.

Pro Markkinatalous on hieno nimi. Sellainen orwelliaaninen. Tai Stalinistisen käytännön ns syväkielinen otsake. Sota on rauhaa jne.

Kokkarit saatiin firman tuella suurimmaksi puolueeksi 2023 vaaleissa. Ja nyt persut tekevät mitä kokkarit sanoo.
"On käynyt ilmi, että demokratia ja lehdistön vapaus ovat suurimpia niistä tyhjistä korulauseista, jotka milloinkaan ovat ihmismieltä sumentaneet".

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 055
  • Liked: 131914
Lainaus käyttäjältä: HS
KEVÄÄN vaalien alla Faktabaari julkaisee digivaalivahdin. Vaalivahdin osallistujien koneilta eri puolilla Suomea seurataan sosiaalisen median markkinointilogiikkaa, suosittelualgoritmeja sekä muuta manipuloivaa ja polarisoivaa toimintaa. Vaaleihin voivat yrittää vaikuttaa niin vieraat valtiot kuin suomalaiset häirikötkin. Tämä on syytä tehdä näkyväksi: siitä pitää voida jäädä kiinni.

Lainaus
Youtube kallistui Suomen presidentinvaaleissa oikealle

Faktabaarin sosiaalista mediaa tarkkaileva Digivaalivahti paljasti, että Youtuben algoritmi antoi presidentinvaalien alla erityisen paljon huomiota oikeistolle ja erityisesti perussuomalaisille.
Helsingin Sanomat 24.3.2024

Lainaus käyttäjältä: HS
Vaalivahdin ensimmäinen raportti keskittyi videopalvelu Youtubeen. Se paljasti vinouman siinä, mitä algoritmi suosittelee. Algoritmi näytti antaneen presidentinvaalien aikana näkyvyyttä poliittiselle oikeistolle ja erityisesti perussuomalaisille poliitikoille.

Vinoumien havaitsemisen lisäksi Digivaalivahti on julkisuuden myötä ennaltaehkäisevä pelote niille, jotka pyrkivät käyttämään digivaltaa hyväkseen. Työkalu luo riskin jäädä kiinni epäeettisestä tai laittomasta vaikuttamisesta. Toimittajille Digivaalivahti luo mahdollisuuden toimia digivallan vahtikoirana. Samalla tässä voisi olla alku mediatalojen yhteistyölle: tekoälyajan faktantarkistuspalvelulle ja digivallan osaamiskeskukselle.
...
Kirjoittaja on faktantarkistuspalvelu Faktabaarin toiminnanjohtaja.

Kyse on tosiaan vain algoritmista, ei Youtubesta yhtiönä, eikä algoritmikaan suosinut tietoisesti oikeistoa vaan käyttäjän kannalta kiinnostavimmaksi tai koukuttavimmaksi arvioitua sisältöä. Left can't meme.

Itse selvitys oli varsin alkeellinen ja puutteellinen muun muassa edellyttäessään algoritmilta sokeaa puoluepoliittista tasajakoa katselusuosituksissa. Tasajakoa voi edellyttää yleisradioyhtiön televisiotentissä, mutta ei mainosrahoitteisessa viihdepalvelussa.

Huolestuttavampaa on Faktabaarin pyrkimys oikeuttaa tällaisella laskennallisella tasapuolisuudella algoritmeihin puuttuminen. Faktabaarin mukaan käyttäjiä kiiinnostavan oikeistolaiseksi tai "kiistanalaiseksi tai heikkolaatuiseksi" arvioidun sisällön näkyvyyttä pitäisi algoritmillisesti vähentää, jotta esiin pääsisi vasemmistolaiseksi ja "korkealaatuisemmaksi" arvioitu sisältö reiluuden, tasapuolisuuden ja monimuotoisuuden nimissä, kiinnosti tai ei. Tätä demareiden Liisa Jaakonsaarikin rummutti ja vaati meppinä EU:lta.

Mikä voisi mennä vikaan, jos sananvapausvastaisuutensa osoittaneet sääntelyviranomaiset saisivat päättää tällaisen pakotetun monimuotoisuuden ja korkealaatuisuuden kriteereistä netissä?

Faktabaarin ja CheckFirstin selvitys: Youtuben algoritmi antoi presidentinvaalien aikana näkyvyyttä oikeistolaisille ja erityisesti perussuomalaisille poliitikoille muiden kustannuksella 13.3.2024

Lainaus käyttäjältä: Faktabaari
Raportin pääasiallinen löydös on se, että Youtube ohjasi presidentinvaalien alla katsojia kohtuullisen kapean videojoukon pariin kuin suppilo.

Siinä missä Youtuben hakutulokset näyttivät eri puolueiden ehdokkaita kohtuullisen tasapuolisesti, sen “katso seuraavaksi” -videosuositukset suosittelivat perussuomalaisen puolueen ja sen ehdokkaiden videoita selvästi enemmän kuin muiden puolueiden. Tämä viittaa siihen, että Youtuben algoritmi on vinoutunut.

Etsittäessä videoita poliittisista aiheista, presidenttiehdokkaat Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto ovat suhteellisen tasaväkisiä: Halla-aho mainitaan 4,7%:ssa videoista ja Haavisto 4,1%:ssa. Sen sijaan YouTuben suosituksissa heidän välinen eronsa on suuri: 1,9% ensimmäisistä suosituksista mainitsee Haaviston, kun taas 12,4% mainitsee Halla-ahon.

Suositusjärjestelmä nostaa usein esille perussuomalaisia poliitikkoja sisältäviä videoita. Vain 6,4% hakutulosten videoista mainitsee perussuomalaisia poliitikkoja. Kuitenkin 19,3% ensimmäisistä suosituksista mainitsee puolueen poliitikkoja. Suositusjärjestelmä korostaa myös Kokoomuksen poliitikkoja. Alexander Stubb oli läsnä 9,3%:ssa ensimmäisistä suosituksista.

Ainoa muista puolueista oleva poliitikko, joka näyttää saavan merkittävästi lisähuomiota suositusjärjestelmästä on vihreiden Iiris Suomela. Kuitenkin lähes kaikki ensimmäisen suositukset, joissa Suomela esiintyy, liittyvät yksittäiseen videoon, jossa Suomela väittelee perussuomalaisten Riikka Purran kanssa.

”Puoluepoliittinen sisältö ja poliittinen debatti tekevät Youtubesta mielenkiintoisen monille käyttäjille. Poliittisilla videoilla onkin paikkansa modernissa poliittisessa kulttuurissa”, sanoo Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo.

Selvityksen tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että Youtuben suosittelualgoritmilla on luultavasti tahattomia ongelmallisia vaikutuksia.

Suositusten epätasapuolisuus saattaa olla tahaton seuraus siitä, että algoritmi pyrkii pitämään käyttäjät YouTuben parissa”, Aleksi Knuutila arvioi. “YouTuben pitäisi muuttaa suositusjärjestelmänsä toimintatapaa, jotta se ei kavenna katsojille tarjottujen näkökulmien kirjoa.”

Lainaus käyttäjältä: Faktabaari
Faktabaarin ja CheckFirstin suositukset

1. Suositusjärjestelmän toimintatavan muuttaminen. Tällä hetkellä YouTuben suositusjärjestelmä suosii videoita, joiden odotetaan maksimoivan käyttäjän alustalla viettämä aika. Tutkimukset ovat näyttäneet, että tämä painotus voi tahattomasti nostaa esille kiistanalaista tai heikkolaatuista sisältöä. Tutkijat ehdottavat, että erilaisilla logiikoilla toimivat tai toiset tavoitteet mielessä suunnitellut algoritmit voivat antaa näkyvyyttä korkealaatuisemmalle sisällölle. Yksi lupaava vaihtoehto on ns. siltaava algoritmi (bridging algorithm), joka korostaa sellaista sisältöä, joka kiinnostaa monia erilaisia yleisöryhmiä. Siltaavan algoritmin sisällyttäminen YouTuben järjestelmään saattaisi parantaa suositusten laatua ja monimuotoisuutta, mahdollisesti laajentaen esitettyjen poliittisten näkemysten kirjoa.

2. DSA-riskiarvioiden ja riskienhallintatoimenpiteiden julkaiseminen. Digitaalisten palveluiden toimintaa koskevan säädöksen (Digital Services Act, DSA) määräämiin velvollisuuksiin kuuluu, että erittäin suurten verkkopalvelualustojen ja hakukoneiden (VLO) – joihin Youtube kuuluu – on tehtävä vähintään vuosittain riskiarviointeja järjestelmällisistä riskeistä. DSA määrittelee tällaisiksi riskeiksi “mahdolliset tosiasialliset tai ennakoidut kielteiset vaikutukset kansalaiskeskusteluun, vaalimenettelyihin ja yleiseen turvallisuuteen”. Suosittelemme, että kaikkien alustojen riskiarvioinnit ja riskienhallintatoimenpiteet olisivat julkisesti saatavilla tai ainakin itsenäisten sidosryhmien, kuten tutkijoiden, medialukutaito- ja faktantarkistusorganisaatioiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden saatavilla.

3. Yhteisiä sääntöjä reilujen ja tasapainoisten vaalikampanjoiden varmistamiseksi. Monissa Euroopan maissa on olemassa lakeja tai itsesääntelykoodeja, jotka koskevat poliittisen ilmaisun tasapuolista edustusta radiossa ja televisiossa. Tällaiset määräykset on tarkoitettu takaamaan tasapuolinen näkyvyys ja poliittinen keskustelu ehdokkaiden kesken ennen vaaleja. Ne voivat olla esimerkiksi sääntöjä tai sopimuksia, jotka varmistavat että vaaliehdokkaat saavat saman verran aikaa radio- tai televisiolähetyksissä tasapainoisen vaaliprosessin varmistamiseksi. Tällaisia sääntöjä ei ole olemassa verkkopalveluille. Täysin samojen sääntöjen soveltaminen sosiaaliseen mediaan olisi lähes mahdotonta, koska sosiaalisessa mediassa on valtava määrä sisältöä. Kuitenkin alustojen suositusjärjestelmiä voidaan ja niitä pitäisi muokata niin, että niiden tarjoamat suositukset heijastavat poliittisen keskustelun monimuotoisuutta verkossa, ja ne tarjoavat tasapuolisia ja reiluja suosituksia politiikasta.

e: päiväys
« Viimeksi muokattu: 24.03.2024, 11:07:19 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 055
  • Liked: 131914
Lainaus
Youtube kallistui Suomen presidentinvaaleissa oikealle

Faktabaarin sosiaalista mediaa tarkkaileva Digivaalivahti paljasti, että Youtuben algoritmi antoi presidentinvaalien alla erityisen paljon huomiota oikeistolle ja erityisesti perussuomalaisille.
Helsingin Sanomat 24.3.2024

Lainaus käyttäjältä: HS
Vaalivahdin ensimmäinen raportti keskittyi videopalvelu Youtubeen. Se paljasti vinouman siinä, mitä algoritmi suosittelee. Algoritmi näytti antaneen presidentinvaalien aikana näkyvyyttä poliittiselle oikeistolle ja erityisesti perussuomalaisille poliitikoille.

Vinoumien havaitsemisen lisäksi Digivaalivahti on julkisuuden myötä ennaltaehkäisevä pelote niille, jotka pyrkivät käyttämään digivaltaa hyväkseen. Työkalu luo riskin jäädä kiinni epäeettisestä tai laittomasta vaikuttamisesta. Toimittajille Digivaalivahti luo mahdollisuuden toimia digivallan vahtikoirana. Samalla tässä voisi olla alku mediatalojen yhteistyölle: tekoälyajan faktantarkistuspalvelulle ja digivallan osaamiskeskukselle.
...
Kirjoittaja on faktantarkistuspalvelu Faktabaarin toiminnanjohtaja.

Kyse on tosiaan vain algoritmista, ei Youtubesta yhtiönä, eikä algoritmikaan suosinut tietoisesti oikeistoa vaan käyttäjän kannalta kiinnostavimmaksi tai koukuttavimmaksi arvioitua sisältöä. Left can't meme.

Itse selvitys oli varsin alkeellinen ja puutteellinen muun muassa edellyttäessään algoritmilta sokeaa puoluepoliittista tasajakoa katselusuosituksissa. Tasajakoa voi edellyttää yleisradioyhtiön televisiotentissä, mutta ei mainosrahoitteisessa viihdepalvelussa.

Huolestuttavampaa on Faktabaarin pyrkimys oikeuttaa tällaisella laskennallisella tasapuolisuudella algoritmeihin puuttuminen. Faktabaarin mukaan käyttäjiä kiiinnostavan oikeistolaiseksi tai "kiistanalaiseksi tai heikkolaatuiseksi" arvioidun sisällön näkyvyyttä pitäisi algoritmillisesti vähentää, jotta esiin pääsisi vasemmistolaiseksi ja "korkealaatuisemmaksi" arvioitu sisältö reiluuden, tasapuolisuuden ja monimuotoisuuden nimissä, kiinnosti tai ei. Tätä demareiden Liisa Jaakonsaarikin rummutti ja vaati meppinä EU:lta.

Jankuttavat edelleen samasta vaatien kiinnostavuuteen perustuvilta suositusalgoritmeilta puoluepoliittista lopputuloksen tasa-arvoa.

Lainaus
Algoritmien vaikutuksista demokratiaan pitää keskustella

GOOGLE SUOMEN yhteiskuntasuhdepäällikkö Heidi Jern kirjoitti Faktabaarin ja CheckFirstin Crossover-raportista (HS Mielipide 14.4.). Raportissamme selvitettiin Youtuben suosittelualgoritmien toimintaa presidentinvaalin alla Suomessa. Youtuben suositukset vaikuttavat vahvasti siihen, keiden poliitikkojen näkemyksiä palvelun käyttäjät saavat tietoonsa. Havaitsimme oikeistolaisten poliitikkojen olevan yliedustettuja suosituksissa: poliittisia videoita katsoville miltei joka viidennessä suositellussa videossa esiintyi perussuomalaisia poliitikkoja.

JAAMME Jernin kanssa tavoitteen demokraattisten vaalien suojaamisesta sosiaalisen median alustoilla. Koska toimintamme on avointa ja otamme mielellämme kritiikkiä vastaan, lähetimme raportin Googlelle ennen julkaisua kommentoitavaksi. Odotimme palautetta 11 päivää, mutta emme saaneet vastausta.

Kirjoituksessaan Jern kritisoi raportissa käytettyjä menetelmiä ja johtopäätöksiä. Jern mainitsee, että Youtuben suositusalgoritmi ei pyri antamaan tietyille poliittisille kannoille näkyvyyttä. Tästä huolimatta havaintomme siitä, että tietyt poliitikot ovat yliedustettuina suosituksissa, on todellinen.

KUTEN Jern kirjoitti, on totta, että emme analysoineet videoiden sisältöä, vaan sitä, keiden poliitikkojen nimiä videoiden nimissä ja kuvauksissa esiintyi. Tämä rajoite myös todettiin raportissa. Johtopäätös pysyy silti samana: suositusjärjestelmä korostaa tiettyjen puolueiden poliitikkoja muiden kustannuksella.

[...]

TAVOITTEENAMME ei ole osoittaa syyllisiä vaan löytää yhdessä ratkaisuja. Toivomme, että algoritmien puolueellisuudesta ja vaikutuksista keskustellaan jatkossakin, erityisesti nyt eurovaalien alla – kaikkien alustojen osalta.

Aleksi Knuutila
yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

Guillaume Kuster
toimitusjohtaja, CheckFirst

Mikko Salo
toiminnanjohtaja, Faktabaari
Helsingin Sanomat, mielipide 19.4.2024

Ehdottakaa sitten ratkaisuja, mutta jos nyt ihan ensin muotoilisitte, mikä olikaan ongelma. Minusta tämä vaikuttaa agendalta.

Lainaus
Aleksi Knuutila (YTT)– Helsingin Sanomain säätiön liepeillä elävä vapaa tutkija: ”Suomensisulaisten siiven valloitettua puolueen vuonna 2017 uusoikeistolainen, muukalaisvihamielinen ja salaliittoihin viittaava kuvasto on siirtynyt puolueen reunoilta keskeiseksi osaksi sen viestintää.”
2018-05-31 Selvitys: Vihapuhe on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset