Kirjoittaja Aihe: S2-opetus Suomen kouluissa  (Luettu 23011 kertaa)

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 773
  • Liked: 12887
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #210 : 06.03.2023, 10:04:14 »
HS 6.3.2023

Lainaus
Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava
Turkulaisperhe valitsi asuinpaikan sillä perusteella, miten paljon alueella on vieraskielisiä oppilaita. Asiantuntijan mukaan juuri tällainen luuloihin ja pelkoihin perustuva ”koulushoppailu” pahentaa alueiden eriytymistä.

Tähän sopii jälleen: "No shit, Sherlock!".  Hesari selostaa shoppailijan strategiaa:

Lainaus
PERHE aloitti uuden kodin etsimisen netin asunnonvälityspalvelusta.

Heti alusta alkaen heille oli selvää, että nyt haettiin kotia, jossa lapset voisivat käydä koulua yhdessä muiden suomea sujuvasti puhuvien kanssa.

”Mieheni tutki Googlesta alueita, joilla ulkomaalaistaustaisten asumisprosentit ovat isoja. Näiden asukasprosenttien perusteella laskimme, että tietyissä kouluissa on pakko olla 60–80 prosenttia vieraskielisiä oppilaita.”

Kun perhe oli selvittänyt, mihin kouluihin heidän laskelmiensa mukaan menee eniten vieraskielisiä lapsia, he sulkivat juuri tämän alueen asunnot pois asuntohaaveistaan.

Lainaus
Perheenäiti painottaa, että hän ei koe itseään tai ajatuksiaan rasistisiksi. Hän sanoo, että lapsilla on tälläkin hetkellä ulkomaalaistaustaisia ystäviä, jotka eivät puhu suomen kieltä kovin hyvin.

”Vieras kulttuuri on loistava hieno asia, mutta ei enää sitten, jos lapsen oma kulttuuri ja kieli kärsii siitä”, hän sanoo.

Lopulta perhe löysi itselleen uuden kodin Turun Hirvensalon saarelta. Siellä lasten kouluksi valikoitui Wäinö Aaltosen koulu.

Kyseinen koulu kuuluu niihin Turun kouluihin, joissa suomea toisena kielenä opiskelevien lasten määrä on liki olematon.

Tutkija toistaa banaaleja itsestäänselvyyksiä asioiden kehityksestä ja vaatimuksia yhteiskunnan puuttumisesta siihen, mutta keinoja tai esimerkkejä ulkomaisista onnistumisista hän ei esitä.  Eli hän tekee sitä, mitä hän ja hänen lukuisat kollegansa varsin hyvin osaavat: heiluttelee käsiään. 

Lainaus
KAUPPINEN painottaa, että jos kouluun perustuvat asuinpaikan valinnat runsastuvat, se voi entisestään kiihdyttää asuinalueiden eriytymistä. Hänen mukaansa koulujen ja asuinalueiden eriytymiset ovat kytköksissä toinen toisiinsa ja ruokkivat toisiaan.

Asiaan pitäisi hänen mukaansa puuttua.

”Tällainen ilmiö ei niinkään perustu faktoihin. Se perustuu luuloihin ja pelkoihin, joiden perusteella sitten toimitaan.”

Kauppinen sanookin, että yhteiskunnan olisi tärkeää tehdä jotain, jotta asia ei jää nyt sen varaan, mitä yksittäisissä perheissä tehdään.

”Jokainen haluaa lapselleen parasta, sitä on paha mennä kiistämään. Jos yksittäisten valintojen seurauksena on todella voimakas eriytyminen, niin kyseessä on ongelma.”
« Viimeksi muokattu: 06.03.2023, 10:05:46 kirjoittanut Siili »

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 18 250
  • Liked: 16459
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #211 : 13.03.2023, 10:29:39 »
Pakistanilaissyntyinen ja s2-taustainen tuore Aallon opiskelija kertoo, kuinka koulunkäynti huomattavasti parani, kun hänet koulushoppailtiin luonontiedepainotteiselle luokalle. Koulu itsessään on on hyvinkin "rikas", mutta hän oli itse luonto ja tiede -painotteisen luokan (ei suoraan mainttu, mutta nettitiedon perusteella ilmeisesti näin) ainoa "väriläiskä".

Lainaus
Imtiazin mielestä opettajan kannustuksella ja tuella on suuri merkitys opiskelijan motivaatioon. Kasiluokalla opo alkoi varoitella, että hänen kannattaisi heikon suomen kielen taidon vuoksi harkita ammattikoulua, koska kantasuomalaisillekin lukio tuottaa paljon töitä. Toiset valmistavalla luokalla opiskelleet tytöt alkoivat myös painaa hyvin koulussa edennyttä koulukaveriaan alas kateellisilla puheillaan.

Imtiaz vaihtoi peruskoulun viimeiseksi vuodeksi Kallahden peruskouluun Vuosaareen. Siellä kannustava opo nosti hänen opiskelumotivaationsa toiselle tasolle.

Lainaus
Imtiaz huomasi suuren eron peruskoulujen ilmapiirin välillä Itä-Helsingissä: ensimmäisessä koulussa tappelut olivat yleisiä. Kun hän teki siellä myöhemmin sijaisuuksia, poliisi piti kutsua paikalle melkein jokaisella välitunnilla.

– Kontulassa kukaan ei kuunnellut ketään. Merilahden koulu oli todella rauhallinen. Luokallani olin ainoa ulkomaalainen. Rinnakkaisluokalla oli vain maahanmuuttajia ja se ei ollut yhtä rauhallinen kuin oma ysiluokkani.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009437572.html
« Viimeksi muokattu: 14.03.2023, 11:33:58 kirjoittanut RP »
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 038
  • Liked: 9224
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #212 : 13.03.2023, 12:42:11 »

Hesarin otsikko

Oppimis­erot ovat Suomessa oppilaiden, eivät koulujen tai luokkien välisiä, sanoo tutkimus­professori



Kuka on luullut, että luokan erilaiset verhot tai koulun arkkitehtuuri aiheuttaa tasoeroja luokkien ja koulujen välillä?  Oppilaat muodostavat luokan ja luokat muodostavat koulun ja siitä se luokkien ja koulujen ero muodostuu. Paljonkohan tuon selvittämiseen tieteellisesti on kulunut apurahoja?
”Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon.”

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

jalski

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 139
  • Liked: 982
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #213 : 14.03.2023, 08:25:21 »

Hesarin otsikko

Oppimis­erot ovat Suomessa oppilaiden, eivät koulujen tai luokkien välisiä, sanoo tutkimus­professori

Koulukeskustelu mediassa on ihan kummallista, koska samaan aikaan yritetään pitää yllä seuraavia väittämiä:
  • Koulujen välillä ei ole mitään eroja oppimisessa.
  • Joillekin kouluille pitäisi ohjata merkittävästi nykyistä enemmän rahoitusta.

Jos näistä ensimmäinen pitää paikkansa, niin jälkimmäinen on täysin perusteeton toimi. Jos koulujen välillä ei ole mitään eroja oppimisessa, niin miksi joillekin kouluille pitäisi ohjata enemmän resursseja kuin toisille? Ilmeisesti ihan vain huvin vuoksi, koska mitään oppimiseen liittyviä eroja ei koulujen välillä ole.

Jos taas tietyille kouluille kohdennettu lisärahoitus on jotenkin perusteltu, niin silloin rahalla selvästi yritetään korjata jotain oppimiseen liittyviä ongelmia. Mitään muuta kestävää perustetta lisärahoitukselle ei ole, koska koulun tehtävä on opetuksen hoitaminen. Koska rahoitusta kohdennetaan tiettyihin kouluihin eikä tasaisesti kaikkiin, niin silloin kyse on juuri koulujen välisistä oppimiseroista, joita lisärahalla yritetään paikata.

---
Edit: korjattu typoja
« Viimeksi muokattu: 14.03.2023, 09:08:29 kirjoittanut jalski »

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 647
  • Liked: 40913
  • The Buddha of Kerava
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #214 : 14.03.2023, 09:13:27 »

Hesarin otsikko

Oppimis­erot ovat Suomessa oppilaiden, eivät koulujen tai luokkien välisiä, sanoo tutkimus­professori

No niin, nyt jo aletaan lähestyä probleemia, mutta vieläkään ei uskalleta sanoa ääneen, mistä on kysymys. Kaikki tietävät, että metsässä on karhu, mutta sitä ei voi sanoa karhuksi, koska kyseessä on tabu.

( Karhulla on useita kiertoilmauksia, kuten mesikämmen, kontio, metsän omena, metsän kuningas ja nalle. Myös 'karhu' on alun perin kiertoilmaus, joka tarkoittaa karheaa turkkia, mutta sittemmin se on vakiintunut karhun nimeksi. Kiertoilmauksia käyttämällä muinaissuomalaiset ovat halunneet välttää kutsumasta petoa luokseen. Karhun ehkä vanhin ja alkuperäisin nimitys on oksi (taipuu kuten "kaksi"). Sanalle 'oksi' on vastineita kaukaisemmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä, joten se on ikivanha omaperäinen sana. Sanan oksi vastine on nykysuomessa otso. Otso-sana on länsisuomalainen ja kirjakielinen muunnos oksi-sanan karjalaisesta ja itäsuomalaisesta deminutiivista ohto. )

Samoin jokainen järjissään oleva ymmärtää, että heikosti menestyvät koulut ovat niitä, joissa on paljon heikosti menestyviä oppilaita ja heikosti menestyvät oppilaat - eivät kaikki - tulevat pääosin sellaisista maista, joiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on heikko.

Koska tätä ei rasismin pelossa kehdata sanoa ääneen, puhutaan syrjäytymisestä, kouluavustajista, S2-oppilaista, epätasa-arvosta, huonoista kouluista, segregaatiosta, pahoinvoinnista, päämäärättömyydestä, koulutusta arvostamattomista oppilaista ja heidän perheistään, kielikoulutuksen puutteista, koulushoppailusta, kaavoituksesta, opetussuunnitelmasta, kotouttamisen epäonnistumisesta, resurssipulasta, rasismista ja sensellaisesta älyllisesti epärehellisestä kiertelystä.

Jos haluaa mannapuuroa, mutta laittaa kattilaan vanhat kalsarit, ei se ole kattilan vika, jos ruoka ei maita.

Nyt me yritämme kiillottaa sitä kattilaa ja ihmettelemme, miksi kaikki meni pieleen. Mutta jos vain saisimme lisää resursseja, voisimme ostaa kattilaamme kultaiset kahvat - kyllä sitten puuro maittaisi!
« Viimeksi muokattu: 14.03.2023, 10:27:10 kirjoittanut Eino P. Keravalta »
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Äpyli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 728
  • Liked: 2884
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #215 : 14.03.2023, 09:20:37 »
Koulukeskustelu mediassa on ihan kummallista, koska samaan aikaan yritetään pitää yllä seuraavia väittämiä:
  • Koulujen välillä ei ole mitään eroja oppimisessa.
  • Joillekin kouluille pitäisi pitäisi ohjata merkittävästi nykyistä enemmän rahoitusta.

Jos näistä ensimmäinen pitää paikkansa, niin jälkimmäinen on täysin perusteeton toimi. Jos koulujen välillä ei ole mitään eroja oppimisessa, niin miksi joillekin kouluille pitäisi ohjata enemmän resursseja kuin toisille? Ilmeisesti ihan vain huvin vuoksi, koska mitään oppimiseen liittyviä eroja ei koulujen välillä ole.

Jos taas tietyille kouluille kohdennettu lisärahoitus on jotenkin perusteltu, niin silloin rahalla selvästi yritetään korjata jotain oppimiseen liittyviä ongelmia. Mitään muuta kestävää perustetta lisärahoitukselle ei ole, koska koulun tehtävä on opetuksen hoitaminen. Koska rahoitusta kohdennetaan tiettyihin kouluihin eikä tasaisesti kaikkiin, niin silloin kyse on juuri koulujen välisistä oppimiseroista, joita lisärahalla yritetään paikata.

Ensimmäinen väite lienee paradigma, joka on Suomessa vallinnut kauan ja ollut pitkälti totta silloin kun kansa on ollut varsin homogeenistä joukkoa. Sittemmin on tapahtunut paradigmamuutos syistä, jotka liittyvät Suomen monikulturisoitumiseen. Tätä paradigmamuutosta yritetään epätoivoisesti sekä kiistää (väite 1) että korjata hajonnut paradigma rahalla (väite 2). Koulut vain ovat eri vaiheessa suhteissa näihin väitteisiin.

En usko, että kumpikaan korjausyrityksistä tulee onnistumaan, sillä a) kyseessä ovat sen luontoiset asiat, joita ei voi rahalla korjata, b) monikulturisoituminen etenee vauhdilla, täten paradigmamuutos vahvistuu eivätkä resurssit skaalaudu mukana. Taustalla on ajatus siitä, että oppilas on tabula rasa ja siihen voidaan asentaa "sosiaalinen käyttöjärjestelmä". Rahalla voidaan tähän käyttöjärjestelmään kehittää hienoja ominaisuuksia, kuten tasa-arvo, inkluusio ja antirasismi. Mutta lopulta ainoa osapuoli, joka lopulta pystyy kurssiaan muuttamaan, on oppilas itse, käyttöjärjestelmästä tai sen ominaisuuksista riippumatta. Vallitseva paradigma kuitenkin sanelee, että ensisijaisesti järjestelmän pitäisi muuttua yksilön ympärillä, ei yksilön. Oppilaan menestymättömyys on järjestelmän vika. Ja tästä päästään siihen, että vastuu muutoksesta on siirtynyt yksilöltä yhteiskunnalle.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 963
  • Liked: 43577
  • Ego sum Spartacus
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #216 : 14.03.2023, 11:52:17 »
Joku oli tehnyt aika pätevän systeemin.

Lainaus

Tuli visualisoitua s2-oppilaiden määrät kartalle kouluttain/kunnittain käyttämällä samaa dataa kuin yle uutisessaan https://yle.fi/a/74-20018233 .

Karttaa voi katsoa täältä: https://s2koulut.vercel.app/

Mitäköhän sitä seuraavaksi visualisoisi? Kiinnostaisiko rikostilastot kunnittain?


https://ylilauta.org/satunnainen/131437061#207193327

https://s2koulut.vercel.app/

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 519
  • Liked: 15742
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #217 : 14.03.2023, 12:17:41 »

https://s2koulut.vercel.app/


Tuo on erinomaisen hyvä. Havainnollistan sen hyvyyttä yhdellä kuvaruutukaappauksella.

Äpyli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 728
  • Liked: 2884
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #218 : 14.03.2023, 14:45:50 »
Turun sanomat uutisoi tänään: "Luokkakaverit pahoinpitelivät 10-vuotiaan pojan Pansion koululla – päähän kohdistuneet potkut aiheuttivat aivotärähdyksen". Pansion koulussa S2-oppilaita 47%. Onko jollakulla tarkempaa tietoa? Aika rajulta menolta nimittäin kuulostaa tuon ikäisille naskaleille.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 963
  • Liked: 43577
  • Ego sum Spartacus
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #219 : 14.03.2023, 20:48:18 »
Ihmeellistä kiertelyä ja kaartelua todellisen syyn ympärillä ja tuo heitto Australiasta ja coronasta kruunasi koko homman.

Lainaus

Väkivalta uhkaa levitä kouluista muualle yhteiskuntaan, varoittaa tutkija: ”Tältä ei voi enää sulkea silmiä”
Rehtoreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan väkivaltaa on kouluissa koko ajan enemmän. Akatemiaprofessori vaatii pikaisia toimia tai levottomuudet leviävät laajemmin yhteiskuntaan.

Rehtorien mukaan kaikenlainen väkivalta kouluissa on lisääntynyt, ilmenee rehtoribarometrista. Helsingin yliopisto on toteuttanut kyselyn joka vuosi 2019 alkaen yhteistyössä Suomen Rehtorit -yhdistyksen kanssa.

Väkivallan lisääntyminen on ollut lineaarista aina vuodesta 2019 saakka, kertoo akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

X

Helsingissä 14 vuotta rehtorina toimineen Outi Lehtolan mielestä oppilaiden ääripäät ovat eriytyneet.

– Meillä on oppilaita, jotka voivat huonosti, ja vastaavasti toisessa päässä paljon oppilaita, joilla on erittäin hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Kouluarjessa näkyy myös vaikeuksia, joiden taustalla on monimuotoisia ongelmia, kuten oppilaiden neuropsykologisia pulmia.

Lehtolan mukaan tilanteita ei voi hoitaa pelkkinä kurinpidollisina tapauksina tai keskusteluina, vaan vaikeimpien oppilaiden kanssa tehdään monialaista yhteistyötä eri viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Hankalien oppilaiden osalta tilanne on korostunut seitsemän–kahdeksan viime vuoden aikana.

X

Rehtoribarometrin tuloksista erottuvat suuret kaupungit ja pääkaupunkiseutu maaseutuun verrattuna. Erot eivät kuitenkaan ole Salmela-Aron mukaan dramaattisia.

– Teemme vertailevaa tutkimusta australialaisten kanssa. Heillä on todella isoja eroja kaupunkien ja muun maan välillä. Suomi on varmasti tulossa tässä suhteessa perässä, mutta onneksi meillä ilmiöihin voi vielä puuttua ja niitä voi ennaltaehkäistä.

Nuorten pahoinvointi on näkynyt tutkijan mukaan pitkään, mutta koronapandemia pahensi tilannetta.

X

– Ei koeta enää yhteenkuuluvuutta yhteiskuntaan, naapurustoon, kouluun eikä kavereihin. Myös perheissä voi olla vaikeuksia, ja sitä kautta voi lähteä kehittymään ulkopuolisuuden kokemuksia, mikä tuo haasteita koko yhteiskuntaan.

X

Yhteistyöhön tarvitaan myös vanhemmat ja koko alueen naapurusto.

– Vanhemmat ja huoltajat tulisi ottaa enemmän mukaan koulujen arkeen. Heille tulisi mahdollistaa tehdä kiinteämmin yhteistyötä koulun kanssa. Vanhempien ja opettajien välillä tulisi olla hyvät suhteet. Silloin keskustelu myös vastoinkäymisten kohdalla on helpompaa.

X

Lehtolan mukaan uusi ilmiö on se, että on myös nuoria ja huoltajia, jotka eivät ole valmiita kohtaamaan ongelmia ja keskustelemaan niistä.

– Emme pääse itse asiaan, vaikka oppilas on käyttäytynyt huonosti tai tehnyt väärän teon. Tällaisia tapauksia on ollut vuosien varrella yhä enemmän.

X

https://yle.fi/a/74-20021928

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 216
  • Liked: 63643
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #220 : 15.03.2023, 08:06:26 »
Ihmeellistä kiertelyä ja kaartelua todellisen syyn ympärillä ja tuo heitto Australiasta ja coronasta kruunasi koko homman.

Lainaus
– Teemme vertailevaa tutkimusta australialaisten kanssa. Heillä on todella isoja eroja kaupunkien ja muun maan välillä. Suomi on varmasti tulossa tässä suhteessa perässä, mutta onneksi meillä ilmiöihin voi vielä puuttua ja niitä voi ennaltaehkäistä.

Tuota on nyt hoettu yli kymmenen vuotta:

Emme ole Ruotsin tiellä. Meillä ongelmat on tunnistettu ja ne on estettävissä.
Ilmiöihin voi vielä puuttua, ja niitä voi ennaltaehkäistä



Koska te alatte sen puuttumisen?



Jos ilmiön juurisyitä ei edes myönnetä, miten niitä voi korjata?

Jos auton takarengas on puhki ja auto ajaessa jurisee ja kolistaa, niin normaali ihminen vaihtaa renkaan. Suomen selittelääliökoneisto sen sijaan vaihtaa moottorin hiljaisempaan sähköiseen, vaihtaa iskunvaimentimet herkempiin, jotta tyhjentynyt rengas ei ravista autoa niin pahasti. Joku vaihtaa audiojärjestelmän kovaäänisempään, jotta renkaasta tuleva melu voidaan peittää rauhoittavalla musiikilla, ja kolmas vie auton kuljettajan terapeutille pääsemään eroon kolinan ja tärinän aiheuttamasta epämukavuuden tunteesta.

Sitten tulee lapsi (persu) joka sanoo, että "siitähän on rengas puhki". Tämä lapsi otetaan huostaan ja vaiennetaan ja koko yhteiskunta julistaa, etteivät keskustele hänen kanssaan.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 202
  • Liked: 91625
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #221 : 15.03.2023, 08:23:17 »
Lainaus
– Teemme vertailevaa tutkimusta australialaisten kanssa.

Tässä vertailevaa a/b -tutkimusta:

a) Australia: NO WAY YOU WILL NOT MAKE AUSTRALIA HOME 1:07
https://www.youtube.com/watch?v=7Pya6vIDgXc

Operation Sovereign Borders commander Lieutenant General Angus Campbell has fronted a tough-talking anti-people smuggling video released by Australian Customs. In it he warns that 'if you travel by boat without a visa you will never make Australia home'

b) Suomi: Haittamaahanmuutto on uskontomme kivijalka.

Lainaus
“Turvapaikan hakeminen menee kaiken muun edelle.”
— Ohisalo, vihreät

“Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Mikkonen, vihreät

“Kaikki toimet, joita voidaan tehdä maahanmuuton lisäämiseksi on tehtävä."
— Kangasharju, ETLA:n tj.
« Viimeksi muokattu: 15.03.2023, 08:33:44 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
— Monikulttuuri on kulttuurien sotaa
— Maahanmuutto on niskalaukaus alkuperäisväestölle
— Hiilineutraalisuus ei ole vetovoimatekijä vaan hirttosilmukka
— Turvallisesta maasta tuleva tp-hakija on pummi
— Kotimaassaan lomaileva kuuluu kotimaahansa
— Vain konkurssinero ottaa velkaa hyväntekeväisyyteen
— Missä N, siellä R!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 075
  • Liked: 132052
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #222 : 20.03.2023, 00:40:27 »
Toisesta pöydästä huutelijoiden mielestä kielitaito ei kuulu työntekijöiltä vaadittavaan osaamiseen ja ammattitaitoon, ei edes sairaanhoitajilla. Nyt Hesarissa on sitten edetty jo siihen pisteeseen, että suomen kieli ei kuulu ulkomaalaiset ulos sulkevana edes suomalaisuuteen, vaan suomalaisuutta on se, että "haluaa tulla mukaan".

Lainaus
Huono englanti avaa ovet maailmaan, huono suomi sulkee tien Suomeen

Suomessa tie työhaastatteluun saattaa tyssätä huonoon suomeen, vaikka samaan aikaan haluamme maahanmuuttajat töihin. Rakennammeko siis kielen verukkeella uudenlaista luokkarajaa, jonka mukaan suomea taitamattomat kelpaavat vain fyysisiin töihin?

Laura Saarikoski HS

[...]

Suuri osa S2-lapsista on maahanmuuttajia, ja korkea S2-lasten osuus koulussa karkottaa osan suomalaisperheistä muille asuinalueille. Tätä perustellaan sillä, että kielitaidoton lapsi tarvitsee enemmän tukea, minkä taas pelätään hidastavan muiden oppimista.

Maahanmuuttajilla on tietenkin aivan toisenlaiset haasteet kuin kaltaisellani paluumuuttajalla. Etuoikeutetulle suomalaiselle on kuitenkin terveellistä tajuta, millaiselta S2-keskustelu kuulostaa silloin, kun se koskee omaa lasta. ”S2-pojat aiheuttavat suurta huolta”, kertoi HS. ”S2-oppilaat jäävät jälkeen”, otsikoi Iltalehti.

En voi olla muistelematta sitä, kuinka hyvin kielitaidottomat lapseni otettiin vastaan kunnallisessa amerikkalaiskoulussa, jossa oli lapsia yli 60 maasta. Ajatus oli, että tietenkin jokainen oppii englantia. Koulu oli amerikkalaisten keskuudessa haluttu, vaikka siellä oli useita S2-luokkia – tai siis E2-luokkia.

Tämä panee miettimään, miksi huono englanti avaa ovet maailmaan, mutta huono suomi sulkee tien Suomeen. Kaipaisiko käsityksemme kielitaidosta päivitystä?

SUOMALAISET ihailevat kielitaitoisia ihmisiä, mutta pitävät maahanmuuttajia kielitaidottomina, vaikka nämä puhuvat monia muita kieliä kuin suomea. Kuten kielitieteilijä Janne Saarikivi kirjoitti Kuukausiliitteessä: kansainväliset koulut ovat Suomessa haluttuja, elleivät ne sitten ole väärällä tavalla kansainvälisiä.

Suomessa tie työhaastatteluun saattaa tyssätä huonoon suomeen, vaikka samaan aikaan haluamme maahanmuuttajat töihin. Rakennammeko siis kielen verukkeella uudenlaista luokkarajaa, jonka mukaan suomea taitamattomat kelpaavat vain fyysisiin töihin?

Voi olla aika tunnustaa, että on suuri määrä ammatteja, joissa muut asiat ovat tärkeämpiä kuin kielitaito. Paluuta kulttuuriin, jossa jokaisen koodarin, sairaanhoitajan tai tarjoilijan pitäisi ensin osata sujuvaa suomea, ei enää ole.

Vaihtoehdothan eivät ole hyvä tai huono suomen taito, vaan kyse on aina liukumasta – myös syntyperäisten suomalaisten kohdalla.

TÄLLÄ en tarkoita, etteikö Suomeen pysyvästi muuttavien kannattaisi opetella suomea tai ruotsia. Tietysti kannattaa! Pienen kielialueen asukeille kieli on tärkeä osa identiteettiä, ja tieteen tekoa suomeksi on puolustettava. Olen erittäin kiitollinen lapseni S2-opetuksesta.

Ongelma on se, että kielen perusteella tehty jaottelu sulkee ulos satojatuhansia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa. Siksi kannattaa miettiä, mikä muu kuin kieli voi tehdä meistä suomalaisia.

Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa jokaisen oikeudeksi määritellään ”elämä, vapaus ja onnen tavoittelu”. Amerikkalaiseksi lasketaan se, joka haluaa tavoitella amerikkalaista onnea. Samalla tavalla ajatellen suomalaisuus on sitä, että haluaa tulla osaksi suomalaista tarinaa.

Mitä se nykyisin tarkoittaa? Koulutusta, työntekoa, tasa-arvoa, asevelvollisuutta? Avantouintia, saunarauhaa, raastepöytää?

Olennaista on se, että haluaa ja saa tulla mukaan, vaikka kielessä olisi vielä oppimista.

Äiti äiti, huusi lapseni innoissaan tullessaan amerikkalaisesta koulusta kotiin. ”Tänään meille näytettiin, kuinka sheirataan shiippii! (keritään lammasta)”

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien päätoimittaja.
Helsingin Sanomat 19.3.2023
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

jalski

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 139
  • Liked: 982
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #223 : 20.03.2023, 07:46:07 »
Toisesta pöydästä huutelijoiden mielestä kielitaito ei kuulu työntekijöiltä vaadittavaan osaamiseen ja ammattitaitoon, ei edes sairaanhoitajilla. Nyt Hesarissa on sitten edetty jo siihen pisteeseen, että suomen kieli ei kuulu ulkomaalaiset ulos sulkevana edes suomalaisuuteen, vaan suomalaisuutta on se, että "haluaa tulla mukaan".

Lainaus
Huono englanti avaa ovet maailmaan, huono suomi sulkee tien Suomeen
...
Tämä panee miettimään, miksi huono englanti avaa ovet maailmaan, mutta huono suomi sulkee tien Suomeen. Kaipaisiko käsityksemme kielitaidosta päivitystä?

SUOMALAISET ihailevat kielitaitoisia ihmisiä, mutta pitävät maahanmuuttajia kielitaidottomina, vaikka nämä puhuvat monia muita kieliä kuin suomea. Kuten kielitieteilijä Janne Saarikivi kirjoitti Kuukausiliitteessä: kansainväliset koulut ovat Suomessa haluttuja, elleivät ne sitten ole väärällä tavalla kansainvälisiä.

Suomessa tie työhaastatteluun saattaa tyssätä huonoon suomeen, vaikka samaan aikaan haluamme maahanmuuttajat töihin. Rakennammeko siis kielen verukkeella uudenlaista luokkarajaa, jonka mukaan suomea taitamattomat kelpaavat vain fyysisiin töihin?

Voi olla aika tunnustaa, että on suuri määrä ammatteja, joissa muut asiat ovat tärkeämpiä kuin kielitaito. Paluuta kulttuuriin, jossa jokaisen koodarin, sairaanhoitajan tai tarjoilijan pitäisi ensin osata sujuvaa suomea, ei enää ole.
...
Ongelma on se, että kielen perusteella tehty jaottelu sulkee ulos satojatuhansia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa. Siksi kannattaa miettiä, mikä muu kuin kieli voi tehdä meistä suomalaisia.
...
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien päätoimittaja.
Helsingin Sanomat 19.3.2023

(Lyhentelin vähän lainaustasi HS:n jutusta)

Menee HS:n toimituksessa näköjään taas kovaa ja korkealta. Jotta tämäkin HS:n päätoimittajan kirjoitus asettuisi paremmin oikeisiin mittasuhteisiin, on syytä katsoa esimerkiksi HS:n parin kuukauden takaista juttua.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009333654.html
Lainaus
...
HS:n haastattelemat opettajat esittävät lisäksi huolen siitä, että osa lapsista ei opi mitään kieltä niin hyvin, että se mahdollistaisi vaikeiden koulussa opeteltavien käsitteiden tasolle.
...
Myös helsinkiläisessä yläkoulussa käytävillä ja välitunneilla puhutaan paljon englantia. Asiasta kertoo koulussa työskentelevä nainen, joka opettaa myös S2-oppilaita.

Englannin käyttäminen ei ole ongelma, jos lapsella on vahva äidinkieli, kuten esimerkiksi yleensä suomalaisilla on. Mutta meillä on runsaasti esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea kunnolla ja oma äidinkielikin voi olla heikko”, opettaja kertoo.

Hän kertoo esimerkin: Päivittäinen keskustelu oppilaan kanssa sujuu suomeksi, oppilas osaa vaikkapa kertoa mitä on syönyt. Mutta kun eteen antaa koulupaperin, jossa on jokapäiväisiä kuulumisia vaikeampia kysymyksiä, nuori on pulassa.

”Kun katsoo niitä vastauksia, niin tulee sellainen olo, että herranjumala tämäkö se taso on. Ei sitä välttämättä arkisessa keskustelussa huomaa.”

Esimerkiksi ala-asteen lopussa oppilaiden pitäisi ymmärtää jo hyvin abstrakteja asioita kuten yhteyttämisen periaatteet tai demokratian synty.

Opettaja on huolissaan koulun 13–15-vuotiaiden nuorten kielitaidosta etenkin käsitteellisen ymmärtämisen osalta.

He eivät lopulta osaa kunnolla mitään kieltä, sillä englannin kielikin jää niin sanotun Youtube-englannin tasolle”, opettaja huokaa.
...
Puutteet nuorten kielitaidossa näkyvät myös peruskoulun jälkeen. HS haastatteli kahta ammatillista opettajaa helsinkiläisestä ammattikoulusta.

He opettavat oppilaitoksessa, jonka opiskelijoista 60 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
...
Ammattikoulussa käy ilmi, että abstraktit käsitteet ovat opettajien mukaan jopa mahdottomia, eikä kokonaisia lauseitakaan aina saada aikaiseksi.

Opettajien mukaan koulutuksessa luotetaan liikaa siihen, että suomen oppii sitten viimeistään harjoittelussa työpaikalla.

”Mutta esimerkiksi terveydenhoitoalalla kielitaidolla voi olla fataali merkitys, esimerkiksi potilasasiakirjojen kirjaamisissa”, toinen opettajista sanoo.

Heikko kielitaito voi johtaa myös työharjoittelun keskeyttämiseen.
...

Koska Saarikoski vetää jutussaan tunteella, niin on syytä palata perusasioihin: kieli ei lähtökohtaisesti ole statuskysymys tai syrjinnän väline, vaan kyse on ajattelun ja kommunikaation välineestä. Aika harvassa ovat ne ammatit, joissa ajattelua ja kommunikaatiota ei tarvita. Eikä kyse ole nyt siitä, että kielessä olisi voimakas aksentti (esim. "rallienglanti"), vaan siitä, että kieltä käyttäen pystyy oppimaan, ymmärtämään ja käsittelemään asioita ja toisaalta viestimään muiden ihmisten kanssa riittävän täsmällisesti.

Saarikoski puhuu jutussaan siitä, että "maahanmuuttajat osaavat monia muita kieliä". Jännä avaus tähän keskusteluun, kun S2-ongelman ytimessä on esimerkiksi tuon HS:n toiseen artikkeliin haastateltujen opettajien mukaan se, että enenevässä määrin koulujärjestelmän jälkeen on oppilaita, jotka eivät osaa mitään kieltä kunnolla.

Jos kielitaito on sillä tasolla, että abstrakteja asioita ei pysty käsittelemään, niin ei voi haaveilla kovin monimutkaisista töistäkään. Saarikoski käyttää esimerkkeinä ammateista mm. sairaanhoitajia ja koodareita, mutta vaikea kuvitella tällaisiin ammatteihin ihmisiä, jotka eivät kykene käsittelemään abstrakteja asioita. Ja kun USA:a tuossa sivutaan, niin montakohan koodarinpaikkaa siellä on tarjolla henkilöille, jotka eivät pysty kommunikoimaan abstrakeja käsitteitä varsin hyvin englanniksi? Taitaa koodarihommissa englannin osalta vaatimus olla usein vähintään "(full) professional working proficiency", mikä tahtoo sanoa sitä, että ei tarvitse lähteä puoliummikkona sanakirja kädessä kokeilemaan. Eli ei se ovi kaikkialle ole avoinna huonolla englannintaidolla USA:ssakaan. Saarikoski maalailee toki kirjoituksessaan ihan toisenlaista kuvaa.

Saarikoski vielä jatkaa:
Lainaus
Ongelma on se, että kielen perusteella tehty jaottelu sulkee ulos satojatuhansia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa. Siksi kannattaa miettiä, mikä muu kuin kieli voi tehdä meistä suomalaisia.

Nyt kun palattiin perusasioihin, niin Saarikosken kysymyksenkin voi kääntää paremmin koskemaan näitä asiaan liittyviä perusongelmia. Tällöin voisi kysyä, mikä muu kuin riittävän hyvä kielen osaaminen voi mahdollistaa abstraktien asioiden käsittelyn ja täsmällisen kommunikoinnin ihmisten välillä? Eipä heti tule muita vaihtoehtoja mieleen.

Edit: korjattu typoja
« Viimeksi muokattu: 20.03.2023, 08:11:18 kirjoittanut jalski »

Äpyli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 728
  • Liked: 2884
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #224 : 20.03.2023, 08:42:47 »
Nyt kun palattiin perusasioihin, niin Saarikosken kysymyksenkin voi kääntää paremmin koskemaan näitä asiaan liittyviä perusongelmia. Tällöin voisi kysyä, mikä muu kuin riittävän hyvä kielen osaaminen voi mahdollistaa abstraktien asioiden käsittelyn ja täsmällisen kommunikoinnin ihmisten välillä? Eipä heti tule muita vaihtoehtoja mieleen.

Minä luulen, että ideologisen näkemyksen lisäksi päätoimittajalla on jonkinlainen ajatusvinouma. Hän ei kykene - luultavasti erittäin kielitaitoisena yksilönä - ymmärtämään, minkälaisia vaikeuksia nykypäivän työelämässä aiheuttaa sekä itselleen että muille, jos ei osaa kieltä kunnolla. Tämän osoittaa selkeästi päätoimittajan valitsemat ammattiryhmät. Sekä sairaanhoitajan että koodarin tehtävät ovat nykyisin tiimityötä, jossa vaaditaan korkean tason kommunikaatiota muiden ammattilaisten, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tehtävistä riippuen, kielitaidolta vaaditaan myös joustavuutta eli esimerkiksi asiakkaalle pitää kyetä puhumaan eri tavalla kuin ammattilaiselle. Pitää pystyä selittämään omaa ajatuskulkua muille siten, että muut ymmärtävät, ja toisinpäin. Kaikki tämä pohjautuu kielitaitoon ja ajattelun taitoon, jonka väline kielitaito on.

Se tuntuu erityisen niljakkaalta touhulta, että päätoimittaja yrittää jälleen kerran vierittää vastuuta suomen kielen oppimisesta kaikille suomalaisille, vihjaten että huono suomi olisi syrjinnän ja ulossulkemisen syy ja seuraus. Nykypäivänä on erittäin hyvät mahdollisuudet opetella lähes mitä tahansa kieltä niin paljon ja niin usein kuin haluaa. Se, ettei suomi tunnu juurtuvan kaikkien maahanmuuttajien mieliin, ei ole suomalaisten vika. Kantasuomalaiset eivät voi telepaattisesti estää kenenkään omatoimista kielen opiskelua 24/7. Kyllä myös suomalaiset lapset joutuvat näkemään vaivaa kielen ja ajattelun taitojen oppimiseksi. Ne jotka lukevat ja käyttävät kieltä paljon, tulevat yleensä taitavammiksi tässäkin asiassa. Tähän on päätoimittajan ihan turha alkaa rakentelemaan mitään "etuoikeutettu suomalainen" -diskurssia.

Lisäksi sairaanhoitaja kielitaitoon liittyvänä ammatin esimerkkinä oli melko surkuhupaisa, koska terveydenhuollon osalta on erityisesti olemassa lainsäädäntöä, mm. laki potilaan asemasta ja oikeuksista, joka sanoo seuraavaa:
Lainaus
Potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä. Hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä. (8.7.2022/602)

Potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä. Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään terveydenhuoltolain 6 §:ssä. (30.12.2010/1335)

Melbac

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 073
  • Liked: 2673
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #225 : 20.03.2023, 08:47:19 »
Tai sitten kyseinen henkilö ajattelee että ulkomaalaiset tulee tänne siivoamaan ja tekemään kaikenlaisia hanttihommia missä ei paljoa suomenkieltä tarvitse osata?.:)

jalski

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 139
  • Liked: 982
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #226 : 20.03.2023, 09:29:57 »
Minä luulen, että ideologisen näkemyksen lisäksi päätoimittajalla on jonkinlainen ajatusvinouma. Hän ei kykene - luultavasti erittäin kielitaitoisena yksilönä - ymmärtämään, minkälaisia vaikeuksia nykypäivän työelämässä aiheuttaa sekä itselleen että muille, jos ei osaa kieltä kunnolla. Tämän osoittaa selkeästi päätoimittajan valitsemat ammattiryhmät. Sekä sairaanhoitajan että koodarin tehtävät ovat nykyisin tiimityötä, jossa vaaditaan korkean tason kommunikaatiota muiden ammattilaisten, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tehtävistä riippuen, kielitaidolta vaaditaan myös joustavuutta eli esimerkiksi asiakkaalle pitää kyetä puhumaan eri tavalla kuin ammattilaiselle. Pitää pystyä selittämään omaa ajatuskulkua muille siten, että muut ymmärtävät, ja toisinpäin. Kaikki tämä pohjautuu kielitaitoon ja ajattelun taitoon, jonka väline kielitaito on.

Toimittajalla on myös jotenkin virheellinen käsitys työelämästä muutenkin:
Lainaus
Olennaista on se, että haluaa ja saa tulla mukaan, vaikka kielessä olisi vielä oppimista.

Ainakaan yksityisellä puolella ei ole kyse mistään "haluaa ja saa tulla mukaan" -harrastetoiminnasta vaan siitä, tuottaako työntekijä työllään firmalle enemmän kuin mitä työntekijän palkkaamiseen liittyviin kuluihin palaa rahaa. Aina tuottavuus ei tietysti ala päivästä 1 alkaen, mutta kannattava liiketoiminta edellyttää sitä, että jonkin ajan kuluttua työntekijät alkavat olla firmalle tuottavia. Jos työnkuva on sellainen, että se edellyttää abstraktien asioiden käsittelykykyä tai vaikkapa sujuvaa kommunikointia, niin vakavat puutteet näissä ovat punainen lippu rekrytoinnissa.

Ja monessa ammatissa työntekijän suoritus ei ole erillinen muista työntekijöistä vaan pahimmillaan esimerkiksi yksi kommunikaatio-ongelmien takia "perässä raahattava" työntekijä voi heikentää myös muiden työsuoritusta. Tämä voi näkyä esim. toiminnan hidastumisena (viesti ei kulje) tai sitten siinä, että joku saa käydä paikkailemassa työn jälkeä jälkikäteen, kun ei ole oltu ollenkaan samalla viivalla siitä, mitä pitäisi tehdä.

Julkisella sektorilla tietysti on paikoin suojatyöpaikkoja, joissa tuottavuutta ei niin seurata, mutta ei se silti tarkoita sitä, etteikö ongelma olisi olemassa. Jos töihin "saa tulla mukaan" osaamisesta riippumatta, niin siinä sitten palaa julkisella puolellakin veronmaksajien rahaa jälkien selvittelyyn.

HS:n toimitus voisi tietysti näyttää esimerkkiä ja ottaa toimittajaksi jonkun, joka kuuluu tuon tammikuun artikkelin kategoriaan "abstraktit käsitteet ovat opettajien mukaan jopa mahdottomia, eikä kokonaisia lauseitakaan aina saada aikaiseksi". Pitäisi onnistua, koska on tavattoman väärin, jos "kielen perusteella tehty jaottelu sulkee ulos satojatuhansia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa". Ei ne toimittajan hommatkaan lopulta ole kuin yksi työ siinä monien ammattien joukossa, jossa kieltä pitää osata.

IDA

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 625
  • Liked: 15210
  • qui enim non est adversum vos pro vobis est
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #227 : 20.03.2023, 09:39:38 »
En millään jaksa uskoa, että työhaastattelu Helsingin Sanomiin tyssäisi huonoon suomeen.
qui non est mecum adversum me est

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 202
  • Liked: 91625
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #228 : 20.03.2023, 09:42:26 »
HS lopetti henkilökunnan yhteiskuvien julkaisemisen kun netissä alettiin huomautella, että minkäänlaista monimuotoisuutta ei monimuotoisuutta myyvien kauppiaiden joukossa ollut.
— Monikulttuuri on kulttuurien sotaa
— Maahanmuutto on niskalaukaus alkuperäisväestölle
— Hiilineutraalisuus ei ole vetovoimatekijä vaan hirttosilmukka
— Turvallisesta maasta tuleva tp-hakija on pummi
— Kotimaassaan lomaileva kuuluu kotimaahansa
— Vain konkurssinero ottaa velkaa hyväntekeväisyyteen
— Missä N, siellä R!

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 038
  • Liked: 9224
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #229 : 20.03.2023, 14:40:06 »

Tämä panee miettimään, miksi huono englanti avaa ovet maailmaan ...


Itse totesit, että huonosti englantia osaavat kersasi pääsivät ainoastaan E2:luokalle, ei suinkaan saaneet Yhdysvaltain kansalaisuutta.


... mutta huono suomi sulkee tien Suomeen


Olethan pääkirjoitustoimittajana tietoinen, että niiden ”kansainvälisten sopimusten” perusteella minkäkielinen tahansa, jopa peräti  luku-, kirjoitus- tai puhetaidoton voi tulla Suomen rajan yli ja anoa turvapaikkaa.

”Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon.”

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 075
  • Liked: 132052
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #230 : 23.03.2023, 09:46:08 »
Yle: S2-oppilaiden monikieliset ohjaajat ovat kulttuurin ja kielen tulkkeja – kävimme tutustumassa heihin 23.3.2023

Lainaus
Helsingin Medialukion monikielinen ohjaaja Jama Isse kertoo, että tärkeä osa hänen työtään on vahvistaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien valmiuksia nuoren lukio-opintojen tukemisessa.

Issen mukaan etenkin Lähi-idästä, Aasiasta tai Afrikasta tulevat nuoret ovat usein kuin puun ja kuoren välissä: koulussa painotetaan oman mielipiteen muodostamisen tärkeyttä ja kodissa korostetaan kulttuuriin ja uskonnon merkitystä.

– Tämän vuoksi maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät ilman luottamusta helposti kerro asioistaan. Etenkin nuorisotyötä tehdessäni näin kaikenlaista, kärjistetysti voisin sanoa, että maahanmuuttajanuoret ovat usein kotona kuin kissoja ja ulkona leijonia, ja suomalaiset taas päinvastoin kotona kuin leijonia, mutta ulkona kuin kissoja.

Issen mukaan kiusaamisen ja väkivallan kohteeksi joutuva maahanmuuttajanuori on usein arka kertomaan siitä kotonaan, koska perhe saattaa todeta, että sitten on parempi vain pysytellä kotona.

Mitenkäs se nyt menikään?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

totuuspuheasiamies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 923
  • Liked: 3419
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #231 : 23.03.2023, 14:05:12 »
Lainaus
[...]

Perussuomalaiset on julkistanut torstaina puolueen ajatuspajan Suomen Perustan Lähiöluvut-tutkimuksen, joka tarjoaa maahanmuuton aluekohtaista tilastotietoa pääkaupunkiseudulta.

[...]

Tutkimuksen mukaan Helsingissä 23,6 % alle 16-vuotiaista on S2-oppilaita. Ryhmä jakaantuu niin, että 7 % tulee isoista pakolaismaista (esimerkiksi Irak, Somalia, Afganistan), 2,3 prosenttia muista Lähi-Idän maista, 6,1 % Itä-Euroopasta, 2,3 % länsimaista ja 5,9 muista ulkomaista.

Suurimmat S2-osuudet löytyvät Vuosaaren Merilahden koulusta (59,2 %), Mellunkylän Keinutien koulusta (58,2 %), Mellunkylän Vesalan koulusta (55,6 %), Mellunkylän Laakavuoren koulusta (54,2 %), Vartiokylän Itäkeskuksen koulusta (47,7 %), Vuosaaren Puistopolun koulusta (44,7 %) ja Vartiokylän Puotilan koulusta (44,2 %).

Näissä kouluissa isoista pakolaismaista tulevien oppilaiden osuus on 17,7–23,3 %:n luokkaa.

[...]

Espoossa S2-oppilaiden määrä on 24,1 % ja Vantaalla 29,4 %.

Tutkimus kertoo, että monilla alueilla muutos on tapahtunut nopeasti. Siitä hyviä esimerkkejä ovat Merilahden oppilasalue Vuosaaressa ja Havukoski Vantaalla. Näillä alueilla S2-oppilaiden määrä kasvoi vuoden 1990 muutamasta prosentista 60–70 prosenttiin v. 2020.

[...]
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/08555cf5-2496-44a1-9a49-a7d5168c52af

sutki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 579
  • Liked: 1369
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #232 : 20.06.2023, 19:11:27 »
"Lappeenrannan kaupunki kysyy vanhemmilta kansainvälisen koulun tarpeesta"

"LUT-yliopisto on ehdottanut, että Lappeenrantaan perustettaisiin kansainvälinen koulu. Sen katsottaisiin palvelevan ulkomaisten perheiden tarpeita."
"Lappeenrannassa asuu nykyään noin 7 000 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa asukasta. LUT-yliopisto on ehdottanut, että kaupunkiin perustettaisiin kansainvälinen koulu. Sen katsottaisiin palvelevan ulkomaisten perheiden tarpeita."
"Mari Routti mainitsee tiedotteessa, että selvityksen rinnalla halutaan varmistaa, ettei mahdollinen uusi opetusmuoto heikennä Kesämäen koulun kieliluokkien toimintaedellytyksiä."

Uutinen kokonaisuudessaan ao. linkistä (ei maksumuuria).
Eli kaupungissa on jo (englannin) kieliluokka mutta se ei kuulemma riitä.
Uusi koulu olisi yksityinen eli olisiko homman juju siinä että nykyisellä kieliluokalla opiskelu olisi ns. rauhattomampaa? 🙄

https://www.esaimaa.fi/paikalliset/6017939
Li Andersson 2.4.2023:  ”Vituttaa kuin pientä eläintä” :():

Hohtis

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 593
  • Liked: 9351
  • Mikä röyhkeys
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #233 : 17.01.2024, 10:52:08 »
HS: Helsingiltä kateissa 18 000 tieto­konetta ja älylaitetta

Lainaus
Laitteet ovat kateissa kouluista ja päiväkodeista.

Laitteita on kateissa karkean arvion mukaan yhteensä 1,7 miljoonan euron edestä. Järvenkallas uskoo, että monelle kateissa olevalle laitteelle on selitys. Kyse voi olla esimerkiksi inhimillisestä virheestä palautusprosessissa tai laiterekisterin merkinnöissä.

– Voi vaikkapa olla, että laite on lähetetty poistoon tai voi olla, että poistoa tehdessä on jäänyt jokin ruutu rastittamatta, hän sanoo.

Laitteiden luettelointia on kehitetty viime vuodesta lähtien ja asiaan suhtaudutaan vakavasti, Järvenkallas sanoo. Tavoitteena on, että jokaisen laitteen tilanne on selvillä maaliskuun loppuun mennessä. Jos jonkin laitteen kohdalla epäillään väärinkäytöstä, asiasta tehdään rikosilmoitus.

Minä keksin kyllä vielä muun selityksen. Jätän sen tässä lukijan itsensä arvioitavaksi. Olisikohan saatavilla dataa, josta voisi selvitellä onko laitteiden katoamisilla mitään korrelaatiota koulun S2-oppilaiden prosenttiosuuteen?


Lainaus
Toimialajohtaja uskoo, että monelle kateissa olevalle laitteelle on selitys

Epäilemättä.
Never criticize a rifleman until you have walked a mile in his shoes. That way, he will be barefoot and you will be out of range.

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 908
  • Liked: 5589
  • Panda nimeltä Kallan.
Vs: S2-opetus Suomen kouluissa
« Vastaus #234 : 17.01.2024, 17:30:03 »
"Lappeenrannan kaupunki kysyy vanhemmilta kansainvälisen koulun tarpeesta"

"LUT-yliopisto on ehdottanut, että Lappeenrantaan perustettaisiin kansainvälinen koulu. Sen katsottaisiin palvelevan ulkomaisten perheiden tarpeita."
"Lappeenrannassa asuu nykyään noin 7 000 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa asukasta. LUT-yliopisto on ehdottanut, että kaupunkiin perustettaisiin kansainvälinen koulu. Sen katsottaisiin palvelevan ulkomaisten perheiden tarpeita."
"Mari Routti mainitsee tiedotteessa, että selvityksen rinnalla halutaan varmistaa, ettei mahdollinen uusi opetusmuoto heikennä Kesämäen koulun kieliluokkien toimintaedellytyksiä."

Uutinen kokonaisuudessaan ao. linkistä (ei maksumuuria).
Eli kaupungissa on jo (englannin) kieliluokka mutta se ei kuulemma riitä.
Uusi koulu olisi yksityinen eli olisiko homman juju siinä että nykyisellä kieliluokalla opiskelu olisi ns. rauhattomampaa? 🙄

https://www.esaimaa.fi/paikalliset/6017939

Kun aiemmin haalittiin väen väkisin ulkomaanelättejä Suomeen ja joskus virkakyöstien kovasta yrityksestä huolimatta maahan pääsi välillä hyödyllisiäkin tapauksia, niin aiemmin sentään oli puhetta "kotouttamisesta" - joka antoi ymmärtää, että tulokkaat sopeutuisivat meikäläiseen kulttuuriin. Nyt ilmeisesti "kotouttamisen" ideasta on luovuttu täysin ja tehtyjä virheitä ei haluta tunnustaa, ja leikitään että tottakai tänne sopeutumattomuus on ok?  :o

Tagit: s2-oppilaat koulut