2023-08-12 Kansalainen: ruotsalaiset pärjäävät omillaan

[Shemeikka]

Tilastoja voi tulkita miten haluaa, mutta näin kerrotaan Ruotsissa.

Taannoisen koronakriisin ja Ukrainan sodan vuoksi taloudellinen tilanne on kireä eri puolilla maailmaa. Inflaatio laskee rahan arvoa, ja muun muassa ruuan hinta on noussut.

Ruotsissa taloudellinen alamäki vaikuttaa vähemmän ihmisten elämään. Heikentynyt kruunun arvo on hyväksi Ruotsin ulkomaankaupalle, ja ruotsalaiset pärjäävät omillaan paremmin kuin aiemmin.

Sosiaalituen saajia on nyt Ruotsissa vähemmän kuin koskaan tilastoinnin alettua vuonna 1990. Taloudellista tukea, eli entiseltä nimeltään sosiaalitukea, sai maaliskuussa 2023 noin 94 000 kotitaloutta. Vuotta aiemmin sosiaalitukea sai 107 900 kotitaloutta.

Syitä muutokselle on monia. 2010-luvulla Ruotsiin tulleet eivät ilmeisesti tarvitse sosiaalitukea, vaan elättävät itsensä omin neuvoin.

”Tämä on hämmästyttävää”, sanoo sosiaalityön professori Tapio Salonen. ”Lasku on yllättävää, kun ajattelee miltä taloudellinen tilanne näyttää”.

Kriitikoitten mukaan sosiaalituen lasku johtuu sen saamisen vaikeudesta ja yhteiskunnan kiristyneestä asenteesta sosiaalituen saajia kohtaan.

Lähde SVT

https://www.kansalainen.fi/ruotsi-ihmiset-parjaavat-omillaan/

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tilastoilla voi tulkita miten haluaa, mutta näin kerrotaan Ruotsissa.

Saisi meilläkin pohtia asiaa enemmän. Ruotsi on hyvä esimerkki kansankapitalismin ylivertaisuudesta sosialismiin ja kapitalismiin verrattuna. Ruotsi on myös saanut velkojaan maksettua pois.

[Titus]

Jos totta, niin kerrassaan hienoa. Tosin, epäilen, että matujen oma rinnakkainen talous elää ja voi paremmin kuin koskaan.

Vain 94.000 sosiaalituen saajaa 10.24 miljoonasta (2021) on erinomaisen hyvä asia.

vrt Suomi

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen mukaan on vaikeaa sanoa, kuinka moni elää Suomessa pelkkien tukien varassa, sillä erilaisia etuuksia on runsaasti, sama henkilö voi saada niistä useampaa ja tulot vaikuttavat niihin eri tavoin.

Jotain kuitenkin tiedetään. Perustoimeentulotukea sai maaliskuussa 133 235 kotitaloutta, ja niistä 120 725 ei saanut ansiotuloja.

– Voisi sanoa, että he elävät vain tukien eli toimeentulotuen ja muiden etuuksien varassa. Kotitalouteen voi kuulua yksi tai useampi henkilö, Jauhiainen sanoo.

Vuoden 2020 jälkeen erityisesti työttömyysturvan ja toimeentulotuen saajien määrä on Kelan mukaan vähentynyt. Silti vain tukien varassa eläviä työikäisiä on, ja paljon. Jauhiaisen mukaan he ovat useimmiten nuoria sekä pitkään työttömänä olleita.

https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009562723.html

[Econ101]

Vain 94.000 sosiaalituen saajaa 10.24 miljoonasta (2021) on erinomaisen hyvä asia.

Tuossa on kyse kotitalouksista, 94t kotitaloutta sai sosiaalitukea. Kotitalouksia Ruotsissa on noin 5 miljoonaa. No, pieni luku tuo 94t on viidestä miljoonastakin.

[jalski]

Sosiaalitukea saavien henkilöiden määrä näyttäisi olleen n. 340 000 henkilöä vuonna 2021.

https://www.statista.com/statistics/530743/sweden-social-welfare-recipients/

Since 2015, the number of recipients of social welfare in Sweden has decreased steadily. Whereas more than 415,000 people received social welfare in Sweden in 2015, it had sunk to 340,000 in 2021. However, even though the total number of recipients has decreased, the value of the total benefits has increased since 2017.

Tuensaajien määrä on laskenut, mutta tukien yhteismäärä ei samalla tavalla ole:
https://www.statista.com/statistics/530808/sweden-social-welfare-expenditure/

The social welfare expenditure in Sweden was just below 12 billion Swedish kronor in 2021. From 2016 to 2020, the total amount of expenditure on social welfare increased, before falling slightly in 2021. This is despite the fact that the total number of recipients has decreased over the past few years.
...
The age of the recipients differs between the municipalities in Sweden, depending on the number of inhabitants per age group, the labor market in the municipality and the education level of the working age population. The most common age of recipients was from 30 to 39 years. This age group consisted of nearly 50,000 of the roughly 340,000 recipients.

---

Suomen toimeentulotuen saajiin verrattuna tämä on toki hyvin:
https://www.julkari.fi/handle/10024/146663

Vuonna 2022 toimeentulotukea myönnettiin 274 000 kotitaloudelle ja 400 500 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7,2 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni 5 prosenttia ja henkilöiden 6 prosenttia verrattuna vuoteen 2021.

Mutta vertailua varten pitäisi varmaan perata myös tarkemmin sitä, miten paljon tukijärjestelmät eroavat toisistaan ja mitä kaikkia muita yksittäisiä tukia näiden mainittujen lisäksi on.

[Econ101]

Mutta vertailua varten pitäisi varmaan perata myös tarkemmin sitä, miten paljon tukijärjestelmät eroavat toisistaan ja mitä kaikkia muita yksittäisiä tukia näiden mainittujen lisäksi on.

Tämä on hyvä huomio. Vaikka Ruotsin ja Suomen järjestelmät maailman mittakaavassa ovat varmaan aika lähellä toisiaan, on niissäkin eroja eikä vertailujen tekeminen ole kovin helppoa tässäkään tapauksessa. Pitäisi olla yksikäsitteinen mittari, mutta onko sellaista. Siis sosiaalituen puolella, järjestelmien epäyhteneväisyyksien takia.

Melko yksikäsitteinen mittari voisi olla palkkatulot. Kuinka paljon täysi-ikäisestä väestöstä on henkilöitä, joilla EI ole palkkatuloja. Toisaalta, tämä ei millään tavalla, ainakaan suoraan, vastaa kysymykseen sosiaaliturvan saajien määrästä. 

[jalski]

Tämä on hyvä huomio. Vaikka Ruotsin ja Suomen järjestelmät maailman mittakaavassa ovat varmaan aika lähellä toisiaan, on niissäkin eroja eikä vertailujen tekeminen ole kovin helppoa tässäkään tapauksessa. Pitäisi olla yksikäsitteinen mittari, mutta onko sellaista. Siis sosiaalituen puolella, järjestelmien epäyhteneväisyyksien takia.

Melko yksikäsitteinen mittari voisi olla palkkatulot. Kuinka paljon täysi-ikäisestä väestöstä on henkilöitä, joilla EI ole palkkatuloja. Toisaalta, tämä ei millään tavalla, ainakaan suoraan, vastaa kysymykseen sosiaaliturvan saajien määrästä. 

Joo. Ei liene mitenkään yksinkertaista vertailla. Työllisyysaste voisi tosiaan olla yksi mittari.

Suomi:
https://www.statista.com/statistics/524751/employment-rate-in-finland/

In the period from 2012 to 2022, the employment rate in Finland fluctuated between roughly 68 percent and 74 percent. The employment rate increased steadily from around 68 percent in 2015 to 73.8 percent in 2022.

Ruotsi:
https://www.statista.com/statistics/527184/sweden-employment-rate/

In 2020, the employment rate in Sweden fell to 67.2 percent after the outbreak of COVID-19. It grew by 0.1 percentage point by 2021, but was still below pre-pandemic levels. However, in 2022, it increased to 69 percent. The employment rate was down at the lowest point in 2010, when it was 65.4 percent, which was a result of the financial crisis in 2008 and 2009. Since then, the employment rate increased every year until the COVID-19 outbreak. In 2022, the employment rate increased every month, reaching 69.3 percent as of November.

Mutta näissäkin pitää olla varovainen, koska eri mailla voi olla erilaisia "tempputyöllistämisen" keinoja, joilla tilastoja kaunistellaan. Ja toisaalta työväestön määritelmä ei ole välttämättä täsmälleen sama (esim. vähän eri ikähaarukka).

Ja toisaalta sitten esimerkiksi Suomessa osa työssä käyvistä joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan, eli ei siinä mielessä pärjää omillaan.

---

Lisäys:

Varmaan tulojakaumia tutkimalla tilannetta voisi yrittää hahmottaa. Esimerkiksi Ruotsin osalta tulojakaumia löytyy täältä: https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistics-by-subject-area/household-finances/income-and-income-distribution/income-and-tax-statistics/

Sieltä Tables and graphs -> Income - Persons (The entire country) ja sieltä edelleen "by income brackets". Tilasto-excel tuolta vuodelle 2021. Ikäluokasta 20-64 vuotta löytyy tuon perusteella yli 300 000 henkilöä, joilla tulot ovat 0 SEK. Alle 100 000 SEK (päivän kurssilla n. 8440 euroa) tuloilla on n. 775 000 henkilöä. Alle 200 000 SEK (n. 16880 euroa) tuloilla n. 1 390 000 henkilöä. Ikäluokan 20-64 koko on yhteensä 5,8 miljoonaa henkilöä.

[-PPT-]

Se on yksi ikiaikainen totuus että Ruotsi on Suomea rikkaampi maa oli sitten kyse valtiontaloudesta tai kansalaisten elintasosta.

1980-luvulla Suomi pääsi kintereille mutta sen jälkeen kaula on taas kasvanut.

Niin jyrkkä ei kuitenkaan elintasoero  ole kuin 50v sitten että olisi massamuuttoa Ruotsiin.

Mutta sen hommaforumfantasian voi unohtaa että ruotsalaisia muuttaisi Suomeen pakoon monikulttuuria. Not gonna happen.

[Econ101]

Varmaan tulojakaumia tutkimalla tilannetta voisi yrittää hahmottaa. Esimerkiksi Ruotsin osalta tulojakaumia löytyy täältä: https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistics-by-subject-area/household-finances/income-and-income-distribution/income-and-tax-statistics/

Sieltä Tables and graphs -> Income - Persons (The entire country) ja sieltä edelleen "by income brackets". Tilasto-excel tuolta vuodelle 2021. Ikäluokasta 20-64 vuotta löytyy tuon perusteella yli 300 000 henkilöä, joilla tulot ovat 0 SEK. Alle 100 000 SEK (päivän kurssilla n. 8440 euroa) tuloilla on n. 775 000 henkilöä. Alle 200 000 SEK (n. 16880 euroa) tuloilla n. 1 390 000 henkilöä. Ikäluokan 20-64 koko on yhteensä 5,8 miljoonaa henkilöä.

Ja nämä ovatkin nimenomaan työ- tai pääomatuloja, "total income from employment and business". Siis erotuksella, että sosiaalituetkin ovat tuloja (income), mutta niitä tässä ei ole.

Kuriositeetina käsitteistöstä: työttömyyskorvaus ja opintoraha ovat ansiotuloa. Älkää kysykö miksi.