HOMMAN KESKUSTELU > Mylly

Mielipuolinen tuhlaus julkishankinnoissa

(1/21) > >>

Uuno Nuivanen:
Erinomainen kirjoitus. Tätä tosiaan riittää kaikilla tasoilla.


--- Lainaus ---Kommentti: Suomessa julkista rahaa kylvetään niin, että se tuntuu jo farssilta

Julkista rahaa poltetaan niin huolettomasti, että se tuntuu jo farssilta, kirjoittaa Ilta-Sanomien syventävien sisältöjen osaston esihenkilö Mari Markkanen.

Mari Markkanen
11:44

Tervetuloa seuraamaan Suomen hurjin hankinta -sarjaa!

Pian selviää, eteneekö Nokia-areenan suureen finaaliin Helsingin kaupungin ”oma Wilma” eli Asti-tietojärjestelmä. Sen kehittelyyn ehdittiin polttaa veronmaksajien rahoja 32 miljoonaa, ennen kuin hanke vastikään vähin äänin kuopattiin.

Kova haastaja on Sarastia-järjestelmä, jolla saatiin Helsingin kaupungin palkanmaksu kaaokseen – puhumattakaan pääkaupunkiseudun kuntien pykivästä potilas­tieto­järjestelmästä Apotista. Lääkäreiden hermojen lisäksi se on kuluttanut rahaa jo yli 800 miljoonaa, 40 prosenttia suunniteltua enemmän.

Julkisen sektorin kyvystä kilpailuttaa tietojärjestelmiä on helppo vääntää farssia, mutta Suomi on pullollaan muitakin absurdeihin mittasuhteisiin yltäneitä hankkeita.

Esimerkiksi itärajalla Imatralla on tänä syksynä ihmetelty, kuka päätti käyttää 130 000 euron ensilumenlatuun noin vain 330 000 euroa, mutta kahden kilometrin latuhan on saippuaa verrattuna vantaalaiseen pulkkamäkeen (600 000 euroa).

Hämeenlinnalaiset puolestaan nimesivät torinlaidan yleisen käymälän kultaiseksi vessaksi, koska kopperoon hupeni liki 300 000 euroa. Vantaa aikoo panna tässäkin paremmaksi ja rakentaa Kuusijärven miljoonasavusaunan kylkeen veskin 600 000 eurolla. Kaikkiaan virkistysalueen kohentamiseen investoidaan peräti 30 miljoonaa.

    ”
    Enemmän pitäisi puhua hankintaosaamisesta tai -osaamattomuudesta.

Kysymys ei ole yksittäistapauksista, vaan julkiset rakennelmat pyöräkatoksista monitoimihalleihin tuntuvat järjestään ylihintaisilta. Eivätkä vain tunnu, vaan julkisista hankinnoista tosiaan maksetaan liikaa.

Arkijärjen ja budjetin monikertaisesti ylittäviä hintoja voidaan selitellä suhdanteilla sekä suunnittelu-, materiaali- ja infrakustannuksilla, mutta enemmän pitäisi puhua hankinta­osaamisesta tai -osaamattomuudesta.

Yleisessä tiedossa on, että julkisten hankintojen hintaa nostaa olematon kilpailu. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on jopa laskenut, että kilpailutus­käytäntöjä uudistamalla rahaa voisi säästyä helpohkosti yli miljardi euroa vuodessa.

Tutkimusryhmä on ehdottanut muun muassa kilpailutus­vaatimusten kiristämistä sekä rajoituksia kuntien omistamiltaan yhtiöiltä tekemiin in house -hankintoihin. Tarpeen olisi myös koota tiedot julkisista hankinnoista yhteen niin, että niiden vertailu ja valvonta olisi mahdollista.

Kaikki tämä herättää tietenkin vähemmän vitsikkään kysymyksen verovarojen vastuullisesta käytöstä. Jos rahaa olisi vuosien saatossa käytetty fiksummin, olisivatko peruspalvelut nykyisen­kaltaisessa kriisissä?

Löysää rahankäyttöä on erityisen vaikea perustella, kun lapset, nuoret, sairaat ja vanhukset kärsivät samaan aikaan säästöpaineissa.

    ”
    Jos rahaa olisi vuosien saatossa käytetty fiksummin, olisivatko peruspalvelut nykyisenkaltaisessa kriisissä?

Suoranaisia rikosepäilyjäkin on herännyt. Poliisi epäilee, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on rikkonut hankintalakia vuosikymmenten ajan tekemällä hankintoja 200 miljoonalla ilman kilpailutusta. Virkarikosepäilyt ovat parhaillaan syyteharkinnassa.

Oma lukunsa ovat kuntien elinvoimahankkeet. Kun päättäjä sanoo ”elinvoima”, vastuu siirtyy usein kuntalaisille. Ideoinnissa luovuutta ei kahlittu esimerkiksi Haminassa, kun turistimagneetiksi päätettiin hankkia Euroopan korkein lipputanko.

Kirjavien vaiheiden jälkeen sadan metrin venäläiseen rautatankoon saatiin uppoamaan 800 000 euroa. Pian salko oli Euroopan toiseksi korkein. Niitylle Bulgariaan nousi näet 11 metriä korkeampi lipputanko, vaikka paikalliset sielläkin vastustivat älytöntä hökötystä. ...

--- Lainaus päättyy ---

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009981125.html

insinörtti:
Pienissä kunnissa on ainakin se etu, ettei tuollaista voi vastaavassa mittakaavassa tapahtua. Yritäpä rakentaa 600 000 euron pulkkamäki kuntaan, jonka vuosibudjetti on miljoona.
Vaikea sanoa, missä vaiheessa kunnan rahat eivät enää ole "omia", vaan niitä aletaan tuhlata siinä missä valtionkin rahoja. Varmaan jossain 10 000 asukkaan kieppeillä?

Atte Saarela:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009989605.html

--- Lainaus ---SAVONLINNAN lentoreitille on Ylen perusteella maksettu eniten yhteiskunnan tukea. Sen mukaan valtio tuki viime kaudella lentoja 420 eurolla matkustajaa kohden ja kaupunki samalla summalla. Veronmaksajat ovat siis maksaneet yksittäisen matkustajan lentomatkasta 840 euroa.

--- Lainaus päättyy ---

Jäkättäjä:
Kun ei tarvitse kantaa mistään vastuuta on helppo tehdä vaikeita ja huonoja päätöksiä.

Melbac:
Ennen oli että kaikki rahat käyttää budjetsta ettei se pienene mutta nykyään taidettu yrittää kaikenlaisia kupruja soten avulla.Jos joku yksityinen henkilö olisi käyttänyt rahaa kuin noi niin olisi tainnut olla aika hyvät syyt miksi se pitäisi pistää pistettäisiin holhoukseen.:D

/edit
Itse ymmärrän jollain tavalla "korruptiota" mutta se on juuri jotain että jäänyt yli tavaraa joka vietäisiin kaatopaikalle muuten ja joku ottaa ne.Nykyään toi on todella härskiä toimintaa tyyliin se että ostetaan tietokonetavaraa kunnalle joka sitten myydään eteenpäin mitä tapahtui helsingissä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu