Itseään ruokkiva kierre
Lähde: https://yle.fi/a/74-20070169
Huonoa analyysiä, kuten viime vuosina olemme saaneet Yleisradiolta odottaakin näissä asioissa.
Näennäisanalyysiä
tutulta toimittajalta poliittisten mielipiteidensä tukemiseksi.
– Uutta on se, kuinka voimakkaasti laitaoikeisto on valtavirtaistunut mielissämme, ja se, että äänestäjät ovat yhä useammin valmiita hyväksymään laitaoikeistopuolueita hallitukseen, sanoo Daphne Halikiopoulou.
Halikiopoulou on laitaoikeistoon erikoistunut poliitikan tutkimuksen professori englantilaisessa Yorkin yliopistossa. Hänen mukaansa keskeinen laitaoikeiston nousua selittävä tekijä on sen normalisoituminen.
Normalisoitumisella tarkoitetaan sitä, että laitaoikeistopuolueet ja niiden tavoitteet tuntuvat yhä useammasta tavallisilta, kun ne vielä aiemmin koettiin radikaaleiksi.
Todellisuudessa juuri päinvastoin, ja sen vuoksi tätä näkemystä toistetaan tällaisissa jutuissa ilman, että käsitellään tarkemmin niitä "aiemmin radikaaleiksi koettuja" tavoitteita.
Nythän esimerkiksi Suomen rajan suojelemista laittomilta tulijoilta pidetään radikaalina kansainvälisten sopimusten rikkomisena, jota kokoomuksen johtama hallitus ei vaan pysty millään toteuttamaan. Vielä 90-luvulla tuskin yksikään puolue ehkä kommunisteja lukuun ottamatta olisi epäröinyt sulkea rajaa Venäjän lähettämiltä turvapaikkasurffareilta ja vain heiltä. Kokoomus on tehnyt muutamassa vuosikymmenessä pitkän loikan isänmaan etua painottavasta konservatiivipuolueesta federalistiseksi ääriliberaalipuolueeksi, ja vastaava kehitys on nähtävissä monissa Euroopan maissa.
Samoin Saksassa nostettiin äskettäin valtava kohu
keskustelusta, jossa käsiteltiin muun muassa Saksaan jääneiden laittomien siirtolaisten käännytyksiä ja laillisen statuksen saaneiden houkuttelua muuttamaan kotimaahansa. Tämä itsestäänselvä politiikka on leimattu niin ääriradikaaliksi, että sen perusteella vaaditaan 2020-luvulla yhden puolueen kieltämistä kokonaan.
Halikiopoulou kuvaa laitaoikeiston normalisoitumista itseään ruokkivaksi kierteeksi.
Kun laitaoikeisto menestyy vaaleissa ja kannatuskyselyissä, muut puolueet alkavat matkia laitaoikeistoa ja esimerkiksi vaatia maahanmuuton rajoittamista. Se tekee laitaoikeiston vaaliteemoista hyväksyttävämpiä ja tuo niitä entistä voimakkaammin julkiseen keskusteluun.
– Laitaoikeisto on onnistunut määrittämään sen, mistä puhutaan, ja muut puolueet ovat valitettavasti lähteneet siihen mukaan.
Silloin voi puhua
normaalin normalisoitumista, sillä viime vuosikymmenten holtiton maahanmuutto Länsi-Euroopassa on ollut anomalia, joka ei voi seuraustensa puolesta jatkua murentamatta koko maanosan perustuksia. Ruotsin tie ei ole normaalia eikä kestävää.
Tämäkin ilmiö näkyi Hollannin vaaleissa, joissa keskustaoikeistolainen VVD nosti maahanmuuton rajoittamisen kärkiteemakseen. Hollantilaiset valitsivat kevytversion sijaan alkuperäisen maahanmuuton vastustajan, eli Wildersin.
"Kevytversio" on tarkoittanut käytännössä stubbeja ja haavistoja, jotka puhuvat tarvittaessa tiukkoja vaalien alla, mutta jatkavat massamaahanmuuttoprojektinsa kanssa heti vaalien jälkeen. Joissain maissa bluffi on toiminut, joskus jopa useamman kerran, mutta nyt kaikkialla Euroopassa on tulossa pää vetävän käteen.
Laitaoikeiston momentum määrittää myös kevään eurovaalikeskusteluja, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Manuel Müller.
Se värittää myös keskustelua ilmastonmuutoksesta.
– Kun aiemmin puhuttiin ilmastotoimien kiireellisyydestä, nyt puhe on kääntynyt ilmastotoimien kustannuksiin, Müller sanoo.
Oli jo aikakin. Milloinkahan Suomessa?
Ilmastotoimien vastustamisesta onkin maahanmuuton ohella tullut Euroopan eripuraisia laitaoikeistopuolueita yhdistävä teema, Müller kertoo.
Helppoa, kun tietää olevansa oikeassa. Varmaan vaikeampaa puolustaa tietoisin valhein ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikkoja, jotka ovat äänestäjille, maalle ja koko maanosalle vahingollisia.