Tekijänoikeuslakeihin maalaisjärkeä

[tommeli]

Vuoden 2021 aikana kun Suomessa aletaan muuttamaan tekijänoikeuslakeja EU:n 2019 hyväksymän tekijänoikeusdirektiivin mukaiseksi, tekijänoikeuslakia tulisi samalla muuttaa liberaalimpaan suuntaan (ikään kuin Piraattien ehdottamaan suuntaan). Nykyinen tekijänoikeuslaki on lähinnä viihdeteollisuuden ja tekijänoikeusjärjestöjen lobbauksen tulosta. Tekijänoikeuslaki sisältää mitä ihmeellisimpiä kopiointirajoituksia jotka mahdollistavat muun muassa tekijänoikeusjärjestöille mafiamaisen vallan, lisäksi liian tiukat kopiointirajoitukset ovat uhka etenkin digitaalisen kulttuuriperinnön säilyvyydelle.

Perussuomalaisten olisi ehdottomasti lähdettävä tuomaan tekijänoikeuslakeihin maalaisjärkeä. Perussuomalaisten on ihan turha mielistellä mitään tekijänoikeusjärjestöjä kuten Kopiostoa tai Teostoa, niissä piireissä kun ei Perussuomalaisia kuitenkaan äänestetä. Sen sijaan Perussuomalaisten tulisi kuunnella tavallista ihmistä ja purkaa tekijänoikeuslaista tarpeettomia kopiointirajoituksia. Tuomalla populismia tekijänoikeuspolitiikkaan voisi puolue jopa saada lisää kannatusta etenkin nuorista ja IT-alalta.

Tekijänoikeuslain ongelmakohtia:
Liian pitkä suoja-aika
Kaikki teokset ovat tekijän kuoleman jälkeen vielä 70 vuoden ajan tekijänoikeudella suojattuja. Esimerkiksi vuonna 1980 kuolleen taiteilijan teokset ovat suojattuna vuoteen 2051 asti. Tämä on naurettavan pitkä aika, sopiva suoja-aika voisi olla 30 vuotta tekijän kuolemasta tai 70 vuotta teoksen valmistumisesta.

Sopimuslisenssijärjestelmä
Sopimuslisenssijärjestelmä mahdollistaa tekijänoikeusjärjestöille hyvinkin mafiamaisen vallan, esimerkkinä Kopioston Digilupa. Digilupa tarkoittaa käytännössä sitä että koulut saavat käyttää internetissä olevia valokuvia oppimateriaaleissa maksamalla Kopiostolle, eli käytännössä jos vaikka Antin Autokorjaamon nettisivuilla on valokuvia autoista niin joku peruskoulu joka on maksanut Kopiostolle digilupa lisenssistä saa käyttää opetustarkoituksessa Antin Autokorjaamon nettisivujen valokuvia ilman Antin erillistä lupaa ja Antti ei tule saamaan senttiäkään rahallista korvausta valokuviensa käytöstä.
Digiluvasta lisää tietoa
https://www.opettajantekijanoikeus.fi/aineisto/kopioston-digilupa/
http://pjarvinen.blogspot.com/2011/05/kopioston-digilupa-uusi-hyvitysmaksu.html

Toinen erikoisuus Sopimuslisenssijärjestelmässä on vanhojen sanomalehtien lehtikustantajan arkistolupa, tämä tarkoittaa sitä että mikäli joku lehtitalo esimerkiksi Turun Sanomat tai historialliset Suomen Uutiset lehdet vuosilta 1959-1995 haluattaisiin digitoida ja asettaa ne internettiin luettavaksi niin lehtikustantajien on maksettava jo pelkästä lehtien digitoinnista Kopiostolle korvaus ja myöhemmin vuosittainen maksu mikäli lehtiä halutaan pitää internetissä luettavissa. Kopiosto omien sanojensa mukaan tilitttää maksuista maksetut korvaukset vanhojen lehtien kirjoittajille, mutta voitte olla varmoja että etenkin pienten paikallislehtien kohdalla rahat menisivät vain Kopioston pohjattomaan kassaan. Lakia tulisi muuttaa niin että lehtikustantajilla olisi oikeus digitoida omat vanhat lehtensä ilman mitään epämääräisiä lisenssimaksuja.
Vanhoissa sanomalehdissä olisi valtava määrä arvokasta tietoa joka uhkaa jäädä arkistoon hiirien syötäväksi.

Opetustilanteet katsotaan julkisiksi tilaisuuksiksi
Kouluissa ei voida esittää elokuvia, TV-ohjelmia tai musiikkia ilman lisenssimaksuja koska opetustilanteet tulkitaan julkisiksi tilaisuuksiksi, jopa korona-aikana opetustilanteet tulkitaan julkisiksi tilaisuuksiksi vaikka kukaan ulkopuolinen ei saa tulla koulun sisälle.
Jopa soitintaminen musiikintunneilla on laitonta, eli kappaleiden sovittaminen toiselle soittimelle. Eli Daruden Sandstormia ei saisi soittaa nokkahuilulla musiikintunnilla. (aiheesta kirjoitus https://www.opettajantekijanoikeus.fi/2017/11/soitintaminen-lainvastaista-mutta-silti-ok/ )
Tällä hetkellä koulut joutuvat maksamaan erilaisia lisenssimaksuja tekijänoikeusjärjestöille teosten esittämisestä oppitunneilla. Tekijänoikeuslakia tulisi muuttaa sellaiseen suuntaan että peruskouluilla olisi oikeus käyttää oppitunneilla kohtuullisessa määrin ilman mitään erillisiä korvauksia vapaiden TV-kanavien ohjelmavirtaa, internetvideoita, elokuvia ja musiikkia.

Kopiontisuojauksen murtamiskielto
Lain mukaan kopiointisuojauksen murtaminen on laitonta, eli esimerkiksi jos murtaa Blu-ray -levyn kopiointisuojauksen niin rikkoo lakia, tämä laki olisi kumottava. Myös ohjeiden levittäminen julkisesti kuinka kopiointisuojaus murretaan on laitonta, tämä on ristiriidassa sananvapauden kanssa, on outoa että julkisesti saa kyllä kertoa ohjeita itsemurhan tekoon tai vinkkejä kiljun keittoon, mutta julkisesti et saa antaa ohjeita kopiointisuojauksen murtamiseen.
Mitä pahaa siinä edes on jos joku murtaa kopiointisuojauksen? Miksi pitää olla tälläinen laki? Usein kopiointisuojaukset jopa aiheuttavat bugeja etenkin ohjelmistoihin (lisää ylimääräistä koodia = lisää särkyviä osia) ja tällöin kopiontisuojauksen murtaminen saattaa parantaa suorituskykyä.
(Rikoslaki / Teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos)

Lataaminen omaan käyttöön on laitonta
Laki tulisi muuttaa niin että omaan käyttöön saisi kopioida internetistä sisältöä, tämä selkeyttäisi tilannetta koska useinkin on epäselvää mikä on laitonta ja mikä laillista. Vastuu kuuluisi sille kuka laittaa materiaalin internettiin muiden jaettavaksi. Esimerkiksi Kuluttajavirasto ehdotti lausunnossaan 2014 lataamisen laillistamista omaan käyttöön.

Kohtuullisuutta Piraattikirjeisiin
Nykyinen tekijänoikeuslaki mahdollistaa tekijänoikeuksien valvonnalla tehtävän laajamittaisen kiristyskirjebisneksen jossa vertaisverkosta elokuvia tai musiikkia jakaneille on lakitoimistot lähetelleet postitse kirjeitä joissa vaaditaan useiden satojen eurojen korvausta luvattomasta elokuvien lataamisesta. Ongelmallista tästä tekee se että kirjeitä on lähetetty pääosin syyttömille henkilöille, kirjeet lähetetään sille kenen liittymästä elokuvia on jaettu, ulkomailla nämä ovat johtaneet jopa avioeroihin kun mies on ladannut pornoelokuvia ja liittymä on ollut vaimon nimissä jolloin kirje on tullut vaimolle. Lakia tulisi muuttaa niin että enää ei voisi oikeuteen tuoda isoa listaa IP-osoitteista joiden omistajatiedot halutaan lakitoimiston tietoon vaan korkeintaan muutama osoite kerrallaan mikäli IP-osoitteista on jaeltu suuria määriä tiedostoja luvatta.


Usein piratismia demonisoidaan kuinka se tuhoaa kulttuuria, asia ei kuitenkaan ole näin. Esimerkiksi Euroopan Unioni teetti vuosina 2014-2015 tutkimuksen jonka mukaan Piratismi ei heikennä digitaalisten tuotteiden myyntiä ja kun tulos oli tämä niin koko raportti piilotettiin, myöhemmin se vuoti julkiseksi. (https://www.mikrobitti.fi/uutiset/eu-hautasi-piratismitutkimuksen-koska-tulokset-eivat-tukeneet-poliittista-agendaa-piratismi-ei-ole-haitallista/a68b8e11-74cc-3248-8a40-4c9bce2a2d09) Mikäli piratismia halutaan kitkeä paras keino olisi kehittää laillisia palveluita, esimerkiksi Spotifyn ansiosta harva lataa luvattomilta sivuilta musiikkia ja Netflixin ansiosta myös elokuvapiratismi on ollut laskussa. Videopelien puolella Steamin kaltaiset pelikaupat ovat myös vähentäneet piratismia.

[Supernuiva]

^Miten tekijänoikeuslainsäädäntö toimii muissa Suomen naapurimaissa?

Ovatko suoja-ajat samanlaiset koko maailmassa?

Yksi tekijänoikeuksien ongelma on se, että melodiatkin ovat suojattuja siten, että siitä ei saa muokata ja parantaa. Esimerkiksi Abban kappaleista saisi ulos paljon enemmän, jos niitä parantelisi, mutta se on kiellettyä. Tästä aiheesta esitettiin muistaakseni Yhdysvalloissa kuvattu ohjelma Ylen kanavalla joitain vuosia sitten. 

Ongelma ehkä vähän helpottaa tulevilla sukupolvilla muutamien satojen vuosien kuluttua, kun suuri osa melodioista on jo muuttunut "vapaaksi riistaksi".

Syystä jostain nykyaikana ei enää tehdä yhtä hyvää musiikkia kuin 70- ja 80-luvuilla. Lienevätkö kaikki hyvät melodiat jo varattuja?

Muusikko Bergström oli luonut varmaankin reilut 20 plus tai miinus vuotta sitten jonkun kappaleen, jota hän ei saanut esittää, koska se muistutti liikaa suosittua hittiä, vaikka tyylilaji oli täysin toinen kuin hitin.

[Lalli IsoTalo]

Perussuomalaisten olisi ehdottomasti lähdettävä tuomaan tekijänoikeuslakeihin maalaisjärkeä. Perussuomalaisten on ihan turha mielistellä mitään tekijänoikeusjärjestöjä kuten Kopiostoa tai Teostoa, niissä piireissä kun ei Perussuomalaisia kuitenkaan äänestetä. Sen sijaan Perussuomalaisten tulisi kuunnella tavallista ihmistä ja purkaa tekijänoikeuslaista tarpeettomia kopiointirajoituksia.

Perussuomalaisten tulisi kuunnella aineettoman omaisuuden valmistajia, siis taiteilijoita, jotka tätä hyvää tuottavat maailmaan.

[Seurailija]

Kohtuullisuutta Piraattikirjeisiin
Nykyinen tekijänoikeuslaki mahdollistaa tekijänoikeuksien valvonnalla tehtävän laajamittaisen kiristyskirjebisneksen jossa vertaisverkosta elokuvia tai musiikkia jakaneille on lakitoimistot lähetelleet postitse kirjeitä joissa vaaditaan useiden satojen eurojen korvausta luvattomasta elokuvien lataamisesta. Ongelmallista tästä tekee se että kirjeitä on lähetetty pääosin syyttömille henkilöille, kirjeet lähetetään sille kenen liittymästä elokuvia on jaettu, ulkomailla nämä ovat johtaneet jopa avioeroihin kun mies on ladannut pornoelokuvia ja liittymä on ollut vaimon nimissä jolloin kirje on tullut vaimolle. Lakia tulisi muuttaa niin että enää ei voisi oikeuteen tuoda isoa listaa IP-osoitteista joiden omistajatiedot halutaan lakitoimiston tietoon vaan korkeintaan muutama osoite kerrallaan mikäli IP-osoitteista on jaeltu suuria määriä tiedostoja luvatta.

Useinhan tuossa on kyse siitä, että joku henkilö on ladannut tekijänoikeuksien alaista sisältöä ns. vertaisverkossa, jossa henkilön konetta käytetään samanaikaisesti myös tekijänoikeuksien alaisten tiedostojen jakamiseen.

Mielestäni lakia tulisi muuttaa niin, että rikokseen syyllistyisi vain se, joka tiedostot on alunperin vertaisverkkoon ladannut.

Lisäksi lakiasiaintoimistojen tulisi lopettaa tuollaisten toimeksiantojen vastaanottaminen ja kehottaa tekijänoikeuksia perääviä tahoja tekemään rikosilmoitus väitetystä tekijänoikeusrikoksesta siten kuin rikoslain (39/1889) 49 luvun 1 §:ssä säädetään. Mikäli näyttö ei riitä edes esitutkinnan aloittamiseen tai syytteen nostamiseen, katoaa oikeudenkäyntiuhkailulta loppukin pohja.

Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain (404/1961) säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta

1) kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen,

2) kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitykseen,

3) äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä,

4) filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa,

5) radio- tai televisiolähetykseen,

6) luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka

7) valokuvaan,

on tuomittava tekijänoikeusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ansiotarkoituksessa ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, tuo maahan yleisölle levitettäväksi tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi ulkomailla valmistetun tai jäljennetyn 1 momentissa tarkoitetun teoksen tai valokuvan kappaleen taikka äänilevyn, filmin tai muun laitteen, jolle on tallennettu ääntä tai liikkuvaa kuvaa, taikka luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, ja jonka hän tietää valmistetuksi tai jäljennetyksi sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen tai jäljentäminen Suomessa tehtynä olisi ollut rangaistavaa 1 momentin tai tekijänoikeuslain 56 a §:n mukaan.

Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa toisen oikeutta 1 momentissa mainittuihin suojan kohteisiin siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.

[tommeli]

Ovatko suoja-ajat samanlaiset koko maailmassa?

Yksi tekijänoikeuksien ongelma on se, että melodiatkin ovat suojattuja siten, että siitä ei saa muokata ja parantaa. Esimerkiksi Abban kappaleista saisi ulos paljon enemmän, jos niitä parantelisi, mutta se on kiellettyä. Tästä aiheesta esitettiin muistaakseni Yhdysvalloissa kuvattu ohjelma Ylen kanavalla joitain vuosia sitten. 

Suoja-ajat ovat useissa maissa taiteilijan eliniän lisäksi 50 vuotta tai 70 vuotta kuolemasta. Jemenissä on vain 30 vuotta taiteilijan kuolemasta. Jamaikalla on peräti 95 vuotta tekijän kuolemasta.
Suomessa tavallisilla valokuvilla on vain 50 vuoden suoja-aika valmistumisvuodesta, eli jos otat kännykällä nyt selfien niin se on suojattu 1.1.2072 asti.

Tuo dokumenttielokuva josta puhut taitaa olla "RiP!: A Remix Manifesto" (2008).

Useinhan tuossa on kyse siitä, että joku henkilö on ladannut tekijänoikeuksien alaista sisältöä ns. vertaisverkossa, jossa henkilön konetta käytetään samanaikaisesti myös tekijänoikeuksien alaisten tiedostojen jakamiseen.

Mielestäni lakia tulisi muuttaa niin, että rikokseen syyllistyisi vain se, joka tiedostot on alunperin vertaisverkkoon ladannut.

Tämä olisi hyvä idea. Lataajan on mahdotonta tietää onko kyseiset tiedostot luvallisesti jaossa vai ei. Läheskään kaikki torrentit eivät ole laittomia, esimerkiksi paljon ilmaisohjelmia (Linux, GIMP, VLC, LibreOffice) jaellaan vertaisverkossa ja nykyään on yleistymään päin myös avoimesti lisensoidut teokset. Omaan käyttöön tulisi saada kopioida, eteenpäin jaeltaessa olisi sitten hankittava tarvittaessa oikeudet oikeuksienhaltijalta.

2018 paljastui yksi Somerjoen kappale plagiaatiksi, siinä oli kopioitu sävel unkarilaisesta kappaleesta, joten eikö nykylain mukaan kaikki ketkä ovat ostaneet kyseisen kappaleen ole syyllistyneet tekijänoikeusloukkaukseen? Tämä esimerkkinä kuinka on mahdotonta tietää milloin on teos on luvallisesti jaossa ja milloin ei.

[Seurailija]

Lataajan on mahdotonta tietää onko kyseiset tiedostot luvallisesti jaossa vai ei.

Lataaja ei välttämättä myöskään tiedä, että hänen konettaan käytetään myös tiedostojen levittämiseen.

[tommeli]

Tekijänoikeuslaki näytti taas naurettavuutensa. Nyt tekijänoikeusjärjestö Kopiosto on alkanut periä kunnilta korvauksia jos kirjastojen verkkopalveluissa tai some-kanavissa näkyy kirjojen kansikuvia: https://fin.afterdawn.com/uutiset/2023/04/22/kirjan-kannet-tekijanoikeus-kirjastot
Esimerkiksi Oulun kaupunki joutuisi maksamaan 29 000 euroa vuodessa Kopiostolle korvausta siitä että Oulun kaupunginkirjasto saisi Kopiostolta lisenssin julkaista kirjojen kansikuvia.

[Näkkileipä]

Jostain käsittämättömästä syystä, tekijänoikeuksiin vedotaan silloinkin kun joku tekee käytännössä ilmaista mainontaa. Esimerkiksi: YouTubessa videopelien ja elokuvien positiiviset arvostelut nähdään tekijänoikeuksien rikkomisena. Varsinkin Nintendo on erittäin herkkänä pelivideoiden suhteen.

[tommeli]

Tuo Kopioston ja Sanaston kansikuvarahastus perustuu tekijänoikeuslain sopimuslisenssijärjestelmään joka antaa Kopiostolle ja Sanastolle oikeuden valvoa myös sellaisten kirjojen kansikuvien käyttöä joiden tekijät eivät ole kyseisten järjestöjen jäseniä.
Eli jos olet joskus julkaissut kirjan vaikka omakustanteisesti etkä kuulu mihinkään tekijänoikeusjärjestöihin niin silti jos joku kirjasto maksaa tuon vuosittaisen kansikuvalisenssin niin sillä maksulla he saavat käyttää ilman sinulta erikseen kysyttyä lupaa kirjasi kansikuvaa.
Sopimuslisenssijärjestelmässä on kuitenkin sellainen kohta että tekijällä on oikeus erikseen kieltää tekijänoikeusjärjestöjä tällä tavalla myymästä kopiointilupia sinun teoksillesi jolloin nimesi lisätään järjestön verkkosivulle vähän kuin mustalle listalle: https://www.kopiosto.fi/kopiosto/kopioinnin-kieltaminen/
Kieltäessään kopioinnin joutuu ensin luovuttamaan henkilötietonsa Kopiostolle.

Jostain käsittämättömästä syystä, tekijänoikeuksiin vedotaan silloinkin kun joku tekee käytännössä ilmaista mainontaa. Esimerkiksi: YouTubessa videopelien ja elokuvien positiiviset arvostelut nähdään tekijänoikeuksien rikkomisena. Varsinkin Nintendo on erittäin herkkänä pelivideoiden suhteen.

Tekijänoikeuslaki kaipaisi pelivideot mahdollistavan pykälän.

[nurkkakuntalainen]

Tekijänoikeuksia (ja patentteja) ei tarvitsisi olla ollenkaan olemassa. Niiden olemassaoloa perustellaan yleensä utilitaristisesti sillä, että ne kannustavat luovuuteen ja annetaan ymmärtää, että ilman niitä yhteiskunnassa ei tehtäisi "riittävästi" innovaatioita ja uusia teoksia. Mutta esimerkiksi tietokoneohjelmia voidaan tehdä avoimen koodin projekteina ilman tarvetta tekijänoikeuksille, mistä on valtavasti esimerkkejä. Myös muita teknologisia innovaatioita voidaan kehittää avoimesti. Taiteellisia ja kirjallisia teoksia ihmiset ovat luoneet jo vuosisatoja ja -tuhansia ennen ensimmäisiäkään tekijänoikeuslakeja. Nykymaailmassa Internetin ansiosta teoksista ei todellakaan ole mitään pulaa. Maapallon väkilukuun suhteutettuna hyvin pieni määrä ihmisiä riittää tuottamaan jokaiselle maapallon ihmiselle enemmän teoksia kuin pystyy kuluttamaan. Jos tekstuaalisten ja audiovisuaalisten tekijöiden tekijät tarvitsevat rahaa työstään, sekin onnistuu ilman tekijänoikeuksia "katuesiintyjäprotokollan" mukaisesti eli tekijä julkaisee teoksen tai sen osan levitykseen sitten, kun hänelle on etukäteen maksettu määrätty rahasumma.

Sen lisäksi, että tekijänoikeudet ovat täysin turhia, ne ovat myös haitallisia ja ristiriidassa muiden oikeuksien kanssa. Ne vääristävät markkinataloutta, haittaavat kilpailua ja edesauttavat suurten kartellien ja monopolien syntyä ja orwellilaista poliisivaltiokehitystä. Eli sen lisäksi, että tekijänoikeuksia ei tarvitse olla olemassa, niitä myöskään ei pitäisi olla olemassa, vaan ne täytyy lakkauttaa. Kokonaan.

Tekijänoikeudet ja patentit ovat ihmisoikeuksien vastaisia

Tekijänoikeudet ja patentit ovat ihmisoikeuksien vastaisia

Yle nostaa sinänsä ihan ansiokkaasti esille patentoitavien siemenien tuottamat ongelmat ruuantuotannolle tämänpäiväisessä artikkelissaan "Kuka omistaa siemenet – suurteollisuus vai ihmiskunta?"

Jutun analyysi jää kuitenkin puolitiehen. Miksi täsmälleen ottaen me olemme tilanteessa, jossa muutamat tahot ovat saaneet kontrolliinsa merkittävän osan koko maailman ruuantuotannosta?

Kaltaiselleni piraatille vastaus on päivänselvä: kyseessä on immateriaalioikeuksien aiheuttama markkinahäiriö.

Immateriaalioikeudet, eli tekijänoikeudet ja patentit, ovat valtion myöntämiä etuoikeuksia tietyille tahoille, jotka mahdollistavat keinotekoisen niukkuuden luomisen ja sitä kautta enemmän tai vähemmän kusipäisen käytöksen. Ne eivät missään tapauksessa kuulu vapaaseen markkinatalouteen, vaan ovat jäänne merkantilistiselta ajalta, jolloin kuninkailla oli tapana jaella etuoikeuksia joillekin alamaisilleen.

Immateriaalioikeuksien aiheuttamat ongelmat ruuantuotannossa ovat vain jäävuoren huippu. On tärkeä ymmärtää, että nämä samat ongelmat muodostuvat kaikille aloille, joissa tekijänoikeuksia ja patentteja käytetään. Ne rajoittavat asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia saatavilla olevien hyödykkeiden suhteen sekä tuottajien mahdollisuuksia valita paras mahdollinen tuotantotapa.

Immateriaalioikeudet tuottavat hyvinvointitappiota koko yhteiskunnalle, sillä niistä kärsivät kaikki muut ihmiset paitsi ne, joilla on sellaisia hallussaan isoja määriä.

Muutaman patentin haltijatkin joutuvat usein kärsimään, kun isommat firmat voivat uhkailla heidät tottelemaan isomman patenttiportfolionsa avulla, joka on rakennettu sellaiseksi, että halutessaan lakimiehet voivat venyttää jonkun patentin tulkintaa niin, että kuka tahansa voidaan todeta sitä rikkovaksi. Ja vaikka se ei onnistuisi, niin pikkufirma saadaan polvilleen toistamalla prosessi tarpeeksi monta kertaa – sillä ei ole resursseja tapella isoa lakimiesarmeijaa vastaan, vaikka se olisikin oikeassa.

Tulevaisuudessa immateriaalioikeuksia tullaan käsittelemään orjuuden kaltaisena ihmiskunnan hirmutekona. Jälkipolvet ihmettelevät, miten ihan tavalliset ja fiksut ihmiset pystyivät hyväksymään niin epäinhimillisen toiminnan normaalina osana yhteiskuntaa.

[Luotsi]

Suomen nykyiset to-säännökset ovat malliesimerkki päättäjien lobbauksen vinoutuneesta voimasta: to-järjestöt ovat joka ainoan lainmuutoksen seurauksena onnistuneet lobbaamaanaan itselleen rahastusmahdollisuuksi naurettavuuksiin saakka. Eikä tolkkua ole odotettavissa jatkossakaan, kokoomuslaisethan ovat tunnetusti lobbausherkkiä.

[Tragedian synty]

Tekijänoikeuksia (ja patentteja) ei tarvitsisi olla ollenkaan olemassa. Niiden olemassaoloa perustellaan yleensä utilitaristisesti sillä, että ne kannustavat luovuuteen ja annetaan ymmärtää, että ilman niitä yhteiskunnassa ei tehtäisi "riittävästi" innovaatioita ja uusia teoksia.

Patenttilainsäädäntöä ei aikoinaan säädetty siksi, että keksijät saisivat omia hengentuotoksensa, vaan jotta heillä olisi kannustin keksiä, vaikka heillä ei olisikaan ikuista oikeutta hengentuotoksiinsa. Jos patenttilainsäädäntö nyt purettaisiin, keksijöiden kannattaisi pitää keksintönsä vain omana tietonaan. Toki jotkut nörtit ja harrastelijat yhä näpertelisivät, mutta ei sillä teknologista kehitystä voitaisi pitää yllä.

Aikoinaan keksijät olivat pienyrittäjiä, jotka nikkaroivat ennemmin innon kuin rahan vuoksi. Nykyään keksiminen on pääasiassa rutiiniluontoinen ammatti. Patenttioikeuksien purkaminen tekisi investoimisesta tuotekehittelyyn vähemmän kannattavaa kuin muiden tekemien laitteiden takaisinmallinnuksesta. Tilanne olisi samankaltainen kuin anarkia, jossa on järkevämpää varastaa muilta asioita kuin tehdä niitä itse. Ihmisten toimeliaisuus suuntautuisi loisimiseen, ei tuottamiseen.

Mietitäänpä asiaa teknologia-alan yrityksen näkökulmasta. Jos se tuo markkinoille uuden laitteen, kilpailijat pyrkivät mahdollisimman nopeasti takaisinmallintamaan sen ja tuomaan markkinoille piraattikopioita. Jotta tuotekehitykseen sijoitetut resurssit tuottaisivat voittoa, uusien laitteiden olisi oltava mahdollisimman vaikeasti takaisinmallinnettavia. Eli roskikseen lentäisi ihanne, jonka mukaan teknologian on oltava mahdollisimman yksinkertaista, tehokasta ja taloudellista, ja tilalle tulisi monimutkaisuus. Esimerkiksi siten, että laitteessa on kymmenen kertaa enemmän materiaalia kuin tarvitsisi olla, ja ylimääräinen materiaali on luomassa funktion kannalta tarpeettomia kytkentöjä, jotta kilpailevilla insinööreillä menisi mahdollisimman pitkään selvittää, miten laite toimii ja mikä osa on hyödytön.

Siksi minä kannatan immateriaalioikeuksia. Ne rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintamahdollisuuksia, mutta kannustavat rakentavaan toimintaan. Samasta syystä pidän poliisia ja oikeuslaitosta hyödyllisinä instituutioina.

Tämän viestin kirjoitin vain omaksi ilokseni. En todellakaan usko, että yksikään kanssani eri mieltä oleva muuttaisi mieltään rationaalisten ja pragmaattisten argumenttien vuoksi.

[Lalli IsoTalo]

Tekijänoikeuksia (ja patentteja) ei tarvitsisi olla ollenkaan olemassa.

Tuo olisi aineettoman omaisuuden tuhoamista, sen ilmaista jakelua koko maailmalle. Kommunismia.

Startup- yritykset saavat yksityistä rahoitusta, jos

- bisnesidealla on kysyntää
- tiimi on luotettava
- idea on helppo monistaa globaalisti toimivaksi, JA
- idea on patenteilla suojattu.

Ilman patenttisuojaa ei tule rahoitusta, eikä uusia yrityksiä. Rahamiehet sijoittaisivat rahansa korporaatioihin. Just.

Tekijänoikeuksien poistaminen olisi sellaista kommunismia, jossa se mikä on minun aineetonta omaisuuttani, on myös sinun omaisuuttasi. Ja me toivottavasti tiedämme kuinka hyvin sellainen kommunismi toimii.

Monet tykkäävät vapaaehtoisesti tehdä vapaata lähdekoodia, copyright-vapaita kuvia, videoita, biisejä, kirjoja jne, sekä osallistua talkoisiin ja antaa rahaa hyväntekeväisyyteen. 

Mutta se ei tarkoita sitä, että olisi järkevää pakottaa kaikki tekemään samoin.

[tommeli]

Tekijänoikeuksien poistaminen olisi sellaista kommunismia, jossa se mikä on minun aineetonta omaisuuttani, on myös sinun omaisuuttasi. Ja me toivottavasti tiedämme kuinka hyvin sellainen kommunismi toimii.

Eipä kukaan tekijänoikeuksien poistamista kokonaan haluakaan. Ei edes Piraattipuolueen edustajat vaikka sellaista karikatyyriä heistä levitetään.
Tekijänoikeuslakeja pitäisi viedä liberaalimpaan suuntaan eikä tekijänoikeuskiihkoilun suuntaan. Tekijänoikeuksia jatkuvasti laajennetaan tuulesta temmatuilla perusteluilla. Viimeisenä aivopieruna tuo että jollakin tekijänoikeusmafialla olisi oikeus kerätä suojelurahaa kirjojen kansikuvista joita näytetään kirjojen yhteydessä. Seuraavaksi aletaan varmaan rahastamaan äänitteiden ja elokuvien kansikuvilla. Pitäisikö vielä verkkokauppojenkin alkaa maksamaan Kopiostolle korvausta tuotteiden pakkauskuvista? Esimerkiksi S-kauppojen verkkokaupassa näkyy elintarvikkeiden tuotepakkaukset, pitäisikö niistäkin maksaa ensin jollekin Kopiostolle tai Kuvastolle suojelurahaa?

Jos vedetään kommunismi mukaan keskuteluun niin erikoista on että etenkin vasemmistolaiset ovat innoikkampina puolustamassa tekijänoikeuksien tiukentamisia ja tekijänoikeusbisnestä. Nykyisistä eduskuntapuolueista lähinnä Vihreistä löytyy jonkin verran liberaalimman tekijänoikeuspolitiikan kannatusta.

[Luotsi]

Jos vedetään kommunismi mukaan keskuteluun niin erikoista on että etenkin vasemmistolaiset ovat innoikkampina puolustamassa tekijänoikeuksien tiukentamisia ja tekijänoikeusbisnestä. Nykyisistä eduskuntapuolueista lähinnä Vihreistä löytyy jonkin verran liberaalimman tekijänoikeuspolitiikan kannatusta.

Vassarit kuvittelevat olevansa nykyään (proletariaatin sijaan) jonkinmoinen luovan luokan esitaistelujoukko. Yhtä harhaista kuvitelmaa kuin koko kommunistinen utopia on aina ollut.

[Lalli IsoTalo]

Linux on loistava esimerkki parhaasta mahdollisesta yhteisyydellisyydestä: annetaan omasta, ei oteta toisten taskuista.

[tommeli]

Vassarit kuvittelevat olevansa nykyään (proletariaatin sijaan) jonkinmoinen luovan luokan esitaistelujoukko. Yhtä harhaista kuvitelmaa kuin koko kommunistinen utopia on aina ollut.

Tekijänoikeusjärjestöt kokeilevat koko ajan kepillä jäätä jotta tekijänoikeuksia voitaisiin laajentaa entisestään ja vasemmistolaiset ovat innokkaita lähtemään näihin mukaan. Vasemmistolainen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki oli laajentamassa kasettimaksua jopa älypuhelimiin 12 vuotta sitten: https://hommaforum.org/index.php?topic=62900.0
Kasettimaksuhan siirtyi vuonna 2015 maksettavaksi suoraan valtion budjetista koska tallennusmedioiden myynti väheni viime vuosikymmenellä niin paljon ja kerätty summa jäi Teostolle liian pieneksi.

[tommeli]

Hallitus suunnittelee yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun eli kasettimaksun puolittamista 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon vuodelle 2025.
Täysin kusetukseen perustuvasta ylimääräisestä yritystuesta saakin leikata.

Tekijänoikeuslobbausjärjestö Luovat julkaisi verkkosivulla tiedotteen aiheesta:
https://luovat.org/ajankohtaista/yksityisen-kopioinnin-hyvitys/