Kommentoinpa asiaa, koska väittäisin tietäväni nuorisosta niin harrasteiden (nuorisojärjestöä) kuin varsin kattavan opettajansijaistuskokemuksenkin myötä.
Ongelma eivät ole mamut, ainakaan kokemukseni mukaan. Muistaakseni kerran minulla on ollut pientä verbaalijudoa tummahipiäisen oppilaan kanssa, mutta pääosin he ovat käyttäytyneet aivan kuten muutkin keskiverto-oppilaat. En epäile etteikö laajassa mittakaavassa ongelmia saattaisi löytyä, mutta eivät he minun kokemukseni mukaan ole olleet osallisena 99% ongelmista.
Ongelma ovat lapset, joiden vanhemmat eivät välitä ja joilla tämän lisäksi tai tästä johtuen on keskittymishäiriöitä. Olen kohdannut mm
-lapsia, jotka näkevät yksinhuoltajaäitiään pari kertaa viikossa, kun tämä on reissutöissä ja ilmeisesti muutenkaan ei anna lapsen hidastaa mm. seuraelämäänsä
-lapsia, joilla on vakavia häiriöitä päässä, mutta joiden hoitamiseen ei ole resursseja ja joita ei voi pistää erityisluokalle koska"oppilaita ei saa eriarvoistaa"
-lapsia, joiden vanhemmat myöntävät tämän olevan täysin piittaamaton, väkivaltainen, itsetuhoinen, päihdeongelmainen jo 12-vuotiaana, mutta suhtautuminen on "ei me tiietä mitä sille voi tehdä, ku se on niin kauheen vahva persoona"
-lapsia, joilla on aivokemiaan liittyvä tauti, johon he eivät syö lääkkeitään eivätkä vanhemmat tee asialle mitään
-lapsia, joille vanhemmat ovat iskostaneet "ei kannata edes yrittää mitään ikinä, mikään ei ole sun vika vaan kaikkien muiden joten et voi mitään"-asenteen
-lapsia, jotka ovat omaksuneet "isi sano että ei mun tartte mitään opetella, mä meen amikseen ja tienaan 5000€/kk putkimiehenä ilman että osaan kertotaulua"-asenteen
-lapsia, jotka roikkuvat netissä aamuun ja nukkuvat tunnilla
-16-vuotiaita, joita keski-ikäistyvä "poikakaveri" hakee uudenkarhealla BMW:llä koulun pihasta
-täysin videopelimaailmassa eläviä, jotka eivät pysty 10 sekuntia istumaan paikallaan leikkimättä ampuvansa kavereita
-lapsia, jotka pitävät 14-vuotiaana huolta pikkusisaruksistaan kun vanhemmat eivät jaksa
-lapsia, joiden vanhemmat jäävät nukkumaan päivittäin krapulaansa pois kun naapuri hakee lapsen kouluun
-lapsia, joiden vanhemmat eivät usko oman pikku kullannuppunsa tehneen yhtään mitään mistä häntä väitetään, ja vika on koulun/opettajan/kaverin/kaverin vanhempien/rehtorin/kenen tahansa muun, joka vainoaa heidän kullannuppuaan
-lapsia, joiden elintasoa vaatteista ja viihde-elektroniikasta päätellen keskituloinen perhe voi vain kadehtien ihmetellä
-lapsia, joiden vanhemmat ovat vimmaisen uskovaisia (kristittyjä) ja raamattu on aina oikeassa
-lapsia, jotka haluaisivat kuolla
-lapsia, joiden tukka lähtee tukkoina päästä kun kotona syödään vain makaroonia kun äiti ei jaksa/osaa/pysty huolehtimaan minkäänlaisesta ruoasta
-ynnä muuta.
Ongelma ei ole niin yksinkertainen, että mamut/vasurit/rikkaat/vast. Ongelma on siinä, että meillä on tuhoton määrä väkeä, joilla ei ole kykyä elää normaalia, kunnollista, säännöllistä elämää ja suhtautua asioihin maalaisjärjellä. Mitään ihmeellisiä vippaskonsteja ei tarvita, ja siinä mielessä Niinistön Ihan tavallisia asioita-sivusto oli erittäin hyvä kaikesta vittuilusta huolimatta. Enkä ole ikinä äänestänyt Kokoomusta.