Kirjoittaja Aihe: Monikulttuurin positiiviset puolet  (Luettu 273320 kertaa)

Ammadeus

  • Vieras
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #120 : 17.07.2009, 09:43:57 »
Hervannassa pyörii soman oloisia kiinalaistypyjä..
Paikallinen paskaduuni firma roudaa niitä tänne tekemään työt joita natiivit eivät tohdi tehdä.

Mika Mäntylä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 259
  • Liked: 39
    • Facebook
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #121 : 17.07.2009, 10:33:52 »
Hervannassa pyörii soman oloisia kiinalaistypyjä..
Paikallinen paskaduuni firma roudaa niitä tänne tekemään työt joita natiivit eivät tohdi tehdä.

Kyse ei ole siitä, etteikö työvoimaa olisi tarjolla tai että ratkaisu olisi jotenkin vaan edullinen, vaan kusipäisyydestä. Vähän Aamulehden kiinalaissiivoojauutisen jälkeen samainen lehti uutisoi, että HH saa ihan han-suomalaisiltakin työhakemuksia niin paljon, etteivät ehdi edes lukemaan niistä kunnolla kuin murto-osan.
Lukijan tulisi huomioida, että tämäkin viesti saattaa sisältää kärjekkäitä näkemyksiä tosiasioista tai mustaa huumoria.

Ohjattu ja hallittu vapaa keskustelija?

pelle12

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 686
  • Liked: 81
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #122 : 17.07.2009, 10:48:40 »
 Ainahan kolikolla on kaksi puolta, joten täytyyhän monikulttuurisuudessakin olla hyviäkin puolia (joista osa on tässäkin ketjussa mainittu), mutta... vaakaan täytyy laittaa molemmat punnukset ja katsoa mihin suuntaan vaaka kallistuu. Vahvasti näyttää siltä, ihan kansainvälisen kokemuksen valossa, että vaakakuppi kallistuu negatiivisen puolelle ja vahvasti.

Albert

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 48
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #123 : 17.07.2009, 17:27:55 »
Jos nyt kylitä ja toreilta lähtisi kyselemään niin voisin melkein arvata ja dollarin sen puolesta laittaa että keskiverto nuoriso, ikäluokassa 12 - 26 väittävät että kebab ja pitsa on parasta mitä maahanmuutto on tuonut.
Ja mitä osaavat maahanmuutosta kriittisesti sanoa? ...tuskinpa juurikaan mitään painokelpoista...
Old school Green!
Minun suomeni on kansainvälinen - Minun suomeni on kansallismielinen!

Ammadeus

  • Vieras
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #124 : 17.07.2009, 18:36:43 »
Hervannassa pyörii soman oloisia kiinalaistypyjä..
Paikallinen paskaduuni firma roudaa niitä tänne tekemään työt joita natiivit eivät tohdi tehdä.

Kyse ei ole siitä, etteikö työvoimaa olisi tarjolla tai että ratkaisu olisi jotenkin vaan edullinen, vaan kusipäisyydestä. Vähän Aamulehden kiinalaissiivoojauutisen jälkeen samainen lehti uutisoi, että HH saa ihan han-suomalaisiltakin työhakemuksia niin paljon, etteivät ehdi edes lukemaan niistä kunnolla kuin murto-osan.
Kusipäisyydestä?Jaa a,tälläkin hetkellä vaikka mennään taantumaa/lamaa niin noin 100
työpaikkaa on auki pirkanmaan seudulla siivousalalla.
Joku tässä nyt mättää.
Itsekin paskaduuni yrittäjänä olen kyllä huomannut sen että töitä kysellään enemmän kuin vielä loppuvuodesta mutta asenne on vieläkin se että"voooisin tulle töihin jos pläp pläp lää" vaatimusten litaniaa saa kuulla kyllästymiseen asti.
Ymmärrän hyvin yrittäjää joa palkkaa vaikka kiinalaisia töihin jotka hoitaa duunit ja .
Mutta uskon että tod näk tulossa oleva massatyöttömyys hoitaa paikallisenkin työvoiman asenteet taas kohdalleen.

VHM

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 75
  • Liked: 12
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #125 : 29.07.2009, 14:47:30 »
Minun mielestäni on mukava tutustua henkilökohtaisesti ulkomaalaisiin ihmisiin. Pari läheistä ystävääni ovat kotoisin eräästä Suomelle erittäin vieraasta kulttuurista (molemmat sattumalta samasta, vaikka sieltä ei niin hirveästi maahanmuuttajia Suomessa olekaan). Heihin ja heidän perheisiinsä tutustuminen on ollut erittäin positiivinen kokemus ja ehdottomasti laajentanut omaa maailmankuvaani. He myös muistuttavat minua jatkuvasti siitä kuinka hienoa ja yritteliästä väkeä maahanmuuttajien joukosta löytyy, ja siitä, kuinka suomalaiseen yhteiskuntaan on mahdollista integroitua erittäin hyvin ja silti säilyttää erittäin omaleimainen kulttuuri ja omaleimaiset tavat.


Olen lähes täysin samalla linjalla. Omaan tuttavapiiriini kuuluu myös pienen vähemmistön edustajia, joiden perheisiin olen tutustunut. Heidän elämässään tärkeää on perhe ja työnteko (lue yritteliäisyys).

Käsittääkseni he ovat kansainvälisestikin tunnettu vähemmistö yritteliäisyydestään ja kyvystään integroitua vallitsevaan yhteiskuntaan.

Mukavia ja lämpimiä ihmisiä.

Nimenomaan tällaiset yksilölliset kokemukset ovat monikulttuurin positiivisinta antia.

Timo Hellman

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 423
  • Liked: 5
  • Runoilija ja turkulainen.
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #126 : 15.08.2009, 23:43:05 »
Hervannassa pyörii soman oloisia kiinalaistypyjä..
Paikallinen paskaduuni firma roudaa niitä tänne tekemään työt joita natiivit eivät tohdi tehdä.

Kyse ei ole siitä, etteikö työvoimaa olisi tarjolla tai että ratkaisu olisi jotenkin vaan edullinen, vaan kusipäisyydestä. Vähän Aamulehden kiinalaissiivoojauutisen jälkeen samainen lehti uutisoi, että HH saa ihan han-suomalaisiltakin työhakemuksia niin paljon, etteivät ehdi edes lukemaan niistä kunnolla kuin murto-osan.
Kusipäisyydestä?Jaa a,tälläkin hetkellä vaikka mennään taantumaa/lamaa niin noin 100
työpaikkaa on auki pirkanmaan seudulla siivousalalla.
Joku tässä nyt mättää.
Itsekin paskaduuni yrittäjänä olen kyllä huomannut sen että töitä kysellään enemmän kuin vielä loppuvuodesta mutta asenne on vieläkin se että"voooisin tulle töihin jos pläp pläp lää" vaatimusten litaniaa saa kuulla kyllästymiseen asti.
Ymmärrän hyvin yrittäjää joa palkkaa vaikka kiinalaisia töihin jotka hoitaa duunit ja .
Mutta uskon että tod näk tulossa oleva massatyöttömyys hoitaa paikallisenkin työvoiman asenteet taas kohdalleen.

Itse soittelin systemaattisesti kesäkuussa siivousfirmoja läpi ja sain lomatuurauksen hoitooni. Pari viikkoa sitten soitettiin yhdestä alan firmasta ja tarjottiin viikon sairaslomasijaisuutta, numeroni olivat saaneet firmasta johon olin soittanut kesäkuussa. SOL:ilta soittelivat myös toukokuussa tekemäni hakemuksen perusteella. Kaupunki on Turku, täynnä opiskelijoita, turvapaikanhakijoita ja niitä surullisenkuuluisia ihmisiä-joita-tarvitaan-vaihtamaan-vaippamme. Jossain tosiaan mättää.
The truth is that what we call Capitalism ought to be called Proletarianism. The point of it is not that some people have capital, but that most people only have wages because they do not have capital. -  G. K. Chesterton

juuso_s

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 51
  • Liked: 2
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #127 : 31.08.2009, 16:19:43 »
Tässä ketjussa on usein mainittu tuo ruoka yhtenä monikulttuurisuuden hyvistä puolista. Näyttää siltä että varsinkin kebabista on tullut suorastaan kansallinen linkki Suomen ja Turkin välille. Mielestäni yleisesti ottaen suomalaisten suhtautuminen turkkilaisiin on paljon positiivisempaa kuin esimerkiksi somaleihin, vaikka molemmat ovat käytännössä muslimimaita ja rikostilastot ovat näillä kahdella väestönryhmällä korkealla tasolla.

Jiri Keronen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 053
  • Liked: 100
  • Victory is a tradition.
    • Helvetin puutarha
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #128 : 31.08.2009, 17:21:08 »
Mielestäni yleisesti ottaen suomalaisten suhtautuminen turkkilaisiin on paljon positiivisempaa kuin esimerkiksi somaleihin, vaikka molemmat ovat käytännössä muslimimaita ja rikostilastot ovat näillä kahdella väestönryhmällä korkealla tasolla.

Itse asiassa tilastojen valossa turkkilaiset tekevät suhteessa huomattavasti vähemmän rikoksia kuin somalit.

Aion muuten sanoa ruoasta sen verran, että en näe ruokaa millään tavalla monikulttuurisena asiana. Perustan tämän näkemyksen sille, että kulttuurit eivät ole muuttumattomia ja ikuisia asioita, vaan ne ovat pikemminkin jatkuvassa muutoksessa. Kulttuurit ottavat vaikutteita, kehittyvät, unohtavat tapoja ja niin edelleen, mutta ne voivat siitä huolimatta olla vain yksi "sateenvarjokäsite". Se, että suomalaiset oppivat tekemään uutta ruokaa, on sitä, että yksi kulttuuri ottaa toisesta kulttuurista positiivisia puolia osaksi itseään. Monikulttuurisuus viittaa siihen, että on kaksi tai useampi eri kulttuuri, eikä yhtä, monipuolista ja kehittyvää kulttuuria.
Suoraa demokratiaa ja vapautta kaikille.

Vae Victis -blogini

J. Puranen

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 23
  • Liked: 0
  • Santiago Matamoros
    • Shri Papaji´s Blog
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #129 : 31.08.2009, 17:32:10 »
Olen lähes täysin samalla linjalla. Omaan tuttavapiiriini kuuluu myös pienen vähemmistön edustajia, joiden perheisiin olen tutustunut. Heidän elämässään tärkeää on perhe ja työnteko (lue yritteliäisyys)....Mukavia ja lämpimiä ihmisiä.
...
Nimenomaan tällaiset yksilölliset kokemukset ovat monikulttuurin positiivisinta antia.

Joo. Minusta vaikkapa somalit ovat tosi mukavia ystävinä. Yksi parhaista ystävistäni on irakilainen. Olen ymmärtänyt paljon asioita mm. uskonnosta, ja henkisyydestä keskusteluissa muslimien kanssa.

Venäläisistä pidän paljon, ja tuntuu etten tulisi ilman venäläisyyttä enää edes toimeen. Aina kun suomalaisuus alkaa pännimään, niin kun on vähän aikaa venäläisseurassa, ja kokee ne tunteet, ja ystävyyden, niin tuntuu että taas jaksaa. Jaksaa uskoa maailmaan ja ihmiseen. Venäläiset osaa olla sillä tavalla kohteliaita, mikä on balsamia sielulle...

Jos olisi ollut pelkästään suomalaisuuden varassa.. niin enpä tiedä... Kovin köyhäksi olisi elämä jäänyt, ainakin henkisessä-, ja tunnemielessä. Olisiko se edes mahdollista? Ihminen on tarkoitettu olemaan universaali olento. Mutta ei se tarkoita että ihannoisin, tai hyväksyisin kritiikittä vieraat kulttuurit. Suomalaisuus antaa kyllä jonkinlaisen pohjan.

JPU

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 180
  • Liked: 69
  • Impiwaaralainen viha-ajattelija
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #130 : 31.08.2009, 17:51:53 »
Venäläisistä pidän paljon, ja tuntuu etten tulisi ilman venäläisyyttä enää edes toimeen. Aina kun suomalaisuus alkaa pännimään, niin kun on vähän aikaa venäläisseurassa, ja kokee ne tunteet, ja ystävyyden, niin tuntuu että taas jaksaa. Jaksaa uskoa maailmaan ja ihmiseen. Venäläiset osaa olla sillä tavalla kohteliaita, mikä on balsamia sielulle...
Onko suomalaisuus tosiaan niin kauhea kulttuurillinen riippakivi että siitä täytyy päästä venäläisseuraan vapautumaan? Ja että suomalaisuutta ei kestä ilman venäläisiä? Jotenkin tästä avautumisesta tulee mieleen 70-luku ja tietty porukka joka istuu vallassa juuri nyt...
"– Kun tänne tulee ihmisiä, joilla on erilaisia tapoja toimia, pukeutua ja puhua, he muuttavat meidän arkeamme. Muutoksen voi nähdä hyvänä tai huonona, mutta on järkevämpää nähdä se hyvänä, koska sille ei mitään mahda. Suomi ei voi umpioitua enää."

- Tiede-lehti, 9/2014

jellona

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 352
  • Liked: 342
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #131 : 31.08.2009, 18:09:12 »
Lainaus
Jos olisi ollut pelkästään suomalaisuuden varassa.. niin enpä tiedä... Kovin köyhäksi olisi elämä jäänyt, ainakin henkisessä-, ja tunnemielessä.

Joo juu jetsulleen, voi kauhiaa, näin on... Suomalaisethan ovat tunnetusti henkisesti köyhiä ja tunnevammaisia. Onneksi on veli venäläinen ja ihquja islamiystäviä jotka elävät korkeammalla tasolla että saa vertais-seuraa...

Ja muutenkin fyysisesti Suomalaiset ovat lihavia persjalkoja ja rumia verrattuna ylen sankioihin prihoihin ja niin siroihin arabeihin...




Aina kun näen punaisen ristin, näen punaista.

juuso_s

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 51
  • Liked: 2
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #132 : 26.09.2009, 14:44:57 »
Mielestäni yleisesti ottaen suomalaisten suhtautuminen turkkilaisiin on paljon positiivisempaa kuin esimerkiksi somaleihin, vaikka molemmat ovat käytännössä muslimimaita ja rikostilastot ovat näillä kahdella väestönryhmällä korkealla tasolla.

Itse asiassa tilastojen valossa turkkilaiset tekevät suhteessa huomattavasti vähemmän rikoksia kuin somalit.

Ei pidä paikkaansa tilastokeskuksen mukaan. Tuossa on vertailutaulukko kansalaisuuksittain http://nozick.blogspot.com/2009/06/ulkomaalaisten-rikollisuus-vuonna-2008.html.

Omaisuusrikoksia on turkkilaisilla vähemmän, mutta seksuaalirikoksia vastaavasti enemmän. Kaikkien rikosten summa on aika lailla tasoilla. Voit tarkistaa tiedot tilastokeskuksen taulukosta "Rikokset ja niiden selvittäminen vuodesta 1980".

Vastauksesi vain vahvistaa teesiäni siitä, että turkkilaisten maine on paljon parempi kuin somaleiden, vaikka keskimäärin rikollisuus on samalla tasolla.  :)


Abdifitah

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 2
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #133 : 09.10.2009, 07:12:43 »
Itsellä on ainakin yksi asia mielessä, johon mielelläni hakisin apua ulkomailta, mieluiten Ruotsista tai USAsta, koska sen he parhaiten osaavat. Se asia on markkinointi ja ulkomaankauppa (tais tulla kaksi asiaa, mutta kulkevat käsi kädessä).

Itse asun ulkomalla (Norjassa) ja usein yritän tukea kotimaatani ostamalla tuotteita Suomesta. Lähinnä teollisuus-tuotteita, eli puhutaan paljon suuremmista summista kuin loppukäyttäjille suunnatuista päivittäistavarakaupoista. Karkeasi voi kuitenkin sanoa, että 80% kyselyistä päättyy siihen, että eivät toimita Suomen ulkopuolelle. Vastaavaa vastatusta en ole ikinä saanut Ruotsista tai Tanskasta.

Tähän tietenkin auttaisi näin aluksi laittaa edes yksi kurssi insinööreille ulkomaankaupasta ammattikorkeakouluun.
lol let them know

Rauli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 562
  • Liked: 333
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #134 : 10.10.2009, 11:46:03 »
Postaanpa tähän ketjuun jutun tämän päivän Ilkasta:

Lainaus
Charles miehen mallina


n 2,5-vuotias Roni kiehnää Charlesin ympärillä huomiota hakien: milloin poika pomppii pallolla, milloin keinuu hurjannäköisesti keinuhevosella.

Ronin äiti Terhi Heittola kertoo Ronin odottaneen kiihkeästi Charlesia, onhan vierailu molemmin puolin aina odotettu juttu.

Terhi tutustui nigerialaiseen Charlesiin viime keväänä, kun ulkomaalaisille opiskelijoille haettiin Seinäjoella suomalaisia ystäväperheitä. Terhi Heittola hakeutui ystäväperheeksi poikansa Ronin takia. Pojilla on myös poikien jutut, sillä jalkapallokentällä meno on miehisen kovaa.

- Pulkkamäki oli molemmille elämys. Samoin makkaranpaisto laavulla, Charles nauraa.

Virroilta kotoisin oleva Terhi Heittola opiskelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi kuten 28-vuotias Charles Okoriekin.

Unelma-ammattiin

Terhi opiskelee sairaanhoitajaksi toista vuotta, Charles vasta ensimmäistä. Charles Okorie vaihtoi liiketalouden opintonsa vuoden opiskelun jälkeen englanninkielisen sairaanhoitajakoulutukseen, mikä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä ensimmäistä kertaa.

Koulutukseen oli kova tungos, sillä yhtä paikka haki seitsemästä yhdeksään opiskelijaa. Hakijoista valittiin 25 opiskelijaa, joista 22 pääsi heti aloittamaan opintonsa.

- Sairaanhoitajan ammatti on aina ollut unelmani, Charles kertoo.

Hänen mukaansa parasta Seinäjoella opiskelussa on opiskelijan kannalta erinomainen koulutusjärjestelmä. Englannin kielellä sairaanhoitajiksi opiskelevat ovat varsin kansainvälistä joukkoa, sillä vain seitsemän heistä on suomalaista, loput eri maista. Kaikkiaan kansallisuuksia on 12 maasta.

- Miessairaanhoitajat ovat Nigeriassa vielä harvinaisia, Charles kertoo. Valmistuttuaan neljän vuoden kuluttua Charles aikoo työskennellä ensin jonkin aikaa Suomessa kokemusta hankkiakseen ennen paluutaan kotimaahansa.

- Olen paljon velkaa suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, ja haluan maksaa velkani täällä työtä tekemällä, hän sanoo.


Työtä Charles tekee myös nyt itsensä Seinäjoella elättääkseen. Hän siivoaa kuutena päivänä viikossa iltaisin Lehtisen kauppakeskuksessa. Ja on työhönsä tyytyväinen.

- Tykkään siivota, sillä siinä näkee kättensä jäljet. Siisti ympäristö on myös hygienian kannalta tärkeää niin kaupassa kuin sairaalassa, hän toteaa. Charles myös itse viihtyy siistissä ympäristössä, sillä hänen äitinsä pitää kotona paikat tip top kunnossa.

http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=453031&Title=Charles+miehen+mallina

Charles on nähdäkseni esimerkki maahanmuuttajasta, jollaisia toivoisin näkeväni lisää. Mikäli hän päättää joskus muuttaa pois Suomesta, toivoisin hänen todellakin palaavan Nigeriaan, eikä siirtyvän leveämmän leivän ääreen esim. Lontooseen. Parasta kehitysapua olisi, että Nigeria hyötyisi suomalaisten kustantamasta koulutuksesta sen sijaan, että englantilaiset korjaisivat hyödyn.

Ja sitten esimerkki porukasta, jota en toivoisi näkeväni Suomessa:

Lainaus
Naista pahoinpideltiin Vaasassa


Perjantai-iltana noin klo 22.30 sattui yksityisasunnossa Vaasan Ristinummella pahoinpitely, jossa 1976 syntynyt mies oli pahoinpidellyt 1980 syntynyttä vaimoaan.

Ulkomaalaistaustaiselle pariskunnalle oli syntynyt riitaa, jonka aikana mies oli lyönyt naista pari kertaa ylävartalon alueelle. Nainen oli myös pudonnut sängystä lattialle.

Hän valitti kovia kipuja olkapäässä ja leuassa, ja ambulanssi toimitti hänet sairaalaan hoidettavaksi.

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=453854&Title=Naista+pahoinpideltiin+Vaasassa

Vaikka kuinka puhutaan, että pitäisi välttää etnisten lähiöitten syntyä, niin mitä Vaasan kaupunginisät tekevät? Dumppaavat ulkomaalaistaustaista porukkaa Ristinummelle, vaikka kaupunginosalla on jo entuudestaan (ansaitusti!) maine sosio-ekonomisen pohjasakan loppusijoituspaikkana. Tämä, jos mikä, on omiaan ruokkimaan huono-osaisuuden kierrettä kansalaisuuteen ja etniseen taustaan katsomatta.
"No one among us can complain about his death, for whoever joined our ranks put on the shirt of Nessus. A man's moral worth is established only at the point where he is ready to give up his life in defense of his convictions." - Henning von Tresckow, 21.07.1944

Ammadeus

  • Vieras
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #135 : 10.10.2009, 17:43:18 »
Pitkästä aikaa monikulttuurisuuden positiivinen puoli.
Tuli syötyä aivan loisto ruuat Maruseki nimisessä japanilaisessa ravintolassa.
Suosittelen.

theopim

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 16
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #136 : 10.10.2009, 18:34:00 »
Tulee luettua ruotsalaisia lehtiä ja foorumeita. Ruotsin kieli heräilee horroksesta:D

Tack för alla berikare i Rosengård, Rinkeby, Göteborg... Salaam aleikum!

Balanssi

  • Vieras
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #137 : 30.01.2010, 20:57:27 »
Keskustelua lueskellessa tuli mieleen, että monikulttuurisuuden käsitteen omaksuminen maahanmuuttopolitiikan perusteeksi on ollut kohtalokas virhe. Politiikan epäonnistumiset ovat eri asia, mutta pelkkä käsite näyttää johtavan keskustelua aivan totaalisen väärälle uralle.

Minäkään en aiemmin tuntenut olevani mokuttaja. Olenpahan vain kaikin tavoin yrittänyt vastustaa ksenofobiaa ja varsinaista rasismia. Huomasin vasta täällä Hommalla, että minä joudun väkisin mokuttajien puolelle. Ilmeisesti on pakko ottaa tuo käsite haltuun ja määritellä sitä uudella tavalla.

Samahan pätee myös "nuivuuteen". Nuiva tarkoitti ennen ikävää, tylyä ja epäystävällistä ihmistä. Nyt te nuivat yritätte kääntää käsitteen sitä itseään vastaan, määritellä sen uudestaan jollain tavalla positiiviseksi asiaksi.

Minäkin olen "nuiva" kaikenlaista monikulttuurisuusliturgiaa kohtaan. Monikulttuurisuus on toiminut savuverhona uuden alaluokan syntymiselle. Se on palvellut ja palvelee edelleen niitä piirejä, jotka haluavat käyttää hyväkseen ihmisiä, joiden on pakko tehdä mitä tahansa töitä millä tahansa ehdoilla. Samalla poljetaan alas Suomessa voimassa olleita työehtoja. Siitä kärsivät kaikki.

Toisaalta essentialistinen kulttuurikäsitys tekee kulttuurit koskemattomiksi kokonaisuuksiksi. Kulttuureja pitää siinä kontekstissa suojella, jotta ne eivät vain muuttuisi. Tämä on haitallista maahanmuuttajille. Se antaa myös meille suomalaisille kuvan siitä, että Suomi on saavuttanut jonkinlaisen kulttuurisen huippukohdan, jonka jälkeen "vieraat kulttuuriset vaikutteet" vain huonontavat sitä.

Varsinaiseen integrointiin on ollut aina liian vähän resursseja. Kielikoulutus on ollut täysin puutteellista. Ihmisiä vain tuodaan tänne, integroidaan vähän aluksi jossain maahanmuuttajain peruskurssillla, ja sen jälkeen heitetään oman onnensa nojaan. Monet putoavat lopullisesti sosiaaliturvan varaan, eivätkä ehkä koskaan tule sieltä nousemaan ylös. Muutenkin köyhät asuinalueet slummiutuvat entisestään ja asenteet kovenevat entisestään, kun käytettävissä olevista resursseista tapellaan entistä kovemmin. Siellä slummissa muhivat yhteiskunnan vastaiset asenteet puolin ja toisin, ja kehittyy alaluokkainen kulttuuri, joka tullee periytymään seuraavillekin sukupolville.

Suomalaista yhteiskuntaa voidaan yrittää kehittää edelleen rationaaliselta perustalta. Varoisin kuitenkin sitä, että köyhät ja heikot alkavat syytellä toisiaan. Heikkoina taloudellisina aikoina syntipukiksi joutuvat ne kaikkein huonoimmassa asemassa olevat.

tapaepäkorrekti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 95
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #138 : 06.02.2010, 19:12:56 »
Pitäisi kysyä, mitä se "monikulttuurisuus" oikein tarkoittaa?
Onhan itsestään selvä, että kultturien välinen vuorovaikutus ja myös niiden sekoittuminen ovat ennenkaikkea hyviä asioita. Ajatellaampa tämän päivän suomalaista kultturia: kuinka moni piirre siinä muka on nimennomaan suomalaista alkuperää?
Eurooppa ja Yhsysvallat ovat olleet niin menestykkäitä, kuin ovat olleet pitkälti nimenomaan monikulttuurisuuden ansiosta. Jazz ja rock ovat monikulttuurisuuden tuloksia. kuka meistä ei pidä monikultturisesta musiikista? ja kun vielä myös länsimainen klassinen musiikki peri lähtökohtansa Espanjan maureilta! Mitään "puhdasta" alkuperäistä kulttuuria ei ole olemassakaan, vaan koko idea on ideologinen konstruktio, jossa meemit omitaan oman kansan omaisuudeksi, vaikka niiden alkuperä on siellä ja täällä (saunakaan ei välttämättä ole suomalainen keksintö ja mämmi ei ole varmasti).
Eri asia sitten on tämä "monikulttuurisuuden ideologia", "mukuttaminen".
Mitsä siinä on kysymys? MItkä ovat sen lähtökohdat ja premissit? MIssä sen ideaalit?
Suosittelisin hommalaisia muistamaan, että kun he arvostelevat "monikulttuurisuutta", mukuttajat katsovat tällaisen arvostelun aina kohdistuvan siihen, mikä monikulttuurisuudessa on hyvää... siksi vastustan kielenkäyttöä, jossa monikulttuurisuus nähdään yksinkertaisesti joko hyvänä tai pahana.
"The (Bucharest) court rejected our request for forensic tests and exhumation."
-Nicola Ceaucescu

tapaepäkorrekti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 95
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #139 : 06.02.2010, 19:23:48 »
Listataan tähän muutamia asioita:

-Tieteellisten ja filosofisten ideoiden vaihto (esim. vaikutus arabimaista länsimäihin keskiajalla ja vaikutus länsimaista itä-aasiaan 1900-luvulla sekä kaikki vaihto länsimaiden sisällä; myös intialaisten ja itäsaasialaisten filosofisten ideoiden vaikutus lnsimaihin 1900-luvulla on merkittävä ilmiö)
-Taiteellisten ideoiden vaihto (esim jazz, klassinen, rock, erialsiset fuusio- ja maailmanmusiikit (suomessa vaikka Värttinä, Piirpauke, Nada). Oikeastaan kaikki populaarimusiikki on "monikulttuurista".
-Ruokakulttuuri. Etnisten ravintoloiden ansiosta jopa Englannissa voi syödä hyvin!
-Geenien vaihto. Tämä on tärkeää, sillä sisäsiittoisuus on haitallista.

Voidaan vetää johtopäätös, että monikulttuurisuus ei ole ainoastaan siedettävää ja kivaa, vaan peräti elintärkeää.
"The (Bucharest) court rejected our request for forensic tests and exhumation."
-Nicola Ceaucescu

Miniluv

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 31 236
  • Liked: 12959
  • Big Bear Market, Now Here
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #140 : 06.02.2010, 19:34:41 »
Listataan tähän muutamia asioita:

-Tieteellisten ja filosofisten ideoiden vaihto (esim. vaikutus arabimaista länsimäihin keskiajalla ja vaikutus länsimaista itä-aasiaan 1900-luvulla sekä kaikki vaihto länsimaiden sisällä; myös intialaisten ja itäsaasialaisten filosofisten ideoiden vaikutus lnsimaihin 1900-luvulla on merkittävä ilmiö)
-Taiteellisten ideoiden vaihto (esim jazz, klassinen, rock, erialsiset fuusio- ja maailmanmusiikit (suomessa vaikka Värttinä, Piirpauke, Nada). Oikeastaan kaikki populaarimusiikki on "monikulttuurista".
-Ruokakulttuuri. Etnisten ravintoloiden ansiosta jopa Englannissa voi syödä hyvin!
-Geenien vaihto. Tämä on tärkeää, sillä sisäsiittoisuus on haitallista.

Voidaan vetää johtopäätös, että monikulttuurisuus ei ole ainoastaan siedettävää ja kivaa, vaan peräti elintärkeää.

Ja kuten Thors sanoi, meillä on tanhuissakin vaikutteita puolalaisista hovitansseista. Tämä ajalta kauan ennen internettiä. Ilman laajaa muuttoliikettä Puolasta.

En sanoisi tuollaista monikulttuurisuudeksi ollenkaan, vaan vuorovaikutukseksi, ideoiden vaihdoksi tai kansainvälisyydeksi.

Voi hyvänen aika näiden geenien kanssa... Tarkoittaako tämä nyt sitten, että maahanmuutossa pitää painottaa niitä ryhmiä, jotka eivät ole harrastaneet serkusavioliittoja laajassa määrin ja jotka antavat mielellään naistensa mennä naimisiin kantaväestön edustajien kanssa?

"Luulisi että tähän ikään mennessä olisi edes jotain tajunnut elämästä ja yhteiskunnasta." Rosa Meriläinen, HS 30.9.2014

Viestistäsi tulee minulle ilmoitus, jos kirjoitat tekstiin @Miniluv. Tai laita yksityisviesti.

KphS

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 559
  • Liked: 24
  • Kööpenhaminan Sanomat
    • Kööpenhaminan Sanomat
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #141 : 06.02.2010, 20:03:03 »

En sanoisi tuollaista monikulttuurisuudeksi ollenkaan, vaan vuorovaikutukseksi, ideoiden vaihdoksi tai kansainvälisyydeksi.


Monikulttuuri A = luonnollinen kulttuurien välinen vuorovaikutus
Juuri näin, nämä käsitteet pitäisi määritellä hieman tarkemmin, kun tuossa yllä puhuttiin pikemminkin vaikutteiden ottamisesta eri kulttuureiden välillä. Kulunut väittämähän kuuluu: "Suomi ei ole koskaan ollutkaan monokulttuurinen". Ei ehkä olekaan, mutta silloin kyseessä on silti ollut jossain määrin (enemmän tai vähemmän) luonnollinen monikulttuuristuminen ilman nykyaikaisia sanahelinöitä "voimavarat", "rikastuminen" yms.

Monikulttuuri B = keinotekoinen monikulttuurisuus
Nykyaikainen partalasten ja geelitukkaisten pizzanpaistajien rahtaaminen kuihtuviin maalaiskuntiin on räikeä esimerkki ns. keinotekoisesta monikulttuurista. Tämä jälkimmäinen on myös se monikulttuuri, mistä pitkässä juoksussa voidaan ajatella olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Kuitenkin myös nämä mahdolliset hyödyt ja haitat ovat suhteellisia tarkastelijan perspektiivistä riippuen - vastaanottokeskuksen jälkeen kortistossa tai Kelassa rahaa nostava viidakon Yrjö voi raivostuttaa yksittäistä veronmaksajaa, mutta olla samalla taivaanlahja Tapolan puutteessa elävälle ylipainoiselle yksinhuoltajalle.

Summa summarum: raivostuttavaa, tarkoituksellista termien sekoittamista, aivan niin kuin maahanmuutto-sanan vesittäminen sanojen pakolainen, turvapaikanhakija ja vierastyöläinen vaihtelevalla käytöllä miten milloinkin, yhteydestä riippuen.
Asun Tanskassa eli olen itsekin maahanmuuttaja. / En edusta kantaväestöä.

CaptainNuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 501
  • Liked: 5261
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #142 : 06.02.2010, 20:36:03 »
voissa paistettua neulamuikkua ja kalakukkoa :P

Ja paistettua kuhaa ynnä kylmäsavustettua taimenta.
Lisukkeiksi kotimaisia vihanneksia. :P
"Lehto toteaa, että esim. hän itse sekä sosiaalijohtaja Syrjäläinen ovat syntyneet muualla, eivätkä siksi ole kantaväestöä."

tapaepäkorrekti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 95
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #143 : 07.02.2010, 17:55:57 »
Listataan tähän muutamia asioita:

-Tieteellisten ja filosofisten ideoiden vaihto (esim. vaikutus arabimaista länsimäihin keskiajalla ja vaikutus länsimaista itä-aasiaan 1900-luvulla sekä kaikki vaihto länsimaiden sisällä; myös intialaisten ja itäsaasialaisten filosofisten ideoiden vaikutus lnsimaihin 1900-luvulla on merkittävä ilmiö)
-Taiteellisten ideoiden vaihto (esim jazz, klassinen, rock, erialsiset fuusio- ja maailmanmusiikit (suomessa vaikka Värttinä, Piirpauke, Nada). Oikeastaan kaikki populaarimusiikki on "monikulttuurista".
-Ruokakulttuuri. Etnisten ravintoloiden ansiosta jopa Englannissa voi syödä hyvin!
-Geenien vaihto. Tämä on tärkeää, sillä sisäsiittoisuus on haitallista.

Voidaan vetää johtopäätös, että monikulttuurisuus ei ole ainoastaan siedettävää ja kivaa, vaan peräti elintärkeää.

Ja kuten Thors sanoi, meillä on tanhuissakin vaikutteita puolalaisista hovitansseista. Tämä ajalta kauan ennen internettiä. Ilman laajaa muuttoliikettä Puolasta.

En sanoisi tuollaista monikulttuurisuudeksi ollenkaan, vaan vuorovaikutukseksi, ideoiden vaihdoksi tai kansainvälisyydeksi.

Ymmärrän hyvin kantasi, mutta katson nimenomaan, että se on virheellinen. Oikeastaan juuri tästä haluaisinkin keskustella.
Kysymys on siitä, miten erotetaan toisistaan
a) hyvä monikulttuurisuus eli kulttuurinen vuorovaikutus
ja
b) huono kulttuurinen vuorovaikutus eli monikulttuurisuus

Väitän kuitenkin nimenomaan, että erottelu ei toimi ja se on viime kädessä mahdoton. Kantani on, että kyse on yhdestä ja samasta asiasta, sen eri puolista ja pidän oikeastaan jopa elintärkeänä tällaista suhtautumistapaa sitä päämäärää ajatellen, että saataisiin aikaiseksi järkevä monikulttuurisuuspolitiikka (jonka eräs osa maahanmuuttopolitiikka on; maahanmuutto on vain yksi osa monikulttuurisuutta, mutta välttämätön sellainen).

Toisin sanoen, emme voi yksinkertaisesti valita vain hyviä puolia monikulttuurisuudesta, vaan jos haluamme hyvät puolet, joudumme sietämään jossain määrin myös huonoja. Tässä ongelmaksi muodostuu sellaisen politiikan muodostaminen, joka maksimoisi hyvät puolet ja minimoisi huonot.

Otan esimerkin: amerikan mustat. Toisaalta afrikkalainen vaikutus ennen kaikkea musiikin kautta on kiistatottomasti rikastuttava koko globaaliin maailmankulttuuriin. Toisaalta kiistatta mustat tuottavat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka toki pitkälti johtuvat rasismista ja hiostorian painolastista, mutta eivät missään niomessä palaudu tähän. Voidaan siis kysyä, kumpi painaa vaakakupissa enemmän? Tällaiset kysymykset eivät ole helppoja.

Monikulttuurisuutta ovat siis aivan yhtä lailla länsimainen tiede, jazz tai saamelaisten neljäntuulen lakki (alunperin venäläinen ajomiehen lakki, jonka saamelaiset omivat itselleen, koska toimivat usein Venäjän vallan alaisuudessa tässä tehtävässä), toisaalta kosovon kansanmurha, Göteborgin ghetot ja holocaust...
Minusta tämä on ehdottomasti tervein ja asiallisen dialogin syntymisen kannalta paras tapa ymmärtää käsite.

Vastustan myös eräiden nationalistien tapaa puolustaa monokulttuurisuutta kulttiiriseen rikkauteen vedoten. Toki itsekin pidän kulttuurista monimuotoisuutta arvokkaana, mutta jos vaikka kultturissa A tehdään hyvää ruokaa ja kulttuurissa B surkeaa ja musiikin suhteen vallitsee päinvastainen tilanne, niin minusta on nimenomaan rikastuttavaa, jos kulttuurit jäljittelevät toisiaan siinä, missä toinen on parempi. Tämä taas johtaa kulttuurien samanlaistumiseen, mutta se ei tarkoita tässä köyhtymistä, vaan rikastumista. Ja maahanmuutto on välttämätön osa tällaiste vaihtoa: eri alojen asiantuntijoiden pitää saada liikkua mahdollisimman vapaasti paikasta toiseen.

Ongelma mukuttamisessa on siinä, että nämä näkevät vain tämän puolen kolikosta ja oikeuttavat sen varjolla kielteisiä asioita. Kyllä somaleidenkin tänne roudaamisella on jokin rikastuttava vaikutus sitä kautta, että pakkohan siinä porukassa on olla myös paljon lahjakastakin porukkaa ja jokainen kulttuuri on aina jossain toista parempi, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö jokin kultturi voisi kokonaisuutena olla toista sivistyneempi, korkeatasoisempi, jne (olen tässä avoimen "sovinistinen" esim mitä tulee länsimaisen ja islamilaisen kultturin vastakohtaan, mikä ei tarkoita, ettenkö voisi myöntää, että jossain asioissa meilläkin voisi olla opittavaa). Mutta kun tämä on se ainoa puoli kolikkoa, jota saa esitellä, käy puhe kokonaisvaikutuksista mahdottomaksi.

Lainaus
Voi hyvänen aika näiden geenien kanssa... Tarkoittaako tämä nyt sitten, että maahanmuutossa pitää painottaa niitä ryhmiä, jotka eivät ole harrastaneet serkusavioliittoja laajassa määrin ja jotka antavat mielellään naistensa mennä naimisiin kantaväestön edustajien kanssa?

Totesin vain yhden maahanmuuton positiivisen puolen. Kiistätkö geenien vaihdon hyödyllisyyden? Itsekin muuten  olen melkoinen sekoitus itä- ja länsisuomalaista sekä myös ulkomaisperäistä geenistöä, ja rohkenen pitää itseäni varsin onnistuneena blandiksena ;D
Johtopäätökset käytännön toimien suhteen on sinun olkinukkesi...

Btw, geenitutkijat ovat osoittaneet, että vaikka suhteita lähisukulaisiin vältetään, on tulos jopa huonompi, jos geenistö vain kiertää liian pienen populaation sisällä. Tämä lienee todellakin ollut suomessa aito ongelma, ja luultavasti juuri tästä syystä serkusavioliittoja ei ole täällä niin harrastettu. Sen sijaan kultturit, joissa se on jopa suotavaa (lähi-idän paimentolaiskulttuurit), eivät ole olleet maantieteellisesti eristyneitä, joten populaatiot ovat saaneeet riittävästi uutta materiaalia, eikä serkusavioliitoilla ole ollut haitallisia vaikutuksia. Tämä on toki minun teoriani, mutta geenitutkimus tukee sitä.
Siinä olen (oletettavasti) kanssasi samaa mieltä, että vähemmistökultturinen geneettinen eristäytyminen johtaa melkoisella varmuudelle ongelmiin, ainakin, jos kulttuurien syntyvyydet eivät ole tasapainossa (ja muslimien suhteen tämä ehto täyttyy).
Mutta edelleen, geenien vaihto on hyvä asia, voitko kiistää tämän?
Tai että se on osa "monikulttuurisuutta"?
« Viimeksi muokattu: 07.02.2010, 19:16:36 kirjoittanut tapaepäkorrekti »
"The (Bucharest) court rejected our request for forensic tests and exhumation."
-Nicola Ceaucescu

tapaepäkorrekti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 95
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #144 : 07.02.2010, 18:07:34 »

En sanoisi tuollaista monikulttuurisuudeksi ollenkaan, vaan vuorovaikutukseksi, ideoiden vaihdoksi tai kansainvälisyydeksi.


Monikulttuuri A = luonnollinen kulttuurien välinen vuorovaikutus
Juuri näin, nämä käsitteet pitäisi määritellä hieman tarkemmin, kun tuossa yllä puhuttiin pikemminkin vaikutteiden ottamisesta eri kulttuureiden välillä. Kulunut väittämähän kuuluu: "Suomi ei ole koskaan ollutkaan monokulttuurinen". Ei ehkä olekaan, mutta silloin kyseessä on silti ollut jossain määrin (enemmän tai vähemmän) luonnollinen monikulttuuristuminen ilman nykyaikaisia sanahelinöitä "voimavarat", "rikastuminen" yms.

Monikulttuuri B = keinotekoinen monikulttuurisuus
Nykyaikainen partalasten ja geelitukkaisten pizzanpaistajien rahtaaminen kuihtuviin maalaiskuntiin on räikeä esimerkki ns. keinotekoisesta monikulttuurista. Tämä jälkimmäinen on myös se monikulttuuri, mistä pitkässä juoksussa voidaan ajatella olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Kuitenkin myös nämä mahdolliset hyödyt ja haitat ovat suhteellisia tarkastelijan perspektiivistä riippuen - vastaanottokeskuksen jälkeen kortistossa tai Kelassa rahaa nostava viidakon Yrjö voi raivostuttaa yksittäistä veronmaksajaa, mutta olla samalla taivaanlahja Tapolan puutteessa elävälle ylipainoiselle yksinhuoltajalle.

Summa summarum: raivostuttavaa, tarkoituksellista termien sekoittamista, aivan niin kuin maahanmuutto-sanan vesittäminen sanojen pakolainen, turvapaikanhakija ja vierastyöläinen vaihtelevalla käytöllä miten milloinkin, yhteydestä riippuen.

Minusta, viitaten ylläolevaan viestiin, monikulttuurisuuden pitäisikin tarkoittaa aina näitä molempia. Kun puhutaan monikulttuurisuuden lisäämisetä pitäisi sitten arvioida politiikan käytännön seurauksia: kummat puolet ovat dominoivampia, negatiiviset vai positiiviset.
Ongelma on juuri siinä, että sana, joka viitta johonkin kaksinaiseen palautetaan retoriikassa yksiselitteisesti joko hyvään tai huonoon.
"The (Bucharest) court rejected our request for forensic tests and exhumation."
-Nicola Ceaucescu

Hämmentäjä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 56
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #145 : 09.03.2010, 20:55:13 »
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.
Taitavat lähes poikkeuksetta työllistää virallisesti vain sillä hetkellä starttirahaa nauttivan henkilön, muut ovat työttömiä kavereita hankkimassa verotonta taskurahaa työmarkkinatuen päälle.

Ulkomaalaisten pitämissä pitseroissa tosiaan kierretään veroja lähes säännönmukaisesti. Siksi pitsat ovatkin niissä monesti keskivertoa halvempia. Ja siksi suomalaiset käyvät niissä niin innokkaasti syömässä ja vievät hymyillen rahansa veronkiertäjille.  ;D

Arvoton

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 227
  • Liked: 2520
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #146 : 18.03.2010, 22:42:12 »
Sanat "monikulttuuri" ja "rasismi" tarkoittavat jo niin laajasti kaikkea, että ovat muuttuneet sisällöttömiksi. Lapsi ulkomaalaisen kanssa joillekin on jo monikulttuuri, musiikissa eri ainesten sekoittuminen on sitä ja vierasperäinen ravintola, taloudellinen yrittäminen uudessa maassa, jne.

Minä en voi käsitellä kuin sanaa itseään ja johtopäätös on paikka, jossa elää  monta eri kulttuuria omaehtoisesti. Jos on olemassa kulttuurikirjon yli menevä tarkoitus, esim. Suomen taloudellisen toimeliaisuuden ja sitä kautta maan elinkelpoisuuden säilyttäminen, silloin eri kulttuurien on löydettävä toisiaan yhdistävät tekijät. Minusta vaikkapa työskentely jossain työpaikassa samalla tehokkuudella ja samoin työajoin työntekijän kulttuurista huolimatta ei enää ole puhdasta monikulttuuria. Tai vaikkapa jalkapallojoukkueen jäsenet joutuvat pelaamaan kaikki samoilla säännöillä tai joukkueesta erotetaan.

Jos maassa asuu sulkeutuneita ryhmiä omillaan ilman todellista vuorovaikutusta ryhmien välillä (omat työnantajat ja armeijat), silloin minusta siellä on monikultturi. Tässä tapauksessa ei minusta voi enää puhua maasta tai jopa valtiosta, vaan jostain alueesta. Tuossa naapurissa on vanhan imperiumin jäljiltä suht' pitkälle menevä monikulttuuri ja monella kansalla - sori - kulttuurilla on autonominen oma alue. Suomella aikoinaan taisi olla nykyisiä laajempi autonomia.

Minusta sana monikulttuuri kuulostaa epäilyttävältä ja tietyssä mielessä jopa vaaralliselta. Siihen sisältyy merkitys, että kulttuurien on nimenomaan pysyttävä erossa toisistaan. Näen sen myös siten, että jos maassa on paljon erilliskulttuureja, silloin maa on vaivaton hallita. Kun Suomeen vedetään paljon uusia kansoja omiksi tiiviiksi ryhmikseen, maan alkuperäisen väen merkitys vähenee. Sarkastisesti voi ajatella, että vanhaan eliittivähemmistöön kuuluva maahanmuuttoministeri tai hänen taustavoimat voivat tieten tahtoen vetää tänne mieluiten paljon ryhmiä, joiden kulttuuri poikkeaa mahdollisimman paljon maan ja etenkin sen enemmistön kulttuurista, jotta tämän merkitys maassa vähenisi.

Monikulttuuri on ymmärtääkseni matkittu briteiltä, joiden on ollut pakko keksiä joku termi kaunistellakseen omia ongelmiaan, joita hallitsematon kansojen siirto maahan on aiheuttanut. "Multi-culture, multi-cultural".

Sana on snobistinen. Firmassamme työskentelee ulkomaalaisia, muttei kukaan puhu monikulttuurista. Työkulttuurimme on suurin piirtein yksi ja sama, l. monokulttuuri. Afrikkalaisten kanssa voi jutella työn lisäksi vaikka futiksesta,  perheestä, ruoasta, viinasta ja ihan kaikesta arkisesta. Kulttuurirelativisteille (ihmisten toisistaan erottajille) sellainen voi olla tietysti kauhistus.

Suomitalon renki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 933
  • Liked: 135
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #147 : 18.03.2010, 23:50:35 »
Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Tämä taitaa olla aika yleinen ihmetyksen aihe. Itsekkin olen monesti miettinyt että kuinka ihmeessä ravintola, jossa silloin tällöin istuu muutama ihminen voi työllistää niin paljon väkeä. Tiskin takana on viisi-kuusi ihmistä, pari on takahuoneessa (sieltä kantautuvan ölinän perusteella) ja kourallinen talon väkeä on tupakilla porttikongissa.

Kun itse olen kasvanut yrittäjäperheessä, olen elänyt aina siinä "harhakuvassa", että työntekijän palkkaaminen on melko kallista. Muistan jostain tällaisen muistisäännön, että työntekijälle maksettu tuntipalkka kertaa 1,5-2 on siitä aiheutuvat kulut. Elikkä jos pitseriassa työskentelee 8 henkilöä omistajan lisäksi. Käytetään heihin vaikka kerrointa 1,5 ja valitaan tuntipalkaksi 8€. Kustannuksia tulisi siis 96€/h. No pitsa maksaa 5e/kpl joten niitä pitäisi myydä 19,2kpl (20kpl) tunnissa että pelkät työntekijäkulut saisi katettua.


Loistavaa tekstiä. Samaa olen ihmetellyt itsekkin. Sitten ne ylimääräiset hiihtäjät niissä pitzerioissa?? Jos he eivät ole siellä töissä, niin miksi he hengaavat tiskin väärällä puolella?? Eikös tämä ole jo hygienia ongelma??

kommentoijatar

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 42
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #148 : 19.03.2010, 01:54:34 »
Parasta monikulttuurissa:

Arvostan Suomea ja kulttuuriamme enemmän nyt, kun olen lukuisten mamuasiakkaiden silmin sitä tarkastellut sekä nähnyt myös heidän kulttuuriensa helmet ja paskan. Lisäksi maahanmuuttopolitiikan tutkimisen kautta löysin ensimmäisen kerran itsestäni kiinnostusta politiikkaan yleisellä tasolla. Olen myös kasvanut kriittisemmäksi nuoreksi naiseksi, siinä missä ennen en edes tiennyt että rivien välissäkin lukee jotain. Eli voisi sanoa, että kulttuurillinen vuorovaikutus on muuttanut ajatteluani paljonkin.

Minulla on myös on erimaalaisista mamuyhteisöistä koostuva turvaverkosto, aina joku valmiina puollustamaan, jos "suomalaista siskoa" joku uhkaa. Hyötyä on siis siitäkin, että monet ulkomaalaisryhmät eivät siedä toisia ulkomaalaisia ollenkaan (esim. kurdit vs. turkkilaiset) ;D

Lisäksi olen löytänyt paljon hyvää uutta musiikkia!
Esim:
http://www.youtube.com/watch?v=khDkCLZgsb8 (Turkkilaista)
http://www.youtube.com/watch?v=9xqlLCTWdrI (Iranilaista)

doemaar

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 21
  • Liked: 0
Vs: Monikulttuurin positiiviset puolet
« Vastaus #149 : 13.04.2010, 00:35:15 »
Taitaa olla ruokakulttuurin monipuolistuminen yksi hyvä puoli.

Myös se, että voi harjoitella vieraita kieliä. Olen puhunut ranskaa kohtaamieni afrikkalaisten kanssa ja italiaa Balkanin ihmisten kanssa. Ikävä kyllä jotkut heistä ovat myöhemmin pilanneet mielikuvani heistä näyttämällä todella vähäistä kunnioitusta naisia kohtaan.

Italiassa paljon (natiivien keskellä, ei turistina) oleskelleena olen nauttinut täysin rinnoin italialaisesta kulttuurista. Minulle on jäänyt hienot muistot siitä, miten alussa kaikki siellä vaikutti kummalliselta, mutta minut otettiin perheessä todella hyvin vastaan, vaikka olinkin erilainen kuin he. Pikkuhiljaa aloin ymmärtää paremmin ja paremmin, mistä kaikessa on kyse. Siinä kulttuurissa on paljon hyviä puolia, jotka olen sisäistänyt ja pitänyt, ja ilmaisen sitä jokapäiväisessä elämässäni edelleenkin. Se on henkireikä, esim. yliopistolla kaveripiirini koostui aika paljolti italialaistuneista suomalaisista tai italialaisista ja tunsin aina, että "tähän joukkoon minä kuulun". Suomalaisuutta unohtamatta tietenkään (Katson olevani italosuomalainen ja puhun niin tamperelaista kuin milanoakin). Olen kaikille halukkaille italialaisille tuonut suomalaisuutta tutummaksi ja oikeastaan aina meillä on vallinnut kulttuuriemme välinen kunnioitus.

Mutta toisaalta, Italiasta minulle ovat tuttuja vain pohjoiset ei-niin-katoliset ja progressiiviset ympäristöt, joten en voi sanoa puhuvani nyt kirkko-suurperhe-kulttuurista.

Tagit: