Monikulttuurin positiiviset puolet

[Leopold]

Monikulttuurikritiikkiä on usein suvaitsevaiston taholta haukuttu sen väitetyn mustavalkoisuuden takia. Minun mielestäni on aika selvää, että kun monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa ei ole virallisella taholla saanut kritisoida ollenkaan, on sen seurauksena monikulttuuri-intoilua noussut vastustamaan nimenomaan aivan yhtä mustavalkoinen liike, jossa monikulttuurisuudessa ei joko ihan vilpittömästi nähdä, tai sitten tahdota nähdä yhtään mitään hyvää.

Tämän ketjun tarkoituksena on tarjota halukkaille mahdollisuus tuoda esiin niitä monikulttuurisen yhteiskunnan ja kenties myös maahanmuuton parempia puolia, ja keskustella niistä itsenäisesti. Onko niitä olemassa? Jos on, mitä ne ovat? Mikäli niitä on, onko yhteiskunnan muokkaaminen monikulttuuriseksi ainut keino saavuttaa nämä hyveet, vai voisiko niihin pyrkiä myös muilla keinoin? Jääkö tämä ketju täysin vaille vastauksia?

[Lazer Apparaten]

Kebab on hyvää, harmi että raaka-aineet ei ole aina tuoreita ja niistä saa vatsanväänteitä.

[Kinji]

Kebab on hyvää

niin, mutta onko se "varsinaista monikulttuuria"?
 

[Lazer Apparaten]

Kebab on hyvää

niin, mutta onko se "varsinaista monikulttuuria"?
 

Eikös mokuttajat ole sanoneet että mm. ruokakulttuuri rikastuu..

[Kinji]

Kebab on hyvää

niin, mutta onko se "varsinaista monikulttuuria"?
 

Eikös mokuttajat ole sanoneet että mm. ruokakulttuuri rikastuu..

Voi hyvinkin olla noin. Ja kyllähän se on niin, että monipuolinentarjonta on oikeasti erittäin hyvä juttu. Etnokaupoista saa myös varsin hyviä raka-aineita kotikeittiöön.

[Leopold]

Minun mielestäni on mukava tutustua henkilökohtaisesti ulkomaalaisiin ihmisiin. Pari läheistä ystävääni ovat kotoisin eräästä Suomelle erittäin vieraasta kulttuurista (molemmat sattumalta samasta, vaikka sieltä ei niin hirveästi maahanmuuttajia Suomessa olekaan). Heihin ja heidän perheisiinsä tutustuminen on ollut erittäin positiivinen kokemus ja ehdottomasti laajentanut omaa maailmankuvaani. He myös muistuttavat minua jatkuvasti siitä kuinka hienoa ja yritteliästä väkeä maahanmuuttajien joukosta löytyy, ja siitä, kuinka suomalaiseen yhteiskuntaan on mahdollista integroitua erittäin hyvin ja silti säilyttää erittäin omaleimainen kulttuuri ja omaleimaiset tavat.

[Petrus]

Itse pidän japanilaisista manga sarjakuvista sekä animesta.

Kiinalaisista ravintoloista saa hyvää ruokaa edullisesti.

Siinä pari hyvää puolta  

[botti]

Toisaalta nälkäpalkalla työskentelevät kebabin pitäjät ja työntekijät pystyvät myymään ruokaa niin halvalla, että paikalliset mukakulttuurimme ravintolat joutuvat lopettamaan kannattamattomina.

Kouvolan ravintolat:
Suomalainen                   1kpl
Turkki- tai Kurdilainen       8kpl(korjatkaa jos olen väärässä)
Kiinalainen                   3kpl
Thaimaalainen                 1kpl
Espanjalainen                 1kpl

Lisäksi Rosso ja Huviretki, mutta ne ovat molemmat säilykeruoka ravintoloita.

Asukkaita siis 30 000.

[Kulttuurinköyhdyttäjä]

Itsellä on ainakin yksi asia mielessä, johon mielelläni hakisin apua ulkomailta, mieluiten Ruotsista tai USAsta, koska sen he parhaiten osaavat. Se asia on markkinointi ja ulkomaankauppa (tais tulla kaksi asiaa, mutta kulkevat käsi kädessä).

Itse asun ulkomalla (Norjassa) ja usein yritän tukea kotimaatani ostamalla tuotteita Suomesta. Lähinnä teollisuus-tuotteita, eli puhutaan paljon suuremmista summista kuin loppukäyttäjille suunnatuista päivittäistavarakaupoista. Karkeasi voi kuitenkin sanoa, että 80% kyselyistä päättyy siihen, että eivät toimita Suomen ulkopuolelle. Vastaavaa vastatusta en ole ikinä saanut Ruotsista tai Tanskasta.

Tähän tietenkin auttaisi näin aluksi laittaa edes yksi kurssi insinööreille ulkomaankaupasta ammattikorkeakouluun.

[weekendsoldier]

Eikös meille nykyisin esitellä esim. television välityksellä vieraita kulttuureja päivittäin? Ihmettelen vaan, että tarvitseeko pääkaupunkiseudulle rahdata 200 000 muslimia, vain että voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa?

[valkoinen vaasa]

Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

[Daemonic]

Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Taitavat lähes poikkeuksetta työllistää virallisesti vain sillä hetkellä starttirahaa nauttivan henkilön, muut ovat työttömiä kavereita hankkimassa verotonta taskurahaa työmarkkinatuen päälle.

[Toukka]

Etniset ravintolat, etnokaupat, etnomusiikki (jos sattuu pitämään), joskus bileet. On myös yleissivistävää joutua konkreettisesti huomaamaan, miten paljon on erilaisia ihmisenä olemisen tapoja. Ja jos, siis jos monikulttuurisuus lisäisi suvaitsevaisuutta, se olisi hyvä asia. Joidenkin suvaitsevaisuutta se lisää, esimerkiksi niiden, joilla on fiksuja ja kivoja ulkkariystäviä.

Valitettavasti huonot puolet ohittavat hyvät, varsinkin pitkällä aikavälillä. Ei Suomesta tule tällä menolla parempi vaan huonompi paikka asua. Levottomampi, turvattomampi ja kalliimpi verojen nettomaksajille. Sananvapauttakin tullaan kaventamaan ja kavennetaan jo, jotta kohti monikulttuurista onnelaa soudettava vene ei keikkuisi. Ja kun sinne on päästy, vapauksia kavennetaan lisää onnelan osoittauduttua joksikin ihan muuksi.

[valkoinen vaasa]

Ovat muuten nuo veitikat ainakin täällä Vaasassa tehdä kebab paikoistaan oikeita monialayrityksiä, on pimeetä taksia ym. kivaa.

[HaH]

Se että Suomessa saa kaupasta ulkomaisia kulttuurituotteita (japanilaista sarjakuvaa, amerikkalaista musiikkia, arabialaista kahvia, jne), tai ulkomaisia valmisteita (japanilaista elektroniikkaa, amerikkalaisia urheiluvälineitä, persialaisia mattoja, jne), tai ravintolasta eksoottisia ruokia (japanilaista raakaa kalaa, amerikkalaista pihviä leivänpalojen välissä, turkkilaista viipaloitua varrasruokaa, jne), ei ole monikulttuurisuutta. Nämä ovat suomalaisessa kulttuurissa saatavilla olevia muitten kulttuurien tuottamia artefakteja, kulttuurien pintailmiöitä.

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

[Daemonic]

Se että Suomessa saa kaupasta ulkomaisia kulttuurituotteita (japanilaista sarjakuvaa, amerikkalaista musiikkia, arabialaista kahvia, jne), tai ulkomaisia valmisteita (japanilaista elektroniikkaa, amerikkalaisia urheiluvälineitä, persialaisia mattoja, jne), tai ravintolasta eksoottisia ruokia (japanilaista raakaa kalaa, amerikkalaista pihviä leivänpalojen välissä, turkkilaista viipaloitua varrasruokaa, jne), ei ole monikulttuurisuutta. Nämä ovat suomalaisessa kulttuurissa saatavilla olevia muitten kulttuurien tuottamia artefakteja, kulttuurien pintailmiöitä.

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

Tässähän tämä monikulttuurisuus on kätevästi tiivistettynä. Täysin samaa mieltä.

[tommi]

Monikulttuurisuuden positiivisia puolia on esillä esim. Japanissa. Japanihan on oikeasti aika monikulttuurinen maa.
Häät pidetään kirkossa, hautajaiset buddhalaisessa temppelissä jne.

[HaH]

Monikulttuurisuuden positiivisia puolia on esillä esim. Japanissa. Japanihan on oikeasti aika monikulttuurinen maa. Häät pidetään kirkossa, hautajaiset buddhalaisessa temppelissä jne.

Japani on upea esimerkki totaalisen mono kulttuurisesta maasta. Japanissa kaikki on japanilaista, tai se lentää yli laidan. Japanissa harjoitetaan tuontiuskontoja (buddhalaisuus, kristillisyys) ja siellä syödään tuontiruokalajeja (burgereita, pizzaa), mutta kaikki tuo tapahtuu suuren japanilaisen vision, kulttuurin, antamissa puitteissa. Japanilainen hampurilaiskokki ja kristillinen pappi toimivat yhtä japanilaisesti, saman japanilaisen eetoksen puitteissa, kuin itse Keisari, Sonyn pääjohtaja, Aikidon O-Sensei, tai kalastaja Hattorista taikka nuudelikokki Osakasta. Kaikki on samaa japanilaista; muuta ei ole, eikä tule.

Kumarran kohti Fuji-vuorta silkasta ihailusta; olisipa oma kansani kuin japanilaiset!

[Toukka]

Se että Suomessa saa kaupasta ulkomaisia kulttuurituotteita (japanilaista sarjakuvaa, amerikkalaista musiikkia, arabialaista kahvia, jne), tai ulkomaisia valmisteita (japanilaista elektroniikkaa, amerikkalaisia urheiluvälineitä, persialaisia mattoja, jne), tai ravintolasta eksoottisia ruokia (japanilaista raakaa kalaa, amerikkalaista pihviä leivänpalojen välissä, turkkilaista viipaloitua varrasruokaa, jne), ei ole monikulttuurisuutta. Nämä ovat suomalaisessa kulttuurissa saatavilla olevia muitten kulttuurien tuottamia artefakteja, kulttuurien pintailmiöitä.

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

Jos "monikulttuurisuus" jo etukäteen määritellään vain kielteisten asioiden kautta, niin ei siitä tietenkään voi löytää mitään positiivisia puolia. Silloin koko ketjun aloituskysymyksen voi unohtaa.

Soveltamallasi logiikalla voi myös päätyä tulokseen, että kättelyongelmatkin ovat vain "kulttuurien pintailmiöitä suomalaisessa yhteiskunnassa".

Jos ja kun vaikkapa Helsingissä on monien kulttuurien herkullisia ravintoloita, se on osa monikulttuurisuutta, halusimme tai emme.

[tommi]

Monikulttuurisuuden positiivisia puolia on esillä esim. Japanissa. Japanihan on oikeasti aika monikulttuurinen maa. Häät pidetään kirkossa, hautajaiset buddhalaisessa temppelissä jne.

Japani on upea esimerkki totaalisen mono kulttuurisesta maasta. Japanissa kaikki on japanilaista, tai se lentää yli laidan. Japanissa harjoitetaan tuontiuskontoja (buddhalaisuus, kristillisyys) ja siellä syödään tuontiruokalajeja (burgereita, pizzaa), mutta kaikki tuo tapahtuu suuren japanilaisen vision, kulttuurin, antamissa puitteissa. Japanilainen hampurilaiskokki ja kristillinen pappi toimivat yhtä japanilaisesti, saman japanilaisen eetoksen puitteissa, kuin itse Keisari, Sonyn pääjohtaja, Aikidon O-Sensei, tai kalastaja Hattorista taikka nuudelikokki Osakasta. Kaikki on samaa japanilaista; muuta ei ole, eikä tule.

Kumarran kohti Fuji-vuorta silkasta ihailusta; olisipa oma kansani kuin japanilaiset!

No tää on kyllä totta. En vain osannut ajatella asiaa tältä kannalta.

[HaH]

Jos ja kun vaikkapa Helsingissä on monien kulttuurien herkullisia ravintoloita, se on osa monikulttuurisuutta, halusimme tai emme.

Tuo ei ole monikulttuuria. Tuo on markkinapuhetta, jolla mainostetaan monikulttuurisuuden väitettyä ihanuutta, vaikka sillä ei olekaan mitään tekemistä monikulttuurisuuden kanssa.

Vertaus: Windowsiin on saatavilla ohjelmia, jotka näyttävät Mac-ohjelmilta. Tämä on kuin Helsingissä oleva kebab-ravintola. Monikulttuurisuutta taas olisi se, että osa koneen käyttöjärjestelmästä olisi Win-pohjaista, ja osa Mac-Unixia. Tällainen monikäyttöjärjestelmällisyys vastaa monikulttuurisuutta, ja on yhtä toimimaton ja tuhoisa.

[Toukka]

Tuo ei ole monikulttuuria. Tuo on markkinapuhetta, jolla mainostetaan monikulttuurisuuden väitettyä ihanuutta, vaikka sillä ei olekaan mitään tekemistä monikulttuurisuuden kanssa.

Tuo taas ei ole analyyttista puhetta vaan demagogiaa - eli markkinapuhetta.

Vertaus: Windowsiin on saatavilla ohjelmia, jotka näyttävät Mac-ohjelmilta. Tämä on kuin Helsingissä oleva kebab-ravintola. Monikulttuurisuutta taas olisi se, että osa koneen käyttöjärjestelmästä olisi Win-pohjaista, ja osa Mac-Unixia. Tällainen monikäyttöjärjestelmällisyys vastaa monikulttuurisuutta, ja on yhtä toimimaton ja tuhoisa.

Aivan, mikäli "monikulttuurisuudeksi" määritellään kaikki se, mikä on pahaa ja tuhoisaa, ja jätetään muut piirteet pois.

Tämä keskustelu ei juurikaan etene, ennen kuin käsite "monikulttuurisuus" on määritelty kunnolla. Tein siitä aloitteen Tuvan puolella.

[HaH]

Ajatellaanpa vaikka jotakin työyhteisöä.

Eräs mokuttaja on todennut näin: "Suomalainen työkulttuuri on aivan omanlaisensa. Maahanmuuttajilla henkilösuhteet menevät meikäläisen tehtäväkeskeisyyden edelle." Jos työyhteisö on tällä tavoin monikulttuurinen - eli yhdet keskittyvät työn tekoon, ja toiset lähinnä seurusteluun - niin onko tuon kaltainen työyhteisö toimiva?

Se että firman ruokalassa tarjotaan torstaisin hernekeittoa ja perjantaisin kebabia, ei ole monikulttuuria. Se on pelkästään mukavasti vaihteleva viikko-menu (joka ei edes vaadi ulkomaalaistaustaisten tyäntekijöiden olemassaoloa voidakseen menuna olla olemassa).

[LW]

Tietynasteinen monikulttuurisuushan on vain tervettä järkeä, ja itse asiassa perinteinen osa suomalaisuutta. Olisihan se nyt sanoinkuvaamattoman ankeaa, jos vaikkapa saamelaisia tai suomenruotsalaisia alettaisiin pakkosuomalaistamaan ja rankaisemaan oman kielensä käyttämisestä, noin esimerkiksi. Hyvin harvassa ovat myöskin ne, joita häiritsee tataarien harjoittama islam.

Maahanmuutosta ja -muuttajista voisi sanoa paljonkin positiivista, mutta vähänkin radikaalimpi monikultturismi lähinnä minimoi ne hyvät puolet ja maksimoi huonot.

Kebab taasen tosiaan on jumalten ruokaa, ja jotkut etnokaupat mainioita, mutta eipä niihinkään mitään kovin pitkälle vietyä monikulttuuria tarvita. Kyllä ulkomaisille vaikutteille, ei ksenofilialle!

[JärkeväAlkoholisti]

Enpä hirveästi osaa kommentoida, mutta mielestäni monikultuurin hyvyys / huonous on aika selkeästi monikultuuriin osallistuvien kansallisuuksien funktio. On kansoja, jotka selkeästi paremmin toimivat monikultuurisena osana monien muiden kansojen kanssa sekoittuessaan (esim. kiinalaiset), ja sitten taas kansoja, jotka eivät anna mitään positiivista mihinkään yhteisöön, muuta kuin omaansa, jos siihenkään (esim. afrikkalaiset kannibaaliheimokansat).

[P]

Eikös meille nykyisin esitellä esim. television välityksellä vieraita kulttuureja päivittäin? Ihmettelen vaan, että tarvitseeko pääkaupunkiseudulle rahdata 200 000 muslimia, vain että voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa?

TV ei tarjoa mahdollisuutta monikulturistien arvostamaan henkilökohtaiseen erilaisuuden kohtaamiseen. TV ei tarjoa mahdollisuutta kokea samanlaisia kohtaamisen kokemuksia, kuin rautatieasemalla tai Kaisaniemenpuistossa ilta-aikaan.

Samoin "Behead those who insult Islam"- kyltit säväyttävät paremmin livenä Aleksanterinkadulla tai Manskulla kannettuina oman nenän ohi, kuin nähtynä TV:stä ties missä Pakistanissa riuhuvan väkijoukon käsissä..

Siksi tarvitsemme rikkaan monikulturismin Helsinkiin. Kohtaaminen ei muuten onnistu. 

[P]

Monikulttuurisuus on jotakin muuta. Se on esimerkiksi sitä, että kukaan ei tiedä, voiko jotakin naista kätellä, tai voiko hänelle edes puhua, ilman vaaraa siitä, että saa niskaansa ihmisarvoloukkaussyytteitä taikka puukkoa kylkeensä naisen suvulta. Se on sitä, että ei ole olemassa yhteistä käyttäytymiskoodistoa, eikä näin ollen ole koko yhteiskuntaa. Se on sivilisaation loppu.

Hyvin kiteytetty ideologiseen monikulturismiin kylvetty tuhon siemen. Eräässä perverssissä mielessä yksi monikulrismin hyvistä puolista on tuo sisään kytketty itsetuhomekanismi, joka pysäyttää monikultturismin sen edettyä Hah.in kuvaamaan pisteeseen. Negatiivista taas on kuinka kehitys loppuu.

[Leopold]

Eikös meille nykyisin esitellä esim. television välityksellä vieraita kulttuureja päivittäin? Ihmettelen vaan, että tarvitseeko pääkaupunkiseudulle rahdata 200 000 muslimia, vain että voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa?

TV ei tarjoa mahdollisuutta monikulturistien arvostamaan henkilökohtaiseen erilaisuuden kohtaamiseen. TV ei tarjoa mahdollisuutta kokea samanlaisia kohtaamisen kokemuksia, kuin rautatieasemalla tai Kaisaniemenpuistossa ilta-aikaan.

Samoin "Behead those who insult Islam"- kyltit säväyttävät paremmin livenä Aleksanterinkadulla tai Manskulla kannettuina oman nenän ohi, kuin nähtynä TV:stä ties missä Pakistanissa riuhuvan väkijoukon käsissä..

Siksi tarvitsemme rikkaan monikulturismin Helsinkiin. Kohtaaminen ei muuten onnistu. 

Johan nyt. Viestisi oli varmastikin provo, mutta tämän ketjun tarkoituksena oli tosiaan ihan oikeasti keskustella niistä positiviisista puolista, tai edes siitä että onko niitä. Jätetään ne "Behead Those.." -kyltit ja Kaisaniemet ihan muihin ketjuihin, koska ne eivät varmastikaan edusta kenenkään mielestä monikulttuurin positiviisia puolia. Tarkoitukseni oli niin ikään, ettei niitä monikulttuurisuuden oletettuja hyviä puolia kumottaisi toisilla, huonoilla puolilla ("ei paljo lohduta et meil on kebabii ku maahammuuttajat raiskaa") vaan että niistä hyvistä puolista keskusteltaisiin itsenäisesti.

[Henri_K]

Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Tämä taitaa olla aika yleinen ihmetyksen aihe. Itsekkin olen monesti miettinyt että kuinka ihmeessä ravintola, jossa silloin tällöin istuu muutama ihminen voi työllistää niin paljon väkeä. Tiskin takana on viisi-kuusi ihmistä, pari on takahuoneessa (sieltä kantautuvan ölinän perusteella) ja kourallinen talon väkeä on tupakilla porttikongissa.

Kun itse olen kasvanut yrittäjäperheessä, olen elänyt aina siinä "harhakuvassa", että työntekijän palkkaaminen on melko kallista. Muistan jostain tällaisen muistisäännön, että työntekijälle maksettu tuntipalkka kertaa 1,5-2 on siitä aiheutuvat kulut. Elikkä jos pitseriassa työskentelee 8 henkilöä omistajan lisäksi. Käytetään heihin vaikka kerrointa 1,5 ja valitaan tuntipalkaksi 8€. Kustannuksia tulisi siis 96€/h. No pitsa maksaa 5e/kpl joten niitä pitäisi myydä 19,2kpl (20kpl) tunnissa että pelkät työntekijäkulut saisi katettua.

En muista oliko niin, että he saivat jotain ALV helpotuksia ensimmäiseksi vuodeksi? Eli ulkomaalaistaustaisen pitsayrittäjän ei tarvitse arvonlisäveroista murehtia. En mene vannomaan, mutta jostain nuivasta kahvipöytäkeskustelusta olisi tällainen jäänyt mieleen. Korjatkaa ja solvatkaa jos olen väärässä.

Ja lopuksi pieni tarina. Asuupa jyväskylässä eräs miljonääri joka ajoi veneensäkkin saareen, pitipä tämä samainen mies keskellä kaupunkia ruokaravintolaa. Vaan piti ravintola lopettaa kun ei business kannattanut. Liian kallis kiinteistö ruokaravintolalle (herra itse omisti ko. toimitilat). Tässä samassa rakennuksessa toimi ja toimii edelleen pitseria. Pitseria kyllä vaihtaa melko säännöllisesti nimeä, syytä en tiedä. Yhteenvetona: Miljonäärillä ei ole varaa pitää ruokaravintolaa omassa kiinteistössä, mutta vuokralla olevalla pitseriayrittäjällä on. Outoa.

[P]

Eikös meille nykyisin esitellä esim. television välityksellä vieraita kulttuureja päivittäin? Ihmettelen vaan, että tarvitseeko pääkaupunkiseudulle rahdata 200 000 muslimia, vain että voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa?

TV ei tarjoa mahdollisuutta monikulturistien arvostamaan henkilökohtaiseen erilaisuuden kohtaamiseen. TV ei tarjoa mahdollisuutta kokea samanlaisia kohtaamisen kokemuksia, kuin rautatieasemalla tai Kaisaniemenpuistossa ilta-aikaan.

Samoin "Behead those who insult Islam"- kyltit säväyttävät paremmin livenä Aleksanterinkadulla tai Manskulla kannettuina oman nenän ohi, kuin nähtynä TV:stä ties missä Pakistanissa riuhuvan väkijoukon käsissä..

Siksi tarvitsemme rikkaan monikulturismin Helsinkiin. Kohtaaminen ei muuten onnistu. 

Johan nyt. Viestisi oli varmastikin provo, mutta tämän ketjun tarkoituksena oli tosiaan ihan oikeasti keskustella niistä positiviisista puolista, tai edes siitä että onko niitä. Jätetään ne "Behead Those.." -kyltit ja Kaisaniemet ihan muihin ketjuihin, koska ne eivät varmastikaan edusta kenenkään mielestä monikulttuurin positiviisia puolia. Tarkoitukseni oli niin ikään, ettei niitä monikulttuurisuuden oletettuja hyviä puolia kumottaisi toisilla, huonoilla puolilla ("ei paljo lohduta et meil on kebabii ku maahammuuttajat raiskaa") vaan että niistä hyvistä puolista keskusteltaisiin itsenäisesti.

Mutta kyllä tuo  erilaisuuden kohtaamismahdollisuuksien lisääntyminen on minusta positiivinen puoli. Kansalaiset pääsevät muodostamaan näkemyksensä monikulttuurisuudesta ihan suoraan, eikä tarvitse muodostaa kantaansa muiden juttujen ja kirjoitusten perusteella.