Kun kansalainen vaikuttaa valmisteltaviin asioihin niin kansalaisella on oltava ajantasainen selkeä tilannekuva kaikkien valmisteltavien asioiden valmistelukokonaisuudesta lueteltuna yhdellä listalla kaikki, josta valita valmisteltavat asiat, joihin on kiinnostusta perehtyä tarkemmin.
Se mitä pyrin korostamaan on valmistelun tilannekuvan kokonaiskuvan selkiyttäminen, joka on viesti enemmänkin kuin se valmistelupapereiden lukeminen. Valmistelupapereiden lukemisesta mainitsemisen tarkoitus on viestittää, että valmistelupaperit ovat luettavissa, jos kansalaisella on kiinnostusta perehtyä tarkemmin valmisteltavaan aiheeseen. Valmisteltavien asioiden listan avulla löytyneiden valmistelupapereiden lukeminen on tarkempaa perehtymistä valmisteltavaan aiheeseen.
Politiikka pyrkii toimimaan ohjeistuksella, että keskeneräisistä asioista ei kerrota, siksi politiikan tiedottaminen on tiedottamisen simuloimista siksi, että politiikka yrittää väistellä tiedottamista. Tiedottamisen simuloimisen motiivi on kuvata poliitikko luotettavana tiedon haltijana. Kun kansalainen havaitsee, että kansanedustaja simuloi tiedottamista kansalaiselle niin kansalainen muistuttaa kansanedustajalle, että kansanedustaja on eduskunnassa edustamassa kansaa eduskuntavaaleissa saamillaan kansalaisten äänillä. Kun kansalainen äänesti kansanedustajaa niin kansalaisella on odotus, että kansanedustaja tiedottaa kansalaiselle mitä asioita ministeriöt valmistelevat, mutta kansanedustaja ei tietenkään ehdi tiedottaa mitä asioita ministeriöt valmistelevat, siksi kansanedustaja ohjaa kansalaisen etsimään tietoa.
Valmistelu alkaa valtioneuvostossa, jossa ministerit kartoittavat, määrittävät ja valitsevat valmisteltavat asiat. Kaikki ministerit tietävät mitä asioita kaikissa ministeriöissä valmistellaan, että keneltä tahansa ministeriltä voi kysyä, että mitä asioita hänen ministeriössä ja muidenkin ministereiden ministeriöissä valmistellaan. Ne kaikki ministerit ovat osallistuneet hallitusohjelman laatimiseen ja ministereiden valtakaudella valmisteltavien asioiden valitsemiseen, siksi kaikki ministerit tietävät mitä asioita ministeriöt valmistelevat. On tietenkin ministereitä, jotka sanovat, että he eivät tiedä mitä heidän ministeriössään valmistellaan.
Se on odotus, että ministerit tietävät mitä asioita ministeriöt valmistelevat eduskunnalle ja tasavallan presidentille.
Se on odotus, että eduskunnan puhemies tietää mitä asioita ministeriöt valmistelevat eduskunnalle.
Se on odotus, että kaikki kansanedustajat tietävät mitä asioita ministeriöt valmistelevat eduskunnalle.
Se on odotus, että tasavallan presidentti tietää mitä asioita ministeriöt valmistelevat eduskunnalle ja tasavallan presidentille.
Aloite
Lainvalmisteluprosessi ministeriössä käynnistyy lainvalmistelua koskevasta aloitteesta, joka voi olla esim.
- hallitusohjelman kirjaus;
- eduskunnan lausuma;
- kansalaisaloite
- valtion talousarvioehdotus, joka edellyttää muutoksia lakeihin
- kansallista täytäntöönpanoa edellyttävän EU-säädöksen valmistelun alkaminen
- EU-tuomioistuimen ratkaisu tai komission tulkinta
- sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan viranomaisen aloite; tai
- ministerin tai ministeriön oma aloite esim. kerätyn tiedon, tutkimusten tai selvitysten taikka lainsäädännön täytäntöönpanon vaikutusten seurannan pohjalta
http://lainvalmistelu.finlex.fi/aloite/#esittely
1 Esivalmistelu
Esivalmistelu on lainvalmisteluprosessin ensimmäinen vaihe. Siinä kootaan tietoa ja näkemyksiä lainvalmistelua koskevassa aloitteessa ilmaistusta tavoitteesta tai ongelmasta, arvioidaan lainvalmisteluhankkeen käynnistämisen tarve ja suunnitellaan tulevan hankkeen tavoitteet, toimeksianto ja toteuttaminen. Esivalmistelun työtapa ja perusteellisuus riippuu selvitettävän asian laajuudesta. Esivalmistelu voidaan tehdä virkatyönä tai sitä varten voidaan asettaa valmisteluelin. Tiedon keräämistä ja muutostarpeiden arviointia voidaan tilata tutkimuksia tai selvityksiä. Esivalmistelu päättyy lainvalmisteluhankkeen käynnistämiseen tai päätökseen, että lainvalmistelua ei aloiteta.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/1-esivalmistelu/#esittely
2a Perusvalmistelu – Virkatyö
Perusvalmistelu tehdään joko virkatyönä tai valmisteluelimessä. Ministeriö antaa toimeksiannon valmistelutiimille, kun perusvalmistelu tehdään virkatyönä. Perusvalmistelu on yleensä eniten työpanosta vaativa vaihe lainvalmistelussa. Se alkaa lainvalmisteluhankkeen toimeksiannosta ja päättyy hallituksen esityksen luonnoksen valmistumiseen. Perusvalmistelussa laajennetaan ja tarkennetaan esivalmistelussa koottua tietoa valmisteltavasta asiasta sekä selvitetään tarkemmin perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön liittyvät sekä muut oikeudelliset kysymykset. Tarvittaessa perusvalmistelua varten tilataan tutkimuksia tai selvityksiä. Valmistelun aikana ratkaistaviin kysymyksiin määritellään vaihtoehtoiset ratkaisut ja arvioidaan niiden vaikutukset. Valmisteltavasta asiasta kuullaan sidosryhmiä. Valmistelussa tarvittavia tietoja ja vaikutusten arviointia tarkennetaan työn edetessä. Perusvalmistelun aikana valmistelutiimi kirjoittaa lakitekstin ja sen perustelut hallituksen esityksen luonnokseen. Luonnoksen sisällöstä päättää asian merkittävyydestä riippuen hallitus, ministeri tai virkamiesjohto.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely
2b Perusvalmistelu – Valmisteluelin
Perusvalmistelu tehdään joko virkatyönä tai valmisteluelimessä. Ministeriö antaa toimeksiannon erilliselle valmisteluelimelle, kun valmistelu tehdään laajemmassa kokoonpanossa kuin virkatyönä. Perusvalmistelu on yleensä eniten työpanosta vaativa vaihe lainvalmistelussa. Se alkaa lainvalmisteluhankkeen toimeksiannosta ja päättyy hallituksen esityksen luonnoksen (HE-luonnos) valmistumiseen. Perusvalmistelussa laajennetaan ja tarkennetaan esivalmistelussa koottua tietoa valmisteltavasta asiasta sekä selvitetään tarkemmin perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön liittyvät sekä muut oikeudelliset kysymykset. Tarvittaessa perusvalmistelua varten tilataan tutkimuksia tai selvityksiä. Valmistelun aikana ratkaistaviin kysymyksiin määritellään vaihtoehtoiset ratkaisut ja arvioidaan niiden vaikutukset. Valmisteltavasta asiasta kuullaan sidosryhmiä, jotka eivät ole edustettuina valmisteluelimessä. Valmistelussa tarvittavia tietoja ja vaikutusten arviointia tarkennetaan työn edetessä. Perusvalmistelun aikana valmisteluelimen sihteeri kirjoittaa lakitekstin ja sen perustelut hallituksen esityksen luonnokseen. Valmisteluelin päättää puheenjohtajan johdolla luonnoksen sisällöstä.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/2b-perusvalmistelu-valmisteluelin/#esittely
3 Lausuntomenettely
Perusvalmistelun jälkeen luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyydetään kirjallisia lausuntoja sidosryhmiltä. Näin toimitaan yleensä silloinkin, kun sidosryhmiä on eri tavoin jo kuultu esi- ja perusvalmistelun aikana. Lausuntopyyntö lähetetään keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Se myös julkaistaan (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/List), jotta kaikilla kiinnostuneilla olisi tilaisuus antaa lausunto. Lausunnoissa saatu palaute kootaan ja julkaistaan.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/3-lausuntomenettely/#esittely
4 Jatkovalmistelu
Lausuntomenettelyssä saadun palautteen perusteella päätetään hallituksen esityksen luonnoksen sisällöstä. Luonnokseen tehdään tämän perusteella tarpeelliset muutokset. Sen jälkeen esitys käännetään ruotsiksi. Suomen- ja ruotsinkieliset esitysluonnokset tarkastetaan oikeusministeriön laintarkastuksessa. Tarkastuksessa tutkitaan, onko luonnokset kirjoitettu lainvalmistelusta annettujen ohjeiden mukaisesti ja onko suomen- ja ruotsinkielinen teksti sisällöltään samanlainen. Sen jälkeen tekstit korjataan tarkastuksessa esitettyjen huomautusten mukaisesti.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/4-jatkovalmistelu/#esittely
5 Valtioneuvoston päätöksenteko
Hallitus päättää valtioneuvoston yleisistunnossa hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle. Ennen yleisistuntoa esitys käsitellään valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa, jos esityksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Yleisistunnossa esittelijänä toimii ministeriön virkamies. Valtioneuvoston päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivuilla. (https://valtioneuvosto.fi/paatokset)
http://lainvalmistelu.finlex.fi/5-valtioneuvoston-paatoksenteko/#esittely
6 Eduskuntakäsittely
Eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnan valiokunnat kuulevat esityksen valmistelleen ministeriön virkamiehiä ja muita asiantuntijoita. Ministeriön virkamiehet toimittavat tarvittaessa lisää tietoa käsiteltävästä asiasta. Eduskunnan käsittelyä voi seurata eduskunnan sivuilta. (https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx)
(Kun valmisteltava asia on julkaistu eduskunnan täysistunnon esityslistalla https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx niin valmisteltava asia on käytännössä valmis ja päätetty, johon kansalainen ei pysty enää vaikuttamaan, siksi valmisteltavien keskeneräisten asioiden selkeä tiedottaminen valmisteluvaiheessa on keskeisen tärkeätä kansalaisen vaikutusvallan kannalta.)
http://lainvalmistelu.finlex.fi/6-eduskuntakasittely/#esittely
7 Lain vahvistaminen
Tasavallan presidentti päättää eduskunnan hyväksymän lain vahvistamisesta. Tasavallan presidentin päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivuilla. (https://valtioneuvosto.fi/paatokset)
Vahvistettu laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Laki tulee julkaisemisen jälkeen voimaan laissa mainittuna päivänä tai sen voimaantulosta säädetään myöhemmin asetuksella. Voimassa oleva lainsäädäntö on saatavilla Finlexissä. (https://www.finlex.fi/fi/)
http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely
Täytäntöönpano
Lain täytäntöönpanolla tarkoitetaan julkisen hallinnon toimenpiteitä, joilla lakia sovelletaan ja käytännössä toteutetaan. Lain valmistelusta vastaava ministeriö suunnittelee täytäntöönpanon yleensä perusvalmistelun aikana yhteistyössä täytäntöönpanotehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Täytäntöönpano voi kuulua esim. ministeriöiden alaisille virastoille, aluehallinnolle, kunnille tai tuomioistuimille.
Lain täytäntöönpanon onnistumista edistäviä tekijöitä ovat täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten näkökulmasta mm. seuraavat:
- riittävä henkilöstö, osaaminen, työvälineet ja muut tarvittavat resurssit;
- toimiva ja tehokas yhteistyö muiden samoja tehtäviä suorittavien viranomaisten kanssa;
- ylempien viranomaisten tuki ja ohjaus, jolla ei kuitenkaan liikaa puututa yksityiskohtiin tai alempien viranomaisten toimivaltaan kuuluviin asioihin; sekä
- lain vaikutusten piiriin kuuluvien sidosryhmien kuuleminen lain valmisteluvaiheessa.
Lain valmistelusta vastaava ministeriö voi tukea täytäntöönpanoa esim. seuraavin keinoin:
- asetukset ja määräykset;
- ohjeet ja suositukset;
- tiedottaminen ja median hyödyntäminen;
- koulutus ja neuvonta; sekä
- kannustaminen esim. tunnustukset tai palkinnot hyvistä suorituksista.
Seuranta
Lain täytäntöönpanoa ja vaikutusten toteutumista seurataan lain voimaantulosta alkaen. Seurannan tarkoituksena on arvioida lain toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita. Seurannassa kerättäviä tietoja tarvitaan pitemmällä aikavälillä myös tulevien lainsäädännön uudistamishankkeiden pohjaksi.
Seurannan toteuttamisesta vastaa lain valmistellut ministeriö. Seuranta suunnitellaan lain valmistelun aikana ja kuvataan lyhyesti hallituksen esityksen perusteluissa. Suunnittelussa päätetään seurannan painopisteet ja varaudutaan tarvittavien resurssien hankkimiseen. Suunnittelu auttaa myös arvioimaan sitä, miten lain vaikutukset voidaan käytännössä havaita.
Seurannan keinoja menetelmiä ovat esim. seuraavat:
- tutkimukset ja selvitykset;
- tilastot;
- tuomioistuinten ratkaisut;
- hallintoviranomaisten päätökset ja käytännöt;
- kuulemis- ja keskustelutilaisuudet; sekä
- kyselyt ja muu palautteen kerääminen.
Lain täytäntöönpanon ja vaikutusten seurantaa voidaan pitää riittävänä, jos se täyttää seuraavat vaatimukset:
- järjestelmällisyys, oikea-aikaisuus ja riittävä kattavuus;
- tulosten vertaaminen lain tavoitteisiin ja valmistelussa arvioituihin vaikutuksiin; sekä
- keinojen, menetelmien ja tulosten kirjaaminen myöhemmin helposti todennettavalla tavalla.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/taytantoonpano/#esittely
Valtioneuvostossa aloitetun valmistelun kaikelle kansalle tiedottamiselle on valmis kaava, jonka perustalle selkeä tiedottaminen perustetaan, joka perustuu lainvalmistelun tilannekuvan kokonaiskuvan julkiseen julkaisemiseen kaikelle kansalle.
Ensiksi valmisteltavat asiat on lueteltu. Toiseksi valmisteltavat asiat ja valmisteltavien asioiden edelliset vaiheet ja nykyinen vaihe ja seuraavat vaiheet ovat katsottavissa asioiden valmistelun tilannekuvaa kuvaavassa valmisteluprosessin kaaviossa, jonka nimi on lainvalmistelujuna.
Lainvalmistelun prosessiopas:
http://lainvalmistelu.finlex.fi/Lainvalmistelun prosessioppaan prosessikaavion kuvat koottuna yhteen kuvaan:
https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=1444.0;attach=181785;imageHallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta näkee mitä esityksiä hallitus aikoo tuoda eduskuntaan:
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-hyvaksyi-lainsaadantosuunnitelman-kevat-ja-syysistuntokausille-1Lainsäädäntösuunnitelma PDF tiedostomuodossa valtioneuvoston sivulla:
https://valtioneuvosto.fi/documents