Suora demokratia (yhdistetty)

[Nikolas]

Politiikka ei ole kukaan. Mutta politiikka on yhteisten asioiden ajamista. Asioita voi ajaa ja hoidella hyvin tai huonosti, riippuen siitä, ketkä tekevät, ja myös siitä miten ja millä säännöillä tehdään.

"It is error alone which needs the support of government. Truth can stand by itself."
Thomas Jefferson

Hauskaa on, että kun Jefferson eli, niin tätä ei oltu vielä todistettu;

"I have no fear that the result of our experiment will be that men may be trusted to govern themselves without a master."
Thomas Jefferson

Mutta nyt, kun siitä on jo yli 150 vuoden kokemukset Sveitsistä, niin SILTI ihmiset eivät kykene sitä näkemään, vaan uskovat mielummin johonkin salaliittoihin yms. jne. 

Ja vaikka onkin niin että edustuksellinen järjestelmä kannattaa viilata mahdollisimman hyvin toimivaksi, ja paljon onkin tehtävissä sen hyväksi, paras tulos saavutetaan, kun valta ja vastuu yhdistyvät, eikä mikään muu yhdistä valtaa ja vastuuta niin hyvin kuin todellinen demokratia.

[Nikolas]

USA on lain mukaan tasavalta, joskin lipsahtanut jo demokratian puolelle, koska se on tie kohti sosialismia.

"Democracy is the road to socialism."
- Karl Marx

Democracy is indispensable to socialism.
- Vladimir Lenin

Valtiomuotojen eroja täältä tai liitteestä, sama data:
https://www.thoughtco.com/republic-vs-democracy-4169936

Tuossa on herroilla Marx ja Lenin sattunut fiba: Sveitsi ei koskaan muuttunut demokratian myötä sosialistiseksi, eikä Sveitsin kansa vieläkään halaja kommunismia. Sama fiba sattui myös SDP:lle, sillä Forssan ohjelmassa demokratia (eli ns. "suora demokratia") oli lyhyesti mainittuna mukana, mutta myöhemmin demarit katsoivat parhaaksi siivota sen pois uudistetusta puolueohjelmasta, sillä demokratia (eli ns. "suora demokratia") on heidän mukaansa yltiödemokratiaa. Hitlerin mielestä se oli epäonnistumaan tuomittu koe ja demareiden mielestä siinä demokratian määrä meni yli kohtuuden.

Katsotaan myös linkistä, mitkä ovat demokratian (eli ns. "suoran demokratian") huonoja puolia:

3 Cons of Direct Democracy

• We Might Never Decide: If every American citizen were expected to vote on every issue considered at every level of government, we might never decide on anything. Between all of the issues considered by local, state, and federal governments, citizens could literally spend all day, every single day voting.
  
  
• Public Involvement Would Drop: Direct democracy best serves the interest of the people when most people take part in it. As the time required for debating and voting increases, public interest and participation in the process would quickly decrease, leading to decisions that did not truly reflect the will of the majority. In the end, small groups of people—often with axes to grind—could control the government.
  
  
• One Tense Situation After Another: In any society as large and diverse as that in the United States, what is the chance of that everyone will ever happily agree with or at least peacefully accept decisions on major issues? As recent history has shown, not much.

Kommentoin näitä:

• "If every American citizen were expected to vote on every issue..." Tämä on niin tekemällä tehtyä olkiukkoa ettei parempaa esimerkkiä tarvita. Jutussa on mainittu Sveitsin malli, joten kirjoittaja ei voi sanoa olleensa siitä tietämätön. Miksi ottaa suurennuslasin alle jokin tahallaan hölmösti kyhätty malli, kun voisi käyttää esimerkkinä sitä, joka tiedetään toimivaksi? Sveitsissä kansanäänestyksillä ratkaistaan asioita, joita edustuksellinen järjestelmä joko ei ole käsitellyt, tai on käsitellyt siten että kansanäänestys on yhä nähty tarpeelliseksi. Ei ole syytä sysätä kaikkia asioita kansanäänestyksillä ratkaistaviksi. Tähän sopii mietelmä: "Älä korjaa sitä ellei se ole viallinen." Sovellettuna: "Älä aja kansanäänestystä jos edustuksellinen järjestelmä on jo ratkaissut asian kuntoon."
  
  
• "Public Involvement Would Drop" Tämä on joko valhe tai huolimatonta havainnointia. Sveitsin esimerkistä tiedetään, että osallistuminen henkilövaaleihin vähenee, kun kansalaiset voivat suoraan vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Niinpä sveitsiläiset äänestävät useissa kansanäänestyksissä vuosittain. Välillinen osallistuminen henkilövaalien kautta todellakin vähenee mutta suora osallistuminen kansanäänestyksissä enemmän kuin korvaa sen.
  
  
• "...what is the chance of that everyone will ever happily agree..." Tämäkin on tekaistu ongelma. Missä poliittisessa järjestelmässä muutenkaan odotetaan että kaikki päätöksentekoon osallistuvat olisivat samaa mieltä päätettävistä asioista? Ei tietenkään missään. Mutta lopuksi asiat ratkaistaan äänestämällä.

[Lalli IsoTalo]

Jiri Keronen

En ole koskaan pitänyt edustuksellista demokratiaa kovin järkevänä järjestelmänä. Jo lähtökohdiltaan kyse on pelkästä irvokkaasta vitsistä; se on kansanvaltaa, jossa valta ei ole kansalla, vaan kansasta täysin irrallaan olevilla päättäjillä. Näillä päättäjillä ei ole mitään vastuuta, ei mitään velvollisuuksia eikä mikään millään tavalla edellytä heiltä mitään osaamista, arvoja tai moraalia. Mutta vaikka tiedän tämän faktan, niin aina välillä erehdyn kuvittelemaan jotain positiivista.

Viime vaalien jälkeen minulla oli pieni hetki, kun jostain todella typerästä syystä kuvittelin, että asiat saattavat mennä parempaan suuntaan. Ehkä se johtui sinisilmäisyydestä, ehkä idealismista, ehkä orastavasta mielenterveysongelmasta. Onneksi nykyinen hallitus on palauttanut minut maan päälle ja osoittanut, miten merkityksetöntä mätäparlamentaristinen rappiodemokratia on. Koko järjestelmä on tehty kastroimaan kansanvalta.
...
Koko meidän nykyinen järjestelmä tulee romuttaa ja sen tilalle tulee ottaa sveitsiläistyyppinen suora demokratia. Ainoastaan sillä tavalla suomalaisista voi kasvaa aitoja kansalaisia ja ihmisiä.

Ketjusta:

Jarto Nieminen

Islannin alkuperäinen Viikinkien edustuksellinen demokratia lienee ainoa joka toimii jollakin tapaa. Edustajat valittiin siinä arvalla ja kansan etuja vastaan toimiminen johti suoriin sanktioihin kuten karkotukseen tai jopa mestaukseen. Kunniasta sai toki kieltäytyä ja arpa heitettiin uudestaan. Tällä tapaa varmistettiin ettei päätöksen teko ole pienen eliitin varassa joka ei olisi ollut olennainen muutos tavanomaiseen Viikinki kunkun tai kuningattaren hallintoon jossa tosiaan hallitsijan lähisuku, vauraat maanomistajat ja sotareissulla monarkin suosion saaneet päättivät asioista.

Islanti on maailman pisin yhtäjaksoisesti toiminut demokratia, mutta se on korruptoitu länsimaisen järjestelmän muotoon jossain vaiheessa samoin kuin Islantiin tuotiin kristinusko miekkalähetyksellä. Sittemmin tuo valtionuskonto on tosin palautettun odinismiin takaisin.
Itse lisäsin tämän arpavalinnan muutoksiin niiltä osin kun kaikkea valtion tehtäviä ei ole mielekästä tehdä suoran demokratian keinoin, aivan samalla tapaa kuin ei ole mielekästä että EU:saa Espanjan ja Ranskan Välimeren alueen grynderit lobbaavat energia tiiviys direktiivin Muoniolaisille. Tai että suomalaiset liikenne käytännöt ja tie merkinnät yhdenmukaistetaan Saksan Autobahnin mukaan.

Arpavalintaan siirtymistä tosin eivät välttämättä Islantilaiset koe tarpeelliseksi koska maan parlamentti on yksi johdonmukaisimmin lupauksensa pitäviä tunnetussa historiassa. Kuten esimerkiksi viime pankkikriisin aikaan se pisti rosvopankkiirit linnaan ja ja asetti pankit konkurssiin ja niiden velkakirjat menettivät siis arvonsa. Ulkomaisille velkojille korvattiin toki merkittävä osa asiasta mutta, vain niiltä osin kuin asia oli laillisissa rajoissa ja luoton antajien riskinkanto hyvän pankki tavan mukaisesti annettua lainaa. Eli lainoja jotka ylittävät luotonsajaan maksukyvyn sitä haettujen papereiden perusteella, velat mitätöitiin ja ne siis kuuluvat toimivassa markkinataloudessa luotonantajan riskiin joita ei tarvitse maksaa takaisin. Samalla tapaa kävi myös suhteettoman isoilla kokonaisprosenteilla tehdyille lainoille tai tapauksesta riippuen niitä vähintään kohtuullistettiin vastaamaan maan lainsäädännön mukaista korkoa.

Pitäisi siis myös jonkun tutkia miksi homma pelaa Islannissa mut muualla ei.

[Nikolas]

Voisi olla aika väkevä järjestelmä, jossa olisi islantilaistyyppinen arpomalla valittu eduskunta, sveitsiläistyyppinen suora demokratia tuomassa järjestelmään aitoa kansanvaltaa, ja todettuun osaamiseen perustuva (virkamies-) hallituksen muodostus suoran kansanvaalin kautta, jotta saadaan maan johtoon taitoa ja osaamista. Tasavallan presidentti voitaisiin edelleen valita suoralla kansanvaalilla.

[artti]

Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen tiedottamisen laadun vertailua: Kunpa kunnanvaltuustoista saisi edes samantasoisen tiedottamisen laadun kuin eduskunnalla on.

Eduskunnalla on täysistuntojen pöytäkirjat, joissa on luettavissa puhemiehen ja ministereiden ja kansanedustajien puheet täysistunnossa: https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Taysistuntojen-poytakirjat.aspx

Eduskunnan äänestystuloksista on katsottavissa miten kansanedustajat äänestivät täysistunnossa: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=3&istuntonro=23&vuosi=2023

Eduskunnan täysistuntojen audiovisuaaliset tallenteet ovat julkisesti katsottavissa vuodesta 2008 alkaen: https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi

Minun kunnassa kunnanvaltuuston kokousten pöytäkirjoissa ei ole kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja kunnanvaltuutettujen puheita. Minun kunnassa se, miten kunnanvaltuutetut äänestivät kunnanvaltuustossa, ei ole julkaistu kunnan internetsivuilla. Minun kunnassa kunnanvaltuuston kokouksen audiovisuaalinen tallenne on julkinen 14 vuorokautta. Kunnanvaltuutettujen kunnallispoliittiseen toimintaan liittyvästä tiedon pimityksestä on seurauksena, että kuntalaisilla ei ole tiedollisia edellytyksiä äänestää kunnallisvaaleissa kunnanvaltuutettuja.

[Reino Rivimies]

Jos eduskunta (hallitus) päättää jotakin, mistä kansa (mm. ammattijärjestöt) ei pidä, niin miksi kansalaiset hankaloittavat lakkoilemalla toisten kansalaisten elämää. Eikö lakkotoimia voi kohdistaa pelkästään kansanedustajiin? Palvelut ja liikenne ym poikki vain heiltä.

[ikuturso]

Jos eduskunta (hallitus) päättää jotakin, mistä kansa (mm. ammattijärjestöt) ei pidä, niin miksi kansalaiset hankaloittavat lakkoilemalla toisten kansalaisten elämää. Eikö lakkotoimia voi kohdistaa pelkästään kansanedustajiin? Palvelut ja liikenne ym poikki vain heiltä.

Juu. Ei kuskata kansanedustajia, ei siivota niiden jälkiä, ei hoideta tai opeteta niiden lapsia, ei hoideta niiden hampaita, ei tarjota terveyspalveluita,  ei viedä niiden/niille kirjeitä/postia/paketteja, ei tarjoilla niille ravintolassa eikä myydä niille ruokaa tai vessapaperia.

Oppivat päättämään oikein.

-i-

[Nikolas]

Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen tiedottamisen laadun vertailua: Kunpa kunnanvaltuustoista saisi edes samantasoisen tiedottamisen laadun kuin eduskunnalla on.

En mitenkään vastusta politiikan tiedonvälitystä kansalaisille päin. Hyvä asiahan se olisi jos kansalaiset pysyisivät kärryillä missä mennään ja mitä tapahtuu. Mutta vaikka kaikille kansalaisille tuotaisiin koteihin koosteet kaikista eduskunnan puheenvuoroista, päätöksistä ja dokumenteista mitä eduskunnassa aikaan saadaan, se ei mitenkään kelpaisi demokratian korvikkeeksi. Todellisessa demokratiassa kansalla on valta päättää, siis muustakin kuin eduskunnan kokoonpanosta. Todellinen demokratia toteutuu vain jos kansalla on todellista päätösvaltaa. Mikään määrä tiedottamista ei voi korvata sitä.

Sama lyhyemmin: En vastusta tiedottamista, mutta älkää luulko että tiedottaminen määrittelisi demokratian.

[artti]

Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen tiedottamisen laadun vertailua: Kunpa kunnanvaltuustoista saisi edes samantasoisen tiedottamisen laadun kuin eduskunnalla on.

Todellinen demokratia toteutuu vain jos kansalla on todellista päätösvaltaa. Mikään määrä tiedottamista ei voi korvata sitä.

Demokratia perustuu tiedottamiseen. Tiedottamista tarvitaan demokratian laadun parantamisessa. Kaikki politiikka perustuu tiedottamiseen. Ilman tietoa on vaikea osallistua politiikkaan järkevällä tavalla. Tarkoitukseni ei ole korvata demokratiaa tiedottamisella.

[artti]

Kaikki mitä kansalaiset tietävät politiikasta perustuu tiedottamiseen.

Se on ymmärrettävää, että politiikka ei voi tiedottaa kaikelle kansalle selkeällä tavalla mitä asioita valmistelu valmistelee, mutta politiikka ei voi julistaa sentään kaikkia valmisteltavia asioita salaisiksi.

Jotta kansalaiset voivat keskustella politiikan valmistelemista asioista järkevällä tavalla, kansalaisten on tiedettävä tarkasti mitä politiikka valmistelee.

Politiikan tiedottamisen johtajia ovat pääministeri ja eduskunnan puhemies ja tasavallan presidentti.

Kun kansalainen aikoo kirjoittaa pääministerille ja eduskunnan puhemiehelle ja tasavallan presidentille niin kansalaisen on valmisteltava mitä kansalainen aikoo kirjoittaa pääministerille ja eduskunnan puhemiehelle ja tasavallan presidentille.

Kansalaisen on hankittava tietoa aiheesta, josta kansalainen aikoo kirjoittaa pääministerille ja eduskunnan puhemiehelle ja tasavallan presidentille.

Se on järkevintä kirjoittaa viesti pääministerille ja eduskunnan puhemiehelle ja tasavallan presidentille siksi, että pääministeri ja eduskunnan puhemies ja tasavallan presidentti ovat kiireisiä johtajia, joilta ei voi odottaa, että pääministeri ja eduskunnan puhemies ja tasavallan presidentti jäisivät kuuntelemaan kansalaisia, joilla ei ole edes mitään järkevää sanottavaa.

Kun kansalaiset onnekkaasti pääsevät keskustelemaan pääministerin ja eduskunnan puhemiehen ja tasavallan presidentin kanssa, kansalaisten on korostettava kaikelle kansalle tiedottamista.

Kansalaisten on korostettava pääministerille ja eduskunnan puhemiehelle ja tasavallan presidentille asioiden valmistelun kootun tilannekuvan selkiyttämistä julkisesti kaikelle kansalle:

- Julkistamalla valmisteluorganisaation rakennekaavio.

- Julkistamalla valmisteluorganisaation rakennekaavion avulla mitä asioita valmistelu valmistelee.

- Julkistamalla valmisteluorganisaation rakennekaavion avulla missä vaiheessa valmisteltavat asiat etenevät.

Lainvalmistelun prosessiopas: http://lainvalmistelu.finlex.fi/

Lainvalmistelun prosessioppaan lainvalmistelun prosessikaavion kuvat koottuna: https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=1444.0;attach=181785;image

Hallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta näkee mitä esityksiä hallitus aikoo tuoda eduskuntaan: https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-hyvaksyi-lainsaadantosuunnitelman-kevat-ja-syysistuntokausille-1

Lainsäädäntösuunnitelma PDF tiedostomuodossa valtioneuvoston sivulla: https://valtioneuvosto.fi/documents

[Luotsi]

Itsekin voisin liittyä sellaiseen puolueeseen - vaikkapa PS - jossa pidettäisiin kunniassa suoran demokratian periaatteita. Malliahan voi ottaa vaikkapa Italian Viiden tähden liikkeestä.

[Nikolas]

Demokratia perustuu tiedottamiseen. Tiedottamista tarvitaan demokratian laadun parantamisessa. Kaikki politiikka perustuu tiedottamiseen. Ilman tietoa on vaikea osallistua politiikkaan järkevällä tavalla. Tarkoitukseni ei ole korvata demokratiaa tiedottamisella.

Uskon kyllä että sananvapaus on välttämätön (mutta ei riittävä) ehto demokratian eli kansanvallan toteutumiselle. Sananvapauden olosuhteissa kansanvallan kannalta tarpeellinen viestintä kansalaisten kesken toteutuu enimmäkseen itseorganisoitumalla. Sananvapautta ei myöskään voi korvata tiedottamisella, johon tavallisesti käytetään joukkotiedotusvälineitä.

Tiedottaminen on tärkeää kaikille keskusjohtoisille järjestelmille.
Sananvapaus on välttämätöntä demokratialle.

[artti]

Hommaforumilla käsitellään erittäin harvoin politiikan valmistelemia asioita. Hommaforum on kirjoittajien mielipiteitä politiikan henkilöistä ja kännissä ja läpällä tyylilajia. Uskon, että monet hommalaiset ainakin yrittävät seurata politiikan asioiden valmistelua, kuten itse, mutta he kirjoittavat harvoin Hommaforumille havaintojaan politiikan asioiden valmistelusta.

Korostan tiedottamista siksi, että tarkoitus on parantaa sananvapauden laatua. Kun kansalaiset lukevat valmistelupapereita ja tietävät tarkemmin mitä asioita politiikka valmistelee ja kansalaiset tietävät asioiden valmistelun alusta saakka missä vaiheessa asioiden valmistelu etenee ja mitkä ovat seuraavat vaiheet niin keskustelun laatu on parempi tiedon paremman laadun ansiosta, että kansalaisten tiedon laatu on samaa tasoa kuin aktiivisilla rivipoliitikoilla.

Ohessa esimerkki, jolla havainnollistan miten Hommaforumin kirjoittajat voisivat tiedottaa Hommaforumilla politiikan valmistelemista asioista.

Valtioneuvoston lainsäädäntösuunnitelmasta havaitsin, että valtioneuvosto aikoo tuoda eduskuntaan hallituksen esityksen alkoholilain muuttamisesta niin, että 8 prosenttista alkoholia myytäisiin elintarvikeliikkeissä, tämän lain on tarkoitus tulla voimaan kevätkaudella. Ja lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee alkoholijuomien verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen sallimista.

Lainsäädäntösuunnitelma PDF tiedostomuodossa valtioneuvoston sivulla. Lyhennetty linkki: https://valtioneuvosto.fi/documents

Hallituksen esitys HE 7/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia.

Esityksen mukaan alkoholijuomien vähittäismyyntiä koskevia säännöksiä muutettaisiin sallimalla luvanvaraiseen vähittäismyyntiin enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien lisäksi myös enintään 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät käymisteitse valmistetut alkoholijuomat.

[..]

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee muita hallitusohjelman mukaisia muutoksia alkoholilakiin. Muutokset koskevat muun muassa kotimaisten alkoholijuomien tuottajien valmistuspaikalta tapahtuvan vähittäismyynnin laajentamista, rajat ylittävän etämyyntimenettelyn selkiyttämistä sekä alkoholijuomien verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen sallimista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_7+2024.aspx

https://stm.fi/hanke?tunnus=STM101:00/2023#lainvalmistelu

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=723

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_7+2024.aspx

[Nikolas]

Kun kansalaiset lukevat valmistelupapereita

Eivät lue. Tämä on tahallinen yleistys. On tietenkin joitain innokkaita, jotka niitä valmistelupapereita lukevat, mutta heitä on erittäin vähän.

Kansan valtaisalla enemmistöllä ei ole senlaatuisia vapaa-ajan ongelmia että viitsisivät lukea niitä valmistelupapereita, jotka kansanedustajiltakin usein jäävät lukematta. Jos aamulla postiluukusta tupsahtava sanomalehtikin selaillaan ja jutut pinnallisesti vilkaistaan ennen töihin lähtöä, jos edes ehtii, äärimmäisen harvoin mitkään valmistelupaperit saavat senkään vertaa huomiota.

Huomaa erityisesti: En vastusta sitä että valmistelupaperit ovat kansalaisten saatavilla esimerkiksi PDF-tiedostoina.

Sähköiset valtiopäiväasiakirjat

​​Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan eduskunnan verkkosivuille suomen ja ruotsin kielellä heti, kun ne ovat saapuneet eduskuntaan tai kun eduskunnan tuottamat asiakirjat ovat valmistuneet.

Valtiopäiväasiakirjojen sähköiset versiot ovat haettavissa eduskunnan verkkosivujen hakupalvelusta. Hakupalvelussa on monipuoliset haku- ja haun rajausvaihtoehdot. Eduskuntatyö-hakunäkymässä saatua hakutulosta voi rajata edelleen tarkentimia käyttäen. Myös tarkennettu haku on käytettävissä.

Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eduskunta/valtiopaivaasiakirjat-tietopaketti/Sivut/Sahkoiset-valtiopaivaasiakirjat.aspx

Minun mielestäni olisi hyvä jos jokaisella kansanedustajalla olisi kymmenen nuorta ja energistä avustajaa, jotka lukisivat valmistelupaperit läpi sillä silmällä että he voisivat suodattaa valmistelupapereista ja muista dokumenteista oleelliset tiedot ja tuoda ne kansanedustajilleen erittäin tiivistetyssä muodossa. Mutta, on ilmiselvää että jokaiselle kansalaiselle ei voi järjestää yhtäkään avustajaa.

[artti]

Kun kansalainen vaikuttaa valmisteltaviin asioihin niin kansalaisella on oltava ajantasainen selkeä tilannekuva kaikkien valmisteltavien asioiden valmistelukokonaisuudesta lueteltuna yhdellä listalla kaikki, josta valita valmisteltavat asiat, joihin on kiinnostusta perehtyä tarkemmin.

Se mitä pyrin korostamaan on valmistelun tilannekuvan kokonaiskuvan selkiyttäminen, joka on viesti enemmänkin kuin se valmistelupapereiden lukeminen. Valmistelupapereiden lukemisesta mainitsemisen tarkoitus on viestittää, että valmistelupaperit ovat luettavissa, jos kansalaisella on kiinnostusta perehtyä tarkemmin valmisteltavaan aiheeseen. Valmisteltavien asioiden listan avulla löytyneiden valmistelupapereiden lukeminen on tarkempaa perehtymistä valmisteltavaan aiheeseen.

Politiikka pyrkii toimimaan ohjeistuksella, että keskeneräisistä asioista ei kerrota, siksi politiikan tiedottaminen on tiedottamisen simuloimista siksi, että politiikka yrittää väistellä tiedottamista. Tiedottamisen simuloimisen motiivi on kuvata poliitikko luotettavana tiedon haltijana. Kun kansalainen havaitsee, että kansanedustaja simuloi tiedottamista kansalaiselle niin kansalainen muistuttaa kansanedustajalle, että kansanedustaja on eduskunnassa edustamassa kansaa eduskuntavaaleissa saamillaan kansalaisten äänillä. Kun kansalainen äänesti kansanedustajaa niin kansalaisella on odotus, että kansanedustaja tiedottaa kansalaiselle mitä asioita ministeriöt valmistelevat, mutta kansanedustaja ei tietenkään ehdi tiedottaa mitä asioita ministeriöt valmistelevat, siksi kansanedustaja ohjaa kansalaisen etsimään tietoa.

Valmistelu alkaa valtioneuvostossa, jossa ministerit kartoittavat, määrittävät ja valitsevat valmisteltavat asiat. Kaikki ministerit tietävät mitä asioita kaikissa ministeriöissä valmistellaan, että keneltä tahansa ministeriltä voi kysyä, että mitä asioita hänen ministeriössä ja muidenkin ministereiden ministeriöissä valmistellaan. Ne kaikki ministerit ovat osallistuneet hallitusohjelman laatimiseen ja ministereiden valtakaudella valmisteltavien asioiden valitsemiseen, siksi kaikki ministerit tietävät mitä asioita ministeriöt valmistelevat. On tietenkin ministereitä, jotka sanovat, että he eivät tiedä mitä heidän ministeriössään valmistellaan.

Se on odotus, että ministerit tietävät mitä asioita ministeriöt valmistelevat eduskunnalle ja tasavallan presidentille.
Se on odotus, että eduskunnan puhemies tietää mitä asioita ministeriöt valmistelevat eduskunnalle.
Se on odotus, että kaikki kansanedustajat tietävät mitä asioita ministeriöt valmistelevat eduskunnalle.
Se on odotus, että tasavallan presidentti tietää mitä asioita ministeriöt valmistelevat eduskunnalle ja tasavallan presidentille.

Aloite

Lainvalmisteluprosessi ministeriössä käynnistyy lainvalmistelua koskevasta aloitteesta, joka voi olla esim.

- hallitusohjelman kirjaus;
- eduskunnan lausuma;
- kansalaisaloite
- valtion talousarvioehdotus, joka edellyttää muutoksia lakeihin
- kansallista täytäntöönpanoa edellyttävän EU-säädöksen valmistelun alkaminen
- EU-tuomioistuimen ratkaisu tai komission tulkinta
- sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan viranomaisen aloite; tai
- ministerin tai ministeriön oma aloite esim. kerätyn tiedon, tutkimusten tai selvitysten taikka lainsäädännön täytäntöönpanon vaikutusten seurannan pohjalta

http://lainvalmistelu.finlex.fi/aloite/#esittely

1 Esivalmistelu

Esivalmistelu on lainvalmisteluprosessin ensimmäinen vaihe. Siinä kootaan tietoa ja näkemyksiä lainvalmistelua koskevassa aloitteessa ilmaistusta tavoitteesta tai ongelmasta, arvioidaan lainvalmisteluhankkeen käynnistämisen tarve ja suunnitellaan tulevan hankkeen tavoitteet, toimeksianto ja toteuttaminen. Esivalmistelun työtapa ja perusteellisuus riippuu selvitettävän asian laajuudesta. Esivalmistelu voidaan tehdä virkatyönä tai sitä varten voidaan asettaa valmisteluelin. Tiedon keräämistä ja muutostarpeiden arviointia voidaan tilata tutkimuksia tai selvityksiä. Esivalmistelu päättyy lainvalmisteluhankkeen käynnistämiseen tai päätökseen, että lainvalmistelua ei aloiteta.

http://lainvalmistelu.finlex.fi/1-esivalmistelu/#esittely

2a Perusvalmistelu – Virkatyö

Perusvalmistelu tehdään joko virkatyönä tai valmisteluelimessä. Ministeriö antaa toimeksiannon valmistelutiimille, kun perusvalmistelu tehdään virkatyönä. Perusvalmistelu on yleensä eniten työpanosta vaativa vaihe lainvalmistelussa. Se alkaa lainvalmisteluhankkeen toimeksiannosta ja päättyy hallituksen esityksen luonnoksen valmistumiseen. Perusvalmistelussa laajennetaan ja tarkennetaan esivalmistelussa koottua tietoa valmisteltavasta asiasta sekä selvitetään tarkemmin perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön liittyvät sekä muut oikeudelliset kysymykset. Tarvittaessa perusvalmistelua varten tilataan tutkimuksia tai selvityksiä. Valmistelun aikana ratkaistaviin kysymyksiin määritellään vaihtoehtoiset ratkaisut ja arvioidaan niiden vaikutukset. Valmisteltavasta asiasta kuullaan sidosryhmiä. Valmistelussa tarvittavia tietoja ja vaikutusten arviointia tarkennetaan työn edetessä. Perusvalmistelun aikana valmistelutiimi kirjoittaa lakitekstin ja sen perustelut hallituksen esityksen luonnokseen. Luonnoksen sisällöstä päättää asian merkittävyydestä riippuen hallitus, ministeri tai virkamiesjohto.

http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely

2b Perusvalmistelu – Valmisteluelin

Perusvalmistelu tehdään joko virkatyönä tai valmisteluelimessä. Ministeriö antaa toimeksiannon erilliselle valmisteluelimelle, kun valmistelu tehdään laajemmassa kokoonpanossa kuin virkatyönä. Perusvalmistelu on yleensä eniten työpanosta vaativa vaihe lainvalmistelussa. Se alkaa lainvalmisteluhankkeen toimeksiannosta ja päättyy hallituksen esityksen luonnoksen (HE-luonnos) valmistumiseen. Perusvalmistelussa laajennetaan ja tarkennetaan esivalmistelussa koottua tietoa valmisteltavasta asiasta sekä selvitetään tarkemmin perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön liittyvät sekä muut oikeudelliset kysymykset. Tarvittaessa perusvalmistelua varten tilataan tutkimuksia tai selvityksiä. Valmistelun aikana ratkaistaviin kysymyksiin määritellään vaihtoehtoiset ratkaisut ja arvioidaan niiden vaikutukset. Valmisteltavasta asiasta kuullaan sidosryhmiä, jotka eivät ole edustettuina valmisteluelimessä. Valmistelussa tarvittavia tietoja ja vaikutusten arviointia tarkennetaan työn edetessä. Perusvalmistelun aikana valmisteluelimen sihteeri kirjoittaa lakitekstin ja sen perustelut hallituksen esityksen luonnokseen. Valmisteluelin päättää puheenjohtajan johdolla luonnoksen sisällöstä.

http://lainvalmistelu.finlex.fi/2b-perusvalmistelu-valmisteluelin/#esittely

3 Lausuntomenettely

Perusvalmistelun jälkeen luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyydetään kirjallisia lausuntoja sidosryhmiltä. Näin toimitaan yleensä silloinkin, kun sidosryhmiä on eri tavoin jo kuultu esi- ja perusvalmistelun aikana. Lausuntopyyntö lähetetään keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Se myös julkaistaan (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/List), jotta kaikilla kiinnostuneilla olisi tilaisuus antaa lausunto. Lausunnoissa saatu palaute kootaan ja julkaistaan.

http://lainvalmistelu.finlex.fi/3-lausuntomenettely/#esittely

4 Jatkovalmistelu

Lausuntomenettelyssä saadun palautteen perusteella päätetään hallituksen esityksen luonnoksen sisällöstä. Luonnokseen tehdään tämän perusteella tarpeelliset muutokset. Sen jälkeen esitys käännetään ruotsiksi. Suomen- ja ruotsinkieliset esitysluonnokset tarkastetaan oikeusministeriön laintarkastuksessa. Tarkastuksessa tutkitaan, onko luonnokset kirjoitettu lainvalmistelusta annettujen ohjeiden mukaisesti ja onko suomen- ja ruotsinkielinen teksti sisällöltään samanlainen. Sen jälkeen tekstit korjataan tarkastuksessa esitettyjen huomautusten mukaisesti.

http://lainvalmistelu.finlex.fi/4-jatkovalmistelu/#esittely

5 Valtioneuvoston päätöksenteko

Hallitus päättää valtioneuvoston yleisistunnossa hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle. Ennen yleisistuntoa esitys käsitellään valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa, jos esityksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Yleisistunnossa esittelijänä toimii ministeriön virkamies. Valtioneuvoston päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivuilla. (https://valtioneuvosto.fi/paatokset)

http://lainvalmistelu.finlex.fi/5-valtioneuvoston-paatoksenteko/#esittely

6 Eduskuntakäsittely

Eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnan valiokunnat kuulevat esityksen valmistelleen ministeriön virkamiehiä ja muita asiantuntijoita. Ministeriön virkamiehet toimittavat tarvittaessa lisää tietoa käsiteltävästä asiasta. Eduskunnan käsittelyä voi seurata eduskunnan sivuilta. (https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx)

(Kun valmisteltava asia on julkaistu eduskunnan täysistunnon esityslistalla https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx niin valmisteltava asia on käytännössä valmis ja päätetty, johon kansalainen ei pysty enää vaikuttamaan, siksi valmisteltavien keskeneräisten asioiden selkeä tiedottaminen valmisteluvaiheessa on keskeisen tärkeätä kansalaisen vaikutusvallan kannalta.)

http://lainvalmistelu.finlex.fi/6-eduskuntakasittely/#esittely

7 Lain vahvistaminen

Tasavallan presidentti päättää eduskunnan hyväksymän lain vahvistamisesta. Tasavallan presidentin päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivuilla. (https://valtioneuvosto.fi/paatokset)

Vahvistettu laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Laki tulee julkaisemisen jälkeen voimaan laissa mainittuna päivänä tai sen voimaantulosta säädetään myöhemmin asetuksella. Voimassa oleva lainsäädäntö on saatavilla Finlexissä. (https://www.finlex.fi/fi/)

http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely

Täytäntöönpano

Lain täytäntöönpanolla tarkoitetaan julkisen hallinnon toimenpiteitä, joilla lakia sovelletaan ja käytännössä toteutetaan. Lain valmistelusta vastaava ministeriö suunnittelee täytäntöönpanon yleensä perusvalmistelun aikana yhteistyössä täytäntöönpanotehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Täytäntöönpano voi kuulua esim. ministeriöiden alaisille virastoille, aluehallinnolle, kunnille tai tuomioistuimille.

Lain täytäntöönpanon onnistumista edistäviä tekijöitä ovat täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten näkökulmasta mm. seuraavat:

- riittävä henkilöstö, osaaminen, työvälineet ja muut tarvittavat resurssit;
- toimiva ja tehokas yhteistyö muiden samoja tehtäviä suorittavien viranomaisten kanssa;
- ylempien viranomaisten tuki ja ohjaus, jolla ei kuitenkaan liikaa puututa yksityiskohtiin tai alempien viranomaisten toimivaltaan kuuluviin asioihin; sekä
- lain vaikutusten piiriin kuuluvien sidosryhmien kuuleminen lain valmisteluvaiheessa.

Lain valmistelusta vastaava ministeriö voi tukea täytäntöönpanoa esim. seuraavin keinoin:

- asetukset ja määräykset;
- ohjeet ja suositukset;
- tiedottaminen ja median hyödyntäminen;
- koulutus ja neuvonta; sekä
- kannustaminen esim. tunnustukset tai palkinnot hyvistä suorituksista.

Seuranta

Lain täytäntöönpanoa ja vaikutusten toteutumista seurataan lain voimaantulosta alkaen. Seurannan tarkoituksena on arvioida lain toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita. Seurannassa kerättäviä tietoja tarvitaan pitemmällä aikavälillä myös tulevien lainsäädännön uudistamishankkeiden pohjaksi.

Seurannan toteuttamisesta vastaa lain valmistellut ministeriö. Seuranta suunnitellaan lain valmistelun aikana ja kuvataan lyhyesti hallituksen esityksen perusteluissa. Suunnittelussa päätetään seurannan painopisteet ja varaudutaan tarvittavien resurssien hankkimiseen. Suunnittelu auttaa myös arvioimaan sitä, miten lain vaikutukset voidaan käytännössä havaita.

Seurannan keinoja menetelmiä ovat esim. seuraavat:

- tutkimukset ja selvitykset;
- tilastot;
- tuomioistuinten ratkaisut;
- hallintoviranomaisten päätökset ja käytännöt;
- kuulemis- ja keskustelutilaisuudet; sekä
- kyselyt ja muu palautteen kerääminen.

Lain täytäntöönpanon ja vaikutusten seurantaa voidaan pitää riittävänä, jos se täyttää seuraavat vaatimukset:

- järjestelmällisyys, oikea-aikaisuus ja riittävä kattavuus;
- tulosten vertaaminen lain tavoitteisiin ja valmistelussa arvioituihin vaikutuksiin; sekä
- keinojen, menetelmien ja tulosten kirjaaminen myöhemmin helposti todennettavalla tavalla.

http://lainvalmistelu.finlex.fi/taytantoonpano/#esittely

Valtioneuvostossa aloitetun valmistelun kaikelle kansalle tiedottamiselle on valmis kaava, jonka perustalle selkeä tiedottaminen perustetaan, joka perustuu lainvalmistelun tilannekuvan kokonaiskuvan julkiseen julkaisemiseen kaikelle kansalle.

Ensiksi valmisteltavat asiat on lueteltu. Toiseksi valmisteltavat asiat ja valmisteltavien asioiden edelliset vaiheet ja nykyinen vaihe ja seuraavat vaiheet ovat katsottavissa asioiden valmistelun tilannekuvaa kuvaavassa valmisteluprosessin kaaviossa, jonka nimi on lainvalmistelujuna.

Lainvalmistelun prosessiopas: http://lainvalmistelu.finlex.fi/

Lainvalmistelun prosessioppaan prosessikaavion kuvat koottuna yhteen kuvaan: https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=1444.0;attach=181785;image

Hallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta näkee mitä esityksiä hallitus aikoo tuoda eduskuntaan: https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-hyvaksyi-lainsaadantosuunnitelman-kevat-ja-syysistuntokausille-1

Lainsäädäntösuunnitelma PDF tiedostomuodossa valtioneuvoston sivulla: https://valtioneuvosto.fi/documents

[artti]

Politiikka on vastuussa sivilisaation johtamisesta.

Politiikka on vastuussa johtaa sivilisaation valmistautumista vuosisadan haasteisiin.

Politiikka yrittää harhaanjohtaa kansalaisia päivänpolitiikan korostamisella.

Politiikka on poliitikkojen vastuulla olevan virkamiestyönä tehdyn asioiden valmistelun tilannekuvan seuraamista.
 
Politiikka seuraa poliitikkojen vastuulla olevien asioiden valmistelun tilannekuvaa.

Kun kansalainen kysyy poliitikolta, että mitä asioita politiikka valmistelee niin poliitikko sanoo, että virkamiehet valmistelevat asiat ikään kuin poliitikko ei olisi vastuussa virkamiesten valmistelemista asioista.

Politiikka simuloi poliitikkojen vastuulla olevien asioiden valmistelun tiedottamista perustamalla sekavan tiedottamisen, jonka sekavuus piilottelee valmisteltavia asioita ja valmisteltavien asioiden valmistelun etenemisen tilannekuvaa.

Virallinen poliitikkojen vastuulla olevien valmisteltavien asioiden tiedottaminen on yksi asia kerrallaan tiedottamista, se ei ole selkeää kaikkien asioiden valmistelun tilannekuvan tiedottamista esimerkiksi kaikkien valmisteltavien asioiden listan ja valmistelujunan muodossa.

Valmistelujuna havainnollistaisi selkeästi mitä asioita valmistelu valmistelee, missä järjestyksessä valmistelu etenee, missä vaiheessa valmisteltava asia on nyt, mitkä ovat valmistelun edelliset vaiheet, nykyinen vaihe ja seuraavat vaiheet.

Kansalaisilta puuttuu selkeä poliitikkojen vastuulla olevien asioiden valmistelun seuranta siksi, että kansalaiset eivät ole ymmärtäneet vaatia politiikkaa perustamaan kansalaisille poliitikkojen vastuulla olevien asioiden valmistelun seurantaa.

Kansalaisten täytynee muistuttaa poliitikoille, että poliitikot ovat parlamentissa kansalaisten äänillä, painottaakseen poliitikkojen vastuulla olevien asioiden valmistelun julkisen seurannan perustamisen tärkeyttä.

Kansalaiset ovat äänestäneet poliitikot parlamenttiin, siksi kansalaisilla on odotus, että politiikka perustaisi kansalaisille asioiden valmistelun seurannan asioista, joista poliitikot ovat vastuussa, jotta kansalaisilla on selkeä tilannekuva asioiden valmistelusta asioiden valmistelun alusta viralliseen lehteen saakka.

Politiikassa se, että politiikka joutuisi lukemaan Twitteristä poliitikkojen vastuulla olevien asioiden valmistelusta niin politiikka pitäisi sitä absoluuttisen törkeänä käytöksenä, mutta se, että kansalaiset joutuvat lukemaan Twitteristä poliitikkojen vastuulla olevien asioiden valmistelusta niin sehän ei tietenkään ole mitenkään törkeätä.

Poliitikkojen vastuulla olevien asioiden valmistelun seurannan esimerkki: https://en.wikipedia.org/wiki/Finland-NATO_relations#Ratification_process

[Caucasian]

Suora demokratia ei Suomessa toimi. Se kuka huutaa kovimmin saa asiansa läpi. Ja mediavalta antaa sen äänen ja se on vihervasemmiston hallussa. Suomalaiset ovat liian herkkäuskoisia ja liian monet vielä tyhmiä kaupan päälle, jotta suora demokratia olisi viisas ratkaisu meillä.

[Lalli IsoTalo]

^Olen melko varma, että suomalaiset äänestäjät eivät olisi niin saatanallisen typeriä kuin päättäjämme, että antaisivat ilmaiseksi miljardikaupalla suomalaisten rahoja rikkaammille EU-maille. Riippumatta siitä miten media asian esittää, kun esittäminen on ollut tätä tasoa:
"- Oma kansa ensin ajattelu on väärin."

[Miniluv]

Suora demokratia ei Suomessa toimi. Se kuka huutaa kovimmin saa asiansa läpi. Ja mediavalta antaa sen äänen ja se on vihervasemmiston hallussa. Suomalaiset ovat liian herkkäuskoisia ja liian monet vielä tyhmiä kaupan päälle, jotta suora demokratia olisi viisas ratkaisu meillä.

Toimiiko epäsuora demokratia sitten näistä lähtökohdista?

[Lalli IsoTalo]

Kierossa demokratiassa paras lobbaaja ja korruptoija saa asiansa läpi. Ja samojen piirien omistama valtamedia myy paskadiilin äänestäjille.

[KamalaJari]

Suora demokratia ei Suomessa toimi. Se kuka huutaa kovimmin saa asiansa läpi. Ja mediavalta antaa sen äänen ja se on vihervasemmiston hallussa. Suomalaiset ovat liian herkkäuskoisia ja liian monet vielä tyhmiä kaupan päälle, jotta suora demokratia olisi viisas ratkaisu meillä.

Kyllä tässä on vinha perä kun katsoo miten ihmiset äänestävät kierossa demokratiassa.
Tsuhna on siisti mutta vähän tyhmä , valitettavasti.

[Nikolas]

Suora demokratia ei Suomessa toimi.

Eipä tuota ole Suomessa vielä kokeiltu.

Toimii siinä maassa, jossa koeajo jatkuu yhä. Jo vuodesta 1848.

[Lalli IsoTalo]

Suora demokratia ei Suomessa toimi. Se kuka huutaa kovimmin saa asiansa läpi. Ja mediavalta antaa sen äänen ja se on vihervasemmiston hallussa. Suomalaiset ovat liian herkkäuskoisia ja liian monet vielä tyhmiä kaupan päälle, jotta suora demokratia olisi viisas ratkaisu meillä.

Kyllä tässä on vinha perä kun katsoo miten ihmiset äänestävät kierossa demokratiassa.
Tsuhna on siisti mutta vähän tyhmä , valitettavasti.

Kylläpä noinkin. Mutta melkeinpä esittäisin, että se joka pääsee asettelemaan kansanäänestyksen kysymyksen ja vaihtoehdot siihen, jollain tavalla hallitsee lopputulemaakin. Siksi kansanäänestyksen pitääkin olla äärimmäisen yksinkertainen, tyyliin:

"Haluatko Suomen pysyvän EU:ssa? Kyllä/En."
"Haluatko Suomen eroavan EU:sta? Kyllä/En."

Näitä elintärkeitä äänestyksiä ei pidä olla 1 kpl/sukupolvi, vaan vaikka kerran vuodessa. Tai neuvoa-antavasti henkilötunnuksilla netin kautta vaikka kerran viikossa.

"Äänestykseen osallistujien kesken arvotaan 10 kpl täysin verovapaita vuosia. Anonyymit voittajat julkistetaan YLEn iltauutisten jälkeen klo 20:55, myös Areenassa.

"Tämän viikon voittajia olivat "Herra Vihaan Veroja Vantaalta ..."

Niin. Mitataanhan puolueiden kannatusta gallupeilla monta kertaa vuodessa.

Miksi emme siis tekisi kansanvallasta yleistä kansankuvia? Koska se olisi edustajilta pois.

Siksi.

Poliitikot vihaavat kansanvaltaa, koska kansa voi sekä nostaa ylös, että tiputtaa takaisin maanpinnalle. Siksi poliitikot ovat keksineet Sitran sun muut martelaorganisaatiot, joissa ei tarvitse alistua kansanperkeleen anarkialle.

[Nikolas]

Nyt viimeisimpänä tällä viikolla Sveitsissä poliisit oli rynnineet Sellnerin puhetilaisuuteen pidättämään Sellnerin, syynä väärät mielipiteet.

Tällaiset tapaukset tuottavat todellisia demokratian koeponnistuksia. Vaikuttaako tällainen toiminta siihen miten sveitsiläiset määrittelevät sananvapauden omassa maassaan? Tämä jää nähtäväksi.

Tämä on todella mielenkiintoinen tapaus, sillä sananvapaus on oleellinen ja erottamaton osa demokratiaa, josta tietääkseni sveitsiläiset ovat ylpeitä.

Aikovatko sveitsiläiset puolustaa maansa sananvapautta ja siten myös demokratiaa? Onko tulossa kansanäänestyksiä tästä asiasta?

[Nikolas]

Kansalaisaloitetta pohtinut työryhmä luovutti tänään mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille (vihr). Hänen mukaansa ehdotus on tasapainoinen kokonaisuus.

”Suoraa demokratiaa ja edustuksellista järjestelmää ei tulisi nähdä toisilleen vastakkaisina, vaan toisiaan tukevina ja täydentävinä järjestelminä. Suora demokratia voi nykymaailmassa olla vain edustuksellista demokratiaa täydentävää”, Brax sanoo oikeusministeriön tiedotteessa.

Vihreä Lanka

Se taisi olla siinä se vihreiden suora demokratia.

Kyllähän Sveitsissäkin (suora) demokratia nimenomaan täydentää edustuksellisen järjestelmän juuri siitä kohtaa missä järjestelmässä olisi muutoin paha vaje eli niinsanottu demokratiavaje. Mutta kun Sveitsissä hyödynnetään edustuksellisen järjestelmän ja demokratian yhdistelmää, sitä demokratiavajetta ei siksi ole.

Demokratiavaje on jokseenkin kaikissa ns. "edustuksellisissa demokratioissa", jotka siis oikeasti ovat edustuksellisia järjestelmiä eikä demokratioita. Demokratiavajeesta päästään eroon Sveitsin esimerkin mukaisesti lisäämällä järjestelmään (suora) demokratia.

Minusta näyttää siltä että Vihreillä on demokratian kanssa sama pulma kuin SDP:llä oli jo aiemmin. Forssan ohjelmassa oli lyhyesti mainittu suoran demokratian tavoite, mutta seuraavasta ohjelmasta se jätettiin pois. Ilmeisesti siksi että demarit olivat siihen mennessä oppineet että suora demokratia ei johda sosialismiin. Niinpä he nimesivät suoran demokratian porvarilliseksi yltiödemokratiaksi, joka on niin demokraattinen että sosialismi ei menesty siinä.

[Julleht]

Antiikin ajoista saakka demokratia, siis käytännössä oikeus valita vallanpitäjät

Kriits krääts. Ei, ei, ja vielä kerran ei. Mutta en ala vääntämään asiasta tässä kun menee ketjun aiheen ulkopuolelle. Jatkot, jos ketään kiinnostaa, asianmukaiseen ketjuun, kiitos.

Kuten jo Aristoteles sanoi, äänestäminen on oligarkiaa ja viranhaltijoiden arpominen demokratiaa:

[1294b] [1] This then is one mode of combining the two.

[...]

In the third place is a combination of the two systems, taking some features from the oligarchical law and some from the democratic; I mean, for example, that it is thought to be democratic for the offices to be assigned by lot, for them to be elected oligarchic, and democratic for them not to have a property-qualification, oligarchic to have one; therefore it is aristocratic and constitutional to take one feature from one form and the other from the other, from oligarchy that offices are to be elected, and from democracy that this is not to be on a property-qualification.

http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0058%3Abook%3D4%3Asection%3D1294b

Aivan olennainen osa demokraattista päätöksentekoa – jonka jo antiikin kreikkalaiset huomasivat ja toteuttivat (liite 1) – on, että jo tuolloin monituhatpäinen kansankokous ei mielekkäästi kykene säätelemään itseään vaikkapa lainsäätöagendan ja -aikataulutuksen suhteen. He siis valitsivat itselleen päällystön,"edustajat", jotka tuon tekivät. Se tosin tapahtui arvalla, eikä äänestämällä.

Kenties olisi tuon palauttamisen aika, ainakin asteittain. Nauttisin esimerkiksi suuresti, mikäli vaaleissa äänestämättä jättäneiden osuus eduskunnasta arvottaisiin, mikä vastaisi noin kuuttakymmentä edustajaa. Saisivat puolueetkin vähän vipinää kun olisi insentiivi hilata äänestysaktiivisuus mahdollisimman ylös. Samalla ehkä päästäisiin askeleen lähemmäs sitä kuuluisaa demokratiaa, siten kuin se antiikissa käsitettiin.

[Lalli IsoTalo]

^Voisin kuvitella, että kadulta revityt "arpaedustajat" eivät menisi tost' noin vaan laittomasti takaamaan Kreikan miljardilainoja ja allekirjoittamaan miljardien yhteislainapapereita, kuten nämä "ammattilaitoiset" "edustajamme" ovat menneet tekemään.

Näitä arpaedustajia pitäisi vaihtaa tarpeeksi usein, että eivät liikaa totu talon tavoille, kuten jo korruptoidut ja kohta korruptoitavat ammattilaiset.

Ja nyt kun näen unta, niin niin kauan kuin edustajia äänestetään eikä arvota, puolueet voisi lakkauttaa, ja ehdokkaat pistää kaikki samalle viivalle, ilman d'hondtia.

[Nikolas]

Voisi olla aika väkevä järjestelmä, jossa olisi islantilaistyyppinen arpomalla valittu eduskunta, sveitsiläistyyppinen suora demokratia tuomassa järjestelmään aitoa kansanvaltaa, ja todettuun osaamiseen perustuva (virkamies-) hallituksen muodostus suoran kansanvaalin kautta, jotta saadaan maan johtoon taitoa ja osaamista. Tasavallan presidentti voitaisiin edelleen valita suoralla kansanvaalilla.

Tuota voisi hahmotella yksityiskohtaisemminkin.

• Demokratia eli kansanvalta saadaan järjestelmään mukaan Sveitsin esimerkin mukaisesti kansanäänestyksillä.
  
  
• Eduskunta voidaan nimittää arpomalla. Esimerkiksi Suomessa voisi olla 100 vaalipiiriä, ja jokaisesta vaalipiiristä arvottaisiin yksi nainen ja yksi mies eduskuntaan. Toisaalta asia voitaisiin hoitaan niinkin että viikon välein arvottaisiin yksi uusi kansanedustaja. Ei heitä tarvitsisi kaikkia valita ja nimittää yhdellä kertaa. Vähittäinen eduskunnan vaihtuminen voisi olla jopa toivottavaa. Uusille kansanedustajille voitaisiin määritellä vähimmäisikäraja (esimerkiksi 30 vuotta) ja enimmäisikäraja (esimerkiksi 70 vuotta). Täydellistä nuhteettomuutta voitaisiin myös edellyttää. Myöskään terveytensä vuoksi holhottavia ei tarvitsisi ottaa mukaan arvontaan.
  
  
• Valtioneuvosto on niin kriittisen tärkeä valtioelin että sen nimittämiseen tarvitaan todellisia asiantuntijoita. Eduskunta nimittäisi väliaikaisen asiantuntijaraadin, joka hoitaisi työhönottohaastattelut ja esittäisi eduskunnalle virkaan nimitettävät ministerit. Valtioneuvoston ministerit jatkaisivat kunnes eroaisivat itse, tai jos luottamuspulan vuoksi joutuisivat jättämään tehtävänsä.
  
  
• Tasavallan presidentti voidaan valita suoralla yksivaiheisella kansanvaalilla. Jopa instant runoff on parempi kuin Suomessa nykyisin käytössä oleva kaksivaiheinen vaalitapa.
  
  
• Puolueet jäisivät tässä järjestelmässä poliittisten kansalaisjärjestöjen asemaan. Niillä ei olisi mitään erikoisoikeuksia minkään edellä esitetyn suhteen. Puolueet voisivat merkittävien äänestysten alla pyrkiä tuomaan julkisuuteen näkemyksiään tiedotusvälineissä, erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja tempauksissa.

[Nikolas]

Tyrannia on monessakin mielessä demokratian eli kansanvallan vastakohta.

Tyranni		Kansa
Kerää ympärilleen ulkomaalaisia, sillä ulkomaalaisilla ei ole mitään hampaankolossa tyrannia vastaan, toisin kuin kansalaisilla voi hyvinkin olla.		Kansalaiset tulevat hyvin toimeen keskenänsä, eikä ulkomaalaisten läsnäolo tuo yhteiskuntaan erityistä lisäarvoa.
Pitää kansalaiset nöyrinä sillä että he joutuvat kilpailemaan samoista työpaikoista, ja joutuvat anomaan yhteiskunnalta etuja niin kuin koirat popsivat putoilevia tähteitä pöydän alta.		Pidetään huolta että kaikki ahkerat ja yritteliäät kansalaiset voivat ponnistella päämääriensä hyväksi, ja saavat ylpeinä nauttia ahkeruutensa ja luovuutensa tuloksista.
Lietsoo kansalaisten keskinäistä epäluottamusta epäreiluilla säännöillä ja luomalla monenlaisia tilaisuuksia epäluottamuksen itämiseen.		Pidetään huolta että kaikille on samat lait ja kaikkia kansalaisia kohdellaan yhtä hyvin. Yhteiskunnassa on oikeuksia mutta ei niinkään etuoikeuksia.
Ei anna kansalaisille todellista poliittista valtaa. Jos sitä on, se otetaan vaivihkaa pois. Jotain näennäistä valtaa valikoitujen kansalaisten keskinäisissä puuhastelukerhoissa voidaan antaa, jotta kansalaiset luulisivat osallistuvansa johonkin tärkeään.		Kansan kuuluu hallita itse itseään, ja siksi kansalla on oltava viime kädessä todellinen poliittinen valta. Milloin poliitikot erehtyvät, kansalaiset voivat korjata heidän virheensä.

Omaa luovuuttani käytin tuohon vain vähän. Tein johtopäätöksiä siitä viisaudesta mitä Aristoteles oli saanut aikanaan kerättyä havainnoimalla tyranniaa ja tyranneja.

In fact owing to this tyranny is a friend of the base; for tyrants enjoy being flattered, but nobody would ever flatter them if he possessed a free spirit—men of character love their ruler, or at all events do not flatter him. And the base are useful for base business, for nail is driven out by nail, as the proverb goes. And it is a mark of a tyrant to dislike anyone that is proud or free-spirited; for the tyrant claims for himself alone the right to bear that character, and the man who meets his pride with pride and shows a free spirit robs tyranny of its superiority and position of mastery; tyrants therefore hate the proud as undermining their authority. And it is a mark of a tyrant to have men of foreign extraction rather than citizens as guests at table and companions, feeling that citizens are hostile but strangers make no claim against him. These and similar habits are characteristic of tyrants and preservative of their office, but they lack no element of baseness. And broadly speaking, they are all included under three heads; for tyranny aims at three things, one to keep its subjects humble （for a humble-spirited man would not plot against anybody）, second to have them continually distrust one another （for a tyranny is not destroyed until some men come to trust each other, owing to which tyrants also make war on the respectable, as detrimental to their rule not only because of their refusal to submit to despotic rule, but also because they are faithful to one another and to the other citizens, and do not inform against one another nor against the others）; and the third is lack of power for political action （since nobody attempts impossibilities, so that nobody tries to put down a tyranny if he has not power behind him）. These then in fact are the three aims to which the wishes of tyrants are directed; for all the measures taken by tyrants one might class under these principles—some are designed to prevent mutual confidence among the subjects, others to curtail their power, and others to make them humble-spirited.

Lähde: https://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0058%3Abook%3D5%3Asection%3D1314a