90-luvun puolivälissä jouduin mukaan vuoden mittaiseen työprojektiin Kontulan nurkilla. Asuin Vesalassa ja kuljin kävellen töihin Kurjenmäkeen. Se alueen ahdistunut ilmapiirin pahoinvointi eleissä sekä ilmeissä sai minut päättämään, ettei ikinä hankkisi asuntoa kyseiseltä alueelta. Ikävä kyllä ihmisten reaktioissa näkyi turtumista ja välinpitämättömyyttä kulttuurien törmätessä toisiinsa. Ostarin K-marketin ovilla oli kaksi aseistettua vartijaa, joka eivät ujostelleet näyttää kantavansa asetta. Olin nähnyt tätä ennen aseistetun vartijan ruokakaupan portsarina vain Marseillessa.
Stadista suuntasin projektin valmistumisen jälkeen Tampereelle ja pari kertaa vaihdoin asuntoa naapureiden takia. Vähitellen sitä alkoi uskomaan, että lähialueen turvallisuudesta joutuu raottamaan lompakkoa hieman enemmän. Elämä oli mukavaa ja töitä tuli tehtyä niin paljon kuin laki salli. Sitten rappuun muutti erittäin vihainen täyspaahdettu mokkapöpö. Tietysti vuokralle ja vielä yliopiston referensseillä.
Nopein lähtijä oli arkkitehti alle puolessa vuodessa ja varakkuuden mukaan lähes kaikki myivät asuntonsa vuoden, parin sisään. Minä hölmö jäin ylhäälle kulma-asuntoon kitkuttelemaan ja kirjoitin tilanteesta esim. YLE:n foorumille. Lähes kaikki kommentit sensuroitiin ja ketjuun jäi vain maahanmuutto symppaajien viestit. Ei yllättänyt, kun olen ollut mukana muutamissa YLE:n tuotantotiimeissä. Lopulta pari vuotta myöhemmin saatiin pöpö häädettyä talosta, mutta sitä ennen talon asukkaissa oli käynyt melkoinen vaihtuvuus ja useampi asunto vaihtanut omistajuutta sijoittajille. Jäi kyllä fiilis jostain hermonsa menettäneestä ammattisotilaasta, joka oli päässyt tänne "lepäämään". Itse muutin tulevasta vuokrakasarmista uuteen taloon.
Mediatöitä tehdessä on ollut pakkoa oppia tulkitsemaan kasvojen ilmeitä tarkasti. Kameraa ei voi ottaa kadulla esille ihan kaikkialla. 2013 Kööpenhaminassa satoi vettä rautatieasemalla kaatamalla. Päätin ottaa pienen videopätkän rännistä pursuavasta vedestä. Aseman siivoja tuli kiireellä sanomaan, että laita kamera piiloon. Hän viittasi tällä erääseen uskontoon. Olisin saanut kuvausluvan ja virallisen valvojan aseman toimistosta, mutta se ei ollut, mitä olin tullut Tanskaan kuvaamaan. Käytän lähinnä Sonyn peilijärkkäreitä, koska ne on mobiileja ja pienikokoisisa kameroita. Silti siivoja oli heti tarkkana, mikä ehkä pelasti minut ongelmilta. Samanlainen tilanne on tullut Euroopassa vastaan useita kertoja.
Nyt kuluneena syksynä tuli kierrettyä vapaa-ajan matkana Eurooppaa. Dortmundissa yövyin kävelykadun päässä sijainneessa hotellissa. Iltaisin katuja ilmestyi partioimaan turkkilaisten ja afrikkalaisten jengit. Näiden jengien liikehdintä oli todella pelottavaa, sillä he liikkuivat kuin eläinparvet. Hyvin tiiviisti ja koko joukko saattoi vaihtoi suuntaa sekunnissa. Tuolla tavalla pystyi helposti eristämään kävelykadulla/rautatieasemalla vaikka yhden henkilön. Jengit jäsenet tuntuivat etsivän riidanaiheita tai jotain mistä pahoittaa mielensä. Meteli ja käytös oli sitä luokkaa, mutta ehkä osalla niistä oli vain tylsää? Ei kiitos näitä Suomeen. Meillä on jo muutenkin omia kumipäitä keskustoissa iltaisin.
Italia tuntuu saaneensa aimo annoksen rikkautta, sillä bongasin Pisassa useita kävely kielletty 22:00 - 07:00 välisenä aikana -liikennemerkkejä. On melko kova halu suojella kävelykatuja, toreja ja kirkkoja tai sitten jotain muuta. Kävelykadulla oli kondomiautomaatteja parin sadan metrin välein. Täytyy kyl olla kovat halut
tai sit... Poliisien määrä oli alueella kiitettävä ja jotenkin tuntui siltä, ettei turvallisuus ollut hanskassa. Paikalliset savannilaiset kävelivät konfliktinomaisesti päin, jolloin heitä oli pakko väistää jatkuvasti. Ei siinä väistämisessä mitään, mutta kun katseissa näkyi trigger-happy vihamielisyys
. 2017 kesällä ei Venetsiassa näkynyt kuin muutamia Lähi-Idän vapaamatkustajia. Nämä yrittivät kyniä turisteilta rahaa pulunruoalla San Marcosin torilla. Olen käynyt Venetsiassa aiemmin 1990 ja silloin torilla oli luvallista syöttää puluja/kyyhkyjä. Sitä varten torilla oli muutama kauppias.
Toisaalta Suur-Puolan alueet, Liettua ja läntinen Kreikka olivat oikein mukavia lomakohteita. Viritin mamututkan äärimmilleen ja oli erittäin vaikea bongata "paremman" uskonnon väkeä tai aggressiivista käytöstä. Poznanissa pystyin jopa viihtymään ostareissa, mutta tärkeintä oli, ettei tarvinnut kokea/aistia ulkoista uhkaa mihinkään vuorokauden aikaan.
Pohjois-Amerikan länsirannikolla kamera on luonnollinen välinen kädessä. Olin siellä kuvaamassa 2014 kesällä. Eri nähtävyyksien lähellä lukuisat henkilöt tulivat kysymään, voinko ottaa heistä kuvan. Sosiaalisessa mediassa onnistuminen tuntui olevan esimerkiksi Seattlen kävijöille tärkeää. Kertaakaan ei jenkkilässä tarvinnut laittaa kameraa piiloon, eikä kukaan provosoitunut jos kannoin kameraa tripodin päässä.
Ikävä kyllä Tampereellakin alkaa riittää erilaisia kadullahuutelijoita ja mielensäpahoittajia. Ehkä se on sit vaan parempi ajaa mersulla ostareihin, kun ei halua kuunnella toisten huuteluja ja riidanhaastamista
? Enkä todellakaan halua sulkea silmiä asialta. Ehkäpä siksi avaan tällä paatoksella foorumineitsyyteni.
