HOMMAN KESKUSTELU > Tupa

Milloin ja miten nuivistuit?

<< < (258/259) > >>

VesaH:
Maahanmuuttokritiikin laatu on parantunut vuosi vuodelta ja vuosikymmen vuosikymmeneltä.

1980-luvulla johtava maahanmuuttokriitikko oli Sulo Aittoniemi (siihen aikaan puhuttiin yleensä pakolaisista eikä maahanmuuttajista laajemmin). Eduskunta päätti säätää lain, joka kriminalisoi raiskauksen avioliitossa. Aittoniemi ei ymmärtänyt, miten vaimonsa voisi raiskata. Ei tajunnut, ettei ketään (ei edes aviopuolisoa) saa pakottaa seksiin käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla väkivallalla. Miten poliisina ja kansanedustajana voi toimia ihminen, joka ei ymmärrä mikä on raiskaus? En sitten paljon kiinnittänyt huomiota hänen muihinkaan puheisiinsa, kun hän oli jo tuon takia menettänyt uskottavuutensa.

Sitten SMP:n tilalle tuli Perussuomalaiset, kansanedustajina Timo Soini ja Tony Halme. Halmeen yksityiselämä laski hänen uskottavuuttaan. Kuten myös halu pilkata seksuaalivähemmistöjä, johon en näe mitään tarvetta. Soinin puheet olivat välillä aika kummallisia. Kun itse olin jo silloin vahvasti islam-kriittinen, en nähnyt mitään syytä kannattaa puoluetta jonka puheenjohtaja sanoi että "muslimit ovat Suomelle rikkaus". Näin hän todella sanoi. Evankelisluterilainen kirkko ei kelvannut Soinille, mutta islam oli ihan kivaa???

Halla-aho esitti asiallista kritiikkiä tosiasioiden ja tilastojen perusteella, toki hieman provosoivasti, mutta hänen provoilunsa oli hauskaa vinoilua. Hänen saamansa tuomiot oikeudessa olivat järkeä vailla, joten häntä kohtaan tunsin sympatiaa.

Kun sitten Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi, totesin että SMP/Perussuomalaiset on muuttunut aika paljon ja parempaan suuntaan. Se ei enää ollut Aittoniemen, Halmeen ja Soinin puolue, vaan Jussi Halla-ahon ja Sebastian Tynkkysen puolue. (Ja Tynkkysenhän Soini oli yrittänyt heittää ulos puolueesta siinä onnistumatta.)

FrankfurtFemur:
Ensimmäiset kokemukseni "mukavista pelihetkistä" olivat yläasteella. Koulussa oli jonkin verran lähi-itäläisiä: kurdeja (enimmäkseen), somaleja ja muutama iranilainen. Kurdit pitivät omaa älämölöään ja toitottivat pakolaisuutta, kuin kuninkaan leimana. He kuitenkin menivät kesäksi Irakiin tai Kurdistaniin. Siinä oli ensimmäisiä oivalluksia. Miten voit olla pakolainen, jos menet loikoilemaan rantatuoliin maassa, josta tuli lähtö? Somalit olivat tylyjä ja he olivat omien keskuudessa tai muiden lähi-itäläisten kanssa. Mitään sen dramaattisempaa ei tapahtunut, mutta aloin oivaltaa silloin kulttuuriemme valtavan eron, kuin yö ja päivä. Rupesin ajattelemaan, että Suomi ei menetä yhtään mitään, jos ketään noista lähi-itäläisistä ei olisi Suomessa.  Nationalismi suomalaista kulttuuria ja identiteettiä kasvoi sisälläni.

Vuosien saatossa, tunnetila on pysynyt samana. Olen mielestäni kuitenkin aika avoin tyyppi ja otan ihmiset vastaan omina yksilönä. Voin työskennellä maahanmuuttajakollegoideni kanssa ja heittää läppää, mutta se ei muuta ajatuksiani tosiasioista. Mitä vähemmän Suomi ottaa maahantulijoita, sen parempi ja turvallisempi Suomi.

Hamsteri:
^

Koin myös tämän. Rasittavaa löytää itsensä jonkinsortin passiivisesta rotusodasta, kun luulin meneväni normisti opiskelemaan. Kehitysmaameininki oli jo silloin niin pitkällä, että loppu on enemminkin valkopaon valmistelua Aasiaan. Osalla 90-luvun sompuistahan on jo tuista maksetut omistusasunnot. Arabit on nyt aktiivisin ongelma, kun somput on (onneksi) melkein vihanneksia ja eivät saa mitään suurempia terroristi-iskuja aikaan.

VesaH:
Edelliseen kommenttiin lisäystä.

Ei pelkästään perussuomalaisten muutos fiksumpaan suuntaan saanut miettimään kantojani uudelleen. Myös vasemmiston piirissä on tapahtunut heräämistä (ja tämä ei viittaa wokeen). Esimerkiksi rasismia vastustanut ja kehitysmaiden auttamista tukenut kirjailija Henning Mankell arvosteli jyrkästi Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa. Täytyyhän siinä jotain olla mennyt vikaan, kun noin fiksu ihminenkin sitä kritisoi.

Tanskan sosialidemokraattisen puolueen linjantarkistus vaikutti myös. Kehitysmaiden ongelmat eivät ratkea sillä, että kehitysmaiden asukkaat muuttavat Eurooppaan. Siinä käy helposti niin, että ongelmat tulevat heidän mukanaan. Tämän huomasivat Tanskan demarit, mutta asiasta keskusteleminen suomalaisten sosialidemokraattien kanssa johti vain riitelyyn. Siispä Suomen SDP menetti yhden jäsenensä, siis minut.

Muutenkin vasemmiston halu sensuroida keskustelu maahanmuuton ongelmista kokonaan pois on kasvanut järjettömiin mittoihin.

VesaH:
Vielä vähän avautumista.

Suhtauduin ennen melko myönteisesti maahanmuuttoon, myös islaminuskoisista maista. Luulin että niistä pakenevat ihmiset pakenevat enimmäkseen nimenomaan islamia. Islamvastainen olen ollut aina.

Silmien avautuminen Lähi-idän pakolaisten suhteen tapahtui hitaasti, mutta lopulta myönsin itselleni, että olin ollut harhateillä. :-[

Jos olisi jokin keino, jolla voitaisiin saada muslimimaista ala-ikäisiä tyttöjä turvaan Eurooppaan, sellaisen maahanmuuton voisin hyväksyä. Mutta taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty.  :(

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta