Turun Sanomat: Kunnat eivät halua ottaa pakolaisia vastaanAstrid Thors harkitsee velvotteita vauhdittamaan tahtia
Kunnat ovat alkaneet suhtautua nihkeästi pakolaisten vastaanottamiseen. Suomen vastaanottokeskuksissa viruu 200-300 ihmistä odottamassa, että jokin kunta ottaisi heidät vastaan.
Maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors (r) ei katso kehitystä suopein silmin. Salossa maanantaina puhunut Thors aikoo tiivistää yhteydenpitoa kuntiin ja toivoo, että ne ryhdistäytyisivät ja pakolaisille löytyisi ottajia tämän ja ensi vuoden aikana.
– Elleivät kunnat ryhdy toimiin, pitää ruveta harkitsemaan niiden velvoittamista pakolaisten vastaanottamiseen. Silloin täytyy määritellä, mikä on tässä asiassa kunnan tai yhteistyöalueen vastuu, sanoo Astrid Thors.
Hän lupaa, että valmisteilla oleva esitys uudeksi kotouttamislaiksi saadaan eduskuntaan jo ensi keväänä. Tavoitteena on, että kotouttamistoimet koskettavat kaikkia maahanmuuttajia. Nyt paljon ihmisiä jää tuen ja avun ulkopuolelle.
Ministeri nostaa esimerkiksi thaimaalaiset naisyrittäjät, joilla ei ole kielitaitoa eikä minkäänlaista yrittäjäosaamista. Toinen syrjäytymisvaarassa oleva ryhmä ovat kotiin lapsia hoitamaan jääneet äidit.
– Kaikkien perheenjäsenten kotouttamista pitää edistää. Ei riitä, että tukitoimet koskettavat vain mahdollisesti työelämässä olevaa isää. Alkuvaiheen palvelupaketti tulisi tarjota kaikille. Ei tyrkytetä pakkokoulutusta, mutta annetaan tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista.
Monessa kunnassa teorian asteella
Astrid Thors patistaa myös kuntia tekemään toimivia kotouttamisohjelmia. Hänen mielestään on aivan liikaa kuntia, joissa ohjelma on lähinnä teoreettinen.
– Kotouttamisohjelmia voitaisiin tehdä myös seutukunnallisesti, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, joka nyt on jakautumassa vaarallisella tavalla. Syrjäytyneisyys keskittyy itäpuolelle, vauraus länsipuolelle.
Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko haluaa, että maahanmuuttajien olisi helppo ja nopea sopeutua Saloon. Kynnys virkamiesten luokse pitää olla matalalla ja palveluiden helposti saatavilla.
Rantakokko peräänkuuluttaa Saloon perusteellista maahanmuuttajakeskustelua, jota sopisi käydä myös päättäjien keskuudessa. Maahanmuuttajia hän neuvoi aktivoitumaan poliittisesti.
– Teitä on Salossa neljä prosenttia väestöstä. Se on jo semmoinen äänimäärä, ettei millään poliittisella ryhmittymällä ole varaa jättää sitä käyttämättä, Rantakokko sanoo.
PÄIVI PALM
Kissa nostettiin viimein pöydälle. Kuntien pakkokiintiöt ovat nyt virallinen vaihtoehto. Ne tulevat myös toteutumaan, sillä kunnissa ei ole halua ottaa pakolaisia vastaan yhtään enemmän kuin on aiemmin sovittu. Loppu on enää teatteria, kun Thors vetoaa yhteisvastuuseen ja kunnissa levitellään käsiä.
Huhtikuun blogikirjoituksessani arvelin näin:
Odotan tälle vuodelle kahta turvapaikkapolitiikkaan liittyvää uutispaukkua. Toinen on edellä lasketun suuntaisen pakolaismääräennusteen julkaiseminen ja toinen kuntien demokraattiseen päätöksentekoon puuttuminen pakkokeinolain nojalla.
http://ropinaa.blogspot.com/2009/04/humanitaarinen-maahanmuutto.htmlLuvut eivät toteudu vielä vuoden lopussa sellaisina kuin alkuvuodesta pelättiin (pahin skenaario: 10 000 turvapaikanhakijaa odottamassa päätöstä, useita tuhansia jonottamassa kuntapaikkaa), mutta lopputulos tulee pienellä viiveellä olemaan silti sama. Näköjään maahanmuuttoministeri on kanssani samaa mieltä.
Astrid Thors on henkilökohtaisesti suurin syyllinen turvapaikanhakijoiden määrän jatkuvaan kasvuun, eikä häntä saisi päästää vierittämään seurauksia muiden niskaan. Vuosi sitten hän oli puhkumassa kumoon niitä ulkomaalaislakiin ehdotettuja muutoksia, jotka olisivat voineet ensiapuna lieventää kohta saatavaa iskua, ehkä jopa estää sen.
Nyt on kysyntää oppositiolle, joka lähtee puolustamaan kuntien itsehallintoa ja vastustamaan Sisäministeriön demokratian vastaista uhkailua. Onkohan edes hallitus yhtenäisenä Thorsin kaavailujen takana?