Sampo Terho: Työvoimapulaa ei tule koskaan

[Kari Kinnunen]

Kiitän kaikkia jo tässä vaiheessa kommenteista!

Erityisesti toivon valistuneita hommalaisia levittämään tämän artikkelin tietoja, joiden levittäminen mediassa tyssäsi Aamulehden jälkeen. Muut mediat eivät juttuun tarttuneet, enkä itse voi samaa juttua myydä enää mihinkään muualle.

Mitä Suomalaisuuden liittoon tulee, minut tosiaan valittiin eilen sen puheenjohtajaksi, kuten jotkut ovat jo saaneet tietää vaikka tästäkään ei mediassa paljoa ole kirjoitettu. Ainoa haastattelupyyntö aiheesta on tähän mennessä tullut HBL:lta, joten vilpitön kiitos siihen suuntaan tilaisuudesta kertoa näkemyksistäni. Työ suomalaisuuden eteen siis jatkuu ja työnsarkaa riittää - meillä kaikilla.

Niinpä, nuo ovat asioita joita jokainen joka ajattelee ihan itse ymmärtää. Täällä suorittavan työn tekijöiden joukossa ns. työvoimapula on ollut jo kauan lähinnä vitsi.

Ei ole koskaan ollutkaan kyse työvoimapulasta, kyllä työvoimaa on. Kyse on työn hinnasta. Osaltaan kyseessä on myskin se että suomalainen duunari on hinnoitellut itsensä pihalle.

On vaikea perustella työnantajalle mitä ihmeen erikoista on suomalaisessa duunarissa kun saman homman tekee puolalainen puolella hintaa.

Suomessa on ongelmana kovat työvoimakustannukset jotka osaltaan johtuvat myöskin siitä että suomi on pirun kallis maa asua ja elää.

Palkoissahan ei pohjimmiltaan ole ole kyse euroista vaan siitä kuinka paljon hyödykkeitä saat työpanoksella.

Toisekseen suomalainen duunari on hiukan suotta totutellut siihen että tehdasduunarin ja siivoojan perheellä on varaa kesämökkiin ja kahteen autoon.

Edessä on vielä monelle rankahko sosiaalinen sopeutumisprosessi.

[Maisterinna]

Mahtava kirjoitus, kiitos. Toivottavasti järjen valo syttyy useampaan pirttiin lukemisen myötä. Kirjoitus summasi omia päätelmiäni ja antoi vielä paljon enemmän. Etenkin ravistutti tuo pointti, että suurista ikäluokista melkein puolet on jo poissa työelämästä. Tuli hyviä kortteja lyötäviksi perinteisiin joulupöydän poliittisiin keskusteluihin.

[VMJ]

Hyvä artikkeli! Aika monelle hommalaiselle tuttua juttua, mutta hyvä, että nyt on mahdollisuus antaa myös lukuja mutujen sijaan.

Huoltosuhde tarkoittaa lasten ja vanhuuseläkeläisten määrällistä suhdetta työikäisiin.

Tälle käsitteelle tuntuu olevan useita määritelmiä. Usein se lasketaan seuraavasti:

Huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lasketaan koko ei-työllinen väestö: työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset, omaa kotitaloutta hoitavat sekä asevelvollisuutta suorittavat.

Wikipedia

Tällöin se kertoo kuinka monta "huollettavaa" yhdellä palkan saajalla on.

[skrabb]

Olen myös hämmästellyt jo viimeiset 10 vuotta hoettua mantraa eläkepommista ja suurten ikäluokkien eläköitymisestä ja sitä seuraavasta työvoimapulasta. Jossain takaraivossa on kolkuttanut ajatus, että ei tämä voi olla näin, liian yksisilmäistä touhua. Nyt sain selityksen.  

Samoin, itse asiassa samaa höpöä alettiin toistella ainakin jo 80-luvun lopulla, eli 20 vuotta sitten, joskin puheita hillitsi väliaikaisesti 90-luvun suurtyöttömyys.

Hesarin arkisto kattaa uutisointia vuodesta 1990.
Tässä yksi ko. vuonna sylkäisty juttu - ja niitä sitten riittääkin jumalattomasti haulla "työvoimapula suuret ikäluokat".
Mokutus kiihtyy vuosi vuodelta ja ihmeen paljon asiasta kirjoitetaan pääkirjoituksissa.

Näistä jutuista voi myös päätellä, että mamumokutusta on ihan harkiten alettu kansalle syöttää n. 20 vuotta sitten ja myös sen, kuinka pihalla ne syöttäjät ovat olleet.
Kuinka pihalla ovatkaan tänäpänä?

HS - Talous - 6.2.1990 - 1757 merkkiä - 1. painos

EVA:n Pirttimäki haluaa työvoiman tuontia: 10000 eurooppalaista koulutettua nuorta vuosittain Suomeen
Elinkeinoelämän valtuuskunnassa EVA:ssa arvioidaan, että "kymmenentuhatta hyvinkoulutettua eurooppalaista nuorta työntekijää vuodessa helpottaisi työvoimapulaa merkittävästi". Johtaja Paavo Pirttimäki EVA:sta totesi Helsingissä Suomen yrittäjäin keskusliiton tilaisuudessa maanantaina, että tästä asiasta on käytävä avoimesti keskustelua. "Asiaa ei voi enää kauaa piilotella."

"Työvoimapulaa on mahdollista helpottaa ulkomaisen työvoiman avulla. Eurooppalaiset kilpailijamme ottavat vastaan ulkomaista työväkeä. Valintaperusteena käytetään työntekijän koulutusta, ikää ja ammattitaitoa. Ei riitä, että avataan rajat. Myös meillä on aika aloittaa keskustelu maahanmuuttopolitiikan perusteista", hän vaati.

Pirttimäki kaipasi myös varhaiseläkelakien tarkistamista työvoimapolitiikan kannalta. Yksilöllisiä eläkejärjestelmiä tulisi hänen mielestään kehittää siten, että ne kannustavat työskentelemään mahdollisimman pitkään.

"Eläkelakimme suosivat työnteon lopettamista kerrasta poikki -periaatteella. Työskentely on yksilön kannalta edullista lopettaa silloin kun palkat ovat suurimmillaan. Osa-aikatyölle ei juuri anneta mahdollisuuksia", Pirttimäki sanoi.

Varhaiseläkkeiden lisäksi Pirttimäki näki työvaimapulan paheentajiksi julkisen sektorin paisumisen ja 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla syntyneet pienet ikäluokat.

Ulkomaalaisilta suljetuilla Suomen työmarkkinoilla yksityiset yritykset joutuvat maksamaan palkkaa julkisen sektorin mukaan, Pirttimäki murehti. "Kunnat ovat nousseet työmarkkinoilla palkkajohtajan asemaan", hän sanoi.
 

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/EVAn+Pirttim%C3%A4ki+haluaa+ty%C3%B6voiman+tuontia10000+eurooppalaistakoulutettua+nuortavuosittain+Suomeen/900206078

Tässä lisää seuraavalta vuodelta ja kuka kumma siellä  onkaan kommentoimassa?

HS - Kotimaa - 12.8.1991 - 4988 merkkiä - 1. painos

Siirtolaispolitiikka estäisi pakolaisjärjestelmän väärinkäytön Tutkijan mukaan Suomi tarvitsee tuhansia siirtolaisia vuodessa
Pakolaisjärjestelmän väärinkäyttö pitäisi pyrkiä estämään luomalla toimiva siirtolaispolitiikka, arvioi Pakolaisneuvonnan lakimies, oikeustieteen lisensiaatti Heikki Pihlajamäki puhuessaan sunnuntaina Demokraattisten Lakimiesten seminaarissa Lahdessa.

Pihlajamäen mielestä on selvää, että köyhien maiden asukkaat pyrkivät parantamaan elämäänsä muuttamalla rikkaisiin maihin. Useilta rikkailta mailta puuttuu kuitenkin siirtolaispolitiikka, jolla muutto pysyisi viranomaisten hallinnassa.

Nykyisin muuttohalukkaat käyttävät usein ainoaa mahdollista keinoa eli esiintyvät pakolaisina. Tällöin he joutuvat valehtelemaan taustansa välttääkseen palautuksen kotimaahan.

Pihlajamäki muistutti, että Suomen olisi luotava toimiva siirtolaispolitiikka myös puhtaasti itsekkäistä syistä: pienenevät ikäluokat eivät enää pysty elättämään ja hoivaamaan kasvavaa eläkeläisten joukkoa.

Apulaisprofessori Ismo Söderling Turun yliopistosta arvioi, että Suomi tarvitsee tuhansia siirtolaisia vuodessa. Ennustetun työvoimapulan estämiseksi riittäisi 3000 siirtolaisen vuotuinen muutto, mutta jos Suomen väkiluku halutaan säilyttää nykyisellään, tänne pitäisi houkutella noin 17000 muuttajaa vuosittain.

Työvoimaa tarvittaisiin erityisesti hoitotyöhön, koska sitä ei voida korvata automaatiolla.

"Sellaista robottia ei vielä olekaan, joka vaeltelisi vanhainkodissa kerroksesta toiseen ja hoitelisi hommat", Söderling huomautti.

Muuttopaine Itä-Euroopasta

Söderling ennusti, että suurin muuttopaine Suomeen tulee Itä-Euroopan maista, lähinnä Neuvostoliitosta ja Puolasta. Hän kuitenkin varoitti suomalaisia houkuttelemasta maahan virolaisia, koska sillä vaikeutettaisiin Viron omaa kehitystä.

"Virosta muuttajat olisivat lähinnä 25-30-vuotiaita hyviä työntekijöitä, jotka veisivät mukanaan myös syntymättömät sukupolvet", Söderling arvioi.

Suomen olisi Söderlingin mielestä luovuttava siirtolaisten ja pakolaisten pakkosopeuttamisesta Suomen kulttuuriin ja tunnustettava eri kulttuurien tasa-arvo.

"Tämä ei tarkoita, että meidän tarvitsisi hyväksyä kaikki heidän tapansa, mutta niitä voidaan yrittää ymmärtää", Söderling jatkoi. Hänen mielestään esimerkiksi verikostoa ja naisten huonoa asemaa ei tarvitsisi suvaita.

Eurooppa linnoittautuu

Lainsäädäntöneuvos Mikko Puumalainen arvioi, että kolmannen maailman kansalaisilla on tulevaisuudessa entistä vaikeampaa päästä Eurooppaan. Euroopan yhdentymisen mukanaan tuoma liikkumisen vapaus koskee vain eurooppalaisia, ulkoiset rajat suljetaan entistä tiukemmin, Puumalainen totesi.

Schengenin sopimus on pisimmälle menevä rajatarkastusten poistamista koskeva sopimus. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Ranska, Saksa, Belgia, Hollanti, Luxemburg ja Italia. Portugali ja Espanja ovat lisäksi ilmoittaneet halunsa liittyä sopimukseen.

Ranska on jo ratifioinut sopimuksen, muissa maissa hyväksymistä vasta valmistellaan.

Sopimuksen tarkoituksena on poistaa kaikki rajakontrollit maiden välillä. Se tarkoittaisi kontrollin tiukentumista alueen ulkorajoilla ja sopimusmaiden viisumipolitiikan yhteensovittamista.

Puumalainen ounastelee, että viisumipolitiikan harmonisointi tarkoittaa käytännössä eri maiden "mustien listojen" kasaamista yhteen. Sen vaikutuksena pääsy Eurooppaan vaikeutuisi.

Schengenin sopimuksessa on tarkasti säännelty viranomaisten yhteistyö rikollisuuden torjumiseksi. Poliisilla olisi esimerkiksi oikeus jatkaa varjostusta toisen sopimusvaltion alueelle, mutta sillä ei olisi pidätysoikeutta.

Tietojen vaihto tehostuisi

Tietojen kulku eri maiden viranomaisten välillä tehostuisi Strasbourgiin perustettavan rekisteröintikeskuksen ansiosta. Sopimusvaltioiden viranomaiset lisäävät rekisteriin omat tietonsa esimerkiksi etsintäkuulutetuista, turvapaikanhakijoista ja maahantulokiellossa olevista.

Sopimuksessa on hyvin tarkat säännökset tietosuojasta. Ne eivät kuitenkaan ole täysin pystyneet hälventämään epäilyksiä rekisterin mahdollisesta väärinkäytöstä, Puumalainen totesi.

Sopimuksen hyvänä puolina Puumalainen pitää liikkumisvapauden lisääntymistä ja rikollisuuden kontrollin kasvua. Huonoina puolina hän mainitsee kontrollin yleisen kiristymisen.

Suomen kannalta Schengenin sopimuksella alkaa olla merkitystä, jos vaikkapa Ruotsi liittyy sopimukseen. Ruotsin liittyminen romuttaisi periaatteessa Pohjoismaiden kesken vallitsevan vapaan liikkumisoikeuden, mutta koska se ei ole Pohjoismaiden tavoite, asia pyrittäisiin korvaamaan jotenkin.

Suomi saattaisi siten päästä samaan asemaan kuin sopimukseen kuuluvat maat. Se puolestaan merkitsisi, että Suomesta tulisi Euroopan rajapoliisi itään päin. Sen myötä voitaisiin unohtaa kaikki teoreettisetkin keskustelut Suomen ja Neuvostoliiton välisestä viisumivapaudesta.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Siirtolaispolitiikka+est%C3%A4isipakolaisj%C3%A4rjestelm%C3%A4n+v%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4yt%C3%B6nTutkijan+mukaan+Suomi+tarvitsee+tuhansia+siirtolaisia+vuodessa/910812105

Vielä yksi pläjäys ja samaa soopaa riittää vuodesta toiseen aina tähän päivään saakka!

HS - Sunnuntai - 16.12.1990 - 10125 merkkiä - 1. painos

Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa Sulkeutunut Suomi muuttuu 1990-luvulla maahanmuuttomaaksi. Ulkomaalaisia tarvitaan, jotta työt saadaan tehtyä eikä väestö kuihdu. Työvoima-asiantuntija ennustaa jopa 300000 siirtolaisen tulevan maahan.
Matti Klemola

Timo Kirves, kuva

Suomessa on valmistunut kymmenen vuoden sisällä kaksi laajaa mietintöä, joissa määritellään suomalaisen siirtolaispolitiikan periaatteet. Ne ovat kiinnostaneet poliitikkoja yhtä paljon kuin mehiläistenhoito-oppaat.

"Sekä vuonna 1980 että 1989 sanottiin, että kiva juttuhan tämä on, mutta harvat ovat olleet tosissaan kiinnostuneita. Jotkut jopa väittävät, ettei mitään mietintöjä ole tehtykään. He eivät muista", sanoo siirtolaisasian neuvottelukunnan pääsihteeri Risto Laakkonen.

Nyt on kuitenkin odotettavissa, että mietinnön lehdet suhisevat, kun päättäjät pääsevät lukemaan uutta kirjaa. Sen nimi on "Ihmisten liikkuvuus muuttuvassa Euroopassa". Mietintö luovutetaan hallitukselle joulun alla.

"Minun veikkaukseni on se, että Suomessa on jo parinkymmenen vuoden kuluttua noin 300000 muualta muuttanutta. Kehitys olisi suunnilleen samankaltainen kuin Norjassa", Laakkonen sanoo.

Se, mikä on ajatuksissa työnnetty taka-alalle ja unohdettu kuin paha uni, muuttuu pian todellisuudeksi. Siirtolaisuus, maahanmuutto, josta poliitikot eivät ole juuri uskaltaneet puhua kansan tuomiota pelätessään, on nyt pakko ottaa vakavasti.

Suomessa on torjuttu ajatuskin siirtolaisuudesta sen takia, että Suomi asutti karjalaiset sodan jälkeen: Suomi teki silloin velvollisuutensa.

Risto Laakkonen, työministeriön neuvotteleva virkamies, puhuu menneisyyden voittamisesta: "Historiaa, kuten esimerkiksi karjalaisten asuttamista, ei voi enää käyttää alibina."

"Yhtä turha on puhua Suomen karusta ilmastosta tai kielen vaikeudesta. Minä olen tavannut Sri Lankan tamileja Norjan Vuoreijassa ja Vesisaaressa. Eivät he sieltä helposti mihinkään lähde, vaan viihtyvät", Laakkonen sanoo.

Suomessa on vain 20000 ulkomaalaista

Suomi on pysynyt hämmästyttävän kauan liki täysin suomalaisena. Maassa asuu vain noin 20000 jonkin vieraan maan kansalaista. Heistäkin osa on juuriltaan suomalaisia paluumuttajia.

Ulkomaalaisia on vain 0,4 prosenttia koko väestöstä, kun Islannissakin ulkomaalaisia on kaksi prosenttia, Norjassa ja Tanskassa noin kolme.

Laakkonen sanoo, että Suomen teollisuus sai kauan työvoimaa maataloudesta, mutta se ei ole enää mahdollista. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun.

"Meillä on aikaisemmin ajateltu, että vain maastamuutto on siirtolaisuutta. Tällä vuosikymmenellä Suomesta tulee kuitenkin myös maahanmuuttomaa. Jotta väestö uusiutuisi, suomalaisten maastamuutto korvautuisi ja kaikki ne tehtävät hoidettaisiin, joihin oma väki ei enää riitä, maahanmuuttoa tarvitaan."

Laakkonen tietää hyvin, mitä suomalaiset ihmettelevät: Miksi haalia tänne ulkomaalaisia, kun omaakin väkeä kulkee työttömänä?

"Ei pidä puhua työvoimapulasta, se on liian väljä käsite. Meitä koettelee todellisuudessa ammattitaitopula. Tiettyjen alojen osaamista ei ole siellä missä sitä tarvitaan, eikä työvoima liiku riittävästi. Hyvä esimerkki on hoito- ja hoivatyö. Meidän täytyy tottua siihen, että työttömyyden rinnalla on myös pulaa osaamisesta, etenkin suurissa keskuksissa."

Siirtolaisuudelle on muitakin perusteluja kuin välttää väestön hupeneminen ja sen myötä Suomea uhkaava kurjistuminen. Siirtolaiset tuovat tullessaan sellaista osaamista, mitä Suomessa ei ole tai sitä on hyvin vähän. Suomalaisten kielitaito on yhä huono, eräiden erikoisalojen ihmisiä on maassa tuskin lainkaan.

Tyypillinen harha on se, että Suomessa jo asuvat ulkomaalaiset ovat pelkästään siivoamassa tai tarjoilemassa. Ulkomaalaisista on kuitenkin noin puolet toimihenkilöitä ja lähes kymmenen prosenttia on yrittäjiä.

Aivovienti heikentää Suomen kilpailukykyä

Siirtolaisuus tulee olemaan Suomen suurin yhteiskunnallinen murros sitten sodan tuhojen korjaamisen tai maaltamuuton. Risto Laakkonen varoittaa silti näkemästä siirtolaisuutta taakkana, vaikka siirtolaisten tulo vaatiikin melkoisia ponnistuksia.

"Tänne muuttava 21-vuotias ulkomaalainen on 700000 markan 'arvoinen', koska hänellä on jo kasvatus- ja peruskoulutus. Sitä ei Suomen enää tarvitse maksaa. Jos tulija on insinööri, summa pitää kertoa kolmella. Siirtolaisuus merkitsee myös valtavaa voimavarojen saamista, kun me olemme yleensä vain menettäneet."

Ulkomailla asuu vähän yli miljoona suomalaista, jos mukaan luetaan myös jälkeläiset, joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa.

"Jos maa pelkästään luovuttaa kansalaisiaan, se on tuomittu tässä maailmassa miinuspuolelle. Jos se saa ulkomaalaisia, se myös pärjää", Laakkonen sanoo.

Siirtolaisuus ei ole monesta syystä Suomelle enää vapaan kansallisen valinnan kysymys, vaan edessä on pakkotilanne - ja sinänsä luonnollinen kehitysvaihe.

Suomesta on jo lähtenyt ja tulee lähtemään yhä enemmän koulutettuja ihmisiä maailmalle. Liian suuri aivovienti heikentää vakavasti Suomen kilpailukykyä, ellei myös Suomi pysty houkuttelemaan pitkälle koulutettuja ulkomaalaisia.

Suomi ei myöskään menetä kansallista riippumattomuuttaan muuttuessaan siirtolaismaaksi. Laakkonen sanoo, että Suomen riippumattomuus on jo kauan ollut myytti. Suomea sitoo Eurooppaan ja muuhun maailman tiheä sopimusten ja sitoumusten verkosto. Suomi on YK:n ja Eftan jäsen, se kuuluu tullisopimusjärjestö Gattiin, se on allekirjoittanut YK:n pakolaissopimuksen.

Nyt Suomi on "menossa" Eurooppaan. Siitä riippumatta syntyykö Euroopan talousalue ETA vai tuleeko Suomesta Euroopan yhteisön EY:n jäsen, Suomen on sopeuduttava myös työvoiman, perheenjäsenten, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden vapaampaan liikkumiseen. Kansallinen pelivara on todellisuudessa rajallinen.

Mistä Suomi saa siirtolaisensa?

Vaikka Euroopan murros on suuri eikä kehityksen suunta ole täysin selvillä, ei ole vaikea arvata, mistä siirtolaiset Suomeen tulevat.

Me tulemme saamaan siirtolaisia Karjalasta, Inkeristä, Virosta, luultavasti myös Suur-Leningradin alueelta ja Puolasta. Osa heistä ei kuitenkaan asetu Suomeen pysyvästi, kuten eivät tehneet kaikki Ruotsiin muuttaneet suomalaisetkaan.

Muiden Pohjoismaiden kansalaisia Suomi ei juuri kiinnosta, ja Manner-Euroopasta tulevat ovat arvattavasti lähinnä monikansallisten yritysten työntekijöitä ja avainhenkilöitä perheineen.

Laakkonen sanoo, että Suomi palaa - onnekseen - vuosisadan vaihteen tilanteeseen, aikaan, jolloin maa oli paljon kansainvälisempi kuin nyt. Silloin tänne tuli sekä ihmisiä että investointeja.

"Suomalaiset eivät huomaa, miten paljon tässä maassa on vieraita jalanjälkiä. Panimo- ja juustomestarit tulivat Saksasta, Fazer ei ollut suomalainen, englantilainen Crichton toi Suomeen taidon rakentaa metallirunkoisia laivoja. Suomalaisilla ei ollut omasta takaa juuri muuta kuin munalukko ja sekin oli jo keksitty muualla."

Kun maahanmuutto nyt taas alkaa, Suomella on monta mahdollisuutta hoitaa asiansa huonosti. Suurin virhe olisi se, ettei maassa kyetä päättämään siirtolaispolitiikasta.

Nyt on jo kova kiire, sillä Suomella ei ole selvää siirtolaispolitiikkaa. Vasta noin pari vuotta sitten keskeiset poliitikot, ammattiyhdistysjohtajat ja vuorineuvokset heräsivät huomaamaan, mihin suuntaan suomalainen yhteiskunta on muuttumassa.

Laakkonen, joka hoiti lähes koko 1970-luvun työvoima-asioita Suomen suurlähetystössä Tukholmassa, kertoo Ruotsin toimineen aikanaan tehokkaasti ja viisaasti.

"Kaikki puolueet hyväksyivät yksimielisesti kansallisen siirtolaispolitiikan periaatteet. Elinkeinoelämä, ammattiyhdistysliike ja monet muut organisaatiot tekivät tehokasta valistustyötä. Ruotsalaisille pystyttiin vakuuttamaan, että maahanmuuttajat ovat kansallinen rikkaus, jota ilman Ruotsi ei enää pärjää. Jos näin ei olisi tehty, Ruotsissa olisi nähty vaikka millaisia rettelöitä. Ulkomaalaisten määrä, kielten ja kulttuurien kirjo on todella suuri, sillä Ruotsin koko väestöstä kuusi prosenttia on jonkin ulkomaan kansalaisia."

Laakkosen mielestä Suomessa on toimittava Ruotsin tapaan. Vaikka monet suomalaiset eivät halua mistään hinnasta ulkomaalaisia, he todennäköisesti ymmärtävät maahanmuuton välttämättämyyden, jos heille kerrotaan muut vaihtoehdot: sairaanhoidon ja vanhustenhuollon taso romahtaa, eläkkeitä leikataan, sosiaaliturva heikkenee, väestö hupenee todennäköisesti yli miljoonalla ihmisellä vuoteen 2050 mennessä.

Jo kahdenkymmenen vuoden kuluttua suuret ikäluokat ovat eläkkeellä. Ilman maahanmuuttoa Suomelle jää yhdentyvässä Euroopassa pelkkä luu käteen. Kilpailukyky on mennyt, kansallisvarallisuus kuluu vanhenevan väestön perustarpeiden hoitamiseen.

Kiireellisin järjestykseen pantava asia on Suomen katastrofaalinen asuntopolitiikka.

"Kun Suomi nyt kansainvälistyy ja työvoima alkaa liikkua, asuntoasiat on pakko viimeinkin hoitaa. Asuntoja on oltava niin suomalaisille kuin maahanmuuttajille. Jos asuntopolitiikka ei toimi, saamme varautua myös rasismiin ja muukalaisvihaan", Laakkonen varoittaa.

Vaikka suomalaiset eivät varmasti hurraa sille, että ulkomaalaisille on järjestettävä myös tulkkipalvelut, sopeuttamiskursseja, lapsille kotikielen opetus, työpaikoilla omakieliset tiedotteet, radioon ja televisioon omia ohjelmia ja vielä suomen kielen opetus ainakin osittaisella palkalla, vaatimukset eivät voi olla kohtuuttomia: nyt on nieltävä omaa lääkeettä.

Suomalaiset vaativat ja saivat kaiken tämän, kun yli 400000 suomalaista oli muuttanut Ruotsiin.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/901216066

[Kim Lindblom]

Jatkuvasti kuule puhuttavan siitä kuinka tulevaisuuden työvoimapula tuhoaa kaiken elämän Suomessa muutamassa kymmenessä vuodessa, jos asialla ei mitään tehdä. Lääkkeeksi tarjotaan lähes aina, vain ja ainoastaan maahanmuuttoa. Minun on hiukan vaikea nähdä miten nykyisenkaltainen maahanmuutto ratkaisisi uhkaavan työvoimapulan. Nykyäänhän maahan muuttaa ihmisryhmiä joista yksi kahdestakymmenestä työllistyy, ja tämäkin usein omakieliseksi tulkiksi tai oman ryhmänsä lasten kouluavustajaksi. Eli pikemminkin maahan muuttavat ns. huippuosaajat pahentavat työvoimapulaa.
Keinoja ratkaista uhkaava työvoimapula ovat mielestäni perheverotus, eläkevakuutusmaksujen poistaminen yli 65 v. työntekijöiltä ja ylikouluttautumisen yliarvostamisesta luopuminen.

Perheverotuksella tarkoitan sitä, että muutetaan henkilöverotusta siten, että jatkossa perheet (nainen+mies+lapsia) verotetaan yhdessä. Eli verotuksessa perheen tulot lasketaan yhteen ja ne jaetaan perheen jäsenten kesken tasan. Tällöin perheille jää enemmän nettorahaa käyttöönsä ja lisälasten hankkiminen on myös taloudellisesti palkitsevaa.

Eläkevakuutusmaksujen maksuvelvollisuuden poistaisin yli 65-vuotiailta työntekijöiltä. Näin kynnys palkata heitä madaltuisi merkittävästi.

Suomessa nykyisin vallalla oleva koulutuksen ja ennen kaikkea korkeakoulukoulutuksen yliarvostaminen vuorostaan johtaa siihen, että jo nyt ja vielä enemmän esim. kymmenen vuoden kuluttua maamme on pullollaan esim. siivoustieteen maistereista ja tohtoreita jotka eivät tiedä kummasta päästä harjaa pidetään kiinni. Tämä maa ei välttämättä tarvitse monikertaista määrää 35-vuotiana työelämään siirtyviä, 40-vuotiana burnoutin takia sairaslomalle jääviä, 45-vuotiana mahdollisesti ensimmäisen ja ainoan lapsensa hankkivia ja 55-vuotiana eläkkeellä jääviä teoreettisen filosofian tohtoreita.
Suomi tarvitsee  työmiehiä ja –naisia jotka tekevät tavallista tuottavaa työtä ja hankkivat lapsia luonnollisessa iässä ja hoitavat hommansa niin töissä kuin kotona. 
En myöskään näe järkeä siinä, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla koulutetaan esim. lääkäreitä jotka valmistuttuaan ovat liian korkeasti koulutettuja työskennelläkseen tavallisten suomalaisten parissa esim. terveyskeskuksissa.

Nykyinen työttömyysturva on nimensä mukaisesti järjestelmä joka turvaa työttömyyden, meni taloudessa kuinka hyvin tahansa. Itse säätäisin lain  joka muuttaa työttömyyskorvauksen vastikkeelliseksi. Eli jatkossa rahaa vain työtä vastaan ja tekemätön työ ei tästä maasta ihan heti kesken lopu.
Jos joku ei halua tehdä mitään työtä niin miksi  muiden olisi häntä elätettävä. Uskon, että moni haluaa, että maksamansa verorahat käytetään esim. leikkausjonojen lyhentämiseen tai peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämiseen eikä terveiden työikäisten ihmisten elättämiseen.

http://lindblomkimi.blogit.kauppalehti.fi/

[ajuha]

VALTIOVARAINMINISTERIÖ:
KAKSI MILJOONAA
MAAHANMUUTTAJAA
VUOTEEN 2020 MENNESSÄ
Valtiovarainministeriön keväällä 2008 julkaiseman
Talouden kehitys ja finanssipolitiikan
linja 2008–2012 -katsauksen mukaan Suomeen
tarvittaisiin väestön ikääntymisen
aiheuttaman työvoimapulan paikkaamiseen
lähes kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa
vuoteen 2020 mennessä.
Vanhushuoltosuhde eli 65 täyttäneiden
ja työikäisen 15–64-vuotiaan väestön suhde
nousee vuoden 2007 väestöennusteen
mukaan nykyisestä 25 prosentista
38 prosenttiin vuonna 2020.
»Jotta vanhushuoltosuhde voitaisiin
säilyttää nykytasolla vuoteen 2020 asti,
Suomeen tarvittaisiin vuosittain noin
140 000 maahanmuuttajaa eli vuoteen
2020 mennessä 1,8 miljoonaa. On ilmiselvää,
ettei tätä ongelmaa voida ratkaista
vain maahanmuutolla. Maahanmuutolla
voidaankin ainoastaan lievittää väestön
ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia»,
sanoo Jyrki Katainen


mikähän on kataisen kanta sampo terhon kirjoitukseen?

[Tuulenhenki]

Ei ole koskaan ollutkaan kyse työvoimapulasta, kyllä työvoimaa on. Kyse on työn hinnasta.

Näinpä, kyllä töitä riittää - mutta ei sellaista työtä millä eläisi. Suomi on niin saamarin kallis maa asua. Kyllä täällä Keski-Suomessakin on jäätävä palkasta vähintään 1500 käteen että eläisi ihmisarvoisesti ja elättäisi perhettä, joten miten sitten pk-seudulla?

Ja kun joku puhui niistä siivoojamaistereista, niin itse olen jo pitkään hämmästellyt sitä, miten voi olla että siivoojankin hommiin tarvitsee nykyään koulutuksen.

Minne ovat hävinneet ne ihan perusduunarihommat, tyyliin autontankkaaja, ikkunanpesijä, kadunlakaisija jne. joista vähän vähemmänkin fiksu saattoi saada sen verran rahaa että pärjäsi? Ei kaikkien ihmisten aivokapasiteetti riitä peruskoulua pidemmälle. Enkä siis sano sitä pahalla, vaan se on ihan totuus. On aika surkuhupaisaa yrittää kouluttaa kaikista maistereita ja professoreita niin kuin Suomessa tehdään. Enemmän fyysistä työtä ja vähemmän ajatteluhommia, kiitos! Joka jannulle ja mimmille tekisi hyvää välillä irrottaa perseensä siitä tietokoneen penkistä ja lähteä vaikka paikkaamaan kattoja.

Vai eikö paluuta entiseen enää ole? Onko länsimainen yhteiskunta jo menossa siihen suuntaan, että vähemmän älykkäälle ja joustavalle väelle ei enää ole töitä, koska kaikkeen työhön tarvitaan älyä ja ns. moniosaamista? Siinähän käy niin, että yhteiskunta jakaantuu kahtia: työllistyneisiin ja työttömiin. Ja ne työttömät saavat sitten pärjätä miten taitavat samaan aikaan kun työllistyneet raatavat itsensä hengiltä ylitöillä.

[Anodis]

Halla-ahon sanoin http://www.halla-aho.com/scripta/tyovoimapulasta_ja_sen_paikkaamisesta.html.

[Pohjanpoika]

Erinomainen kirjoitus Sampolta. 
Asiaan liittyen keskustelua eläkkeiden määrästä  tulisi myös nostaa selkeästi esille, koska eliniän odotetaan nousevan.  Vai käykö niin, että liikalihavuus ja alkoholi pelastavat Suomen kansantalouden. Eutanasian salliminen nousee myös väistämättä esille ennemmin tai myöhemmin.

[M.E]

Markkinatalous maissa työvoimapulaa ei voi syntyä, koska vähenevä työvoima nostaa palkkatasoa ja siten:

a) houkuttelee osan eläkeläisistä takaisin töihin
b) karsii pois palveluita, joita ihmiset eivät arvosta ja näillä aloilla työskentelevät uudelleenohjautuvat tärkeämmille sektoreille

Väestörakenteen muuttuessa on mahdollista, että elintaso tippuu mutta kapitalistinen järjestelmä estää sen, että mitään pitkäaikaista työvoimapulaa pääsisi syntymään.

Olen samaa mieltä aloittajan kanssa, että pääsyyt väestön vanhenemisesta johtuviin ongelmiin ovat Suomeen rakennetut sosialistiset rakenteet, jotka estävät markkinamekanismin kunnollisen toiminnan.

[KJ]

Jos siis on jotain todellista työvoimapulaa, se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että yhteiskunnassamme ollaan liikaa jouten. Ylivoimaisesti paras keino niin työvoimapulan torjumiselle kuin huoltosuhteen parantamiselle on eläkeiän nostaminen, joka samanaikaisesti lisää työssäoloa ja vähentää eläkeläisten määrää. Nostamalla eläkeikää edes 3 vuotta, saataisiin 150.000 potentiaalista työntekijää.

ja

Suomessa 55-64 vuotiaista vain 57% on muutenkaan tätä nykyä töissä

Eläkeiän nostaminen on yliarvostettu keino "työvoimapulan" hoitamiseen. Eläkeikä voi olla vaikka 100 vuotta, mutta se ei välttämättä pidennä työuria yhtään, muuta kuin joidenkin teräsvaarien/mummojen kohdalla.

Jos 55-64 vuotiaista 43% on työelämän ulkopuolella, niin mikäköhän mahtaisi olla prosenttiluku 64-67 vuotiaiden kohdalla?

Itse asiassa eläkeiän nostaminen taitaa olla tehottomin keino "työvoimapulan" ja huoltosuhteen korjaamiseen.

Se on sitten eri juttu, miksi ihmiset jäävät työelämän ulkopuolelle ennen virallista eläikää ja mitä sille voisi tehdä.

Ei muuta valittamista kirjoituksen suhteen.

[Veli Karimies]

Jos siis on jotain todellista työvoimapulaa, se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että yhteiskunnassamme ollaan liikaa jouten. Ylivoimaisesti paras keino niin työvoimapulan torjumiselle kuin huoltosuhteen parantamiselle on eläkeiän nostaminen, joka samanaikaisesti lisää työssäoloa ja vähentää eläkeläisten määrää. Nostamalla eläkeikää edes 3 vuotta, saataisiin 150.000 potentiaalista työntekijää.

Sampo Terho. Ehdotat eläkeiän nostamista, kuitenkin kortistoissa tätänykyä lojuu nimen omaan nuoria aikuisia jotka eivät löydä työtä vähäisen työkokemuksensa perusteella.

Mikä on eläkeiän nostamisen vaikutus työn tehokkaaseen hoitamiseen? Tekeekö mielestäsi 20 vuotias nuori tehokkaammin töitä kuin 65 vuotias eläkeläinen? Mikä on mielestäsi vaikutus kansantalouteen kun nuoria enenevässä määrin jätettäisiin kortistoon lojumaan ja huonosti tuottavia vanhuksia otettaisiin töihin heidän tilaltaan.

Eli mikä vaikutus on kansantalouteen mielestäsi suurella nuorten työvoimaisten yksilöiden työttömyydellä samaan aikaan kun suuri työvoimaton vanhuskanta on tekevinään töitä?

[Virkamies]

Hyvä kirjoitus. Kuitenkin on sanottava asiasta, että vaikka työvoimapula ei välttämättä uhkaakaan, niin silti väestön vanheneminen aiheuttaa meille vakavan kustannusongelman. Huoltosuhdetta ei nähdäkseni voi lukea täysin yksiselitteisenä mittarina.

Mitä joudumme mielestäni oikeasti miettimään on se, että voimmeko järjestää nykyisen tason mukaiset vanhusten terveys- ja sosiaalipalvelut julkisella sektorilla. Kysymys ei ole ehkä niinkään siitä, että olisiko meillä työvoimaa järjestää ne palvelut, vaan kuinka rahoittaa ne.

[tietotyöläinen]

Sampo Terho. Ehdotat eläkeiän nostamista, kuitenkin kortistoissa tätänykyä lojuu nimen omaan nuoria aikuisia jotka eivät löydä työtä vähäisen työkokemuksensa perusteella.

Mikä on eläkeiän nostamisen vaikutus työn tehokkaaseen hoitamiseen? Tekeekö mielestäsi 20 vuotias nuori tehokkaammin töitä kuin 65 vuotias eläkeläinen? Mikä on mielestäsi vaikutus kansantalouteen kun nuoria enenevässä määrin jätettäisiin kortistoon lojumaan ja huonosti tuottavia vanhuksia otettaisiin töihin heidän tilaltaan.

Eli mikä vaikutus on kansantalouteen mielestäsi suurella nuorten työvoimaisten yksilöiden työttömyydellä samaan aikaan kun suuri työvoimaton vanhuskanta on tekevinään töitä?

Minä ainakin luin kirjoituksen ainoaksi tarkoitukseksi perustella, miksi työvoimapulasta puhuminen on täysin perusteetonta.

[Veli Karimies]

Lisäsin lainauksen kirjoitukseeni selventääkseni kritiikkiäni.

[Machine Head]

Kiitän kaikkia jo tässä vaiheessa kommenteista!

Erityisesti toivon valistuneita hommalaisia levittämään tämän artikkelin tietoja, joiden levittäminen mediassa tyssäsi Aamulehden jälkeen. Muut mediat eivät juttuun tarttuneet, enkä itse voi samaa juttua myydä enää mihinkään muualle.

Mitä Suomalaisuuden liittoon tulee, minut tosiaan valittiin eilen sen puheenjohtajaksi, kuten jotkut ovat jo saaneet tietää vaikka tästäkään ei mediassa paljoa ole kirjoitettu. Ainoa haastattelupyyntö aiheesta on tähän mennessä tullut HBL:lta, joten vilpitön kiitos siihen suuntaan tilaisuudesta kertoa näkemyksistäni. Työ suomalaisuuden eteen siis jatkuu ja työnsarkaa riittää - meillä kaikilla.

Tietojen levittäminen internetin keskustelupalstoilla ei edistä asiaasi millään tavalla.
Ongelma vain on siinä miten saisi jyrkit matit annit ym. vallankahvassa roikkuvat ymmärtämään pointtisi. Eikä sekään vielä riitä että ymmärtää, jotain kongreettista pitäisi myös saada aikaan.

[Tuulenhenki]

Tietojen levittäminen internetin keskustelupalstoilla ei edistä asiaasi millään tavalla.

Kyllä se saattaa auttaa paljonkin. Ihmiset kuitenkin lukevat netistä yllättävän paljon asioita nykypäivänä. Ja se auttaa ihan oikeasti, kun ihmiset alkavat hoksata, että heitä on vedetty nenästä - ja vaativat sitten oikaisua asiaan.

[Pauli Vahtera]

Jutun toisena kirjoittajana kommentoin muutamia keskustelussa esitettyjä kannanottoja.

Laskelmani osoittivat, että Suomessa on miljoonan ihmisen työvoimareservi vuoteen 2020 mennessä siltä varalta, että se työvoimapula sattuisi tulemaan. Miljoona on niin paljon, että Suomessa tulee suurtyöttömyys jatkumaan tehdään mitä tahansa. On siis kyse vain poliittisista valinnoista: ketkä laitetaan poliittisin päätöksin vastaamaan enemmän omasta elämästään.

Huoltosuhteen heikkeneminen on tosiasia, koska eläkkeellä eletään yhä pitempään. Samaan aikaan tänne vyöryävä maahanmuuttajien ja heidän perheidensä määrä vain heikentää huoltosuhdetta, koska he työllistyvät suomalaisia huonommin. Hekin ikääntyvät, eivätkä lähde täältä mihinkään, joten kyse on hölmöläisten takin pidentämisestä, vaikka se työvoimapula joskus tulisikin.

Pitää hakea perspektiiviä kauempaa. Itse kuulun suuriin ikäluokkiin ja olen elänyt 1950-luvun vaikeat ajat ja 1960-luvun orastavan hyvinvoinnin kasvun. Ihmiset olivat etenkin 60-luvulla onnellisimpia kuin tänään. Esimerkiksi mielenterveysongelmat olivat todella harvinaisia. Töitä riitti ja kaikki työ kelpasi. Itsekin olin 60-luvulla maatiloilla lapsityövoimana, tehtaassa, varastossa (mm. kantamassa käsin 50 kg säkkejä) ja pesulassa. Silloin oltiin ylpeitä kaikesta työstä, eikä sanaa paskaduuni ollut edes olemassa.

Sosiaaliturvaa ei juurikaan ollut. Asioiden piti olla todella huonosti, jotta yhteiskunta tuli apuun. Ei ollut jonoja sairaaloissa ja terveydenhoidossa. Rahat siis riittivät perustarpeisiin paremmin kuin tänään.

Tänään on kerrottu se, että Suomessa maahanmuuttajat saavat tukea monin verroin enemmän kuin muissa EU-maissa. Kun tähän toimeentulotukitietoon lisätään asuminen, terveydenhoito, lapsilisät ja kodinhoidon tuki, ansaitsevat monilapsiset maahanmuuttajat Suomessa paremmin kuin hyvin ansaitsevat palkansaajat työssään. Tämä osoittaa konkreettisesti sen, että sosiaaliturva on liian hyvä. Verojen alentamisen sijasta pitäisikin puhua sosiaaliturvan alentamisesta. Se vähentäisi turhan maahanmuuton tehokkaammin kuin mitkään tiukennukset maahanmuutto-oikeuksiin.

Samalla se automaattisesti pistäisi ihmiset töihin, niin nuoret kuin eläkeikää lähestyvätkin. Kun eläke ei enää riitäkään matkoihin Kanarian saarille, alkaa työ kelvata myös 60-vuotiaille. Kun nuoret eivät voi elää sossun luukulta saamillaan rahoilla, hekin alkaavat haluta töihin.

Me suuret ikäluokat emme tarvitse merkittävästi lisäpalveluja vielä 15-20 vuoteen. Itse olen tehnyt hoitotestamentin, jotta minua ei aikanaan saa pitää laitteiden avulla hengissä. Hyvä elämä on tärkeämpää kuin pitkä elämä. En usko, että islamilaiset maahanmuuttajat rientävät vaihtamaan vanhusten vaippoja vuonna 2030 oltuaan täällä ensin 20-30 vuotta sosiaaliturvan varassa. Heistäkin tulee eläkeläisiä ja huoltosuhde vain heikkenee.

Ei kukaan pysty ennustamaan millainen maailma on 20 vuoden kuluttua. Se on helppo nähdä kun katsotaan elämää 20 vuotta sitten. Meillä on menossa jo toinen suuri lama, kommunismi on romahtanut, eikä kännykkä ollut jokaisen kansalaisen taskussa 20 vuotta sitten. Suomalaiset yritykset ovat siirtäneet kymmeniä tuhansia työpaikkoja ulkomaille ja automatisoineet Suomeen jääneet työt. Seuraavien 20 vuoden aikana muutos tulee olemaan vielä suurempi mm. koska maapallon resurssien rajallisuus nähdään tänään selvemmin.

Vaikka kuinka haluaisimme itsellemme verovaroilla henkilökohtaisen kodinhoitajan, eivät rahat tule riittämään. Siinä vaiheessa yhteiskunta on niin velkainen, että suurin menoerä budjetissa on velkojen korot. Työvoimareservin kasvattaminen maahanmuutolla kahteen miljoonaan olisi epäoikeudenmukaista etenkin tulevia sukupolvia ajatellen.

En sano, että työnteko on niin herkkua kenellekään, mutta on turha kuvitella että koneet ja pienipalkkaiset maahanmuuttajat tekisivät työt ja suomalaiset vain nauttisivat elämän ihanuudesta. Elämä ei tosiaankaan ole aina herkkua ja hyvä elämä edellyttää myös välillä vaikeuksien kokemista, jotta elämän arvot saadaan oikeisiin mittasuhteisiin.

[Jari-Petri Heino]

Jos siis on jotain todellista työvoimapulaa, se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että yhteiskunnassamme ollaan liikaa jouten. Ylivoimaisesti paras keino niin työvoimapulan torjumiselle kuin huoltosuhteen parantamiselle on eläkeiän nostaminen, joka samanaikaisesti lisää työssäoloa ja vähentää eläkeläisten määrää. Nostamalla eläkeikää edes 3 vuotta, saataisiin 150.000 potentiaalista työntekijää.

Sampo Terho. Ehdotat eläkeiän nostamista, kuitenkin kortistoissa tätänykyä lojuu nimen omaan nuoria aikuisia jotka eivät löydä työtä vähäisen työkokemuksensa perusteella.

Mikä on eläkeiän nostamisen vaikutus työn tehokkaaseen hoitamiseen? Tekeekö mielestäsi 20 vuotias nuori tehokkaammin töitä kuin 65 vuotias eläkeläinen? Mikä on mielestäsi vaikutus kansantalouteen kun nuoria enenevässä määrin jätettäisiin kortistoon lojumaan ja huonosti tuottavia vanhuksia otettaisiin töihin heidän tilaltaan.

Eli mikä vaikutus on kansantalouteen mielestäsi suurella nuorten työvoimaisten yksilöiden työttömyydellä samaan aikaan kun suuri työvoimaton vanhuskanta on tekevinään töitä?

Minusta olisi aika palata lähtötasolle, eli koulutukseen. Tavallaan kannattaisi ehkä siirtyä vanhaan oppikoulu aikaiseen opetukseen, jossa jo neljäsluokkalaiset voivat hakeutua oppikouluun. Näin tavallaan eroteltaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa ne, kenellä on sitä potentiaalia edetä opiskeluissa.
Nyt kun kaikille annetaan samat "mahdollisuudet", sillä jokainenhan on laulun arvoinen, niin minusta se vääristää pahalla tavalla työvoimareserviä, kun ei yksikään kouluja käynyt ja sieltä jonkin näköisillä papereilla valmistuva

a. Suostu ottamaan vastaan muita, kuin alansa töitä.
b. Osaa tehdä muita kuin opiskelemansa alaa, jos edes sitä.

Kisälli/oppisopimus koulutusta pitää tukea, jotta saadaan näitä nuoria "ammattitaidottomia", kokemattomia työelämään.
Ammatilla ja statuksella ei varmasti ole niin paljoa väliä, jos palkat ovat kohdallaan.

Jos taas pidennetään työuria, tulee työssä viihtymiseen panostaa yhä enemmän.
Pahoin vain pelkään, että nämä alat josta suurimmaksi osaksi tullaan jäämään lähiaikoina, ovat juurikin sellaisia yhteiskuntaa rasittavia paikkoja, joita tullaan karsimaan toivottavasti rankalla kädellä lähitulevaisuudessa.
Näiden paikkoijen tilalle pitäisi siis saada tuottavia työpaikkoja.

[EL SID]

vaikka äänestinkin sampoa ja yllytin vielä muitakin äänestämään, niin on kai pakko kertoa, että olen silti suhtautunut häneen aika skeptisesti.

Mutta sampo tuntuu olevankin harvinaisen viisas mies. Jos Sampo olisi jonkun toisen puolueen jäsen, niin hänen ajatuksiaan levitettäisiin ahkerammin, Ajankohtainen kakkonen ja lauantai-sauna haastattelisivat häntä ja kirjoituksista keskusteltaisiin enemmän. On sääli, että mies on jonkinlaisessa media-"pannassa" vain siksi, että hän on maahanmuuttokriittinen ja monen silmissä "vain halla-ahon manttelinperijä"

Sampon aika koittaa vielä.

[Tuulenhenki]

-- sosiaaliturva on liian hyvä. Verojen alentamisen sijasta pitäisikin puhua sosiaaliturvan alentamisesta. Se vähentäisi turhan maahanmuuton tehokkaammin kuin mitkään tiukennukset maahanmuutto-oikeuksiin.

Samalla se automaattisesti pistäisi ihmiset töihin, niin nuoret kuin eläkeikää lähestyvätkin.

Ongelma onkin siinä, ettei töitä tunnu löytyvän. Tai sitten niiden töiden palkoilla (esim. pätkätyöt ja osa-aikatyöt) ei elä. Alennetaan vaan sosiaaliturvaa, mutta samalla pitää muuttaa työmarkkinoita niin, että kaikille haluaville ja kykeneville löytyy työtä, jolla voi elättää itsensä ja perheen. Muuten mennään vaan ojasta allikkoon.

[EL SID]

-- sosiaaliturva on liian hyvä. Verojen alentamisen sijasta pitäisikin puhua sosiaaliturvan alentamisesta. Se vähentäisi turhan maahanmuuton tehokkaammin kuin mitkään tiukennukset maahanmuutto-oikeuksiin.

Samalla se automaattisesti pistäisi ihmiset töihin, niin nuoret kuin eläkeikää lähestyvätkin.

Ongelma onkin siinä, ettei töitä tunnu löytyvän. Tai sitten niiden töiden palkoilla (esim. pätkätyöt ja osa-aikatyöt) ei elä. Alennetaan vaan sosiaaliturvaa, mutta samalla pitää muuttaa työmarkkinoita niin, että kaikille haluaville ja kykeneville löytyy työtä, jolla voi elättää itsensä ja perheen. Muuten mennään vaan ojasta allikkoon.

samaa mieltä. Olen katsonut maailmaa niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta ja totuus on, että on enemmän pulaa työpaikoista kuin työntekijöistä.

Se mikä Sammossa onkin epäselvää on hänen asenteensa sosiaaliturvaa kohtaa. Toivoisin siitä enemmän tietoa kuin myös siitä, onko Sammon mahdollinen nuiva asenne työttömyysturvaan lukkiintunut vai voiko siihen vaikuttaa keskustelemalla ja tuomalla hänelle tietoja ja esimerkkejä.

[EL SID]

Kiitän kaikkia jo tässä vaiheessa kommenteista!

Erityisesti toivon valistuneita hommalaisia levittämään tämän artikkelin tietoja, joiden levittäminen mediassa tyssäsi Aamulehden jälkeen. Muut mediat eivät juttuun tarttuneet, enkä itse voi samaa juttua myydä enää mihinkään muualle.

Mitä Suomalaisuuden liittoon tulee, minut tosiaan valittiin eilen sen puheenjohtajaksi, kuten jotkut ovat jo saaneet tietää vaikka tästäkään ei mediassa paljoa ole kirjoitettu. Ainoa haastattelupyyntö aiheesta on tähän mennessä tullut HBL:lta, joten vilpitön kiitos siihen suuntaan tilaisuudesta kertoa näkemyksistäni. Työ suomalaisuuden eteen siis jatkuu ja työnsarkaa riittää - meillä kaikilla.

Niinpä, nuo ovat asioita joita jokainen joka ajattelee ihan itse ymmärtää. Täällä suorittavan työn tekijöiden joukossa ns. työvoimapula on ollut jo kauan lähinnä vitsi.

Ei ole koskaan ollutkaan kyse työvoimapulasta, kyllä työvoimaa on. Kyse on työn hinnasta. Osaltaan kyseessä on myskin se että suomalainen duunari on hinnoitellut itsensä pihalle.

On vaikea perustella työnantajalle mitä ihmeen erikoista on suomalaisessa duunarissa kun saman homman tekee puolalainen puolella hintaa.

Suomessa on ongelmana kovat työvoimakustannukset jotka osaltaan johtuvat myöskin siitä että suomi on pirun kallis maa asua ja elää.

Palkoissahan ei pohjimmiltaan ole ole kyse euroista vaan siitä kuinka paljon hyödykkeitä saat työpanoksella.

Toisekseen suomalainen duunari on hiukan suotta totutellut siihen että tehdasduunarin ja siivoojan perheellä on varaa kesämökkiin ja kahteen autoon.

Edessä on vielä monelle rankahko sosiaalinen sopeutumisprosessi.

Suomessa on pakko pyytää tiettyä palkkaa, koska pienemmällä ei elä. Ei ole salaisuus, että viime lamasta nousi nopeammin härmän-seutu, jossa työttömyys oli 3% kieppeillä aikana, jolloin se muualla maassa oli 10%.
Syynä oli nimenomaan Härmän alueen hinta-taso: 250 000 silloisella markalla (n.42000 euroa) pystyi ostamaan rintama-miestalon, joten asumiskustannusten kattamiseen ei palkkaa tarvinnut niin paljon kuin vaikkapa Helsingissä jonka vuokrataso nostaa palkkakynnystä.
Tuloksena oli, että härmän isot ja pienet yritykset palkkasivat paljon työvoimaa, joita oli irtisanottu muualla, "puoli-ilmaiseksi" ja työntekijöitä oli myös tulossa, koska palkalla eli. Erään tutun kokemuksella Härmän alueen palkkataso (härmät, kauhava, lapua) saavutti edellisen nousukauden  palkkatason vasta euroaikana (hiekkapuhaltaja. Tienasi 1990 60 markkaa tunti. Sai 10€ tunti vasta 2002. Omistaa silti omakotitalon ja mökin, koska osti ne siihen aikaan kun niitä sai "halvalla" eli duunarin kukkaroon sopivana.)

Olen ennenkin halunnut puuttua nimenomaan tähän asumisen kalleuteen, sillä se tuntuu olevan isoin ongelma. Onko kenenkään etu, että työssäkäyvä ihminen joutuu turvautumaan vuokratukeen pystyäkseen elättämään perheensä, koska palkka ei riitä?

Ennen viime vuosien kohtuuttomia ja hintaa nostavia rakennusmääräyksiä, suurin syy hintojen nousuun oli tonttimaan kalleus. tämä maassa, joka on yksi Euroopan harvimmin asuttuja.
Olen tarpeeksi montaa kertaa reissannut väliä Vaasa-Kirkkonummi-Helsinki-Kirkkonummi-Vaasa ja nähnyt omin silmin, miten suomen tiivimmin asuttu (ja siis kallein)seutu on pelkkää metsää tai peltoa.

Joku omistaa nuo maat. Joku sellainen, jolle maan kalleus on hyvä asia. Mutta onko se maan etu?

Jos Helsinkiä ympäröivä joutomaa pakko-kaavoitettaisiin, niin se johtaisi PK-seudulla asuntojen hintojen alenemiseen, eli ne tulisivat duunareitten ulottuville, porukat osataisivat omia asuntojaan. ja kynnys ottaa vastaan huonomminkin palkattua työtä alenisi.

Sama toimisi muuallakin suomessa: Lempäälä kaavoitti 2005 tontteja ja myi niitä hintaan 30 000- 50 000 euroa.
Lopettamalla lisäkaavoituksen kunta siis käytännössä ( ns. lumivyöryvaikutus) nosti alueen uusien ja  vanhojen rakennusten hintoja alueella, joka on eurooppalaisittain "pelkkää erämaata".

Uusi Älbystalo maksaa n. 100 000. 20 vuoden lainalla sen pystyy maksamaan jopa sellainen pariskunta, jotka molemmat kuuluvat matala-palkka-alle. Heillä tuskin vaikeuksia ottaa vastaan välillä huonommin palkattua työtä.
Vuokralla pariskunta joutuisi jo alunperin turvautumaan vuokratukeen. Huonoina aikoina käteen jäisi vielä vähemmän ja tämä riippumatta siitä, kuinka kauan pariskunta asuu vuokralla, koska vuokrilla on ikävä taipumus nousta. Omistaja-pariskunta saa taas enemmän rahaa käteen, käytettäväksi vaikka mökin ostoon, koska laina-erät pysyvät samana, mutta tulot, pääasiassa nousevat.
Lapualla, missä tontit maksavat pari euroa neliö, tuo pariskunta voi paksusti, ja sillä tuskin on ongelmia vaikka välillä joutuisi tekemään huonommin palkattua työtä, mutta PK-seudulla asuvan palkat eivät riitä edes tonttiin, vaikka ympärillä olisi huomattavasti enemmän vapaata "erämaata" kuin pienellä pohjalaispaikkakunnalla.
No, Lapualla on edelleenkin pienempi työttömyysprosentti kuin Helsingissä....

Eli tahtoo sanoa: eikä kannattaisi puuttua siihen itse ongelmaan, joka tekee palkkojen liukumisen mahdottomaksi, eli asumisen kalleuteen, eikä ongelman oireeseen, eli siihen ettei ihmisillä ole varaa tehdä vuokra-"paska"-duunia, koska siitä saatu palkka ei riitä elämiseen.

Tähän vedoten: vasemmistolainen ajatus vuokralla asumisesta betoni-lähiöissä alkaa olla jo kuollut ajatus. Se loi asumismuodon, johon ei olla tyytyväisiä ja joka ei toimi. Jostain ihme syystä vuokrat nousevat jatkuvasti, (vaikka asuntojen rakentamiskulut olisi jo maksettu) kun taas kerran asuntonsa ostaneen kuukausierä pysyy samana.
Oikeistolainen ratkaisu siihen olisi siirtyminen tukemaan omistamista ja omistusasumista, positiivista mallia voisi ottaa Thatcherin englannista, jossa vuokra-asuntojen yksityistäminen johti euroopan halvimpiin asuntolainoihin tai USAsta, jossa valtio tukee (tai ainakin muutama vuosi sitten tuki) köyhien asuntolainoitusta.

Jutun toisena kirjoittajana kommentoin muutamia keskustelussa esitettyjä kannanottoja.


Pitää hakea perspektiiviä kauempaa. Itse kuulun suuriin ikäluokkiin ja olen elänyt 1950-luvun vaikeat ajat ja 1960-luvun orastavan hyvinvoinnin kasvun. Ihmiset olivat etenkin 60-luvulla onnellisimpia kuin tänään. Esimerkiksi mielenterveysongelmat olivat todella harvinaisia. Töitä riitti ja kaikki työ kelpasi. Itsekin olin 60-luvulla maatiloilla lapsityövoimana, tehtaassa, varastossa (mm. kantamassa käsin 50 kg säkkejä) ja pesulassa. Silloin oltiin ylpeitä kaikesta työstä, eikä sanaa paskaduuni ollut edes olemassa.

Sosiaaliturvaa ei juurikaan ollut. Asioiden piti olla todella huonosti, jotta yhteiskunta tuli apuun. Ei ollut jonoja sairaaloissa ja terveydenhoidossa. Rahat siis riittivät perustarpeisiin paremmin kuin tänään.


En sano, että työnteko on niin herkkua kenellekään, mutta on turha kuvitella että koneet ja pienipalkkaiset maahanmuuttajat tekisivät työt ja suomalaiset vain nauttisivat elämän ihanuudesta. Elämä ei tosiaankaan ole aina herkkua ja hyvä elämä edellyttää myös välillä vaikeuksien kokemista, jotta elämän arvot saadaan oikeisiin mittasuhteisiin.

Lyhentelin "vähän" vastaustasi".

oletko ollenkaan ottanut huomioon, että vielä 1980-luvulla oli asumisen osuus palkasta noin seitsemäsosa, mutta nykyisin se on kolmas-osa?

[Pauli Vahtera]

Rautalangasta vielä kerran

Nettikeskusteluihin ei kannattaisi jumiuttua, koska niissä on niin paljon ihmisiä, joilta puuttuu perspektiiviä eivätkä pysty näkemään oman napansa ulkopuolelle. Koska yhdessä kirjoituksessa ei voi käsitellä kaikkia maailman asioita, kirjoittajia viisaammat nokittavat ettei tätäkään detaljia ole huomioitu. Aamulehden kirjoituksesta jouduimme leikkaamaan enemmän pois kuin mitä lehteen jäi.

Nyt eläkkeellä olevat ja sinne seuraavien 20 vuoden aikana siirtyvät eivät ole maksaneet omaa osuuttaan omista eläkkeistään, eivätkä he ole maksaneet edeltävälle sukupolvelle eläketurvana määrää, joka vastaa omia odotuksia. Maksajina ovat siis tulevat sukupolvet, joilla on maksettavana myös nykyiset hirmuiset velat ja niiden korot.

Jos 60-vuotias eläkeläinen voi mennä Thaimaalle lomalle pari kolme kertaa vuodessa, hän kyllä jaksaa tehdä töitä vuoden pitempään, koska hän elää monta vuotta pitempään kuin edellinen sukupolvi.

Jos eläketurvaa alennetaan, se johtaa etenkin nuorten eläkeläisten vähenemiseen. Nyt eläkkeelle ennenaikaisesti siirtyminen alentaa tulevia eläkkeitä hyvin marginaalisesti ja verotus vielä leikkaa tätä eroa. Onko se oikeudenmukaista.

Jos sitä hirmuista työvoimapulaa ei tule, on samaa onko tämä henkilö työttömänä tai ennenaikaisella eläkkeellä. Jos työvoimapula kuitenkin tulee, on järkevämpää suomalaisen tehdä vuosi lisää töitä kun tuoda tänne työperäistä maahanmuuttoa, koska samalla tulee muita perheenjäseniä heikentämään huoltosuhdetta entisestään.

Jos työttömyys on suurta, ei nykyistä sosiaaliturvaa voida ylläpitää kuin velkaantumalla lisää. Siis tulevilla sukupolvilla on entistäkin vaikeampaa. Voiko itsekkäämpää ajattelutapaa olla.

Tietenkin tiedän asumisen kalleuden. Tiedän sen myös omakohtaisesti. Helsingissä työssäkäyvät joutuvat muuttamaan mäntsälöitä myöten saadakseen siedettävän kokoisen asunnon. Samaan aikaan sosiaaliturvalla asutaan Helsingin keskustassa hotelleissa ja lähiöissä lähellä sitä. Tänne halutaan rakentaa erittäin kalliita suurasuntoja, joissa tultaisiin aina elämään sosiaaliturvan varassa. Kiinteistövero ja asuntojen peruskorjaukset vievät omistusasumisen entistä kalliimmaksi. Korkojen alentuminen ja pitkät laina-ajat menivät kaikki hintoihin. Tässä on se syy, miksi bussikuskit ja siivoojat Helsingissä ovat enenevässä määrin maahanmuuttajia. Suomalaiset eivät täällä pysty elämään palkallaan, mutta maahanmuuttajat pystyvät saadessaan palkan lisäksi sosiaalituet. Työvoimapulan kannalta varsinaista hölmöläisen hommaa.

Työperäisistä maahanmuuttajista tuhannet asuvat parakkielämää paljon ankeammin kuin humanitääriset maahanmuuttajat. Näin saadaan palkat alennettua myös suomalaisilta. Säästyneet rahat haaskataan moninkertaisesti huonoon suunnitteluun kuten ydinvoimalan rakentamisesta tiedämme. Luulisi, että Helsingin kaupunki olisi enemmän huolissaan ulkomaisten työntekijöiden asuinolosuhteista kuin sosiaaliturvan varassa elävien afrikkalaisten.

Muistakaamme, että alkuperäinen kirjoitus käsitteli hirmuista työvoimapulaa, jota todellisuudessa ei koskaan tule. Tätä asiaa ei pidä tarkastella yksittäisten esimerkkien avulla, koska niin sotkeudutaan lillukanvarsiin. Aina löytyy omasta lähipiiristä esimerkki, joka kuulostaa niin vaikealta, ettei kurjempaa voi olla. Samalla perusteella tämä maahanmuuttokin argumentoidaan. Miten voidaan olla niin ilkeitä, ettei nähdä kuinka vaikeaa sillä 18 lapsen isällä on elättää perheensä Afrikassa neljän vaimonsa kera. Näin voidaan ummistaa silmät siltä, että tällaisia esimerkkejä Somaliassa on melkein 10 miljoonaa odottamassa vuoroaan päästä Finnairin koneeseen ja uusia esimerkkejä syntyy nopeammin kuin heitä ehditään tänne kuljettaa.

Ja tosiaan, Suomessa ei ollut nykyisenkaltaista suurtyöttömyyttä silloin kun sosiaaliturva oli alempi ja ihmiset onnellisempia. Tämän rautalangasta vääntämisen jätän toiseen kertaan.

[Tuulenhenki]

Ja tosiaan, Suomessa ei ollut nykyisenkaltaista suurtyöttömyyttä silloin kun sosiaaliturva oli alempi ja ihmiset onnellisempia. Tämän rautalangasta vääntämisen jätän toiseen kertaan.

Et nyt hoksannut edellisten kirjoitusten pointtia.

Pelkkä sosiaaliturvan laskeminen veisi ennennäkemättömän määrän ihmisiä kurjuuteen, koska raha ei riittäisi edes elämiseen (asumismenot + ruoka + perusterveydenhuolto). Samalla rikollisuus räjähtäisi käsiin. Kun ihmisellä ei ole ruokaa, se tekee mitä tahansa sen hankkimiseksi.

Suomessa matalat palkat ovat ongelma korkeiden asumiskustannusten ja kalliin ruuan vuoksi. Ei se pieni palkka olisi ongelma, jos sillä tulisi toimeen. Mutta kun ei tule. Tästä johtuen sosiaaliturvan on oltava korkea.

Jostakin päästä pitäisi lähteä purkamaan tätä ongelmavyyhteä, ja minusta viisain pää olisi se asumiskustannusten raju laskeminen jollain konstilla.

[KJ]

Nettikeskusteluihin ei kannattaisi jumiuttua, koska niissä on niin paljon ihmisiä, joilta puuttuu perspektiiviä eivätkä pysty näkemään oman napansa ulkopuolelle. Koska yhdessä kirjoituksessa ei voi käsitellä kaikkia maailman asioita, kirjoittajia viisaammat nokittavat ettei tätäkään detaljia ole huomioitu. Aamulehden kirjoituksesta jouduimme leikkaamaan enemmän pois kuin mitä lehteen jäi.

Nettikeskusteluilla on tapana yleensä riistäytyä käsistä. Se johtuu aika usein siitä, että keskustelijoiden joukosta löytyy oman alansa osaajia, jotka tuovat omat (perustellut) näkemyksensä esille, eikä välttämättä navan tuijottelusta.

Minä ajattelin kirjoittaa jotain Suomen oligo/monopoleista, mutta olkoon.

Perusasiasta olemme luultavasti kaikki samaa mieltä, joten ei mennä tällä kertaa lillukanvarsiin.

Ja tosiaan, Suomessa ei ollut nykyisenkaltaista suurtyöttömyyttä silloin kun sosiaaliturva oli alempi ja ihmiset onnellisempia. Tämän rautalangasta vääntämisen jätän toiseen kertaan.

Jätetään vaan. Jään innolla odottamaan, miten puutteellinen sosiaaliturva ja maan hyvinvoinnin rakentaminen korreloivat.

[maltti on valttia]

Ja tosiaan, Suomessa ei ollut nykyisenkaltaista suurtyöttömyyttä silloin kun sosiaaliturva oli alempi ja ihmiset onnellisempia. Tämän rautalangasta vääntämisen jätän toiseen kertaan.

Et nyt hoksannut edellisten kirjoitusten pointtia.

Pelkkä sosiaaliturvan laskeminen veisi ennennäkemättömän määrän ihmisiä kurjuuteen, koska raha ei riittäisi edes elämiseen (asumismenot + ruoka + perusterveydenhuolto). Samalla rikollisuus räjähtäisi käsiin. Kun ihmisellä ei ole ruokaa, se tekee mitä tahansa sen hankkimiseksi.

Suomessa matalat palkat ovat ongelma korkeiden asumiskustannusten ja kalliin ruuan vuoksi. Ei se pieni palkka olisi ongelma, jos sillä tulisi toimeen. Mutta kun ei tule. Tästä johtuen sosiaaliturvan on oltava korkea.

Jostakin päästä pitäisi lähteä purkamaan tätä ongelmavyyhteä, ja minusta viisain pää olisi se asumiskustannusten raju laskeminen jollain konstilla.

 Valtio tienaa yksityisten vuokranantajien asunnoista saamista vuokratuloista aikamoisen siivun pääomatuloveroja vuosittain. Itseasiassa asukkaat maksaa tämän summan suoraan valtiolle.
   Eipä taida säätiöiden omistamista vuokra-asunnoista valtiolle paljon iloa verotuottojen muodossa olla, vaikka vuorat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ovat markkinahintaisia.

[rähmis]

Arkistouutiset ovat mukavia. Siirtolaisasian neuvottelukunnan pääsihteeri Risto Laakkonen sanoi 19 vuotta sitten.

"Minun veikkaukseni on se, että Suomessa on jo parinkymmenen vuoden kuluttua noin 300000 muualta muuttanutta."

Ei mennyt Riston veikkaus ihan kohdalleen. Mitä heitä täällä on, 200000? Työvoimaan heistä kuuluu neljännes. Merkittävä osa ulkoa tuotetusta työvoimasta tosin on vilttiketjussa, eli odottavat sitä huutavaa työvoimapulaa.

Ja vielä tämä.

"Tänne muuttava 21-vuotias ulkomaalainen on 700000 markan 'arvoinen', koska hänellä on jo kasvatus- ja peruskoulutus. Sitä ei Suomen enää tarvitse maksaa."

Käytäntö on osoittanut, että tänne muuttava 21-vuotias tekeytyy usein 16-vuotiaaksi ja on luku- ja kirjoitustaidoton. Sitä paitsi se säästö on 350000 euroa.

[Jorma Merikoski]

Erityisesti toivon valistuneita hommalaisia levittämään tämän artikkelin tietoja, joiden levittäminen mediassa tyssäsi Aamulehden jälkeen. Muut mediat eivät juttuun tarttuneet, enkä itse voi samaa juttua myydä enää mihinkään muualle.

Juuri näin pitäisi Hommassa mielestäni toimia. Ensiksikin tarvitaan hyviä kirjoittajia käsittelemään sellaisia tärkeitä asioita, joista valtamedia joko vaikenee tai jättää vähälle huomiolle. Toiseksi tarvitaan hyviä lukijoita levittämään kirjoitusten tietoja. Toivottavasti mahdollisimman moni katsoi eilen televisiosta ohjelman Tsekkoslovakian samettivallankumouksesta. Vaikka emme onneksi elä kommunistidiktatuurissa, valtamedian pimittämän tiedon levittäminen on meillä melkein yhtä tärkeää kuin siellä.

[Pauli Vahtera]

Asumiskustannukset

Tehokkain keino asuntojen hintojen laskemiseen on kunnon lama. Tämä nähtiin 1990-luvulla. Hinnat nousivat uudelleen kun laman jälkeen tulivat pitkät asuntolainat ja korkotaso aleni. Laskin joskus, että asuntojen ostajat olisivat päässeet halvemmalla vanhalla hintatasolla, vaikka laina-ajat olisivat lyhyemmät ja korkotaso korkea.

Hintoja ja asumiskustannuksia voidaan alentaa yhteiskunnan subventiolla. Sitähän tehdään korkojen verovähennysoikeudella.  Se aiheuttaa pahoja vääristymiä, koska yhteiskunnan tuki kaikessa siirtyy hintoihin. Tämä on nähty mm. kotitalousvähennyksen yhteydessä. Myös nämä somalien vaatimukset suurista asunnoista on tämän subvention seurausta.

Tonttikeinottelun poistaminen alentaa tonttien hintoja. Kaavoituksen tuoma maa-alueen hintojen nousu pitää verottaa yhteiskunnalle, mikä alentaisi hintoja. Rakennusalalla on korruptiota, jonka poiskitkeminen näkyisi myös hintojen alentumisena. Paljon puhutusta alan kuittikaupasta osa menee korruptiokustannusten maksamiseen.

Hinnat alenisivat (ei tosin Helsingin ydinkeskustassa) sillä, että asuntojen tarjonta merkittävästi lisääntyisi. Yksi tehokas keino olisi siirtää työttömät maahanmuuttajat pois pääkaupunkiseudulta, jolloin tänne vapautuisi kertaheitolla tuhansia asuntoja. Turvaan tulevat voivat asua muualla Suomessa olevissa tyhjissä asunnoissa, jolloin tämä keino olisi todella halpa yhteiskunnan kannalta. Tässä ei olisi kyse mistään syrjinnästä, vaan siitä, että jos yhteiskunta maksaa asumisen, on yhteiskunnalla oikeus päättää, missä asutaan.

Kiinteistöveron korottaminen on yksi esimerkki siitä kuinka yhteiskunta toimillaan nostaa asumiskustannuksia. Myös huono rakennusvalvonta lisää kustannuksia, koska huonosti rakennetusta talostakin saadaan asuntopulan takia korkea markkinahinta, mutta rakentamisen virheet tulevat asukkaiden maksettavaksi. Asumiseen liittyvä arvonlisävero nostaa remonttikustannuksia enemmän kuin kiinteistövero onkaan.

Nykyistäkin isompi lama on vielä edessä. Nyt on lainamiljardeilla pidetty kysyntää yllä, mutta kun rahat on käytetty, alkaa entistäkin suurempi kärvistely. Kyllä se näkyy myös asuntojen hinnoissa.