Tässä kysymysten pohjaksi Satosen kommentteja ja osia hänen valmistelemastaan kokoomuksen maahanmuuttopolittisesta ohjelmasta.
Humanitaarinen perheenyhdistäminenKokoomus rajaisi perheenyhdistämiset ydinperheeseen. Nykyään myös kasvattilapset voivat tulla perheen mukana Suomeen. Lisäksi alaikäisenä maahan tulleet aikuiset voivat yhdistää lähiperheensä.
Yksin tulleen nuoren kohdalla perheen yhdistämisprosessin saisi käynnistää vain alaikäinen.
Lisäksi yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan kohdalla, tulisi ensisijaisesti kartoittaa mahdollisuutta yhdistää perhe lähtömaahan pohjoismaisten käytäntöjen mukaisesti.
Kokoomus ei tarkoita ydinperheellä "mummokeskustelun" ydinperhettä, vaan mukaan saa edelleen tulla isovanhemmat, sisarukset perheineen ja muut taloudessa elävät sukulaiset.
Työperäinen perheenyhdistäminenSatonen helpottaisi ulkomaalaisten työntekijöiden perheenyhdistämistä. Toimeentulovaatimuksesta pitäisi joustaa.
-Mäntässä asuvan kiinalaisen metallimiehen palkka ei riitä siihen, että hän voisi tuoda perheensä ja lapsensa Suomeen, Satonen sanoo.
Nyt metallimiehen tulisi tienata 2000 euroa kuussa, jotta vaimon ja lapsen tuominen Suomeen onnistuisi.
Miksi Suomeen pitäisi saada 2 000 euron kivimiehiä perheineen?
Työperäinen maahanmuuttoEduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) on yllättäen pisteytysmallin lämmin kannattaja. Hän kehittäisi pistejärjestelmän rinnalle vahvan markkinointi- ja rekrytointikoneiston, jonka kohteeksi otettaisiin vain muutama maa.
- Kielikoulutus, tutkintojen hyväksyminen, ammattitaidon testaaminen ja kotoutuminen olisivat kaikki helpompia, jos valittaisiin kaksi tai kolme maata tai aluetta, joista työntekijöitä rekrytoitaisiin. Nyt tilanne on hallitsematon, kun on paljon toimijoita, kuntia, kuntayhtymiä ja seutukuntia, joilla on kaikilla omat hankkeensa, Satonen sanoo.
- On totta, että eri maahanmuuttajaryhmien integroitumisessa Suomeen on eroja. Pitkässä juoksussa näen potentiaalisimpina Aasian suunnan, ehkä Ukrainan, Baltian tietysti ennen kaikkea ja Puolan, Satonen sanoo.
Satonen pitää hyvänä rekrytointikampanjoita, joilla Suomeen on houkuteltu esimerkiksi sairaanhoitajia Filippiineiltä. - He ovat koulutettua väkeä ja hallitsevat englannin kielen. Heillä on perusvalmiudet pärjätä täällä.
Satonen keskittyisi työperäisessä maahanmuutossa 2-3 maahan.
KiintiöpakolaisetSuomeen kohdistuu kuitenkin paineita lisätä kiintiöpakolaisten määrää. - Tämä on mahdollista vain, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä olennaisesti alenee, Satonen toteaa.
Mistä tämä paine tulee, kun muuta EU:ta se ei tunnu vaivaavan?
Pakolaismäärä ja kotouttamisen resurssitKokoomuksen maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtajana toimiva Arto Satonen katsoo, että nykyinen [kiintiö]pakolaismäärä on Suomen kantokykyyn nähden realistisella tasolla. Pakolaisten kotouttaminen Suomeen on mahdollista hoitaa järkevällä tavalla.
”Emme saa olla sinisilmäisiä, mutta samalla on hyväksyttävä, että ulkomaalaisten määrä Suomessa tulee kasvamaan ja se tulee muuttamaan koko Suomea. Kotouttamiseen on oltava resursseja, tämä fakta on viimeisen vuoden aikana alettu ottaa oikeasti tosissaan”, Satonen sanoi.
Käsittelyssä oleva ulkomaalaislakiesitys:Työlupa ”Työ- ja tasa-arvovaliokunta tulee suosittelemaan hallintovaliokunnalle yksimielisesti työnteko-oikeuden säilyttämistä nykyisellään eli kolmessa kuukaudessa. Keskustelimme tänään asiasta ja työnteko-oikeus ei ole mielestämme vetotekijä”, Satonen totesi.
Perheenyhdistäminen”Esitys siitä, että perheenyhdistämistä hakevan alaikäisen ikä lasketaan päätöksentekopäivästä on menossa perustuslakivaliokuntaan, jossa selvitetään, sopiiko se suomalaiseen hallintoon. Mikäli esitys jää lakiin, olisi suotavaa kehittää jonkinlainen valvontamekanismi, jottei hakemusten käsittelyä venytettäisi. Myös resursseja on oltava tarpeeksi, jotta hakemukset käsitellään kohtuullisessa ajassa”, Satonen lisäsi.
Kokoomus on antanut vihreille periksi jo
työlupa-asiassa, eikä perheenyhdistämisen tiukentamiseenkaan tunnu olevan aitoa kiinnostusta. Mahdollisesti koko lakiuudistuksesta ei jää käteen kuin puitteet ikätesteille.
Kokoomuksen maahanmuutto-ohjelma:KoulutKokoomuksen raportti korostaa kotoutumista. Raportista vastaavan kansanedustaja Arto Satosen mukaan Suomessa voidaan ottaa oppia virheistä, joita muualla Euroopassa on tehty. Yksi niistä on maahanmuuttajien asuttaminen samaan lähiöön.
-Maahanmuuttajien osuus oppilaista ei saisi olla enempää kuin 40 prosenttia, muuten kantaväestö alkaa siirtää lapsiaan koulusta pois, Satonen sanoo.
Erillisiä maahanmuuttajaluokkia ei saa rakentaa kouluihin, koska ne heikentävät maahanmuuttajaoppilaiden integroitumista ja hidastavat myös suomen kielen oppimista.
Entä kun prosenttiluku kasvaa yli 40:n (muissa lähteissä kynnykseksi mainittu tosin jo 20 tai 30 prosenttia)?
Kuntien pakolaisista saamat kuntakorvaukset - Pakolaisista maksettavan korvauksen tasoa kunnille on nostettava edelleen, jotta se vastaa todellista hintatasoa.
Ei ole olemassa selvitystä, joka osoittaisi, että korvaustaso on kaikille kunnille liian pieni. Jotkut kunnat väittävät tienaavansa pakolaisilla.
Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukiToimeentulotuki syyniin Raportti arvioi, että runsas toimeentulotuki voi houkutella etenkin sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka tietävät joutuvansa palautetuiksi. Satonen leikkaisi tuen heti pois Bulgarian romaneilta.
Lisäksi kokoomus harkitsisi toimeentulotuen poistamista vastaanottokeskuksissa asuvilta nuorilta.
Miksei sitten lakiesitystä rahallisen tuen poistamisesta?
Kielitaitovaatimuksen madaltaminen- Maahanmuuttajien pääsyä yhteiskunnallisesti näkyviin ammatteihin on edistettävä helpottamalla ensimmäisen polven maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia toisen kotimaisen kielen osalta.
Joko tehtävässä on tietty kielitaitovaatimus tai ei ole, mutta vaatimusten pitää koskea kaikkia.
Rasismi- Rasismin ja muukalaisvihan kaikkien ilmentymismuotojen osalta viranomais- ja kansalaisjärjestötoiminnassa tulee sitoutua nollatoleranssiin.
Mikä on rasismin nollatoleranssi? Miten sen pitäisi ilmetä laeissa ja käytännöissä?
EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikkaLisäksi EU tarvitsee yhteisen turvapaikkajärjestelmän, koska turvapaikanhakijoiden kohtelu ja turvapaikkojen myöntämisperusteet vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen.
Eli jatkossa Suomen tulee luopua omasta maahanmuuttopolitiikasta ja alistua EU:n tahtoon?
Turvapaikkakäytäntöjen muuttaminenKokoomus turvaisi kotouttamisen resurssit kiristämällä Suomen turvapaikka käytäntöjä muiden Pohjoismaiden tasolle.
Järkeistämisen on syytä lähteä Suomen turvapaikkapolitiikan yhdenmukaistamisesta muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa.
Satonen sanoo Ruotsin vetäneen pakolaispolitiikassa omaa linjaansa. Ruotsin lakien tiukennukset ovat lisänneet painetta Suomessa. Tiukennuksista Satonen ottaisi oppia Suomeen.
Väliraportti 5/2009Maahanmuuttajien osuus julkisen sektorin työvoimasta tulisi olla tasapainoisessa suhteessa maahanmuuttajien osuuteen väestöpohjasta. Julkiset toimijat olkoon hyvinä esimerkkeinä uussuomalaisia työllistettäessä.
Haiskahtaa vahvasti positiiviselta syrjinnältä. Millä keinoilla julkisen sektorin pitäisi muuttaa työvoiman koostumusta ja "olla esimerkkinä"?
Kansalaisuuden saantia edistettävä
Monelle pitkään Suomessa asuneelle kansalaisuuden saanti on merkittävä askel kotoutumiseen. Suomen kansalaisuuden saantia on nopeutettava hallituksen puoliväliriihen päätöksen mukaisesti.
Suomen kansalaisuuden saavat vain ne henkilöt, jotka ovat läpäisseet kielitestin. Kielitaidon osoittaminen on voimassa olevan lain mukaan vaikeaa ja monelle maahanmuuttajalle jopa mahdotonta, koska kielitaitovaatimus on liian korkea. Kielitestin läpäisyyn vaaditaan nykyisin arvosanaa kolme, joka edellyttää varsin hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa.
• Kielitaitoedellytyksen täyttäminen tulisi voida osoittaa suorittamalla yleinen kielitutkinto yleistaitotasolla kaksi, tyydyttävä. Näin edesautettaisiin monien mahdollisuutta päästä Suomen kansalaisiksi.
Tämä kansalaisuuslakikohta on tipautettu pois kokoomuksen raportin lopullisesta versiosta. Ehkä siksi että uudessa kansalaisuuslakiesityksessä pakolaiset saavat kansalaisuuden käytännössä automaattisesti muutenkin.
Riittävän suuret yhteisöt
• Kuntapaikkoja valittaessa on tärkeää, että kansalaisuus- ja kulttuuriryhmät eivät jää liian pieniksi, vaan paikkakunnalla on ennestään integroitumisen mahdollistava, riittävän kokoinen yhteisö.
Pienemmissä kunnissa noin sataa henkeä yhtä kansalaisuus- tai kulttuuriryhmää kohden on pidetty onnistuneen ja pysyvämmän kuntasijoituksen alarajana.
Sadan hengen yhteisö yhtä ainoaa ryhmää on pienelle paikkakunnalle todella iso porukka.
Lopullinen raportti 11/2009Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2008 olivat 35,6 miljoonaa euroa.
Ei lähelläkään. Pelkät vastaanoton kustannukset olivat 80 miljoonaa euroa ja viime vuonna 165 miljoonaa euroa.
Vuonna 2005 julkaistussa Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen arviointi –raportissa todetaan, ettei maahanmuuttajien koulutus huomioi riittävästi kohderyhmien tarpeita suomen kielen opetuksessa. Maahanmuuttajille tarjolla olevan kielten opetuksen koordinointi ei ole riittävää. Ratkaisua on vaikea löytää, kun kielten opetuksen järjestäjiä on monia ja tasoluokitukset ovat sekavia.
Myös vuonna 2009 julkaistussa Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut –selvityksessä käsitellään samaa ongelmaa, mikä kertoo, ettei ratkaisua ole vielä löydetty. Myös opetuksen määrään on syytä kiinnittää huomiota. Asiantuntija-arvioiden mukaan opetukselle olisi jopa kaksin- tai kolminkertainen tarve nykyiseen tarjontaan nähden.
Kokoomus haluaisi oikopäätä lisätä rahaa kielenopetukseen, vaikka nykyinen opetus on heidänkin mielestään täysin hajallaan. Laadunvalvonta ja tulosten mittaus puuttuu. Tulosvastuuta ei ole järjestäjillä eikä koulutettavilla.
http://hommaforum.org/index.php/topic,17961.msg252021.html#msg252021Satosen raportti/Kokoomuksen maahanmuutto-ohjelma:
http://www.satonen.fi/2009/11/23/tiedote-kokoomuksen-eduskuntaryhma-julkaisi-raportin-maahanmuutosta/