UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2009-11-27 HS: Koulujen eriytyminen ei johdu maahanmuutosta  (Luettu 6186 kertaa)

juge

  • Tilastonikkari
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 026
  • Liked: 189
  • Nicht kleckern, sondern klotzen.
Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta luovista rakenteista.

Anna-Leena Riitaoja

Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa kulttuurienvälisestä kasvatuksesta ja yhdenvertaisuudesta helsinkiläisissä peruskouluissa.

Syksyn mittaan on uutisoitu näyttävästi helsinkiläiskoulujen eriytymisestä ja kantaväestön paon uhasta. Uutisissa on keskitytty niin sanottujen maahanmuuttajakoulujen ongelmiin. Päällimmäiseksi on jäänyt käsitys, jonka mukaan huono kehitys etenee meillä yhtä vääjäämättömästi kuin ulkomailla on tapahtunut.

Uutisointia seuranneessa keskustelussa kehityksen uhriksi on usein katsottu kantaväestö, jonka mahdollisuudeksi jää pelastautua uhkaavalta vaaralta. Vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt se, että vanhemmilla on edelleen merkittävin vaikutus lapsensa koulumenestykseen – ei naapureilla tai koululla.

Huolestuttavinta on se, ettei koulujen eriytymisen taustalla vaikuttavaa koulujen erikoistumista, kilpailua ja kouluvalintoja korostavaa uusliberalistista koulutuspolitiikkaa ole juuri kyseenalaistettu, vaikkei se suinkaan toimi kaikkien kantasuomalaistenkaan lasten onnelana vaan tuo monille turhia paineita ja pettymyksiä.

Nykykeskustelussa ongelmien syynä pidetään maahanmuuttajia ja kouluja sen sijaan, että tarkasteltaisiin kriittisesti eriarvoisuutta luovia yhteiskunnallisia rakenteita. Koulujen eriytymisen ongelmista on toki syytä puhua. On kuitenkin yksioikoista väittää, että menneiden vuosikymmenten asuntopolitiikan sekä myöhäisemmän, uusliberalistisen koulutuspolitiikan seuraukset korjattaisiin maahanmuuton estämisellä. Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan rakenteista.

Asuinalueiden sosioekonominen eriytyminen on paljolti seurausta viime vuosikymmenten lähiörakentamisesta sekä 1990-luvun alun lamasta. Vaikka tilannetta on pyritty parantamaan sosiaalisen sekoittamisen politiikalla, sosiaalisen asuntotuotannon keskittäminen heijastuu nykytilanteeseen.

Etnistä eriytymistä taas ruokkii maahanmuuttajien syrjintä niin asunto- kuin työmarkkinoilla. Niiden etnisten ja uskonnollisten ryhmien, joihin suomalaiset suhtautuvat kaikkein kielteisimmin, on hyvästä koulutuksestaan huolimatta vaikea saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta vuokranantajien ja naapuruston kielteisten asenteiden sekä taloudellisen tilanteensa takia.

Vaihtoehdoksi jäävät sosiaalisesti tuetut, tietyille asuinalueille keskittyneet vuokra-asunnot. Seurauksena on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden keskittyminen tietyille alueille, vaikka he toivovat itselleen ja lapsilleen kulttuurisesti tasapainoista, vuorovaikutteista ja turvallista asuinympäristöä.

Valinnanvapauden lisääntyessä ja koulujen profiloituessa koulujen välinen eriarvoisuus väistämättä lisääntyy ja sosioekonomiset erot kasvavat. Ruotsissa, missä koulujen profiloituminen ja valinnanvapaus on viety huomattavasti pidemmälle, onkin jo esitetty järjestelmän purkamista.

"Maahanmuuttajakouluista" puhuttaessa on tärkeää pitää erillään sosioekonomisen huono-osaisuuden luomat ongelmat ja kulttuurien kohtaaminen. Jälkimmäisessä on sekä onnistumisen että epäonnistumisen mahdollisuudet. Kun valtakulttuurin sisäistenkin etnisten, kielellisten, uskonnollisten sekä sukupuoleen ja sosioekonomiseen taustaan liittyvien erojen käsittelyä vasta harjoitellaan, uudempi moninaisuus nähdään helposti ongelmana.

Paljon enemmän tarvittaisiin keskustelua, jossa yhdessä etsitään nykyaikaan sopivaa yhteisyyttä ja toisaalta monia tapoja olla suomalainen. Tällöin ei ajauduttaisi äärimmäisestä suvaitsevaisuudesta tiukkaan maassa maan tavalla -ajatteluun, jonka tarjoamaan muottiin edes osa kantasuomalaisista ei tunne sopivansa.

Yksikulttuurisen perinteen valossa on ymmärrettävää, etteivät kasvattajat osaa toimia vaihtelevassa kasvatusympäristössä kovin hyvin. Tarve täydennyskoulutukseen ja opettajien peruskoulutuksen muuttamiseen on suuri.

Koulu ja kasvattajat toimivat paitsi oman historiansa ja taitojensa myös kulloisenkin yhteiskunnallisen tilanteen ehdoilla. Koulun yhteiskunnallinen arvostus ja sille annettava tuki ovat kytköksissä toisiinsa. Viime vuosien koulutragediat kertovat paitsi nuorten laajemmasta pahoinvoinnista myös koulujen voimavarojen puutteesta.

Kaukonäköistä olisi taata kaikille kouluille riittävät resurssit pieniin ryhmäkokoihin ja koulutettuihin opettajiin, taloustilanteesta riippumatta. Erityistuella voidaan paikata tehtyjä virheitä. Ongelman juuret lähtevät kuitenkin kauempaa: koulutuspolitiikasta ja koulujen heikosta asemasta yhteiskunnallisessa rahanjaossa.

Monessa sosioekonomisesti heikommalla asuinalueella sijaitsevassa koulussa tehdään taitavaa kasvatustyötä, jolla on pystytty vaikuttamaan myönteisesti koulunkäyntiin ja oppilaiden tulevaisuuteen. Kun koululla on toivoa, kehityksen suuntaa on mahdollista muuttaa.

Ruotsista löytyy esimerkkejä, kuinka koulun ja samalla asuinalueen kehityskulku saadaan käännettyä alueellisella yhteistyöllä ja resurssien yhdistämisellä. Helsingissäkin on tapauksia, joissa alueellinen yhteistyö on parantanut koulun toimintaa ja työrauhaa sekä lisännyt perheiden tyytyväisyyttä ja koulun suosiota.

Erityisesti asunto- ja koulutuspolitiikasta vastaavilla poliittisilla päättäjillä ja virkamiehillä on mahdollisuus muuttaa tilannetta. He ja media vaikuttavat myös julkiseen ilmapiiriin ja keskustelun monipuolisuuteen. Vaikutusvaltaa on myös niillä perheillä, joilla etniseen taustaan katsomatta on mahdollisuus valita oma asuinalueensa ja lastensa koulu. Jokainen voi arjessaan estää eriarvoisuuden lisääntymistä.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Koulujen+eriytyminen+ei+johdu+maahanmuutosta/1135251055541
Osmo Soininvaara: "Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa"

Bienveillant

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 1 204
  • Liked: 2993
  • Negerkungen
No niin, tästä se taas lähtee, päivän mokutus. Oikeesti, koko kirjoitus oli niin kliseistä huttua etten jaksa edes alkaa kommentoimaan sitä. Vika löytyy aina ja iänkaikkisesti suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistavista rakenteista...niinpä niin!
Sohvaltahuutelija

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 432
  • Liked: 7294
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Lainaus
Ruotsista löytyy esimerkkejä, kuinka koulun ja samalla asuinalueen kehityskulku saadaan käännettyä alueellisella yhteistyöllä ja resurssien yhdistämisellä.

Puhuukohan täti Rinkebystä? Muutenkin luettuani tuon artikkelin törmäsin seuraavaan. *Sanahelinää, sanahelinää* "lisää resursseja", "maahanmuuttajat haluavat" "syrjintä työmarkkinoilla ja asuntomarkkinoilla". Ei kyllä minun silmissäni tädin väitös tule olemaan minkään arvoinen
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

näppärä mäyrä

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
  • Liked: 0
Lainaus
Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan rakenteista.

Kauhea rassismi11!

Lainaus
Yksikulttuurisen perinteen valossa on ymmärrettävää, etteivät kasvattajat osaa toimia vaihtelevassa kasvatusympäristössä kovin hyvin. Tarve täydennyskoulutukseen ja opettajien peruskoulutuksen muuttamiseen on suuri.

Lisää rahaa. Onhan meillä varaa.

Koska tämä painajainen päättyy >:(

AaJii

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 043
  • Liked: 700
  • Maailmanparantaja
Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta luovista rakenteista.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Koulujen+eriytyminen+ei+johdu+maahanmuutosta/1135251055541

Periaatteessahan se näin on. Alueet joiden kouluihin mamut ovat keskittyneet, ovat jo valmiiksi olleet, miten sen kauniisti sanoisi, haasteellisia. Maahanmuuttajien keskittäminen samalle alueelle on sitten ollut vain se ylimääräinen korsi joka katkaisee kamelin selän. Mutta vaikka koulujen eriytymisen perimmäinen syy ei olisikaan maahanmuutossa, niin ei se kyllä asiaa yhtään autakaan.
"Monikulttuurisuus on tie sivistyksen, inhimillisyyden ja yhteiskuntarauhan takaamiseen."
- Espoon piispa Mikko Heikka, HS 23.02.2009 -

Äänestäjä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 190
  • Liked: 4
  • aka mölyapina (alouatta)- "Don't be silent"
Muutamia kommentteja Riitaojan (ja toimittajan?) lausuntoihin:

(Huom: vaikka lainaukset ovat Jugen aloituksesta, ne eivät siis ole Jugen omaa tekstiä).

Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta luovista rakenteista.

Tulee olemaan mielenkiintoista lukea tutkimuksesta, että miten tällaiseen johtopäätökseen on päädytty.

Anna-Leena Riitaoja

Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa kulttuurienvälisestä kasvatuksesta ja yhdenvertaisuudesta helsinkiläisissä peruskouluissa.

Syksyn mittaan on uutisoitu näyttävästi helsinkiläiskoulujen eriytymisestä ja kantaväestön paon uhasta. Uutisissa on keskitytty niin sanottujen maahanmuuttajakoulujen ongelmiin. Päällimmäiseksi on jäänyt käsitys, jonka mukaan huono kehitys etenee meillä yhtä vääjäämättömästi kuin ulkomailla on tapahtunut.

Millä perustellaan, että tämä käsitys on väärä?


Uutisointia seuranneessa keskustelussa kehityksen uhriksi on usein katsottu kantaväestö, jonka mahdollisuudeksi jää pelastautua uhkaavalta vaaralta. Vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt se, että vanhemmilla on edelleen merkittävin vaikutus lapsensa koulumenestykseen – ei naapureilla tai koululla.

Huolestuttavinta on se, ettei koulujen eriytymisen taustalla vaikuttavaa koulujen erikoistumista, kilpailua ja kouluvalintoja korostavaa uusliberalistista koulutuspolitiikkaa ole juuri kyseenalaistettu, vaikkei se suinkaan toimi kaikkien kantasuomalaistenkaan lasten onnelana vaan tuo monille turhia paineita ja pettymyksiä.

Eikö moni poliitikkomme ole viime vuodet kilvan kiitellyt PISA-tuloksiamme? Miksi tähänastinen koulutuspolitiikkamme onkin nyt yhtäkkiä väärää? Onko kyse tarkoitushakuisuudesta niiden aiempien vai tämän argumentoinnin osalta?


Nykykeskustelussa ongelmien syynä pidetään maahanmuuttajia ja kouluja sen sijaan, että tarkasteltaisiin kriittisesti eriarvoisuutta luovia yhteiskunnallisia rakenteita. Koulujen eriytymisen ongelmista on toki syytä puhua. On kuitenkin yksioikoista väittää, että menneiden vuosikymmenten asuntopolitiikan sekä myöhäisemmän, uusliberalistisen koulutuspolitiikan seuraukset korjattaisiin maahanmuuton estämisellä. Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan rakenteista.

Asuinalueiden sosioekonominen eriytyminen on paljolti seurausta viime vuosikymmenten lähiörakentamisesta sekä 1990-luvun alun lamasta. Vaikka tilannetta on pyritty parantamaan sosiaalisen sekoittamisen politiikalla, sosiaalisen asuntotuotannon keskittäminen heijastuu nykytilanteeseen.

Etnistä eriytymistä taas ruokkii maahanmuuttajien syrjintä niin asunto- kuin työmarkkinoilla. Niiden etnisten ja uskonnollisten ryhmien, joihin suomalaiset suhtautuvat kaikkein kielteisimmin, on hyvästä koulutuksestaan huolimatta vaikea saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta vuokranantajien ja naapuruston kielteisten asenteiden sekä taloudellisen tilanteensa takia.

Vaihtoehdoksi jäävät sosiaalisesti tuetut, tietyille asuinalueille keskittyneet vuokra-asunnot. Seurauksena on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden keskittyminen tietyille alueille, vaikka he toivovat itselleen ja lapsilleen kulttuurisesti tasapainoista, vuorovaikutteista ja turvallista asuinympäristöä.

Miksi maahanmuuttajien asuttama asuinympäristö ei ole kirjoittajan mielestä vuorovaikutteinen ja turvallinen?


Valinnanvapauden lisääntyessä ja koulujen profiloituessa koulujen välinen eriarvoisuus väistämättä lisääntyy ja sosioekonomiset erot kasvavat. Ruotsissa, missä koulujen profiloituminen ja valinnanvapaus on viety huomattavasti pidemmälle, onkin jo esitetty järjestelmän purkamista.

Miksi tutkija ei samalla ota Ruotsia esimerkiksi huonosti onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta? Ruotsin koulujen PISA-tulokset ovat huonontuneet viime vuosina ja Ruotsin talous on taantunut verrattuna muun muassa Suomen talouteen. Myös turvallisuusongelmat ovat melkoisia tietyillä asuinalueilla, kuten myös maahanmuuttajien työttömyys.

Miksi meidän pitäisi siis varoa Ruotsin kehitystä koulutuspolitiikan osalta, mutta ei kertaluokkaa suurempien ongelmien esiintymistä koko maahanmuuttopolitiikan osalta?

"Maahanmuuttajakouluista" puhuttaessa on tärkeää pitää erillään sosioekonomisen huono-osaisuuden luomat ongelmat ja kulttuurien kohtaaminen. Jälkimmäisessä on sekä onnistumisen että epäonnistumisen mahdollisuudet. Kun valtakulttuurin sisäistenkin etnisten, kielellisten, uskonnollisten sekä sukupuoleen ja sosioekonomiseen taustaan liittyvien erojen käsittelyä vasta harjoitellaan, uudempi moninaisuus nähdään helposti ongelmana.

Paljon enemmän tarvittaisiin keskustelua, jossa yhdessä etsitään nykyaikaan sopivaa yhteisyyttä ja toisaalta monia tapoja olla suomalainen. Tällöin ei ajauduttaisi äärimmäisestä suvaitsevaisuudesta tiukkaan maassa maan tavalla -ajatteluun, jonka tarjoamaan muottiin edes osa kantasuomalaisista ei tunne sopivansa.

Eikö olisi ihan kohtuullista antaa jokaisen itse valita mikä sopii itselle ja lapsille? Jos on sitä mieltä, että maassa maan-tavalla on läheisin filosofia, niin saa viedä lapset suomalaiseen kouluun. Jos taas haluaa etsiä yhteisyyttä laittamalla lapsensa pääasiassa maahanmuuttajista koostuvaan kouluun, niin sallittakoon sekin.

Sallitaan samalla myös avoin, vääristelemätön ja myös tilastoihin perustuva keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ylipäätään, jotta jokainen voi arvioida kuinka paljon Suomen pitäisi maksaa tällaisesta humanitaarisesta työstä suhteessa muihin valtion ja kuntien menoeriin, kuten muun muassa kirjastoihin (Helsingissä ollaan lakkauttamassa viittä kirjastoa) ja vanhusten hoitoon (Helsinki on tainnut vastikään tehdä päätöksen säästää 6.2 miljoonaa vähentämällä vanhustenhoidosta 200 paikkaa).


Yksikulttuurisen perinteen valossa on ymmärrettävää, etteivät kasvattajat osaa toimia vaihtelevassa kasvatusympäristössä kovin hyvin. Tarve täydennyskoulutukseen ja opettajien peruskoulutuksen muuttamiseen on suuri.

Eli taas lisää rahaa hallitsemattomasta maahanmuutosta johtuviin ongelmiin. Lisää rahaa tilanteessa, jossa monista välttämättömyyksistäkin säästetään ja leikataan.


Koulu ja kasvattajat toimivat paitsi oman historiansa ja taitojensa myös kulloisenkin yhteiskunnallisen tilanteen ehdoilla. Koulun yhteiskunnallinen arvostus ja sille annettava tuki ovat kytköksissä toisiinsa. Viime vuosien koulutragediat kertovat paitsi nuorten laajemmasta pahoinvoinnista myös koulujen voimavarojen puutteesta.

Kaukonäköistä olisi taata kaikille kouluille riittävät resurssit pieniin ryhmäkokoihin ja koulutettuihin opettajiin, taloustilanteesta riippumatta. Erityistuella voidaan paikata tehtyjä virheitä. Ongelman juuret lähtevät kuitenkin kauempaa: koulutuspolitiikasta ja koulujen heikosta asemasta yhteiskunnallisessa rahanjaossa.

Kuten jo yllä kirjoitin. Näin on.

On valitettavaa, että virheistä ei saa käydä avointa keskustelua kaikissa medioissa leimautumatta rasistiksi ja että virheitä toistetaan, vaikka nyt olisi jo tietoa ja dataa tehdä parempia päätöksiä.

Suuntaamalla aina vain lisää ja lisää rahaa lisäresursseihin jollekin tietylle erityisryhmälle väkisinkin vähennetään resursseja muilta.


Monessa sosioekonomisesti heikommalla asuinalueella sijaitsevassa koulussa tehdään taitavaa kasvatustyötä, jolla on pystytty vaikuttamaan myönteisesti koulunkäyntiin ja oppilaiden tulevaisuuteen. Kun koululla on toivoa, kehityksen suuntaa on mahdollista muuttaa.

Ruotsista löytyy esimerkkejä, kuinka koulun ja samalla asuinalueen kehityskulku saadaan käännettyä alueellisella yhteistyöllä ja resurssien yhdistämisellä. Helsingissäkin on tapauksia, joissa alueellinen yhteistyö on parantanut koulun toimintaa ja työrauhaa sekä lisännyt perheiden tyytyväisyyttä ja koulun suosiota.

Erityisesti asunto- ja koulutuspolitiikasta vastaavilla poliittisilla päättäjillä ja virkamiehillä on mahdollisuus muuttaa tilannetta. He ja media vaikuttavat myös julkiseen ilmapiiriin ja keskustelun monipuolisuuteen. Vaikutusvaltaa on myös niillä perheillä, joilla etniseen taustaan katsomatta on mahdollisuus valita oma asuinalueensa ja lastensa koulu. Jokainen voi arjessaan estää eriarvoisuuden lisääntymistä.

Juuri näin. Ei voisi paremmin sanoa.

Toki pieni lisähuomio, että jokaisella on jo nyt mahdollisuus valita oma asuinalueensa, kun tekee sen omalla kustannuksella. Näin pitää ollakin, sillä tämä on ainoa oikeudenmukaisen ratkaisu lystin maksajien kannalta.
« Viimeksi muokattu: 27.11.2009, 09:21:01 kirjoittanut Äänestäjä »
"Nothing in all the world is more dangerous than sincere ignorance and conscientious stupidity."
"Our lives begin to end the day we become silent about things that matter."-Martin Luther King, Jr.
Howler monkeys are the loudest monkeys. Their deep, howling calls can be heard more than 5 kilometers

Hannu Niemi

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 540
  • Liked: 116
  • No amount of belief makes something a fact
Lainaus
Niiden etnisten ja uskonnollisten ryhmien, joihin suomalaiset suhtautuvat kaikkein kielteisimmin, on hyvästä koulutuksestaan huolimatta vaikea saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta vuokranantajien ja naapuruston kielteisten asenteiden sekä taloudellisen tilanteensa takia.

Miten nämä kielteiset asenteet on todettu? luokitellaanko kielteiseksi asenteeksi esimerkiksi se että haluaa sijoittajana asianmukaisen hinnan ja mielellään hyväkäytöksisen vuokralaisen? jos sosio-ekonominen asema on ongelma, siihenkin on syynsä. Apua ko. ongelmaan vaikkapa konsultoinnin muodossa tarjoaisi varmasti Zahra Abdulla ;D


Lainaus
Paljon enemmän tarvittaisiin keskustelua, jossa yhdessä etsitään nykyaikaan sopivaa yhteisyyttä ja toisaalta monia tapoja olla suomalainen. Tällöin ei ajauduttaisi äärimmäisestä suvaitsevaisuudesta tiukkaan maassa maan tavalla -ajatteluun, jonka tarjoamaan muottiin edes osa kantasuomalaisista ei tunne sopivansa.

Eikö nyt ole monia tapoja olla suomalainen? jos ei niin kaipaisin siihen väitteeseen kyllä vähän perusteluja.

Jos tiukka maassa maan tavalla ajattelu (sama lainsäädäntö, oikeudet ja velvollisuudet kaikille) on ongelma, kuulisin mieluusti myös sen että miten siihen löydettäisiin ratkaisu?


Lainaus
Ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta luovista rakenteista.

Mitä ihmettä? mihin tuo perustuu, tulee olemaan mielenkiintoista luettavaa vielä..
 
"ensisijaisesti hyysäreinä ja mokuttajina. Toissijaisesti ollaan Bilderbergin tahdottomia sätkynukkeja. Jos aikaa jää, niin toimitaan myös natottajina, kukkiksina, stalinisteina ja ek:n juoksupoikina."
Miska Rantanen kysymykseeni tiedonvälittäjä vai mielipidevaikuttaja

Sivusta seuraaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 896
  • Liked: 181
Lainaus
Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa kulttuurienvälisestä kasvatuksesta ja yhdenvertaisuudesta helsinkiläisissä peruskouluissa.

Oikeastaan riitti kun luki tuohon asti, niin arvasi mitä kirjoitus sisältää. Kirjoittajan tuleva tulonlähde lienee kulttuurienvälinen kasvatus ja yhdenvertaisuus. Kukapa ruokkivaa kättä purisi.

HS - ei päivää ilman mokutusta.
« Viimeksi muokattu: 27.11.2009, 08:01:55 kirjoittanut Sivusta seuraaja »

kohmelo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 973
  • Liked: 130
  • Olutkellarissa kyyhöttävä hompanssi - SKP

KTM

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 299
  • Liked: 2956
Lainaus
Seurauksena on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden keskittyminen tietyille alueille, vaikka he toivovat itselleen ja lapsilleen kulttuurisesti tasapainoista, vuorovaikutteista ja turvallista asuinympäristöä.

Varmaankin juuri tämän takia he lähettävät "liian länsimaalaistuneet" lapsensa takaisin kotimaihinsa oppimaan islamia?

juge

  • Tilastonikkari
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 026
  • Liked: 189
  • Nicht kleckern, sondern klotzen.
"Seurauksena on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden keskittyminen tietyille alueille"

Tätä mamujen tasaisen levittämisen opin autuutta minä ihmettelen.

Loppujen lopuksi on ihan sama kippaatko uima-altaaseen kuutiometrin paskaa yhteen nurkkaan, vai sirotteletko sen tasaisesti ympäriinsä. Fiksumpaa olisi lopettaa paskan kylväminen kokonaan.
Osmo Soininvaara: "Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa"

herranen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 773
  • Liked: 95
Gradusta:

Mistä sitten johtuu, että islamiin liitetyt mielikuvat ovat niin kielteisiä? Vastaajilla ei todennäköisesti ollut omaa suhdetta muslimeihin eikä islamiinkaan, vaan ennakkokäsitys oli omaksuttu jotain muuta kautta. Osa islamin osalta mainituista asioista lienee tullut tutuksi koulussa, sillä islamista mainittiin myös uskonnollisia tapoja, jotka usein liittyvät esimerkiksi lukion maailmanuskontojen kurssiin. Erityisesti juutalaisuuteen liitettiin paljon
tapoja, joiden voisi kuvitella olevan peräisin koulusta, vaikka myös erilaiset TVsarjat käsittelevät juutalaisuutta. Islamiin liitetyt kielteiset mielikuvat lienevät enimmäkseen peräisin mediasta, sillä on vaikea uskoa, että kouluopetus olisi luonut näin kielteisen kuvan. Oman kokemukseni mukaan islam tai muslimit näyttävät usein rinnastuvan mediassa fanaattisuuteen ja ääriryhmiin samalla kun suuri ”keskiluokka”, tavalliset muslimit, monesti unohtuu. Median tapa uutisoida islamista yksipuolisesti ei ole kuitenkaan uutta. Tähän on kiinnitetty huomiota jo kauan sitten (Said 1981, 3–32).


Voisiko kielteiset mielikuvat muslimeista johtua jostakin muustakin kuin median tavasta uutisoida? Ja auttaako oma suhde muslimeihin jos kielteisissä käsityksissä onkin vinha perä?

Epäilen, että tämä Riitaoja on niitä ajattelijoita jotka näkevät todellisuudessa virheen kun se ei vastaakaan lempiteoriaa. Riitaoja myös puhuu mamukeskittymistä segregaationa. Siinä on taas yksi sana joka on kärsinyt inflaation.
"Pahimmillaan tilanne voi kääntyä vaikka miten pahaksi" - Vesa Puuronen -

"...maahanmuuttovastainen keskustelu ei suinkaan kohdistu vain ulkomaalaisiin, vaan myös esimerkiksi nykytaiteeseen, sosiaalidemokraatteihin ja homoihin - ylipäänsä demokratiaan." TS kolumni 26.10.2011

kuhlmey

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 011
  • Liked: 318
Huokaus...koko maailmankaikkeus taipuu maahanmuuttajan virheettömyyden ja pyhyyden edessä.

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 414
  • Liked: 6394
Vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt se, että vanhemmilla on edelleen merkittävin vaikutus lapsensa koulumenestykseen – ei naapureilla tai koululla.

Eli kun joidenkin tiettyjen maahanmuuttajaryhmien lapset järjestelmällisesti "alisuoriutuvat", vika  ei ole ensisijaisesti koulussa vaan kyseisessä etnisessä ryhmässä itsessään. Harmi, että kirjoittaja tuntuu itse unohtavan kirjoittamansa välittömästi sen ilmaistuaan.

Lapsensa koulumenestuksestä ja tulevaisuudesta kiinnostuneilla vanhemmilla huolimittari varmaankin alkaa lähennellä paniikkirajaa, jos koulun rehtori julkisesti markkinoi rikastettua opinahjoansa paikkana "jos selviät täällä, selviät missä tahansa" (kun "selviämisellä" ilmiselvästi ei tarkoiteta, että koulun yleinen taso olisi niin korkea, että se opettaisi fiksut lapset myös ahkeriksi) (http://hommaforum.org/index.php/topic,16001.msg229280.html#msg229280 )
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

juge

  • Tilastonikkari
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 026
  • Liked: 189
  • Nicht kleckern, sondern klotzen.
Vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt se, että vanhemmilla on edelleen merkittävin vaikutus lapsensa koulumenestykseen – ei naapureilla tai koululla.

Eli kun joidenkin tiettyjen maahanmuuttajaryhmien lapset järjestelmällisesti "alisuoriutuvat", vika  ei ole ensisijaisesti koulussa vaan kyseisessä etnisessä ryhmässä itsessään.

Kukkahattuhumanistit haluavat hämärtää asiaa.

Älykkyys ja koulumenestys ovat kaikkein eniten kiinni perimästä. Merkittävin osuus on siis todellakin vanhemmilla, mutta se osuus on hoidettu pääosin geenejä jaettaessa.

Noh, kun geenit on arvottu, niin sen jälkeen asiaan voi kuitenkin vaikuttaa mm. valitsemalla koulun (ja koulukaverit) hyvin.
Osmo Soininvaara: "Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa"

Aallokko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 216
  • Liked: 3519
Jos tiettyyn kouluun puskee laumoittain nuorukaisia, jotka eivät siihen astisen elämänsä aikana ole kertakaan olleet luokkahuoneessa, vaan ovat luku- ja kirjoitustaidon kaltaisten perusoppien sijasta kunnostautuneet rynnäkkökiväärin purkamisessa ja kamelin lypsämisessä, niin mistäpä muustakaan tämän koulun eriytyminen johtuisi kuin yhteiskunnasta, rakenteellisesta eriarvoisuudesta? Sitähän se kaikki on. Just.

Mamu-koulujen haaste on käsittämätön, kun samassa luokassa puhutaan ehkä kymmentä kieltä ja joidenkin oppilaiden kanssa ainoa tapa kommunikoida on vain jonkinlainen pantomiini. Opetapa performanssina vaikka aiheesta 'Valtiopäivät 1809' tai 'ensimmäiseen maailmansotaan johtanut yhteiskunnallinen kehitys'.

Monia pulpeteissa notkuvia ei voisi opettajan performanssi vähempää kiinnostaa, mutta oppimishalukkaatkin ovat pulassa yleisessä Baabelin kaaoksessa.

Sehän mamu-oppilaille sentään iskostetaan kaaliin, että kaikki vastoinkäymiset johtuvat opettajan ja oppihallinnon rasismista. Myös vanhemmat tietävät tämän viisauden. Suomalaiset tavat, perinteet ja käytösnormit ovat rasismia.

Oli tähän asti suuri arvoitus, miksi yhtenäiskulttuurin koulut eivät ole "eriytyneitä", vaan siellä hommat noin niin kuin keskimäärin toimivat. Onneksi meille on nyt ihan tieteellisesti osoitettu, että "ongelman juuret löytyvät suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta luovista rakenteista".
« Viimeksi muokattu: 27.11.2009, 10:01:54 kirjoittanut Aallokko »

Pawl

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 153
  • Liked: 1
Uusliberalismi...check.
Eriarvoistavat rakenteet...check.
Syrjintä...check.
Sosioekonominen eriytyminen...check.
Suomalaisuuden monet muodot...check.
 
...to do: tutkimusapurahahakemus.

...result: INSTANT PROFIT.
"Multicultural identification is the proclamation of victimization." -Sacks & Thiel

AlaKumi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 86
  • Liked: 3
Lainaus
Niiden etnisten ja uskonnollisten ryhmien, joihin suomalaiset suhtautuvat kaikkein kielteisimmin, on hyvästä koulutuksestaan...

Alku viitannee muslimeihin ja erityisesti somaleihin (humanitaarinen maahanmuutto), hyvä koulutus viitannee intialaisiin insinööreihin (työperäinen maahanmuutto). Miten ne onnistuvat sotkemaan termit jopa yhden virkkeen sisällä?

KphS

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 559
  • Liked: 24
  • Kööpenhaminan Sanomat
    • Kööpenhaminan Sanomat
Vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt se, että vanhemmilla on edelleen merkittävin vaikutus lapsensa koulumenestykseen – ei naapureilla tai koululla.

Eli kun joidenkin tiettyjen maahanmuuttajaryhmien lapset järjestelmällisesti "alisuoriutuvat", vika  ei ole ensisijaisesti koulussa vaan kyseisessä etnisessä ryhmässä itsessään.

Kukkahattuhumanistit haluavat hämärtää asiaa.

Älykkyys ja koulumenestys ovat kaikkein eniten kiinni perimästä. Merkittävin osuus on siis todellakin vanhemmilla, mutta se osuus on hoidettu pääosin geenejä jaettaessa.

Noh, kun geenit on arvottu, niin sen jälkeen asiaan voi kuitenkin vaikuttaa mm. valitsemalla koulun (ja koulukaverit) hyvin.

Niin tätä Tanskassa tutkittiin ja keväällä julkaistujen tulosten mukaan myös ns. resurssivahva oppilas taantuu "haastellisessa" koulussa. (ei ole linkkiä kun oli paikallisessa Metro-lehdessä)
Asun Tanskassa eli olen itsekin maahanmuuttaja. / En edusta kantaväestöä.

Vouti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 010
  • Liked: 580
Lainaus
Etnistä eriytymistä taas ruokkii maahanmuuttajien syrjintä niin asunto- kuin työmarkkinoilla. Niiden etnisten ja uskonnollisten ryhmien, joihin suomalaiset suhtautuvat kaikkein kielteisimmin, on hyvästä koulutuksestaan huolimatta vaikea saada asuntoa yksityisiltä markkinoilta vuokranantajien ja naapuruston kielteisten asenteiden sekä taloudellisen tilanteensa takia.

Vaihtoehdoksi jäävät sosiaalisesti tuetut, tietyille asuinalueille keskittyneet vuokra-asunnot. Seurauksena on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden keskittyminen tietyille alueille, vaikka he toivovat itselleen ja lapsilleen kulttuurisesti tasapainoista, vuorovaikutteista ja turvallista asuinympäristöä.

Johtuisikohan se etninen eriytyminen halusta muodostaa niitä kulttuurisesti tasapainoisia islamilaisia saarekkeita, joissa likaiset toisuskoiset matelevat nöyrinä dhimmeinä tien huonompaa puolta?

Lisäksi Anna-Leenalta taitaa unohtua, että eräissä maissa ja kulttuureissa tullaan lentokapteeniksi parilla sadalla dollarilla. Koulutus kestää palttia rallaa niin kauan kuin paperien väsääminen kestää. Tosin perus asiakaspalvelussakin on kovin hankala toimia kun Makkonen viäntää savvoo ja kassaneiti urdua. Todellisuuspakoinen sanahelinä ja leimakirves ei muuta todellisuutta mihinkään, vaikka Anna-Leena kuinka hyppisi tasajalkaa ja tirauttaisi pienet itkuraivarit.

Kantisten kielteinen suhtautuminen saattaa toki nousta myös aikaisemmista negatiivisista kokemuksista, mutta sehän olisi vain rakenteellista razzmuksen Lauria, vai mitä Anna-Leena?

                 - Vouti

ps. Valitettavana pidän, että joku todellisuudesta irrallaan elävä virkamies saattaa ottaa Anna-Leenan puheet tosissaan. Pitäisiköhän näissä tohtorin väitöksissäkin alkaa hiljalleen ottaa se linja, että niiden pitäisi perustua todellisuuteen eikä kirjoittajan haavekuvaan todellisuudesta.
Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun. -Augustin Ehrensvärd

Jouko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 839
  • Liked: 883
  • Jouko Lilja
Tämähän oli odotettavissa. Vika ei ole hallitsemattomassa maahanmuutossa ja/tai ihanassa, luonnollisessa ja väistämättömässä monikulttuurissa vaan VHM:ssä ja salaperäisissä "rakenteissa".
“Raja railona aukeaa.Edessä Aasia, Itä.Takana Länttä ja Eurooppaa;varjelen, vartija, sitä.”

Uuno Kailas

Suomessako jokin mamujen aiheuttama huumeongelma? Ja khatin kontit!

Komediaa, parodiaa, sarkasmia ja ivaa; lakonisuutta ja kyynisyyttä unohtamatta

Nyökkäily; Tuo aikamme valtiomiestaito

huoltaja

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 100
  • Liked: 4
Itseäni pisti silmään tuossa kirjoituksessa kohta, jossa todetaan, että korkeasta koulutuksesta huolimatta maahanmuuttajilla on vaikeuksia löytää asuntoa.

Olisi mielenkiintoista nähdä, että missä päin pääkaupunkiseutua kaikki ulkomailta tulleet lääkärit, insinöörit ja muut korkeakoulutetut asuvat. Veikkaan, että hieman kuitenkin eri alueilla kuin suurin osa JIIS-maista turvapaikanhakijoina tulleista.

PYO

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 390
  • Liked: 2
  • Poliittisesti epäkorrekti
    • Epäkorrekti blogi
Vaihtoehdoksi jäävät sosiaalisesti tuetut, tietyille asuinalueille keskittyneet vuokra-asunnot. Seurauksena on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden keskittyminen tietyille alueille, vaikka he toivovat itselleen ja lapsilleen kulttuurisesti tasapainoista, vuorovaikutteista ja turvallista asuinympäristöä.
Miksi maahanmuuttajien asuttama asuinympäristö ei ole kirjoittajan mielestä vuorovaikutteinen ja turvallinen?
Minua taas kiinnostaisi tietää, miksi maahanmuuttajataustaisten keskittymä (monikultuuurisena) ei ole kulttuurisesti tasapainoinen? Onko suomalaisten dominoima alua mukamas kulttuurisesti tasapainoisempi?

Toivottavasti tämä 'tutkija' saa paljon runtua väitöstilaisuudessa, jos argumentit ja päätelmät ovat tätä tasoa.
Rakentavat ehdotukset 1,2,3,4

mikkostadista

  • Vieras
Järkyttävää paskaa! Jos kantasuomalaisten syyksi luetaan maahanmuuttajalapsien huono menestyminen koulussa, kuinka se voi olla myös yhtä huono tai jopa huonompi alueella jossa maahanmuuttajat ovat enemmistönä?
Mikäli maahanmuuttajat olisivat suotuisa ja opintoja parantava tekijä, tuskin niin monet kantaväestöön kuuluvat vanhemmat karsastaisivat maahanmuutajalapsia täynnä olevia kouluja.

Pöllämystynyt

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 998
  • Liked: 7489
  • uskon hyvän voittoon
    • Yövartija
Riitaojan fraasikokoelma on ainakin tämän lehtikirjoituksen osalta kuin parodia hänen kaltaisistaan monikultturisteista. Harvoin näin latteaan ja mitäänsanomattomaan sanahelinään törmää edes monikultturistien puheissa. Kyllä hän periaatteessa ottaa kantaa, mutta vain toistamalla hieman eri kirjoitusasussa täysin kulahtaneita fraaseja, jotka on tuhannesti osoitettu vääriksi.

Propaganda-arvoltaan tämä ei ole kovin vaarallista tekstiä. Tällainen ei käännytä ketään, ei varsinkaan niitä joilla on jotain kosketuksia todellisuuteen. Ehkä otsikko onnistuu hieman lisäämään jonkun muutenkin kotimaavastaisen kotimaavihaa tai antaa uuden välineen itsepetokseen, mutta kyllä tämä väline kuuluu jo muutenkin kotimaavihaajan vakiovarusteisiin. Leipätekstissä ei sitten tämän lisäksi olekaan mitään sanomaa edes mokupolitiikan tukijoukoille, joita nyt olisi nähtävästi tarkoitus kiihottaa demokratian ja ihmisyyden vastaisiin vainoihin.

Pääasiassa tällaisen kirjoitelman arvo on monikultturisteille selvästi negatiivinen, koska se paljastaa monille millaisella valehtelulla ja läpeensä poliittisesti motivoituneella nollatutkimuksella monikultturismia ajetaan.
Maailma ja kaikki sen kulttuurit on kuin maalauspaletti useine kauniine väreineen, joilla kaikilla on oma ainutlaatuinen sävynsä. Jos sekoitetaan ne kaikki, ei yhtään väriä jää jäljelle, eikä yhtäkään väriä voida enää erottaa aikaansaadusta sotkusta. -Mohammed Rasoel

Lauri Karppi

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 967
  • Liked: 733
  • Kaupunginvaltuutettu 2012stä eteenp. persut, Vaasa
    • Vaasa, kaupunginvaltuutettu, KH-varajäsen
Ne asiat jotka alkavat pääasiassa harmittamaan kun tuon lukee:

1) Noin pitkään ja korkealle opiskellut voi olla noin ulkona siitä aiheesta mitä opiskelee.

2) Mikä on yliopiston taso jos se päästää tuon väitöskirjan läpi.
-> mitä se kertoo tarkastusmenetelmien toimivuudesta

3) mihin on kadonnut tieteen ajatus, että tehdään tutkimus ja tehdään johtopäätökset sen jälkeen? Tässä on päätetty ensin, että mamut ovat uhreja, ja sitten yritetty löytää tietty kuvakulma (eli unohtaa suuri määrä kysymyksiä ja faktoja joita viimeistään vastaväittelijän pitäisi osata esittää), josta katsoen se pitää paikkaansa.

Ano Nyymi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 915
  • Liked: 1116
  • Suvaitse tai saat turpaas!
Lainaus
Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa kulttuurienvälisestä kasvatuksesta ja yhdenvertaisuudesta helsinkiläisissä peruskouluissa.

Oikeastaan riitti kun luki tuohon asti, niin arvasi mitä kirjoitus sisältää. Kirjoittajan tuleva tulonlähde lienee kulttuurienvälinen kasvatus ja yhdenvertaisuus. Kukapa ruokkivaa kättä purisi.

HS - ei päivää ilman mokutusta.

Ihmeellisintä oli se että edelleenkään ei mokuttajien mielestä mamuilla itsellään ole osaa eikä arpaa heihin kohdistuvasta nuivistelusta.
Ja silti yksikään näistä mokuttajista ei edelleenkään asu, eivätkä taida edes haluta asua, näiden mamujen naapureina. Muiden kyllä pitäisi näin tehdä..

Että jeesustelu se vain jatkuu....

Onneksi kansan enemmistö ei enää tuota huttua suostu uskomaan.

Kallioinen Käsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 562
  • Liked: 0
Heh, ja kaikki nämä vuodet olen luullut (siis kuullut koulumaailmassa toimivilta), että suomen ongelma on kaikki tasapäistävä malli jossa mennään sen heikoimman lenkin mukaan. Eli sekä kantaväestö että mamut on aiemmin laitettu samaan ruotuun, mutta nyt kyse onkin koulumaailman syrjivistä rakenteista (siis mamuja, ei todellisia lahjakkuuksia jotka turhautuvat käydessään läpi samaa laskutoimitusta kymmenettä kertaa ja keitä mopotetaan olan takaa fiksuutensa takia) kohtaan.

Ketkähän ne innovaatiot ja uudet 'Nokiat' tähän maahan perustavat....

Koskela Suomesta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 549
  • Liked: 163
  • isänmaallis-viher-oikeisto-realisti
Jos tiettyyn kouluun puskee laumoittain nuorukaisia, jotka eivät siihen astisen elämänsä aikana ole kertakaan olleet luokkahuoneessa, vaan ovat luku- ja kirjoitustaidon kaltaisten perusoppien sijasta kunnostautuneet rynnäkkökiväärin purkamisessa ja kamelin lypsämisessä, niin mistäpä muustakaan tämän koulun eriytyminen johtuisi kuin yhteiskunnasta, rakenteellisesta eriarvoisuudesta? Sitähän se kaikki on. Just.
Kuule, eivät ne ole kunnostautuneet edes siinä Kalasnikovin purkamisessa. Tiedätkö miksi se on juuri se AK-47 jota tuollapäin käytetään? no siksi, että se on halpa, ja toimii käytännössä Ilmann mitään huoltotoimenpiteitä varsin hyvin. Eihän se tarkkuusase ole edes tehtaalta lähtiessäänkään, mutta eppäillä soppii tokko nuo ovat kunnostautuneet siinä tarkkuusammunnan harjoittelussakaan, niin eipä sillä väliäkään ole.
'That's not an argument. THAT's an argument.' Daily Mail 15.12.2011

Eksternaalinen kausaali atribuutio.

Tagit: