UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita  (Luettu 123128 kertaa)

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuttajat ovat erilaisia (sivut 12-18)

Aivan oikein, maahanmuuttajat eivät ole kaikki samanlaisia, josta syystä myös jokainen maahanmuuttaja ansaitsee oikeuden tulla kohdatuksi yksilönä eikä (mahdollisesti kuvitteellisen) ryhmän edustajana.

Kyllä esimerkiksi turvapaikkapäätöstä tehtäessä pitää ottaa huomioon sekä yksilölliset että hakijan ryhmään liittyvät seikat. Kun tuo virkkeesi ei näy sisältävän kalvosarjan kritiikkiä, en kommentoi enempää ettei mene sivupoluille.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Kalvoilla tuodaan ilmi kahtiajako hyviin maahanmuuttajiin (työperäisiin) ja huonoihin maahanmuuttajiin (humanitaariset) erilaisin perustein. Kyllä, totta kai esim työperäisten maahanmuuttajien työllistyminen on parempi koska työluvan hakeminen edellyttää jo, että työpaikka on olemassa eikä kukaan kai oikeasti ole väittänytkään, että humanitaarisista syistä suojelua tarvitseva olisi kaikilta oleellisilta osilta aina samanlainen kuin työn perässä muuttava ihminen?

Kalvoilla ei puhuta hyvistä tai huonoista. Maahanmuuttajaryhmien erilaisuuden esilletuontiin on ollut se motivaatio, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttajat toisinaan niputetaan yhdeksi ryhmäksi, jota me sitten tarvitsemme milloin ”eläkepommin”, milloin muiden syiden takia. Maahanmuuttajaryhmät poikkeavat toisistaan muun muassa siinä, miten paljon niihin kuuluvat ihmiset keskimäärin auttavat meitä (todellisen tai kuvitellun) eläkepommin purkamisessa. Niinpä maahanmuuttajista ei kannattaisi puhua yhtenä suurena nippuna.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Kalvoilla käydään myös läpi paljon huomioita saaneet maahanmuuttajien rikosluvut, joihin liittyen kuitenkin uusimmassa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rikollisuustutkimuksessa on päädytty melko lailla mielenkiintoisiin johtopäätöksiin: Kun tarkastelut vakioidaan sosioekonominen aseman, perhesuhteeiden, ammattiaseman, koulutuksen ja muiden sosiaalista ja taloudellista asemaansa kuvaavillä tekijöillä niin erot voivat supistua miltei olemattomiin.

Mistä kohtaa luit tuollaisen? Et tarkoittane näitä:
Lainaus käyttäjältä: Niemi, Honkatukia ja Väisänen (s. 263-4)
Yksi harvoista selvityksistä, joissa nuoren maahanmuuttajatausta on otettu huomioon, tarkasteli helsinkiläisnuorten tekemikseen ilmoittamien vakavien väkivalta- ja omaisuusrikosten yhteyttä heidän sosiaaliseen taustaansa (Kivivuori 2003c). Syyllistymistä mainittuihin rikoksiin selitettiin tutkimuksessa mallilla, joka vakioi muun muassa sukupuolen, vanhempien sosioekonomisen aseman, perhetilanteen ja maahanmuuttajataustan (ainakin toinen vanhemmista on syntynyt muualla kuin Suomessa). Vakioinnin jälkeen maahanmuuttajien lapset olivat syyllistyneet useammin väkivaltaan mutta harvemmin omaisuusrikoksiin kuin muut vastanneet.
Lainaus käyttäjältä: Niemi, Honkatukia ja Väisänen (s. 267)
Ikä- ja sukupuolivakioituna maahanmuuttajien riski tulla tuomituksi rikoksesta oli puolitoistakertainen verrattuna kantasuomalaisiin.
Vaan tätä:
Lainaus käyttäjältä: Niemi, Honkatukia ja Väisänen (s. 269)
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen väkivaltarikosten riskitekijöitä koskevassa tutkimushankkeessa on analysoitu eri taustatekijöiden suhdetta väkivaltarikoksista epäillyksi tulemiseen (Aaltonen, Hinkkanen, Kivivuori & Sirén 2008). Jotakin muuta kuin suomea puhuvilla riski tulla poliisin tietoon väkivallasta epäiltynä oli suurempi kuin suomenkielisillä. Ero kuitenkin hävisi, kun sosiaalista taustaa kuvaavia tekijöitä vakioitiin.

Tässä on siis taas niputettu yhteen kaikki muuta kieltä kuin suomea puhuvat yhteen. Otaksun että tämä ei sentään tarkoita ruotsia, mutta silti niputetaan yhteen niin saksaa, kiinaa tai vaikkapa espanjaa puhuvat kuin somalia, pashtoa tai arabiaa puhuvat. Saattaa siis hyvin olla, että esimerkiksi saksalaisten alhaiset rikollisuusluvut vetävät tässä(kin) alas koko vieraskielisten populaation keskimääräistä rikollisuutta. Emme siis voi tehdä mitään johtopäätöksiä miten kävisi, jos tuo vakiointi tehtäisiin esimerkiksi somalien kohdalla. Sivumennen sanoen vakiointimenetelmästäkään tuossa ei puhuta mitään (veikkaan jotain otantamenetelmää tai osittaiskorrelaation käyttöä, mutta vaikea sanoa).

Jos nyt sitten kuitenkin ajateltaisiin että tietyistä maista tulevat mamut ajautuvat rikoksiin sosioekonomisten vaikeuksiensa takia (mille hypoteesille tosin ei löydy ainakaan tuosta viitatusta teoksesta suoraa tukea), jää kuitenkin kalvosarjan kuulijan ja esittäjän mietittäväksi se, onko niillä sosioekonomisilla syillä kauheasti väliä? Kaikille tarjotaan täällä Suomessa mahdollisuus nostaa sosioekonomista asemaansa mm. koulutuksen avulla; kaikki eivät näihin mahdollisuuksiin kuitenkaan tartu ja jotkut eivät pysty. Ehkä joidenkin ryhmiin kuuluvien maahanmuuttajien keskimäärin muihin ryhmiin kuuluvia isommat sosioekonomiset vaikeudet johtuvat siitä, että heillä on ryhmätasolla tavalla tai toisella keskimäärin taipumuksia sellaisiin vaikeuksiin. Jos prioriteettina on ehkäistä rikollisuutta, yksi keino on olla kannustamatta sellaisiin ryhmiin kuuluvien maahanmuuttoa.

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: On väitetty mutta ei todistettu, että "useimmat humanitaariset maahanmuuttajat pakenevat kotimaassaan kohtaamaansa vainoa" (sivut 19-23)

Väite ei ole vain todistamaton vaan se on keksitty. Tätä ei väitä Pakolaisneuvonta, ei Maahanmuuttovirasto eikä varsinkaan Jussi Förbom kalvoon liitetyssä sitaatissa. Vainotuksi tuleminen on vain yksi useista mahdollisista perusteista, niin kuin myös Ulkomaalaislaista on selkeästi luettavissa.

Laissa sanotaan, että henkilölle voidaan myöntää turvapaikka vainon perusteella. Muunkinlaisia oleskelulupia voidaan myöntää humanitaarisin perustein (näitä on selkeästi lueteltu kalvolla 21), mutta kaipa jokainen turvapaikanhakija hakee nimenomaan turvapaikkaa. Förbom ei sitaatissa suoranaisesti väitä mitään vaan esittää mielikuvan. Tässä osassa kalvosarjaa halutaan kyseenalaistaa ”mut hei nehän on sotaa paossa”-tyyppisiä mielikuvia, Förbomin esittämää muiden joukossa; viranomaisteksteihin (maahanmuuttovirasto) vetoaminen ei siinä mielessä ole relevanttia.

Mitä ylipäätään haluat sanoa viittauksella maahanmuuttovirastoon ja pakolaisneuvontaan? Alan viranomaistahossa maahanmuuttovirastossa tietenkin tiedetään toimialan lait ja tilastot, eikä siellä mentäisi esittämään tuota kalvon 19 otsikon paikkansapitämätöntä väitettä. Pakolaisneuvonnassa on mm. juristeja, ja sen takia sielläkin tiedetään ainakin lait. Onko joku jossain väittänyt että maahanmuuttoviraston tai pakolaisneuvonnan taholta olisi kalvon 19 otsikon väite sanottu?

On kuitenkin totta, että sana ”vaino” on tuossa kalvon 19 otsikossa turhan väkevä. Se myös esiintyy lakitekstissä, eli omaa juridisen merkityksen. Otsikon voisi muuttaa muotoon ”Väite: useimmat humanitaariset maahanmuuttajat pakenevat perusihmisoikeuksiensa vaarannuttua kotimaassaan”.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Viro on nostettu esille maallimaana vähäisten turvapaikkahakemustensa johdosta, mutta myös jätetty pohdinnan ulkopuolelle, että miksi näin on päässyt käymään. Suomi oli vuonna 2010 kaikista pohjoismaista turvapaikanhakijoita selkeästi vähiten houkutteleva maa.

Kalvosarjassa ei esiinny väitettä, että Viro olisi mallimaa. Kyseinen kalvo 20 ei ylipäätään käsittele mallimaita vaan mahdollisia syitä miksi turvapaikanhakijat tulevat Suomeen. Viro on nostettu esille, koska se on vieressä ja parempien kulkuyhteyksien päässä kuin Suomi, mutta sen turvapaikanhakijamäärät ovat silti lähes olemattomat. Syitä Viron vähäisempiin turvapaikanhakijoiden määriin on tarkasteltu kalvon 20 muistiinpanosivulla (saa esiin PowerPoint 2010:ssä valitsemalla Näytä -> Muistiinpanosivu); tilanpuutteen takia tätä asiaa ei käsitellä itse kalvolla. Siellä esitetään hypoteesi että Suomen Viroa parempi sosiaaliturva vaikuttaisi eroon turvapaikanhakijoiden määrissä. Mainitsematta tässä yhteydessä jää, että Virossa turvapaikanhakijalle annettava raha on murto-osa siitä mitä Suomessa annetaan, mutta tämä ilmenee kalvosta 32. Ehkä nuo raha-asiat olisi hyvä nostaa esiin itse kalvolla 20:kin.

Pohdintasivuilla viittaat henkilön nimeltä Andrei Arjupin vuonna 2006 johonkin (dokumentista ei ilmene minne) tekemään selvitykseen joka löytyy eestiläisen Jaan Tönissoni Instituutin sivuilta. Tästä tekstistä pitäisi mukaasi löytyä tietoa Viroon tulleiden turvapaikanhakijoiden epäinhimillisestä kohtelusta. Nopealla selauksella en huomannut viittauksia turvapaikanhakijoiden epäinhimilliseen kohteluun; voisitko kertoa tarkemmin missä siitä puhutaan ko. tekstissä? Itse en ole aiemmin lukenut että Virossa olisi kohdeltu turvapaikanhakijoita epäinhimillisesti, mutta on se tietenkin mahdollista, ja voi siten mahdollisesti selittää alhaisia turvapaikanhakijamääriä ennen vuotta 2006. Toisaalta luulisi kohtelun parantuneen EU:n myötä, ja silti Viroon tuli vain 35 turvapaikanhakijaa vuonna 2010.

Pohdintasivulla arvelet Viron tiukempien turvapaikkakäytäntöjen vähentävän maan houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden ja ihmissalakuljettajien silmissä; onko sinulla lähteitä noista tiukemmista turvapaikkakäytännöistä? Jos on, olen samaa mieltä että se varmaan hyvinkin vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määriä vähentävästi. Samoin se, että Viro liittyi Schengen-sopimukseen vasta vuonna 2009 on voinut hyvinkin vähentää maan houkuttelevuutta, kun sieltä ei ole päässyt pelkällä turvapaikanhakijan oleskeluluvalla Schengen-maihin. Siitäkin olen samaa mieltä, että liikenneyhteydet eivät näy olevan merkittävä tekijä turvapaikanhakijoiden kannalta; tämä onkin mielenkiintoinen asia, sillä jos ihmiset todella pakenisivat kotimaastaan etsien edes jotain turvallista paikkaa, luulisi että he tulisivat niihin maihin joihin liikenneyhteydet vievät, eli paljon nykyistä enemmän myös Viroon.

Sivumennen sanoen jos tiukat turvapaikkakäytännöt ja vähäinen rahallinen korvaus turvapaikanhakijoille vähentävät turvapaikanhakijoiden määrää niinkin olemattomiin, humanitaaristen maahanmuuttajien lähtömaissa on jollakin mamulogistiikkaketjun keskeisillä toimijoilla todella hyvin tiedossa Euroopan eri maiden tilanne tässä suhteessa (kuten Roope tuossa yllä viittasi). Kun hakijoita on ollut todella vähän, sana Viron turvapaikkakäytännöistä ja korvauksista on levinnyt muutamalta hakijalta (ja ehkä verkossa olevista dokumenteista, en tiedä) koko logistiikkaketjuun. Sama pätee tietysti, mikäli Virossa on todella kohdeltu turvapaikanhakijoita epäinhimillisesti: niitä epäinhimillisesti kohdeltuja on voinut hakijoiden vähäisen määrän huomioiden olla vain muutama kymmen.

Vuosi 2010 oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2007, jolloin Tanskan turvapaikanhakijoiden määrä ylitti Suomen vastaavan; samoin Tanskan hakijamäärät olivat vuosina 2004-06 Suomen määriä pienemmät. Tanskan lukujen voimakas nousu vuodesta 2008 lähtien liittyy käsittääkseni pääasiassa siellä tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Suomen lukuja on vuodesta 2009 lähtien laskenut luultavasti kaksi tekijää: täällä tehdyt poliittiset päätökset sekä Ruotsin houkuttelevuuden lisääntyminen (Suomi saattaa toimia ihmissalakuljettajien reitityksessä Ruotsin varaventtiilinä). Tanskan ja Ruotsin hakijamäärien nousu samaan aikaan kertoo, että poliittisilla päätöksillä todella on vaikutusta turvapaikanhakijoiden määriin. Turvapaikanhakijoiden huikeasti korkeampi määrä Skandinavian maissa verrattuna Viroon kertoo mielestäni lähinnä siitä, että hyvä sosiaaliturva ja maassa jo olevat maanmiehet houkuttelevat turvapaikanhakijoita.

Muuten, taulukossasi turvapaikkahakemusten kokonaismäärästä EU-27-alueella vuonna 2010 luvut eivät täsmää viranomaistietoon. MIGRIn mukaan vuonna 2010 Suomeen tuli 4018 turvapaikanhakijaa (taulukossa 3090), ja nyidanmark-sivuston mukaan Tanskaan tuli 5115 tp-hakijaa (taulukossa 5070). Kun et kerro, mistä taulukkosi on peräisin, on vaikea sanoa mistä tämä johtuu (voisi olla esim. taulukon tekijän erilainen tilastointiperuste) mutta joka tapauksessa ero Suomen ja Tanskan turvapaikanhakijoiden määrissä tuona vuonna on ollut viranomaisten mukaan paljon pienempi kuin taulukossasi.

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Sopimukset eivät velvoita Suomea näin "löysään" maahanmuuttopolitiikkaan (sivut 25-32)

Näillä sivuilla on pyritty osoittamaan, että Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on "löysä" mutta perusteet ontuvat: viittaus perheenyhdistämisen "löysyyteen" on esitetty virheellisesti ja esille nostetut tilastotiedot turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenteista ovat niin ikään ilmeisesti virheellisiä, mutta ennen kaikkea epäoleellisia. Kalvoissa toivotaan myös pikakäännytyksiä (ns. "accelerated procedure") Suomeen vaikka tosiasiassa Suomen lainsäädännössä jo tällainen mahdollisuus on, ja se on jo nykymuodossaan saanut huonoa palautetta YK:n suunnasta.

Viittauksella perheenyhdistämisten ”löysyyteen” tarkoitat kalvoa 26. Alkuperäistekstissä tosiaan jälkimmäinen virke kuuluu seuraavaan kappaleeseen (tosin on peräkkäistä tekstiä). Se seuraavakin kappale kuvaa asiaa, jossa Suomen säädökset ovat ”suotuisammat” kuin EU-direktiivi vaatii, mutta on helpompaa että tuo kalvo korjataan. Lainatuksi tekstiksi tulee siis:

”Suomessa oleskelulupa voidaan myöntää myös muulle omaiselle mainituilla ehdoilla, jos perheenkokoja on Suomen kansalainen tai jos hän on saanut oleskelulupansa kansainvälisen tai tilapäisen suojelun perusteella. Direktiivi sallii suotuisammat kansalliset säännökset, mistä syystä ulkomaalaislakia ei katsottu aikanaan tarpeelliseksi muuttaa niiltä osin kuin kansallisesti säädettiin direktiiviä suotuisammin.”

Tilastotiedot ovat sellaiset kuin noista muistiinpanosivuilla mainituista lähteistä on saatu. Sekä Eurostatin että ECREn määrissä on tosiaan jonkin verran heittoa Ulkomaalaisviraston tilastoihin, mutta tämä voi olla peräisin maakohtaisesti vaihtelevasta tilastointitavasta (vrt. omien tilastojesi poikkeamat Migrin ja nyidanmarkin vastaaviin verrattuna, joita käsittelin edellisessä viestissäni). Siinä, mitkä kaikki tapaukset kirjataan millekin momentille tilastoinnissa tai ylipäätään rekisteröidään turvapaikkahakemuksiksi saattaa olla vaihtelua maasta toiseen, ja jotta maakohtaiset tilastot saataisiin vertailukelpoisesti, osa tietyn maan tapauksista pitää poistaa luvuista. Eli jotkut tapaukset on poistettu Suomen luvuista jotta ne saataisiin vertailukelpoisiksi jne.

Epäoleellisuudesta alempana.

En tiennyt että Suomen laeissa on nykyään pikakäännytysmahdollisuus; voisitko pistää linkkiä (ulkomaalaislaista tai muualtakaan finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ulkomaalaislaki ei löytynyt hakusanalla pikakään* tai nopeutettu yhtään mitään)? Mikäli pikakäännytysmahdollisuus on olemassa, se on tullut sen jälkeen kun kalvosarja on tehty; mm. Halla-ahon ja kumppanien vaalimanifestissa heinäkuussa 2010 sitä vaadittiin Suomeen, eikä sitä siis silloin ole ollut. Joskus aikanaan (kai 2000-2004) pikakäännytysmahdollisuus on ollut olemassa, joskin kansanedustaja Kari Rajamäki kritisoi http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/105-2003/423-turvapaikanhakijoiden-pikakaannytys/5809 sitä tuolloin koska se kesti ilmeisen perusteettomiltakin 2 kuukautta. Internetixistä http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/yh/yh1/02_yksilo/03_ulkomaalaiset?C:D=1893106&m:selres=1893106 löytyy tällainen lause, joka mahdollisesti sisältää vanhentunutta tietoa: ” Mikäli turvapaikanhakija tulee ns. turvalliseksi luokitellusta maasta, hänet voidaan käännyttää pikakäännytyksellä viikon kuluessa takaisin lähtömaahansa.” Jos pikakäännytysmahdollisuus on olemassa, luulisin että niiden sallimisen taustalla on ollut Balkanin romanien käsistä paisahtanut turvapaikanhaku; hehän puuhailivat samoja kuin nykyäänkin, mutta turvapaikanhakijan rahallista tukea saaden ja vastaanottokeskuksissa syöden ja yöpyen. Onko kellään tietoa, onko pikakäännytysmahdollisuutta olemasas, mikä on niiden soveltamisala (pelkästään EU-kansalaiset vai muutkin selvästi aiheettomat) ja kuinka monta pikakäännytyspäätöstä on tehty?

Lisäpohdintaosassa sanot seuraavaa:

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Näillä sivuilla pyritään esittämään, miten Suomi prosentuaalisesti hyväksyy enemmän turvapaikkahakemuksia suhteessa hylättyihin kuin muut maat. Maahanmuuttopolitiikan "tiukkuudelle" tai "löysyydelle" tämä hyväksymisprosentti on melko epäoleellinen koska sekä turvapaikanhakijoiden määrä, että syyt hakea turvapaikkaa vaihtelevat melko paljon vuodesta toiseen. Esimerkki: Mikäli maan laki sallii turvapaikan antamisen jonkun tietyn luonnonkatastrofin uhreille niin tämän luonnonkatastrofin tapahtumavuotena turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti voi luonnollisesti nousta hyvin korkealle vaikka politiikassa ei ole tapahtunut mitään muutosta suuntaan tai toiseen.

Kalvojen mukaan Suomella on ollut kahtena peräkkäisenä vuotena, 2008-9, suurempi turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti kuin vertailumailla.
Miten turvapaikanhakijoiden määrän vaihtelu vaikuttaa hylkäysprosenttiin? Entä mitkä voisivat olla ne syyt jotka saivat juuri tarkasteluvuonna 2009 (tai edellisellä kalvolla, 28, vuonna 2008) Suomen viranomaiset hyväksymään (ilmeisesti poikkeuksellisen) suuren osan hakemuksista? Kannattaa muistaa, että käsittelyviiveiden takia suurin osa vuonna 2009 tehdyistä päätöksistä koski turvapaikkahakemuksia, jotka on tehty jo 2008, osa ehkä aiemminkin. Miksi juuri Suomeen tuli noina vuosina suhteessa paljon sellaisia ihmisiä jotka olivat oikeutettuja turvapaikkaan, mutta noihin vertailumaihin ei tullut?

Noista korkeista hyväksymisprosenteista voi päätellä, että Suomessa turvapaikkahakemus hyväksytään helpommin kuin vertailumaissa. Koska maahanmuuttoviranomaiset noudattavat Suomen lakeja ja saamiaan ohjeistuksia, Suomen hyväksymisprosenttien saamiseksi vertailumaiden tasolle tarvitaan vain poliittisia toimia. Koska vertailumaatkin noudattavat EU-direktiivejä, tämä on eduskunnan päätettävissä oleva asia. Siksi korkeammat hyväksymisprosentit ovat oleellista tietoa niille, jotka ovat epäilleet Suomen turvapaikan myöntämiskriteerejä löysemmiksi kuin monissa muissa EU-maissa, mutta eivät ole omanneet asiasta riittävästi tietoa.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Sivuilla otetaan myös kantaa maahanmuuttajille maksettavaan rahalliseen tukeen, joka ei kuitenkaan liity suoranaisesti maahanmuuttopolitiikkaan vaan Suomen perustuslain kohtaan 19 §: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.", eli yleisemmin "löysiin" hyvinvointivaltioperiaatteisiin.

Maahanmuuttajille maksettava rahallinen tuki on osa maahanmuuttopolitiikkaa. Se, että perustuslakiin on onnistuttu uittamaan asumisperustainen (eikä esimerkiksi kansalaisuusperustainen) oikeus sosiaaliturvaan, on herättänyt arvostelua ja on poliittisesti muutettavissa oleva asia. Kannattaa huomata, että edes perustuslaissa ei velvoiteta antamaan rahallista korvausta; välttämätön toimeentulo voi kattaa myös ruoan kanttiinista, vaatteet päälle, katon pään päälle ja sairaudenhoidon tarvittaessa. On poliittinen päätös, että perustuslakia on tulkittu niin, että turvapaikanhakijoille maksetaan rahallista korvausta; vielä enemmän poliittinen päätös on tuon maksettavan korvauksen suuruus. Turvapaikanhakijoille maksettavan rahan irrottaminen toimeentulotuesta on ollut poliittinen päätös, joka on saanut tälläkin forumilla kehuja.

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: "Elintasopakolaisia" pääsee viranomaisseulan läpi (sivut 33-35)

Sivuilla rakennetaan ja paloitellaan "olkiukkoa", johon ei kannata uhrata kovin paljon aikaa. Totta kai turvapaikkaa hakevien joukossa on ihmisiä, jotka valehtelevat.

En tiedä huomasitko kyseisten kalvojen teeman. Ajatuksena on kyseenalaistaa se käsitys, että Suomen viranomaiset saavat seulottua joukosta pois elintasopakolaiset, ja oleskeluluvan saaneet olisivat sellaisia että heidän perusihmisoikeutensa olisivat aidosti vaarantuneet lähtömaissa. Kun viranomaisten yleensä on luotettava pelkästään hakijan omaan kertomukseen, ja kun toisaalta hakijat monesti valehtelevat erilaisista asioista, on sangen kyseenalaista saadaanko joukosta seulottua pois elintasopakolaiset. Juuri se harhaluulo tässä on haluttu kumota, ja kuten kalvosta 33 näkyy, Suomessa on niitäkin jotka ajattelevat näin. Mikä tässä on olkiukko?

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Tämä mielenkiintoinen artikkeli nostaa kuitenkin pöydälle sen varsinaisen ja oleellisen asian: tärkeintä ei ole puhuuko turvapaikanhakija totta vai ei vaan tärkeintä on onko hänen turvallista palata lähtömaahansa.

Tällä perusteellahan Suomen viranomaiset tekevät niitä turvapaikkapäätöksiä nykyäänkin. Valehtelija ei luultavasti saa varsinaista turvapaikkaa, mutta jonkin muun humanitaarisen oleskeluluvan mikäli arvioidaan että hänen ei ole turvallista palata lähtömaahansa. Elintasopakolainen pääsee tänne esim. asuttuaan muutamia vuosia Etiopiassa ja sen jälkeen ostettuaan ihmissalakuljettajilta pääsyn Suomeen, kun häntä ei ole turvallista palauttaa aiempaan kotiinsa Mogadishuun. Kalvoilla 33-35 ei oteta kantaa siihen, pitäisikö valehtelijat käännyttää, joten pointti on kalvosarjan kannalta epäoleellinen.

Sivuraiteella käväistäkseni linkittämäsi artikkeli on tietenkin oikeassa siinä, että henkilö voi olla vaarassa kotimaahansa palautettaessa vaikka olisi valehdellutkin. Voisiko sakko olla sopiva sanktio turvapaikkahaastattelussa valehtelusta? Tulisi edullisemmaksi valtiolle, kun turvapaikanhakijalle maksettava raha palautuisi valtion kassaan. Lisäksi turvapaikanhakijoille tulisi edes joku kannustin puhua totta. Ihmissalakuljettajatkin voisivat vähentää stereotyyppisten kertomusten opettamista salakuljetettaville, koska luikurin päästely kostautuisi salakuljettajan ansioissa ainakin viiveenä maksun saamisessa – käsittääkseni osa salakuljetuksen hinnasta maksetaan usein Suomeen päästyä saaduista sossurahoista.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuton vaikutus Suomen väestörakenteeseen ei ole olematon (37-38)

Väite on tosi kun käsitellään kaikki ulkomaalaiset maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta yhtenä ryhmänä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston pohjalta voidaan myös todeta, että Suomeen on vuoden 1973 jälkeen tullut n. 38 000 humanitaarista maahanmuuttajaa, joka tarkoittaa 0,6% eli kuusi tuhannesosaa koko väestöstä.

Itse lasken humanitaarisen maahanmuuton väestörakennevaikutuksiin myös hum. mamujen perheenyhdistämisten kautta tulleet – eiväthän he täällä olisi ilman varsinaista humanitaarista maahanmuuttoa. Tämä luku ilmenee tuosta Tilastokeskuksen taulukosta 2000-luvunkin osalta vain osittain: jos henkilö on saanut muunlaisen oleskeluluvan tai kansalaisuuden ennen perheenyhdistämistä, hänen perheenyhdistämisensä ei näy noissa luvuissa. Samoin väestörakennevaikutuksiin pitää mielestäni laskea myös humanitaaristen mamujen täällä syntyneet jälkeläiset. On vielä olemassa määrältään tuntematon joukko sellaisia humanitaarisia maahanmuuttajia jotka ovat saaneet oleskeluluvan jollain muulla perusteella (esim. Suomeen syntyneiden siteiden vuoksi), eivätkä tuossa 38 000:ssa.

Oletetaan että tuo 38 000 todella kattaa kaikki humanitaariset maahanmuuttajat ja ne perheenjäsenet, jotka on yhdistetty pakolaisen ollessa vielä humanitaarisella oleskeluluvalla. Jos veikataan vaatimattomasti että yksi humanitaarinen maahanmuuttaja tuo maahan kansalaisuuden tai muun kuin humanitaarisen oleskeluluvan saatuaan yhden perheenjäsenen, ja lisäksi saa vielä yhden lapsen (alakanttiin meni mutta menköön), humanitaarinenkin maahanmuutto olisi saanut aikaan noin 118 000 ihmisen väestövaikutuksen. Eihän sekään ole kuin noin pari prosenttia väestöstä, mutta tuonkin kokoinen porukka keskittyessään ja muusta väestöstä mahdollisesti eristyessään voi radikaalisti muokata monien alueiden – esimerkiksi kaupunginosien tai myöhemmin kokonaisten kaupunkienkin – väestörakennetta.

Suomen väestörakenne tulee muuttumaan voimakkaasti, eikä ole ihan sama minkälainen tuo muutos on. On siis syytä miettiä montaakin asiaa. Kuinka paljon maahanmuuttajia halutaan? Keitä (minkälaisia) tänne halutaan? Keitä (minkälaisia) mahdollisesti ei haluta? Mitä voidaan tehdä että nuo edellisten kysymysten vastaukset toteutuisivat mahdollisimman hyvin?

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Emme tarvitse maahanmuuttajia lievittämään työvoimapulaa (sivut 39-44)

Tilastokeskuksen tilastoista ilmenee melko yksiselitteisesti, että ilman ulkoista apua (esim nettomaahanmuuton muodossa) väestöllinen huoltosuhteemme muuttuu melko huonoon suuntaan lähimmän 50 vuoden aikana. Työllisyysasteen nostaminen vaikuttaa yhtälöön (taloudelliseen huoltosuhteeseen), mutta ei riittävästi.

Talousfilosofista pohdintaa: voiko tätä ongelmaa yleensäkään ratkaista ensisijaisesti "lisäämällä työvoimaa"? Onko työvoimalle aina tarvetta ja "ostajaa"? Edellyttääkö tämä myös yleistä talouskasvua ja onko jatkuvalle talouskasvulle jotain rajoja? Haluammeko liikaa ja vääriä asioita?

Huoltosuhde epäilemättä kehittyy huonompaan suuntaan ilman maahanmuuttoa, joskin muistelen lukeneeni että se ei silti koskaan mene huonommaksi kuin esim. toisen maailmansodan jälkeen. Toisaalta herää kysymys, kannattaako tänne päästää valikoimatonta, ei-työperäistä ja todetusti vaikeasti työllistyvää väkeä odottelemaan sitä, että töitä lopulta joskus alkaa löytyä – hehän vain huonontavat huoltosuhdetta, kunnes lopulta pääsevät töihin (jos pääsevät). Toinen mahdollisuus olisi odottaa että se paljon puhuttu työvoimapula alkaa osoittaa merkkejä itsestään, ja sitten antaa yritysten värvätä ulkomailta väkeä. Tämähän on ollut perinteinen toimintatapa: Ruotsissakin oli 50- ja 60-luvuilla työvoimapula, mutta sitä ei paikattu tuomalla pakolaisia vaan yritykset värväsivät ihmisiä mm. Suomesta. Huoltosuhde paranee tulijoiden vaikutuksesta vain, jos tulijoiden huoltosuhde on parempi kuin maassa jo olevan väestön.

Huoltosuhdeasioita pohtivan kannattaa lukea myös Roopen ansiokas kommentti mirulessa.

Talousfilosofiset kysymyksesi ovat osuvia. Jos vain ehdit ja viitsit, kannustan käymään avaamassa talousfilosofisille kysymyksille oman ketjun Mylly-alueelle.

Miniluv

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 30 281
  • Liked: 10961
  • Mode EVP.
    • Profiili
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuton vaikutus Suomen väestörakenteeseen ei ole olematon (37-38)

Väite on tosi kun käsitellään kaikki ulkomaalaiset maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta yhtenä ryhmänä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston pohjalta voidaan myös todeta, että Suomeen on vuoden 1973 jälkeen tullut n. 38 000 humanitaarista maahanmuuttajaa, joka tarkoittaa 0,6% eli kuusi tuhannesosaa koko väestöstä.

Aivan lyhyt kommentti.

Kukaan ei sanoisi Suomen romanivähemmistöä "olemattoman" kokoiseksi.

Meillä on nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton kautta parissa kymmenessä vuodessa alkunsa saanut saman kokoinen etninen ryhmä, Suomen somalit.

Humanitaarisen maahanmuuton vaikutus ei ole olematonta edes yksittäisten etnisten ryhmien kohdalla.

« Viimeksi muokattu: 06.01.2012, 00:23:50 kirjoittanut Miniluv »
"Luulisi että tähän ikään mennessä olisi edes jotain tajunnut elämästä ja yhteiskunnasta." Rosa Meriläinen, HS 30.9.2014

Viestistäsi tulee minulle ilmoitus, jos kirjoitat tekstiin @Miniluv. Tai laita yksityisviesti.

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita (sivut 45-46)

Kalvoissa levitetään monikulttuurisuusvastaisuutta nojautumalla Robert Putnamin paljon julkisuutta saaneeseen tutkimukseen. Putnam itse asettaa tulokset laajempaan asiayhteyteen kirjoittamalla, että monikulttuurisuus on paitsi väistämätöntä niin myös yhteiskunnille ja maille voimavara.

Kalvoilla esitellään Putnamin tutkimustuloksia. Jos joku päätyy siitä monikulttuurisuusvastaisuuteen, se on hänen oma johtopäätöksensä. Mitä esittämiisi Putnamin ajatuksiin tulee, Putnam esittelee paperissaan sekä tutkimustuloksiaan että henkilökohtaisia näkemyksiään, mikä on ihan tavallista ja hyväksyttävää. Ero näiden välillä on siinä, millaisille perusteluille ne pohjautuvat. Luottamuksen aleneminen diversiteetin lisääntyessä on tutkimustulos, koska se perustuu identifioituun dataan (joka on käsittääkseni suurelta osin julkisesti saatavilla) ja tilastollisiin menetelmiin joiden sopivuudesta - tai mahdollisesta sopimattomuudesta - tehtyihin analyyseihin voi jokainen tilastotieteeseen perehtynyt muodostaa oman kantansa; ennen kaikkea jokainen voi ainakin periaatteessa toistaa Putnamin analyysit vaikkapa omalla tietokoneellaan. (Myös tietyt kriteerit täyttävät teoreettiset kehittelyt ovat tutkimustuloksia, mutta sen erittely menee käsillä olevan asian ulkopuolelle)

Henkilökohtaisia näkemyksiä ovat sellaiset, jotka eivät perustu suoraan empiirisiin havaintoihin tai empiiristen havaintojen tukemaan loogiseen ja ristiriidattomaan teoriaan. Monesti tutkijat esimerkiksi esittävät spekulatiivisia syitä tekemiinsä empiirisiin havaintoihin. Tämä on osa tieteellistä prosessia, koska se ohjaa tulevaa tutkimusta ja auttaa teorianmuodostuksessa. Tutkimustuloksen painoarvoa henkilökohtaisille näkemyksille ei kuitenkaan kannata antaa, vaikka tutkijaa voidaan tietenkin pitää tutkimuksessaan käsittelemiensä kysymysten ainakin jonkinlaisena asiantuntijana.

Putnam esittelee paperissaan näkemyksiään, joista joillekin hän esittää vakuuttavantuntuisia perusteluita, ja joillekin ei niin vakuuttavantuntuisia. Näiden näkemysten paikkansapitävyyden pohtiminen on eri asia kuin esitettyjen tutkimustulosten paikkansapitävyyden pohtiminen. Jotkut pitävät tutkimustuloksia luotettavampina tiedonlähteinä kuin vakuuttavantuntuisestikaan perusteltuja henkilökohtaisia näkemyksiä, mutta se on tämän asian kannalta sivuseikka.

Oleellista on, että tutkimustulokset pätevät (tai eivät päde) riippumatta siitä, minkälaisia henkilökohtaisia näkemyksiä tutkija esittää samassakaan paperissa. Luottamus alenee etnisen diversiteetin lisääntyessä, ja tämän voi uskoa esitettyjen näyttöjen perusteella riippumatta siitä, mitä mieltä on esimerkiksi Putnamin esittämien pitkän aikavälin myönteisten vaikutusten perusteluista.

Henkilökohtaisiin näkemyksiinsä Putnam on tietenkin oikeutettu, mutta kalvosarjassa käsitellään hänen tutkimustuloksiaan.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Putnamin tulokset perustuvat kuitenkin vain USA:sta kerättyihin tietoihin ja kun Euroopassa on tehty vastaava analyysi ESS:n tietoihin perustuen niin on päädytty eri johtopäätöksiin.
    
Lainaus
Results suggest that the pessimistic conclusions about the negative effects of ethnic diversity on generalized trust cannot be confirmed at the aggregate level across European countries.

Pitääpä paremmalla ajalla lukea tuot Hooghen ja kumppaneitten paperi läpi, se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Hooghe ja kumppanit myös vaikuttavat ammattitaitoisilta tutkijoilta. Pikaisen selauksen perusteella kuitenkin muutama kommentti.

  • Tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia koska Hooghe ja kumppanit käyttää erilaista tilastollista menetelmää analyyseihinsa kuin Putnam (Hooghella multilevel-regressio ja Putnamilla perinteisempi).
  • Hooghen ja kumppanien keskeinen tulos on, että luottamuksen väheneminen etnisen diversiteetin lisääntyessä ei ole tilastollisesti merkittävää; jokainen tilastollisen testauksen kanssa riittävästi tekemisissä ollut tietää, että tämä ei tarkoita että oltaisiin osoitettu vähenemisen puuttuminen; se tarkoittaa vain sitä että käytetyllä datalla tilastollisen testin nollahypoteesia ei pystytty hylkäämään (tilastolliseen testauksen liittyy myös koko joukko ongelmia, joista voin hyvin keskustella jossain muussa ketjussa). Kansankielellä sanottuna luottamuksen vähenemistä etnisen diversiteetin lisääntyessä voi olla, mutta tällä datalla ei voida hylätä sitäkään mahdollisuutta että vähenemistä ei olisi. Tähän tulee vielä se paperissakin mainittu ongelma, että multilevelissä saattaa olla alatasolla todella vähän havaintoja testisuureen laskentaa varten.
  • Hooghen ja kumppanien multilevel-analyysin mittausten aggregaatiotaso on maa (Hollanti, Ranska jne.), kun taas etnisen diversiteetin vaihtelu tapahtuu aiempien tutkimusten mukaan asuinalueittain; diversiteetti maan tasolla ei välttämättä kerro diversiteetistä asuinalueilla ja työpaikoilla, siellä missä ihmiset kohtaavat toiseutta. Tästäkin kirjoittajat mainitsevat itse paperissaan.
  • Hooghen ja kumppanien käyttämä menetelmä ei käsittääkseni huomioi sitä, että ihmisten vastauksissa saattaa olla systemaattista vääristymää eri maiden välillä. Vääristymä voi johtua kulttuurisista tai institutionaalisista tekijöistä (jälkimmäinen tarkoittaa, että esimerkiksi joissakin maissa viranomaiset ovat lahjottavissa, joissakin ei). Tämä heterogeenisuudeksi (heterogeneity) kutsuttu ongelma voi vaikuttaa pahastikin vertailtavuuteen ja tulkintaan. Tämä asia kyllä pystytään ottamaan multilevel-malleissa huomioon, ja saattaa olla että se on käytännössä otettukin huomioon.
  • Hooghe ja kumppanit eivät ole eritelleet millaisista maahanmuuttajista se diversiteetti koostuu, vaan niputtaneet kaikki Euroopan ulkopuoliset maahanmuuttajat samaan diversiteettiin.  Voi silti olla, että pelkästään kiinalaisista, chileläisistä ja thaimaalaisista koostuva etninen diversiteetti ei vähentäisi luottamuspääomaa, mutta esimerkiksi somaleista, irakilaista ja afganistanilaisista koostuva etninen diversiteetti vähentäisi.
  • Putnamin tutkimustulokset eivät ole mitenkään ainutlaatuisia vaan samoihin johtopäätöksiin diversiteetin suhteesta luottamuksen vähenemiseen hänen kanssaan ovat Euroopankin osalta päätyneet eräät muutkin; viitteitä löytyy sekä Putnamin että Hooghe et alin mainitusta paperista. Hooghe ja kumppanit nimenomaan korostavat, että heidän saamansa tulos poikkeaa aiemmista. Tieteellisessä tutkimuksessa on aivan tavallista että joissakin tutkimuksissa ei löydy vahvaa tilastollista yhteyttä kahden asian, esimerkiksi sokerinsyönnin ja karieksen, välillä; tällöin yleensä katsotaan, mihin suuntaan tutkimusten pääosa viittaa, ja vaikkapa meta-analyysein selvitetään kuinka vahva yhteys on.

Mutta annetaanpa Hooghen ja kumppanien itsensä puhua:
Lainaus
we [..] cannot conclude that ethnic diversity nor its recent rise have a robust and consistent negative effect on generalized trust in the European context; therefore disconfirming earlier findings in North America. However, we do acknowledge a negative although weak and inconsistent tendency in the relationship between diversity and generalized trust in Europe as well.
[..]
The implication of our study certainly does not mean that ethnic diversity would or could not create social tensions or social problems. But our analysis has revealed that diversity does not exert the consistent and strong negative effects often attributed to it.
Eli etnisen diversiteetin ja luottamuksen välille ei heidän tutkimuksessaan löytynyt selvää ja johdonmukaista negatiivista yhteyttä Euroopassa, mutta kylläkin heikko ja vaihteleva negatiivinen yhteys.

Hooghen ja kumppanien paperin ilmestymisen jälkeen on näemmä julkaistu useita papereita aiheesta; osa näistä tukee Putnamin tuloksia, osa Hooghen ja kumppanien tuloksia ja osa on siltä väliltä (esimerkiksi etnisen diversiteetin lisääntyminen vaikuttaa negatiivisesti johonkin yleistetyn luottamuksen indikaattoriin muttei kaikkiin). Asia ei ole vielä läheskään loppuunkäsitelty. Lisää tutkimusta tarvitaan. Jotkut tutkimukset kuitenkin antavat viitteitä mihin ne tulevat tutkimukset pitäisi suunnata. Esimerkiksi Dinesen et al  ovat huomanneet tanskalaisella, poikkeuksellisen tarkalla datalla, että luottamus vähenee etnisen diversiteetin lisääntyessä mikroympäristössä (siis lähinaapurustossa) mutta vaikutus liudentuu kauempana (tai tarkemmin sanoen karkeammalla aggregaatiotasolla); Suomeen sovellettuna tämä tarkoittaisi että esimerkiksi Vuosaaressa luottamuspääoma voi olla alentunut Mogadishu Avenuella ja sen lähiympäristössä, muttei Vuosaaren omakotialueilla. Jos tulos pitää kutinsa, tämä selittäisi myös Hooghen ja kumppaneiden tulokset: valtakunnantaso on hiukka liian karkea tällaisten efektien esillesaamiseen. Mielenkiintoinen osatulos sisältyy myös tähän paperiin: on olemassa viitteitä, että naapuruston etninen heterogeenisyys vaikuttaa negatiivisesti sosiaaliseen koheesioon nimenomaan silloin, kun asukkaiden keskimääräinen tulo- ja koulutustaso on matala. Yksinkertaistetusti sanottuna Kaivopuistossa etninen heterogeenisyys ei ehkä vähennä sosiaalista koheesiota, mutta Varissuolla se saattaa hyvinkin vähentää. Jos tämä pitää paikkansa, se voisi osittain selittää eroja Putnamin ja Hooghe et alin tuloksissa. Kolmas tutkimuslinja voisi lähteä siitä ajatuksesta, että kaikki maahanmuuttajaryhmät eivät vähennä sosiaalista koheesiota samalla tavalla; harva luultavasti menettää luottamustaan ja yhteistyöhalujaan kantanorjalaisen, korealaisen tai vaikka chileläisen muuttaessa naapuriin. Pikaselauksen perusteella tätä ei ole tutkittu; silloinkin kun asiaan on kiinnitetty huomiota, ei-länsimaiset on niputettu yhteen.

Kaikkiaan Hooghen ja kumppanien tulokset eivät kumoa sitä, että etninen diversiteetti vähentää luottamusta Euroopassakin; toki ne antavat aihetta pohdiskeluun ja tilanteen syvällisempään analyysiin. Mutta kuten sanottu, kirjallisuus on laaja ja minun pitää syventyä siihen paremmin kokonaiskuvan saamiseksi.

EDIT: keskenjäänyt virke täydennetty
« Viimeksi muokattu: 06.01.2012, 01:30:21 kirjoittanut ike60 »

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuton negatiiviset vaikutukset eivät mene nopeasti ohi (sivut 50-51).

Väite on asetettu niin asenteellisesti ladatulla tavalla, ettei siihen kovin helposti voi ottaa suoraan kantaa. Kalvojen laatijoilta toivoisi ymmärrettävämpää omien ajatusten esille tuomista ja laadukkaampia perusteluita. :)

Romanit esitetään esimerkkinä väestöryhmästä, joka on yhä ryhmätasolla muodostaa suuremman taloudellisen ja sosiaalisen kuorman Suomelle kuin vastaava määrä satunnaisesti valittuja muita suomalaisia. Iso osa romaniväestöstä ei ole sopeutunut suomalaisen yhteiskunnan hyödylliseksi osaksi, vaikka he ovat olleet tässä maassa jo pitkään. Toki löytyy monia romaneja, jotka eivät ole sen paremmin taloudellinen kuin sosiaalinenkaan taakka, vaan ovat rehellisiä, käyvät työssä, maksavat veronsa ja käyttäytyvät hyvin.

Nykyisiä Suomen romaneja ei tietenkään voi enää laskea maahanmuuttajiksi. Kuitenkin romanit ovat täällä, koska Kustaa Vaasa teki poliittisen päätöksen väestönsiirrosta; ilman tuota päätöstä he todennäköisesti eivät olisi täällä, tai ainakin heitä olisi paljon vähemmän. Tämä on esimerkki siitä, että maahanmuuttopoliittiset päätökset voivat tuottaa maalle kuormaa vuosisatoja niiden tekemisen ja toteuttamisen jälkeen.

Jotkut maahanmuuttokriitikot pitävät somalienkin etujoukon 20 vuoden maassaoloaikaa pitkänä, ja tässä halutaan viitata siihen mahdollisuuteen ja riskiin, että merkittävästä osasta somaleita muodostuu myös alaluokka kaikista kotouttamistoimista huolimatta. Tällöin Suomen maahanmuuttopolitiikka olisi saanut aikaan maahanmuuttoa, jolla on pitkäaikaisia negatiivisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

On tietenkin hyvä, että esimerkiksi somalien työllisyystilanne on pikku hiljaa parantunut. Kannattaa tosin muistaa, että osa tuosta työllistymisestä perustuu heille julkiselle sektorille räätälöityihin töihin, töihin joita ei ilman somaleja olisi olemassakaan ja suosituimmuuspolitiikkaan, ja muodostaa siten edelleenkin taloudellisen kuorman muulle väestölle.  Toisaalta kuten itsekin toteat, tasaisella vauhdilla somalit saavuttavat keskivertosuomalaisen työllistymisasteen noin vuonna 2032; joku voisi pitää näinkin pitkää viivettä asialla (vuodesta 1991 vuoteen 2032 eli n. 41 vuotta) pitkäaikaisena kansantaloudellisena kuormana eli negatiivisena vaikutuksena.

Siihen, miksi romaneista on ryhmätasolla muodostunut taloudellinen ja sosiaalinen taakka, ei kalvosarja ota kantaa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 571
  • Liked: 32341
    • Profiili
Suomessa ei ole käytössä pikakäännytystä. Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemmin.

Lainaus
Suomessa ei ole turvapaikanhakijoiden ”pikakäännytystä”, kuten usein julkisuudessa esitetään. Myöskään Suomessa ei edelleenkään ole hyvin toimivaa nopeutettua menettelyä ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten tai EU:n Vastuunmäärittämisasetuksen tarkoittamien hakijoiden käsittelemiseksi toisin kuin muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa. Lainsäädännön mukaan nopeutettu menettely koskien UVI:n päätöstä voi minimissään kestää nykyisen lainsäädännön puitteissa 7 vuorokautta, mutta käytännössä menettelyn kesto kuulusteluineen, tiedoksiantoineen ja maastapoistamisineen on ollut noin kaksi kuukautta.
Maahantulosta kansalaisuuteen
Selvitysmies Esa Markkasen ehdotukset Ulkomaalaisviraston alueellistamiseksi, Sisäasiainministeriö 2003

Lainaus
Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) on vaatinut laajaa selvitystä turvapaikkasäännöistä. Suomi on muun muassa ainoa Pohjoismaa, joka ei tee pikakäännytyksiä rajoilla. Myös Suomen myöntämiä sosiaalietuuksia on moitittu siitä, että etuudet eivät katkea kielteisestä päätöksestä huolimatta.
Etelä-Suomen Sanomat: Ankkurilapsi tuo perheen mukanaan 22.5.2005

Viranomaisten oli tarkoitus ottaa 2000-luvun alkupuoliskolla (romanibuumi) käyttöön samantapainen pikakäännytys kuin muissa maissa, mutta hallitus (keskusta, sdp ja rkp) onnistui vesittämään muutoksen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: "Maahanmuuttoon" voi vaikuttaa (sivut 53-57)

Maahanmuuttopolitiikalla ja politiikalla yleensä pitäisi toki olla mahdollista vaikuttaa kaikkiin kansan haluamiin asioihin. Maahanmuutosta ja varsinkaan nykyisistä maahanmuuttajista on kuitenkin hankala päästä kokonaan eroon (vaikka näin haluaisi), joten demokraattisen vaikuttamisen lisäksi on ihan perusteltua ajatella myös vallitsevaa todellisuutta.

Kalvojen viestistä poiketen ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut jatkuvasti niin Tanskassa kuin Suomessa ja suhteessa koko väestön määrään yllättävän samanlaisella tahdilla.

Täällä jo olevien kotouttamiseen pitää tietenkin kiinnittää huomiota, ja niinhän tällä forumilla tehdään tuon tuostakin; välittömästi mieleen tulevana esimerkkinä mainittakoon Professorin muutaman päivän vanha blogikirjoitus, josta täälläkin on ollut puhetta. Se, että täällä jo olevista maahanmuuttajista on vaikea ellei peräti mahdoton päästä eroon, korostaa maahanmuuttopoliittisten päätösten tärkeyttä. Niillä pitäisi pystyä mahdollisuuksien mukaan estämään liiallista taakkaa Suomelle, koska syntyvät ongelmat voivat olla vaikeita ja juuri tuon eroonpääsyn mahdottomuuden takia pitkäaikaisia tai jopa pysyväisluonteisia.

Kalvot eivät väitä että ulkomaalaisten osuus väestöstä ei olisi lisääntynyt Tanskassa tai Suomessa. Sen sijaan kalvosta 56 voi kyllä päätellä, että humanitaarinen maahanmuutto Tanskaan voimakkaasti väheni tehtyjen poliittisten päätösten johdosta. Tämä tervehdytti maahanmuuton rakennetta Tanskan eduksi, kuten Roope toisin sanoin toisaalla totesi. Mainittakoon, että Tanskan suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat turkkilaiset ja saksalaiset, jotka eivät ole humanitaarisia maahanmuuttajia.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Turvapaikanhakijoiden määrä ei ole kasvanut vaan se on laskenut "Lex Thorsin" jälkeen.

Olet oikeassa että turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut Lex Thorsin voimaantulon jälkeen. Laskun syistä voidaan tietenkin olla monta mieltä, mutta ainakin minusta näyttää siltä, että siihen on vaikuttanut hakijavirtojen suuntautuminen Ruotsiin sikäläisten poliittisten ja tuomioistuinpäätösten johdosta (tätä käsitystä tukevat kalvon 57 tiedot). Kalvon 56 kaaviosta kannattaa kuitenkin ottaa se lex Thors-nuoli pois.

Päivämäärä on tosiaan kalvon kaaviossa virheellisesti helmikuu 2009, vaikka kalvon muistiinpanosivulla mainitaan se oikea 1.6.2009, mutta nythän se nuoli poistuu kokonaan.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Sivulla 56 nuolet on piirretty vääriin kohtiin. Tanskan hakemusten määrä laski oleellisesti jo ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa 1.7.2002 ja "Lex Thors" eli HE 166/2007 astui voimaan vasta 1.6.2009. Katso alla olevasta kuvasta miten turvapaikkahakijoiden määrä muuttui kuukausittain tämän lain voimaan astumisesta lähtien.

Mitä tulee Tanskan nuoleen kalvon 56 kaaviossa, korjataan tuo päivämäärä oikeaksi: toukokuu 2002 -> 1.7.2002 (mistä muuten löysit tuon päivämäärän?). Tanskan lakimuutos tuli siis voimaan 1.7.2002, ja vuoden 2002 hakijamäärä jäi paljon pienemmäksi kuin vuoden 2001 hakijamäärä. Vuoden 2001 hakijamäärä oli puolestaan suurempi kuin vuoden 2000 hakijamäärä. Näin ollen vuositasolla hakijamäärä taittui vasta tuon lain voimaantulon jälkeen. Itselläni on dataa vain vuositasolla, ja voi olla että kuukausitasolla hakijamäärä on lähtenyt laskuun jo ennen 1.7.2002. Voisitko linkittää Tanskan kuukausittaiseen dataan tuolta ajalta?

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Suomessa ei ole käytössä pikakäännytystä.

Tätä aavistelinkin.  Mihinkähän tietoon (tai "tietoon") gml on perustanut väitteensä?

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuton vaikutus Suomen väestörakenteeseen ei ole olematon (37-38)

Väite on tosi kun käsitellään kaikki ulkomaalaiset maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta yhtenä ryhmänä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston pohjalta voidaan myös todeta, että Suomeen on vuoden 1973 jälkeen tullut n. 38 000 humanitaarista maahanmuuttajaa, joka tarkoittaa 0,6% eli kuusi tuhannesosaa koko väestöstä.

Kukaan ei sanoisi Suomen romanivähemmistöä "olemattoman" kokoiseksi.

Meillä on nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton kautta parissa kymmenessä vuodessa alkunsa saanut saman kokoinen etninen ryhmä, Suomen somalit.

Humanitaarisen maahanmuuton vaikutus ei ole olematonta edes yksittäisten etnisten ryhmien kohdalla.

Totta. Viittaus tuohon romani- ja somaliväestöjen samankokoisuuteen olisi hyvä saada sille romani-somali-kalvolle. Tosin sen kalvon sanomaa voisi muutenkin selkeyttää. Perusajatuksenahan on, että 1500-luvulla tapahtunut maahanmuutto - tai oikeastaan Kustaa Vaasan päättämä väestönsiirto - aiheuttaa vieläkin kuormaa Suomelle, ja että Somalienkin kotoutuminen etenee hitaanlaisesti aiheuttaen myös kuormaa. Harkitsemattomien maahanmuuttopoliittisten päätösten negatiiviset vaikutukset eivät siis välttämättä mene nopeasti ohi.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 571
  • Liked: 32341
    • Profiili
Tätä aavistelinkin.  Mihinkähän tietoon (tai "tietoon") gml on perustanut väitteensä?

Luultavasti 2000-luvun alkupuoliskolla lakimuutoksesta käytyyn ihmisoikeuskeskusteluun, jota hallitsivat Pakolaisneuvonnan lakimiehet ja vastaavat. Tästä lienee jäänyt elämään legenda pikakäännytyksistä, vaikka meillä on vain ns. nopeutettu menettely, joka siis tyypillisesti kestää esimerkiksi pari kuukautta. Etelä-Euroopan romanit käsitellään nykyisin erikoisjärjestelyin nopeammin (viikossa?), mutta edelleenkään meillä ei ole lakia sellaisista pikakäännytyksistä kuin muissa Pohjoismaissa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

gml

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 128
  • Liked: 1
    • Profiili
    • Maailmanpuolue
Tätä aavistelinkin.  Mihinkähän tietoon (tai "tietoon") gml on perustanut väitteensä?

Luultavasti 2000-luvun alkupuoliskolla lakimuutoksesta käytyyn ihmisoikeuskeskusteluun, jota hallitsivat Pakolaisneuvonnan lakimiehet ja vastaavat. Tästä lienee jäänyt elämään legenda pikakäännytyksistä, vaikka meillä on vain ns. nopeutettu menettely, joka siis tyypillisesti kestää esimerkiksi pari kuukautta. Etelä-Euroopan romanit käsitellään nykyisin erikoisjärjestelyin nopeammin (viikossa?), mutta edelleenkään meillä ei ole lakia sellaisista pikakäännytyksistä kuin muissa Pohjoismaissa.

Siitä luultavasti... nyt vasta huomasin, että tässä on tonneittain vastalauseita ja -argumentteja. Pitää varata vähän aikaa siis tämän läpikäymiseen niin ehkä siitä syntyy dialogi jatkuu :)
Mikael Lönnroth

gml

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 128
  • Liked: 1
    • Profiili
    • Maailmanpuolue
Tätä aavistelinkin.  Mihinkähän tietoon (tai "tietoon") gml on perustanut väitteensä?

Luultavasti 2000-luvun alkupuoliskolla lakimuutoksesta käytyyn ihmisoikeuskeskusteluun, jota hallitsivat Pakolaisneuvonnan lakimiehet ja vastaavat. Tästä lienee jäänyt elämään legenda pikakäännytyksistä, vaikka meillä on vain ns. nopeutettu menettely, joka siis tyypillisesti kestää esimerkiksi pari kuukautta. Etelä-Euroopan romanit käsitellään nykyisin erikoisjärjestelyin nopeammin (viikossa?), mutta edelleenkään meillä ei ole lakia sellaisista pikakäännytyksistä kuin muissa Pohjoismaissa.

Siitä luultavasti... nyt vasta huomasin, että tässä on tonneittain vastalauseita ja -argumentteja. Pitää varata vähän aikaa siis tämän läpikäymiseen niin ehkä siitä syntyy dialogi jatkuu :)

Ok, eli olisiko tässä nyt kyse vain terminologiasekaannuksesta?

1) UNHCR ja EU puhuvat normaalista ja nopeutetusta ("accelerated") käsittelystä, jossa nopeutetulle käsittelylle ei ole asetettu mitään aikarajaa ja käytännöt eri maissa vaihtelevat suuresti (tässä yksi selvitys vuodelta 2007).

2) Suomen eduskunnassa käytettiin termiä "pikakäännytys" tarkoittaen ilmeisesti nopeutetun käsittelyn jälkeistä käännytyksen täytäntöönpanoa. Tässä esim Kimmo Sasi vuonna 2004:

Lainaus
Mitä tulee erityisesti pikakäännytykseen, niin tältä osin perustuslakivaliokunta hyvin tarkkaan selvitti sen, onko se pikakäännytys, joka hallituksen esityksessä on ja joka meillä asiallisesti tällä hetkellä on käytössä, perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen. Vastaus on täysin selkeästi "ei". Se noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, se noudattaa myöskin Suomen voimassa olevaa perustuslakia, ja tässä suhteessa ei ole sellaista ongelmaa, joka vaatisi lain säätämistä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunta kävi Strasbourgissa, keskusteli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suomalaisen jäsenen kanssa. Hänen kantansa oli täysin selkeä: ihmisoikeussopimus ei edellytä sitä, että pikakäännytyksen osalta pitäisi tehdä minkäänlaisia muutoksia siihen hallituksen esitykseen, mikä meillä nyt on käsittelyssä. Kun asiantuntijoita kuultiin, niin myöskin asiantuntijoiden osalta voidaan sanoa, ettei myöskään Suomen perustuslaki tältä osin aseta mitään ehdottomia vaatimuksia.

Mitä sitten tulee itse tähän lausuntoon, niin voidaan sanoa, että kun valiokunnassa kuultiin asiantuntijoita, silloin saatettiin todeta, että siihen aikaan käytäntönä oli se, että pikakäännytyskin saattoi kestää useampia kuukausia, ja tietysti silloin voidaan kysyä, eikö sen jälkeen, kun useamman kuukauden, kuudenkin kuukauden, käsittelyn jälkeen on saatu ratkaisu, voitaisi odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua siinä suhteessa, pannaanko tuomio täytäntöön vai ei. Tietysti silloin voidaan sanoa, että tietynlaisen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voidaan katsoa, että kahdeksan päivää on suhteellisen lyhyt aika. Mutta jos me olemme tilanteessa, jossa ratkaisun tekemiseen menee Ulkomaalaisviraston haastattelujen jälkeen, päätöksen jälkeen, yhdestä kahteen viikkoa, tilanne muuttuu aivan olennaisesti. Niissä olosuhteissa voidaan sanoa, että kahdeksan päivän odottamisaika on varsin pitkä. Siinä suhteessa en näe välttämättä mitään estettä sille, etteikö tätä kahdeksan päivän aikaa voitaisi myöskin jopa lyhentää ja jopa poistaa se kokonaisuudessaan, koska selkeää on se, että asianosainen voi hyvin odottaa ratkaisua hallinto-oikeudesta sellaisessa maassa, joka hänen kannaltaan on turvallinen. Lähtökohta on se, että palautetaan vain maahan, joka on turvallinen, yhtä turvallinen kuin Suomi, ja siinä suhteessa ei ole mitään merkitystä sillä, odottaako tuota ratkaisua Suomessa tai Ruotsissa tai vaikka Tanskassa, koska odotteluaika voidaan suorittaa maassa, joka on täysin turvallinen.

3) Onko tässä sotkeutunut toisiinsa turvapaikkaa hakevan hakemuksen pikainen käsittely ja päätöksen jälkeinen pikainen käännytys? Tämä lainaus asettaa "kuin muissa Pohjoismaissa" erikoiseen valoon (ja on ristiriitainen myös sen yllä olevan selvityksen kanssa):

Lainaus
Unlike Norway, Sweden has not introduced a fast-track procedure for processing asylum applications that are presumed to be unfounded.
http://www.udi.no/Norwegian-Directorate-of-Immigration/Annual-Report-2011/Migration-2011/Migration-trends-in-the-Nordic-countries/

4) Pikakäännytys suoraan käännettynä ruotsiksi on "snabbavvisning" jag tässä alla taas juttu heidän pikakäännytyksestään, jonka sääntöjen mukaan pitäisi tapahtua "kolmen kuukauden sisällä" mutta vaihtelua on päivistä viikkoihin ja kuukausiin.

Lainaus
Reglerna säger att en avvisning skall vara verkställda inom tre månader. Det kan ta ett par dagar eller veckor men det förekommer undantag att personer blivit kvar i månader.
http://www.kristianstadsbladet.se/incoming/article826317/Finjabacken-centrum-foumlr-snabbavvisning.html

5) Enpä tiedä. Minusta vaikuttaa siltä, että Suomessa niin kuin muissa EU:n maissa on käytössä sekä hakemusten nopeutettu käsittely (UK:ssa nimikkeellä "fast track"), että käsittelyn ratkaisun jälkeinen mahdollisuus erittäin pikaiseen käännytyksen (Suomessa esim joidenkin ratkaisujen osalta heti tiedoksiannon jälkeen). Onko niin, että teidän mielestänne nykyinen "pikakäännytys" ei ole tarpeeksi nopea koska esim Norjassa siihen koko prosessiin menee se kahdeksan päivää? Vai puhutaanko vielä ihan eri asioista?
Mikael Lönnroth

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 571
  • Liked: 32341
    • Profiili
5) Enpä tiedä. Minusta vaikuttaa siltä, että Suomessa niin kuin muissa EU:n maissa on käytössä sekä hakemusten nopeutettu käsittely (UK:ssa nimikkeellä "fast track"), että käsittelyn ratkaisun jälkeinen mahdollisuus erittäin pikaiseen käännytyksen (Suomessa esim joidenkin ratkaisujen osalta heti tiedoksiannon jälkeen). Onko niin, että teidän mielestänne nykyinen "pikakäännytys" ei ole tarpeeksi nopea koska esim Norjassa siihen koko prosessiin menee se kahdeksan päivää? Vai puhutaanko vielä ihan eri asioista?

Puhumme eri asioista.  Lue siitä Markkasen selvityksestä asiaa sivuavat kohdat, niin aukenee.

Norjassa pikakäännytykseen ei mene kahdeksan päivää vaan 1-2 päivää, kuten myös eräs suomalainen perusteettoman turvapaikkahakemuksen tehnyt sai todeta. Pikakäännytys tarkoittaa muissa Pohjoismaissa välitöntä (muutama tunti) tai ainakin nopeaa (48 tuntia) hakemuksen käsittelyä, päätöstä ja käännytystä. Lainaan itseäni ja sisäasiainministeriön selvitysmies Esa Markkasta (kursiivilla):

Lainaus
Suomi
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: 7+8 päivää (käytännössä 2 kuukautta)

    "Muissa Pohjoismaissa on otettu käyttöön (Norjassa 1.1.2004) ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu käsittely, joka Suomessa tällä hetkellä - johtuen useiden eri viranomaisten toimenpiteistä - kestää keskimäärin kaksi kuukautta. Varsinaista toimivaa nopeutettua menettelyä Suomessa ei tällä hetkellä käytännössä ole, vaikka Ulkomaalaisviraston onkin tietyissä tapauksissa (UlkL 33c§) tehtävä päätös 7 päivän kuluessa. Käännytys voidaan tehdä 8 päivän kuluttua tiedoksiannosta."

Ruotsi
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: Välitön täytäntöönpano

    "Ruotsissa on niinikään toimivat muut nopeutetut menettelyt ja erittäin pitkälle viety hakijoiden esikäsittely (sortering), jolla erotetaan ilmeisen perusteettomat, muualla turvapaikkaa hakeneet ja suojelua tarvitsevat hakijat toisistaan ja näin nopeutetaan päätöksentekoa ja vähennetään kustannuksia. Ruotsissa päätös ja käännytys tietyissä tapauksissa voidaan toimeenpanna tunneissa."

Norja
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: 48 tuntia

    "Käytännössä Norjan Ulkomaalaishallitus huolehtii turvapaikanhakijoiden majoittamisesta vastaanottokeskuksiin Lysakerissa olevan transit-keskuksen kautta. Turvapaikkaa voi toistaiseksi hakea kaikkien poliisikonttorien kautta, mutta kaikki turvapaikanhakijat ohjataan yhteen paikkaan Oslon ulkomaalaispoliisiin alkukuulustelua varten. Ulkomaalaishallitus tekee turvapaikkakuulustelut keskitetysti. Tällä hetkellä Norjaan tulevien turvapaikan hakijoiden määrä on kasvanut varsin nopeasti ja ministeriö on tehnyt päätöksiä, joilla kasvua pyritään rajoittamaan. Uusien suunnitelmien mukaan ilmeisen perusteettomien hakemusten pikakäsittely on 1.1.2004 alkaen 48 tuntia."

Tanska
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: Välitön täytäntöönpano

    "Tanskassa turvapaikkapäätöksenteosta vastaava virasto (Udlaendigeservice), poliisi ja Pakolaisapu (Dansk Flygtingehjaelp) ovat tehneet luettelon maista, joista tulevien hakijoiden hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä ilmeisen perusteettomina."

    "Luettelossa ovat EU-maat, muita teollisuusmaita sekä eräitä Afrikan valtioita. Joidenkin maiden kohdalla mainitaan erikseen ryhmiä, joiden kohdalla nopeutettua menettelyä ei sovelleta. Tämän listan lisäksi kaikkien maiden kansalaisten hakemukset voidaan tarvittaessa ohjata ilmeisen perusteettomina nopeutettuun menettelyyn yksilöllisen harkinnan jälkeen."

    "Ulkomaalaisasiat ovat Tanskan nykyisessä hallituksessa hyvin tärkeällä sijalla. Hallitus on tehnyt useita päätöksiä ulkomaalaisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamiseksi. Hakijoiden määrä onkin dramaattisesti pudonnut nykyisen hallituksen ja uuden lainsäädännön myötä. Tanskan luvut lähentelevät jo Suomen lukuja. Aiemmin Tanskaan tulleet hakijat suuntaavat nyt Ruotsiin ja Norjaan. On odotettavissa, että myös Norjan tiukentuva käytäntö ohjaa enemmän hakijoita Ruotsiin ja ainakin EU:n Vastuunmäärittämisasetuksessa tarkoitettuja, kielteisen päätöksen saaneita hakijoita myös Suomeen. Tästä on jo selviä merkkejä."

    "Tanskassa on toimiva nopeutettu menettely ilmeisen perusteettomille hakemuksille. Muissa maissa (Dublin tai Vastuunmäärittämisasetus) hakeneita ei oteta Tanskassa ollenkaan turvapaikkamenettelyyn. Jos Suomi menettelisi samalla tavoin, niin noin 40 % hakijoista ei tulisi lainkaan turvapaikkamenettelyyn."

Lisää Suomen ripitystä:

    "Suomessa ei ole turvapaikanhakijoiden ”pikakäännytystä”, kuten usein julkisuudessa esitetään. Myöskään Suomessa ei edelleenkään ole hyvin toimivaa nopeutettua menettelyä ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten tai EU:n Vastuunmäärittämisasetuksen tarkoittamien hakijoiden käsittelemiseksi toisin kuin muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa. Lainsäädännön mukaan nopeutettu menettely koskien UVI:n päätöstä voi minimissään kestää nykyisen lainsäädännön puitteissa 7 vuorokautta, mutta käytännössä menettelyn kesto kuulusteluineen, tiedoksiantoineen ja maastapoistamisineen on ollut noin kaksi kuukautta."

    "Muut Pohjoismaat ovat tehneet Saksan kanssa nk. Dublin–menettelyn ohittavia sopimuksia, joissa tietyt hakijat voidaan hakijat suoraan palauttaa toiseen maahan. Tätä erittäin nopeaa menettelyä ei Suomen lainsäädäntö salli."

    "Joissakin tapauksissa vältyttäisiin jopa henkilön kuljettamisesta muualla Suomessa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, jos asia saataisiin ratkaistua 48 tunnin sisällä ja voitaisiin käyttää rajavartiolaitoksen tiloja lentokentällä. Rajavartiolaitoksen henkilöllisyys- ja reittiselvityksen jälkeen UVI:n esittelijä voi jatkaa puhuttelua ja tehdä päätöksen jopa henkilön läsnäollessa."

    "Yksinkertaisen menettelyn olemassaolo mahdollistaisi maahanmuuttohallinnon resurssien kohdistamisen oleelliseen eli tehostettuun toimintaan suojelun tarpeessa olevien hakijoiden asioiden ratkaisemiseksi. Hallinnon hitaus näkyy myös selvästi vastaanottopuolella maksetuissa toimeentulotukikustannuksissa, kun maastapoistamisia ilmeisen perusteettomissa tapauksissa ei voida nopeasti panna täytäntöön."

    "Ehkä Suomen järjestelmä on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista siksi, koska Suomeen ei ole suuntautunut niin suuria hakijamääriä kuin muihin Pohjoismaihin, jolloin Suomessa on ollut ”varaa” rakentaa usean toimijan epäyhtenäinen, hidas ja kallis järjestelmä. Lainsäädäntöä on lisäksi Suomessa tarkistettu edestakaisin riippuen turvapaikanhakijoiden määristä."

Suomen lainsäädäntö on sittemmin hieman muuttunut, mutta edelleenkään Suomessa ei ole pikakäännytystä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

gml

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 128
  • Liked: 1
    • Profiili
    • Maailmanpuolue
5) Enpä tiedä. Minusta vaikuttaa siltä, että Suomessa niin kuin muissa EU:n maissa on käytössä sekä hakemusten nopeutettu käsittely (UK:ssa nimikkeellä "fast track"), että käsittelyn ratkaisun jälkeinen mahdollisuus erittäin pikaiseen käännytyksen (Suomessa esim joidenkin ratkaisujen osalta heti tiedoksiannon jälkeen). Onko niin, että teidän mielestänne nykyinen "pikakäännytys" ei ole tarpeeksi nopea koska esim Norjassa siihen koko prosessiin menee se kahdeksan päivää? Vai puhutaanko vielä ihan eri asioista?

Puhumme eri asioista.  Lue siitä Markkasen selvityksestä asiaa sivuavat kohdat, niin aukenee.

Norjassa pikakäännytykseen ei mene kahdeksan päivää vaan 1-2 päivää, kuten myös eräs suomalainen perusteettoman turvapaikkahakemuksen tehnyt sai todeta. Pikakäännytys tarkoittaa muissa Pohjoismaissa välitöntä (muutama tunti) tai ainakin nopeaa (48 tuntia) hakemuksen käsittelyä, päätöstä ja käännytystä. Lainaan itseäni ja sisäasiainministeriön selvitysmies Esa Markkasta (kursiivilla):

Ok. Vaikka eduskunnassa Suomen(kin) lakiin kirjattua menettelytapaa on kutsuttu pikakäännytykseksi niin ymmärrän, että se teidän mielestänne ei ole tarpeeksi pikainen (varsinkaan käytännössä), jotta sitä voisi oikeasti kutsua pikakäännytykseksi.

1) Seppo Lehdon tapauksessa ei ole mainintaa hakemuksen käsittelyajasta, mutta sitä en tosiaan ollut huomannut, että Norjassa on 48-tunnin prosessi "ilmeisen perusteettomille hakemuksille" (ja käännytys 72 tuntia tulosta alla olevan mukaan).

Lainaus
"As of January 2004, a 48-hour procedure was introduced for asylum seekers from countries deemed to
be safe. All cases within this procedure are to be decided on within 48 hours and if considered by the
Directorate of Immigration to be ‘unfounded’, deportation is to take place within 72 hours after arrival.
If the Directorate of Immigration finds that an individual case is instead well founded, it shall be
transferred to and examine under the normal determination procedure."
http://www.unhcr.org/refworld/pdfid/418647094.pdf

Onko tästä jotain tilastotietoa, että miten käytännössä on toteutunut? 2+1 pv on teoriassa kuitenkin samaa hehtaariluokkaa kuin 7+8.

2) Löytyykö Ruotsin "tunneissa"-väitteelle vielä jotain muuta lähdetta? Ainoat tekstit mitä minä nopeasti löysin puhuvat kolmen kuukauden rajasta, mutta sehän ei tarkoita, etteikö päätöksiä voisi tehdä myös tunneissa..

Lainaus
Suomen lainsäädäntö on sittemmin hieman muuttunut, mutta edelleenkään Suomessa ei ole pikakäännytystä.

Mikä sinun mielestäsi on "pikakäännytyksen" määrittely?
Mikael Lönnroth

gml

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 128
  • Liked: 1
    • Profiili
    • Maailmanpuolue
Tässä vielä Ruotsin "pikakäännytyksiin" liittyen jotain tilastotietoa. "Välitön täytäntöönpano"-otsikon alla hakemusten keskimääräinen käsittelyaika vuodelle 2010 oli 37 päivää.

(https://dl.dropbox.com/u/30998984/maahanmuutto/sverigeomedelbar.png)

Årsredovisning 2010, s. 22
Mikael Lönnroth

Seal

  • Vieras
Pikakäännytys? Näkee niin näyttää heti ovea.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 571
  • Liked: 32341
    • Profiili
Ok. Vaikka eduskunnassa Suomen(kin) lakiin kirjattua menettelytapaa on kutsuttu pikakäännytykseksi niin ymmärrän, että se teidän mielestänne ei ole tarpeeksi pikainen (varsinkaan käytännössä), jotta sitä voisi oikeasti kutsua pikakäännytykseksi.

Sitä on kutsuttu pikakäännytykseksi propagandasyistä korostamaan turvapaikanhakijoiden heikentynyttä oikeusturvaa (ei normaaleja moninkertaisia valitusteitä). Aiheesta taisi lakia valmisteltaessa ilmestyä useampiakin ihmisoikeusselvityksiä.

Onko tästä jotain tilastotietoa, että miten käytännössä on toteutunut? 2+1 pv on teoriassa kuitenkin samaa hehtaariluokkaa kuin 7+8.

En tiedä, mutta ei se ole ollenkaan samaa hehtaariluokkaa, kun on kyse selkeästi perusteettomasta hakemuksesta. Vielä kolme vuotta sitten EU-romaneilla odotusaikaan kuului Suomessa kielteisen päätöksen (johon kului kuukausi) jälkeen kuukauden asumisoikeus vastaanottokeskuksessa, jonka jälkeen poliisi ryhtyi valmistelemaan käännytystä. Ei ollut todellakaan mikään pikakäännytys, eikä ole uusittuna vieläkään, vaan EU-kansalaisten kohdalla sähköpostilla rationalisoitu nopeutettu menettely.

Lainaus
Nyt poliisi puhuttaa turvapaikanhakijat tulkin kanssa aamulla ja lähettää pöytäkirjat Maahanmuuttovirastoon sähköpostilla. Virasto käsittelee hakemukset heti ja ilmoittaa päätöksen poliisille sähköpostitse iltapäivällä. Aiemmin paperit kulkivat postissa ja viipyivät Maahanmuuttovirastossa jopa viisi päivää. Päätöksen tultua poliisin piti hankkia uudestaan tulkki ja etsiä turvapaikanhakija, jotta päätös voitiin antaa tiedoksi. Tähän saattoi mennä kuukausi.
Uusi Suomi: Romaneille ”äkkikäännytys” Suomesta 4.5.2010

2) Löytyykö Ruotsin "tunneissa"-väitteelle vielä jotain muuta lähdetta? Ainoat tekstit mitä minä nopeasti löysin puhuvat kolmen kuukauden rajasta, mutta sehän ei tarkoita, etteikö päätöksiä voisi tehdä myös tunneissa..

En ole etsinyt. Eiköhän Markkasen selvitys ole tuolta osin tarpeeksi luotettava lähde. Tuo kolme kuukautta lienee Ruotsissa tavoiteaika normaalin turvapaikkahakemuksen käsittelyyn.

Mikä sinun mielestäsi on "pikakäännytyksen" määrittely?

Ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten nopea käsittely, päätös ja käännytys ilman oikeutta jäädä maahan odottelemaan mahdollisen valituksen tekemistä tai sen käsittelyä. Nopealla tarkoitan lähes välitöntä käännytystä (esim. lentokentällä) tai maksimissaan kahden päivän odotusta.

Normaalioloissa pikakäännytysoikeutta ei ole juuri tarvetta käyttää, mutta viranomaisilla on oltava keinot ja valmis prosessi puuttua välittömästi selkeään turvapaikkaoikeudella keplotteluun, ennen kuin tänne tullaan bussilasteittain. Muualla Euroopassa tätä turvapaikkaturismia ovat harrastaneet viime vuosina lähinnä viisumivapauden saaneet serbit. Turvapaikkaa hakeneet Romanian ja Bulgarian romanit taas olivat vuoteen 2010 asti etenkin Suomen vitsaus. Turvapaikanhakijaromaneista päästiin eroon nopeuttamalla heidän kohdallaan hakemusprosessia, rajoittamalla asumisoikeutta vastaanottokeskuksissa ja ohjaamalla heidät sellaiseen vastaanottokeskukseen, jossa jaettiin laitosruokailun vuoksi vähemmän käteistä rahaa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

gml

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 128
  • Liked: 1
    • Profiili
    • Maailmanpuolue
2) Löytyykö Ruotsin "tunneissa"-väitteelle vielä jotain muuta lähdetta? Ainoat tekstit mitä minä nopeasti löysin puhuvat kolmen kuukauden rajasta, mutta sehän ei tarkoita, etteikö päätöksiä voisi tehdä myös tunneissa..

En ole etsinyt. Eiköhän Markkasen selvitys ole tuolta osin tarpeeksi luotettava lähde. Tuo kolme kuukautta lienee Ruotsissa tavoiteaika normaalin turvapaikkahakemuksen käsittelyyn.

Kommentoin vain tuota, että löysin sen 3kk muista paperista: se on takaraja sille, että tuota pikamenettelyä saa käyttää. Jos asian käsittely on syystä tai toisesta kestänyt kauemmin kuin 3kk niin hakijaa ei saa pikamenettelyllä enää käännyttää.
Mikael Lönnroth

gml

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 128
  • Liked: 1
    • Profiili
    • Maailmanpuolue
Pikakäännytys? Näkee niin näyttää heti ovea.

Ravintolasta tuttu(tm)  8)
Mikael Lönnroth

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 571
  • Liked: 32341
    • Profiili
Käännytyksiin liittyen:

Lainaus
Maahanmuuttovirkailijat pysyvästi Turun poliisilaitokselle

Turun poliisilaitokselle sijoitetuista maahanmuuttoviraston virkailijoista tulee pysyvä käytäntö. Turun Sanomat kertoi jo toukokuussa, että poliisitalolle tulee kaksi maahanmuuttoviraston ylitarkastajaa. Tuolloin kyse oli vielä kokeilusta, jonka oli määrä kestää ensi vuoden loppuun. Nyt virat aiotaan muuttaa pysyviksi.

Toimipisteen avaamisella halutaan nopeuttaa Turun alueelle sijoitettujen turvapaikanhakijoiden asioiden käsittelyä.

Turun Sanomien keväällä haastattelema maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio toivoi kokeilusta apua etenkin niissä tapauksissa, joissa perusteita turvapaikkaan tai muuhun suojeluun ei viraston näkemyksen mukaan ole.

Hän mainitsi esimerkkinä EU-maiden kansalaisten ja serbialaisten jättämät turvapaikkahakemukset, joihin päätös on käytännössä katsoen aina kielteinen.
Turun Sanomat 10.8.2012
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

propagandaministeri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 25
  • Liked: 3
  • Röyhkeä väärän tiedon levittäjä,Itämeren merirosvo
    • Profiili
Onko mahdollista saada kalvosarjan loppuun lähdeluettelo?

EDIT: En huomannut, että aikaisemmassa viestissä mainittiin lähteiden löytyvän muistiinpanosivulta. Tietty ois selkeämpi jos lopussa kuitenkin ois koko lähdeluettelo.
« Viimeksi muokattu: 24.10.2012, 21:10:06 kirjoittanut propagandaministeri »

propagandaministeri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 25
  • Liked: 3
  • Röyhkeä väärän tiedon levittäjä,Itämeren merirosvo
    • Profiili
Diasarjasta poimittua: Dia 38

"Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita

yhteisön etnisen heterogeenisyyden lisääntyessä seurauksena asukkailla mm.
-Alhaisempi luottamus paikallishallintoon ja paikalliseen mediaan
-Alhaisempi luottamus omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin
-Vähemmän toivoa että muut tekevät yhteistyötä  yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi -(esim. vapaa-ehtoinen säästäminen vesi- tai energiapulan aikana)
-Vähemmän läheisiä ystäviä ja luotettuja
-Vähemmän onnellisuutta ja alhaisempi arvioitu elämänlaatu

(perustuu Robert Putnamin tutkimuksiin)"

Robert D. Putnamin tutkimukseen liittyen:

Tutkimustulosta käytetään virheellisesti perustelussa. Otsikko väittää monikulttuurisen naapuruston kausaalisesti lisäävän epäluuloa ja kuihduttavan sosiaalisia suhteita. Näin väitetään myös dian 38 muistiinpanosivulla. Ts. väitetään monikulttuurisuuden olevan syy, jonka seurauksena on epäluuloa ja sosiaalisten suhteiden kuihtumista. Kyseessä on kuitenkin
korrelaatio eikä kausaalinen(syy-seuraussuhde) ilmiö. Korrelaatio ei todista syy-seuraussuhdetta.

Ehdottaisin dian otsikon vaihtamista esimerkiksi tällaiseksi: monikulttuurinen naapurusto on yhteydessä epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen, mutta se ei ole syy niihin. Myös nämä asiat olisi hyvä huomioida dian perustelussa:

-"Diversity does not produce ‘bad race relations’ or ethnically-defined group hostility, our findings suggest." (Putnam 2007)

-Putnam kertoo tutkimuksen rajoituksista:

"One powerful limitation on this analysis, however, deserves more substantial discussion, for it sheds an entirely new light on our central concern about the effects of immigration and ethnic diversity on modern societies. All our empirical analysis to this point has involved ‘comparative statics’– that is, we have compared people living in places with different ethnic mixes at one point in time– namely different American communities in the year 2000.36 Although our evidence does suggest that it is the level of diversity that matters, not the rate of change, we have not yet considered any ‘dynamic’ evidence about the effects of immigration and diversity over long periods of time within a single place (whether a single community or the nation as a whole). Exploring the dynamics, as opposed to the comparative statics, of diversity and social capital requires entirely different methods, and my research group has only begun to explore those avenues. For example, several of my colleagues have undertaken case studies of the effects of immigration and diversity over time on the social and political life of various local communities in the United States.37 Moreover, we have only begun to explore highly relevant evidence from such distant domains as experimental social psychology and the history of previous waves of immigration. Thus, my comments in the final third of this article are necessarily preliminary. However, these ideas are, I believe, crucial to any final interpretation of our ‘comparative statics’ evidence." (Putnam 2007)

Voin auttaa suomennoksessa jos joku haluaa, kun tuo on aika raskas tekstipötkö.

Tässä vielä lähde tutkimukseen jos joku haluaa vielä käydä kattomassa:

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-9477.2007.00176.x/full

mietinen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 057
  • Liked: 162
    • Profiili
-"Diversity does not produce ‘bad race relations’ or ethnically-defined group hostility, our findings suggest." (Putnam 2007)
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-9477.2007.00176.x/full


Selittävätkö erilaiset arvot eristäytymisen?

Minä arvioin, että rodullisten tekijöiden sijaan inhimillisessä kanssakäymisessä keskeistä on arvot, yhteiset pelisäännöt. Samaa peliä ei ole kiva pelata kaksilla säännöillä. Jos säännöistä ei päästä sopimukseen, voi olla helpompi olla pelaamatta yhdessä.

Jos yllä oleva pitää paikkansa, yhteinen arvopohja on merkkittävä yhteisön hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Jopa niin merkkittävä, että se tulisi huomioida päätöksenteossa.

Lainaus
Diversity and Community in the Twenty-first Century, Scandinavian Political Studies, Robert D. Putnam, 2007

To be sure, some dimensions of social capital and civic engagement seem relatively unaffected by ethnic diversity in American communities. For example, organizational activity of various sorts, including religious activity, is essentially uncorrelated with diversity, once we control for confounding variables, and as I have already noted, several measures of political engagement are positively correlated with diversity.[26] Nevertheless, a reasonably coherent, consistent image emerges from this analysis.[27]

Diversity does not produce ‘bad race relations’ or ethnically-defined group hostility, our findings suggest. Rather, inhabitants of diverse communities tend to withdraw from collective life, to distrust their neighbours, regardless of the colour of their skin, to withdraw even from close friends, to expect the worst from their community and its leaders, to volunteer less, give less to charity and work on community projects less often, to register to vote less, to agitate for social reform more, but have less faith that they can actually make a difference, and to huddle unhappily in front of the television. Note that this pattern encompasses attitudes and behavior, bridging and bonding social capital, public and private connections. Diversity, at least in the short run, seems to bring out the turtle in all of us.

Diasarjasta poimittua: Dia 38
...
Ehdottaisin dian otsikon vaihtamista esimerkiksi tällaiseksi: monikulttuurinen naapurusto on yhteydessä epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen, mutta se ei ole syy niihin. Myös nämä asiat olisi hyvä huomioida dian perustelussa:

"Mutta se ei ole syy niihin", minä jättäisin tämän kokonaan pois, koska tutkimus ei muodosta selkeää kantaa syyhyn. Sen sijaan yhteyden se toteaa.

Hienoa tutkimusta.

ike60

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 903
  • Liked: 984
  • ketku intelletku
    • Profiili
    • Bloginpoikanen
Kiitos kommenteista, propagandaministeri.

Diasarjasta poimittua: Dia 38

"Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita
[..]

Robert D. Putnamin tutkimukseen liittyen:

Tutkimustulosta käytetään virheellisesti perustelussa. Otsikko väittää monikulttuurisen naapuruston kausaalisesti lisäävän epäluuloa ja kuihduttavan sosiaalisia suhteita. Näin väitetään myös dian 38 muistiinpanosivulla. Ts. väitetään monikulttuurisuuden olevan syy, jonka seurauksena on epäluuloa ja sosiaalisten suhteiden kuihtumista. Kyseessä on kuitenkin
korrelaatio eikä kausaalinen(syy-seuraussuhde) ilmiö. Korrelaatio ei todista syy-seuraussuhdetta.

Ehdottaisin dian otsikon vaihtamista esimerkiksi tällaiseksi: monikulttuurinen naapurusto on yhteydessä epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen, mutta se ei ole syy niihin. Myös nämä asiat olisi hyvä huomioida dian perustelussa:

-"Diversity does not produce ‘bad race relations’ or ethnically-defined group hostility, our findings suggest." (Putnam 2007)

Mistä päättelit, etä monikulttuurinen naapurusto ei ole syy epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen?

On tietenkin totta, että korrelaatio ei välttämättä tarkoita kausaatiota. Usein mainittu esimerkki on jäätelönsyönnin yhteys hukkumiskuolemiin: samoina kuukausina jolloin syödään eniten jäätelöä, hukkumiskuolemiakin on eniten; tässä molemmilla on yhteinen syy, kesä, jonka lämpö saa ihmiset sekä syömään jäätelöä että liikkumaan vesillä (jolloin hukkumiskuolematkin lisääntyvät).

Korrelaatio ei siis ole riittävä ehto kausaatiolle. Kuitenkin korrelaatiota voi pitää melko välttämättömänä ehtona kausaatiolle: jos kaksi asiaa ei riipu toisistaan mitenkään tilastollisesti havaittavalla tavalla, ei niiden välillä ole myöskään syy-yhteyttä. Korrelaatio voi toki olla mitättömän pieni myös sellaisissa tapauksissa joissa kausatiivinen yhteys on olemassa mutta se on sopivalla tavalla epälineaarinen, tai sellaisissa joissa kausaatio peittyy jonkin satunnaisvaihtelun (esimerkiksi mittauskohinan) alle; ei nyt kuitenkaan mennä siihen.

Korrelaatio ei siis mitenkään sulje kausaatiota pois, päin vastoin: korrelaatio tarkoittaa että kausatiivinen yhteys voi olla olemassa.

Tuo muotoilusi alkuosa on kuitenkin aikas hyvä ja laitan sen kalvon otsikoksi:
monikulttuurinen naapurusto on yhteydessä epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen

Samoin leipätekstissä "seuraa" muutan verbi-ilmaisuksi "on yhteydessä".

Tuon "Diversity does not"-kohdan voi hyvin laittaa kalvon muistiinpanosivulle - osoittaahan se että ihmiset eivät helpolla rupea rasisteiksi tai rotuvihaajiksi. Voisitko kuitenkin täsmentää, mitä sellaista tuo Putnam-sitaatti sinun mielestäsi tarkalleen ottaen kertoo, jolla olisi vaikutusta kalvon 38 sanomaan?

-Putnam kertoo tutkimuksen rajoituksista:
[..]

Epäilemättä dynaaminen, muutokset ajan mukana huomioiva analyysi toisi uutta valoa näihin asioihin, ja voisi myös antaa tukea kausaaliselle yhteydelle (tai sille, että kausaalista yhteyttä ei tosiasiassa olekaan olemassa).

propagandaministeri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 25
  • Liked: 3
  • Röyhkeä väärän tiedon levittäjä,Itämeren merirosvo
    • Profiili
Lainaus
Mistä päättelit, etä monikulttuurinen naapurusto ei ole syy epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen?

Se voi olla mahdollinen syy. Robert Putnamin tutkimuksen valossa ei kuitenkaan ole todisteita tästä, ainoastaan se korrelaatio. Voidaanko yhteiskuntatieteissä edes löytää kausaalisia suhteita?

Lainaus
Tuon "Diversity does not"-kohdan voi hyvin laittaa kalvon muistiinpanosivulle - osoittaahan se että ihmiset eivät helpolla rupea rasisteiksi tai rotuvihaajiksi. Voisitko kuitenkin täsmentää, mitä sellaista tuo Putnam-sitaatti sinun mielestäsi tarkalleen ottaen kertoo, jolla olisi vaikutusta kalvon 38 sanomaan?

Eipä tuolla ole vaikutusta kalvon sanomaan, olisi pitänyt muotoilla paremmin se oma lauseeni. Onpahan kuitenkin hyvä lisäinfo, minkä vuoksi se kuuluukin sinne muistiinpanosivulle.

gloaming

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 000
  • Liked: 1027
  • sosiokulttuurinen epätasapaino
    • Profiili
"On yhteydessä" on liian laimea ilmaisu Putnam et al. käyttämä tilastollinen metodologia huomioiden. Sopivia ilmaisuja ovat "ennustaa" tai "on itsenäinen ennustetekijä".

edit: Mainittakoon, että Richard Floridan huomattavasti heppoisemmasta korrelaatioaineistosta ei kuitenkaan ole ollut vaikeuksia tehdä vailla pohjaa olevia päätelmiä tyyliin "monikulttuurisuus/homoseksuaalisuus tuottaa innovaatioita" jne.
« Viimeksi muokattu: 27.10.2012, 11:54:28 kirjoittanut gloaming »
Jag stöder Feministiskt initiativ. Våga vara feminist! Feministiskt initiativ - Det tredje största partiet i Simrishamn.

Katarina.R

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 239
  • Liked: 90
    • Profiili
Kommentteja kalvosarjaan
« Vastaus #209 : 28.03.2013, 18:18:34 »

 http://hommaforum.org/tiedostot/maahanmuuton_myytit_ja_todellisuus_v4.odp.

eli katarina, ennenkuin jatka leukojen loksutusta tutustu tuohon pakettiin.

No, heitetäänpä sitten vähän faktaa pöytään:

Fakta: humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa lievittää hätää
- miksi pelkästään köyhät kehitysmaat pitäisi kantaa vastuuta maailman pakolaisista
- pakolaisia on länsimaissa muutama promille väestöstä, miksi juuri he kuluttaisivat luonnonvaroja? Varmaan kaikki nuivat kulkevat julkisilla, syövät kasviruokaa jne kun kerran niin huolissaan luonnosta?

Humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyn rahan voi käyttää paljon tehokkaammin
- miten poliorokotukset liittyy asiaan? Olisi vähän sama että paheksuisi että käytetään rahaa lastensuojeluun kun vanhukset tarvitsevat hoitoa

Fakta: mamut lomailevat, lähettävät lapsiaan kouluun ja asuvat ”sodassa” olevassa lähtömaassaan
- miten maahanmuuttajat liittyy tähän ja miksi puhutaan somalialaisista? Suurin osa maahanmuuttajista ei ole pakolaisia ja suurin osa pakolaisista ei ole somalialaisia

Maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on eroja
- onko jotenkin yllättävää että jos maahanmuuttajalla ei ole etukäteen työpaikka hankittuna niin hänen työllisyytensä on heikompi?

Fakta: monet turvapaikanhakijat saattavat tulla muista syistä
- oleskelulupa myönnetään joko suojelun tarpeen perusteella tai muilla syillä (harvinaista, vain 15% myönteisistä päätöksistä)

Fakta: monet pääsevät maahamme turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen perusteella
(tuossa joku kuva joka ei aukene)
- alle 10% perhesidepäätöksistä on pakolaisten perheenjäseniä, 90% on joko työperäisen tai opiskelijan perheenjäseniä

Fakta: Suomen rahallinen tuki humanitaarisille mamuille suuri
(kuva ei aukene)
- Suomen sosiaaliturva on EU:n keskitasoa ja pohjoismaiden alhaisimpia

Fakta: Suomen turvapaikanhakijalle antama raha Euroopan suurimpia
- Turvapaikanhakija saa luokkaa 90e/300e (riippuen onko vastaanottokeskuksessa ruokapalvelu vai ei), ihan samaa tasoa muiden pohjoismaiden kanssa

Fakta: työvoimapulaa ei ole tulossa aloille joille humanitaariset mamut pääasiassa työllistyisivät
- ei kai kukaan ole tosissaan väittänyt että otetaan vastaan pakolaisia lievittämään työvoimapulaa?

Tuossa jotain, kaikkia en jaksanut kommentoida ja tosiaan osa noista kuvista mitä kalvoilla oli ei auenneet.
Puhdas sielu: "Ovat vieneet jo naiset, työpaikat, sosiaaliavun, kunnan asunnot. Nyt ne haluavat partionkin. Mitä seuraavaksi?"
Asta Tuominen: "Jos niihin (Katarina.R:n viesteihin) ei vastata, satunnaiselle foorumilukijalle jää mielikuva, ettei niihin osattu vastata ja että hän oli oikeassa."