Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita

[Kalle]

Fakta: humanitaaristen maahanmuuttajien huoltosuhde on paljon huonompi kuin kantaväestön

Vuonna 2003 ulkomaalaisten huoltosuhde Suomessa oli 3,0 ? koko väestöllä 2,2
Ulkomaalaisryhmien välillä on suuria eroja
Suomessa asuvien virolaisten, saksalaisten ja brittien huoltosuhde on parempi kuin kantaväestön


--- Dia 29 ----------------------------------------

(http://i50.tinypic.com/4q0l1k.jpg)

--- Muistiinpanot: ---

Maahanmuuttajien huoltosuhteesta puhuttaessa on otettava huomioon monien maahanmuuttajaryhmien korkeampi syntyvyys. Niinpä esimerkiksi somalien heikko huoltosuhde johtuu osin siitä että monet heistä ovat alaikäisiä. Kuitenkin työikäisten somalien korkea työttömyysaste kertoo että suuri lapsiluku ei ole ainoa heikkoa huoltosuhdetta selittävä tekijä, eikä välttämättä edes tärkein.

En ole kyllä minkään sortin asiantuntija tässä, mutta eikö tuo huoltosuhde normaalisti ilmoiteta suhdelukuina, eikä osuuksina. Siis (huoltajien määrä):(huollettavien määrä). Nythän nuo on tuossa laskettu (huoltajien määrä):(koko ryhmä). Siis esim tuossa graafissa koko väestön huoltosuhde on 1:2,3. kun se oikein merkittynä olisi 1:1,3. Jostain omistuisesta syystä tilastokeskus on käyttänyt tätä poikkeavaa tapaa ainakin ulkomaalaisia käsittelevissä tilastoissaan. Tällä tavalla toki saadaan näyttämään ero ryhmien välillä pienemmältä kun vaikkapa kantaväestön ja somalien huoltosuhteen ero näyttäisi olevan "vain" nelinkertainen, kun se tosiasiassa on kahdeksankertainen.

Siis kai informatiivisempi ja paremmin normaaleja merkitsemistapoja vastaava taulukko saataisiin miinustamalla jokaisesta luvusta 1.

[Lemmy]

Juutalaisista Suomessa 1918-1945 on kirja olemassa... käsitelee myös pakolaisia

Muistatko kirjan nimeä?

Jari Hanski
Juutalaisviha Suomessa 1918-1944
Ajatus, Jyväskylä 2006 

Perustuu väitöskirjaan joten sisältää aika paljon tilastoja jotka lienee tarkastettukin.

[ike60]

eurooppalaisten maiden kansalaisten osalta tilastoa vääristävät "turistien" tekemät rikokset. Jos katsotaan kaikista rikoksista epäiltyjä (en tiedä julkista lähdettä mistä näkisi vastaavan mainituista vakavimmista rikoksista erikseen) tässä maassa rikoksia tehneistä Somalian, Irakin, Turkin ja Iranin kansalaista yli 90% (ei mitenkään yllättäen) myöskin asuu vakituisesti Suomessa. Sen sijaan venäläisistä ja ruotsalaista rikosepäilyistä puolet kohdistuu Suomen ulkopuolella vakituisesti asuviin ihmisiin, virolaisten kohdalla jopa 2/3. Tiedämme kaikki mikä aiheuttaa  sen, että vain 9%:lla rikosista epäillyistä romanialaista on täällä asuinpaikka... (taulukko 44: http://www.optula.om.fi/uploads/bqo7i2ws2l3.pdf )

Tässä kyseinen taulukko kaaviona:
(http://i49.tinypic.com/24nmmo5.jpg)

Vaikka turismin vaikutus on karsittu pois, edelleenkin Ruotsi on kovin korkealla.

Diasarjaa varten tietenkin kaikkein paras olisi, kuten taisit aiemmin todetakin, Suomessa asuvien ulkomaalaisten törkeät rikokset per capita. Harmi että tällaista dataa ei näyttäisi olevan valmiiksi saatavilla. Ehkä yritän saada sitä Tilastokeskukselta.

Jos taloudellisista vaikutuksista haluaa vielä lisä dataa, niin kuviot 13 ja 14 (välittömät verot vähennettyinä tulonsiirroilla yhdeksi sarjaksi yhditettyinä) tästä voisi olla käyttökelpoinen.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt265.pdf

Joo, taloudellisia vaikutuksia on syytä käsitellä perusteellisemmin kuin mitä diasarjassa nyt on tehty. Siinä pitää vaan koettaa löytää dataa joka on oletetulle keskivertoyleisölle, paitsi relevanttia, myös välittömästi ymmärrettävää.

[ike60]

--- Dia 31 ----------------------------------------

Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita

yhteisön rodullisen heterogeenisyyden lisääntyessä seurauksena asukkailla mm.

Vastannee varmaan sinänsä salonkikelpoisen lähdeaineiston sisältöä, mutta ehkä sanan "rodullisen" jättäminen pois olisi kuitenkin parempi. Ei muuta keskeisintä asiasisältöä ja on sitten yksi vähempi lähtöpiste "Rasisti!" -huuteluille.

Totta. Itse asiassa Putnamin paperissa puhutaan ethnic diversitystä eli muutan "rodullinen" -> "etninen". En edes muista mistä tuo rodullisuus tuohon tuli - toivottavasti ei ole ollut oma freudilainen lipsahdukseni   

------------ Dia 17 ---------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat tulevat muista syistä

Vuonna 2008 Suomessa myönnettiin 89 ihmiselle turvapaikka vainon perusteella (hakijoita 4035)

Parempien liikenneyhteyksien ulottuvilla olevaan naapurimaahamme Viroon tuli 14 turvapaikkahakemusta vuonna 2008

Parempi ehkä mainita tässä kohtaa vain, että hakijoita täällä 4035, Virossa 14. Tuosta luvusta 89 voi saada väärän käsityksen, että oleskelulupia myönnettäisiin harvakseltaan.

Tätä diaa pitää tosiaan hioa. Muutin sen nyt muotoon:

------------ Dia 17 ---------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat tulevat muista syistä

Suomessa turvapaikanhakijoita 4035 vuonna 2008

• turvapaikka vainon perusteella myönnettiin 89 ihmiselle
• Muista syistä oleskeluluvan sai 696 turvapaikanhakijaa

Virossa turvapaikanhakijoita 14 vuonna 2008

• Viro parempien liikenneyhteyksien ulottuvilla kuin Suomi

[Lemmy]

Pitäisikö tuhon laittaa myös kuinka paljon virossa myönnettiin turvapaikkoja?

[sattuma]

Pitäisikö tuhon laittaa myös kuinka paljon virossa myönnettiin turvapaikkoja?

http://www.postimees.ee/?id=146037
Eestist otsivad enim varjupaika iraaklased

26.07.2009 21:18

Kommenteeri | Prindi
Kodakondsus- ja migratsiooniameti andmetel on viimase 12 aasta jooksul kõige rohkem Eestist varjupaika palunud Iraagi kodanikud. Teisel kohal on Venemaa kodanikud.

Iraaklased on alates 1997. aastast kuni tänavu 1. juulini palunud Eestist varjupaika 22 korral, vahendas Reporter.ee.

Sama ajaga taotlesid Venemaa kodanikud Eestist varjupaika 21 korda. Kahele esimesele järgnevad taotluste arvult Türgi, Valgevene, Gruusia, Pakistani, Afganistani ja Nigeeria kodanikud.

Eesti on 12 aasta jooksul varjupaika andnud kokku 11-le inimesele. 12-le inimesele on pakutud täiendavat kaitset.

Ülejäänud juhtudel on taotlus tagasi lükatud, varjupaiga andmisest keeldutud või menetlus lõpetatud.

Viimastel aegadel soovib Eestis varjupaika 7-15 inimest aastast.

Viro on viimeisen 12 vuoden aikana on myöntänyt turvapaikan yhdelletoista ihmiselle.
Kahdelletoista ihmiselle on myönnetty oleskelulupa suojeluperusteella tai jotain vastaavaa.
(En tunne tarkasti Viron systeemiä.)
Loput ovat vetäneet hakemuksensa takaisin, hakemus on hylätty tai menettely on lopetettu.
Viime vuosina on Virosta hakenut turvapaikkaa vuosittain 7-15 ihmistä.

Syy tähän hakemusten vähyyteen on tietenkin Viron valtion tarjoamien etuuksien puute.
Suomi kun tarjoaa ilmaiseksi enemmän kuin on Viron minimipalkka(278€).

[Lemmy]

Sitten kannattaa lukea tuolta http://www.migrationinstitute.fi/articles/index.php
Noita Jouni Korkiasaaren analyysejä Suomesta tapahtuneesta muuttoliikkeestä.

[ike60]

En ole kyllä minkään sortin asiantuntija tässä, mutta eikö tuo huoltosuhde normaalisti ilmoiteta suhdelukuina, eikä osuuksina. Siis (huoltajien määrä):(huollettavien määrä). Nythän nuo on tuossa laskettu (huoltajien määrä):(koko ryhmä). Siis esim tuossa graafissa koko väestön huoltosuhde on 1:2,3. kun se oikein merkittynä olisi 1:1,3. Jostain omistuisesta syystä tilastokeskus on käyttänyt tätä poikkeavaa tapaa ainakin ulkomaalaisia käsittelevissä tilastoissaan. Tällä tavalla toki saadaan näyttämään ero ryhmien välillä pienemmältä kun vaikkapa kantaväestön ja somalien huoltosuhteen ero näyttäisi olevan "vain" nelinkertainen, kun se tosiasiassa on kahdeksankertainen.

Siis kai informatiivisempi ja paremmin normaaleja merkitsemistapoja vastaava taulukko saataisiin miinustamalla jokaisesta luvusta 1.

Näytät olevan oikeassa. Ainakin wikipediassa huoltosuhde määritellään kuvaamallasi tavalla, samoin kuin tällä ja tällä Tilastokeskuksen sivulla.

Tuo kaaviossa esitelty huoltosuhdedata on Taloudellisen tiedotustoimiston sivuilta, mutta se ei tietenkään muuta kritiikkisi osuvuutta. Toimiston motiiveista on tietenkin vaikea sanoa, mutta tuo esittämäsi kuulostaa uskottavalta.

Kalvosarjan seuraavassa versiossa huoltosuhdekaavio onkin sitten piirrettynä ehdottamasi korjaus huomioiden.

[ike60]

Viime vuosina on Virosta hakenut turvapaikkaa vuosittain 7-15 ihmistä.

Laitankin tämän tiedon kalvosarjaan. Kiitos!

Syy tähän hakemusten vähyyteen on tietenkin Viron valtion tarjoamien etuuksien puute.
Suomi kun tarjoaa ilmaiseksi enemmän kuin on Viron minimipalkka(278€).

Sehän se syy on minunkin mielestäni, mutta sitä ei ehkä kannata laittaa kalvosarjaan. Ihmiset osaavat kyllä sen päätelläkin. Tosin Suomen anteliaista sosiaalituista kertovan dian muistiinpanoihin voisi laittaa vertailun vuoksi tuon Viron minimipalkan.

[ike60]

Sitten kannattaa lukea tuolta http://www.migrationinstitute.fi/articles/index.php
Noita Jouni Korkiasaaren analyysejä Suomesta tapahtuneesta muuttoliikkeestä.

Noilla Siirtolaisuusinstituutin sivuilla näyttää olevan paljonkin mielenkiintoista tavaraa. Esimerkiksi Söderlingin kompakti kuvaus mm. Kanadan pistelaskuun perustuvasta maahanmuuttopolitiikasta; voisiko se tai Sveitsin malli olla Suomessakin keino ohjata maahanmuuttoa työperäiseen suuntaan? Tosin näistä spekulaatioista ei taida saada paljoa irti tähän diasarjaan. Ehkä niitä voisi tarkastella yhteydessä, jossa käsitellään myyttiä maahanmuuton vaihtoehdottomuudesta.

[ike60]

Onko kellään esittää vertailua Suomen ja Tanskan politiikasta humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistämisessä?

Olen jostain lukenut että Tanskassa ollaan tiukempia asiassa, mutta en löydä suoraa vertailua. nyidanmark-sivustolta löytyy tieto, että perheenyhdistämisessä molempien puolisoiden täytyy olla vähintään 24 vuotta vanhoja, ja pariskunnan yhteyden Tanskaan täytyy olla vahvempi kuin lähtömaahan. Lisäksi edellytetään että Tanskassa olevalla puolisolla on riittävän iso asunto, ei ole saanut "public assistance" (ilmeisesti lähes mitä tahansa sosiaalitukea) viimeisen vuoden aikana, ja hänen täytyy tallettaa 60011 DKK kattamaan kunnalle mahdollisesti koituvat kulut. Lisäksi hänellä ei saa olla viimeisen 10 vuoden ajalta tuomiota väkivallasta aiempaa puolisoa/partneria kohtaan. Joistain vaatimuksista voidaan tosin joustaa.

Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle? Entä ovatko Suomen perheenyhdistämissäännökset muissa suhteissa löyhemmät kuin Tanskan?

Näitä tietoja tarvittaisiin kalvolle 20 ("Fakta: Suomen maahanmuuttopolitiikka on löyhempi kuin sopimukset edellyttäisivät").

[RP]

Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Tosin tanskalaisella sivullakin lukee:

In accordance with Denmark’s international obligations to protect the right to family life, exemptions from the following requirements can be granted to certain groups of applicants:

    * the 24-year requirement
    * the attachment requirement
    * the housing requirement
    * the collateral requirement
    * the requirement that your spouse/partner not have received certain types of public assistance within the past 12 months

Exemptions can be granted if your spouse/partner in Denmark holds a residence permit on the grounds of asylum or Protected Status and still risks persecution in his/her country of origin.

Vertailuun pitäisi löytää kuinka Tanskassa noita säääntöjä oikeasti sovelletaan. Pelkän tuon sivun kuvauksen perusteella on vaikea tunnistaa muuta varmaa eroa, kuin mitä liittyy maan omien kansalaisten käsittelyyn. (sellaisen entisen pakolaisen oikeus tuoda puolisonsa maahan, joka on saanut Tanskassa tanskan vs. Suomessa suomen kansalaisuuden)

[ike60]

Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Jos näin on, tehtävä helpottuu aika lailla. Tanskassa on kuitenkin aika paljon vaatimuksia.

Tosin tanskalaisella sivullakin lukee:

In accordance with Denmark’s international obligations to protect the right to family life, exemptions from the following requirements can be granted to certain groups of applicants:

    * the 24-year requirement
    * the attachment requirement
    * the housing requirement
    * the collateral requirement
    * the requirement that your spouse/partner not have received certain types of public assistance within the past 12 months

Exemptions can be granted if your spouse/partner in Denmark holds a residence permit on the grounds of asylum or Protected Status and still risks persecution in his/her country of origin.

Vertailuun pitäisi löytää kuinka Tanskassa noita säääntöjä oikeasti sovelletaan. Pelkän tuon sivun kuvauksen perusteella on vaikea tunnistaa muuta varmaa eroa, kuin mitä liittyy maan omien kansalaisten käsittelyyn. (sellaisen entisen pakolaisen oikeus tuoda puolisonsa maahan, joka on saanut Tanskassa tanskan vs. Suomessa suomen kansalaisuuden)

Noista viidestä vaatimuksesta voidaan siis tinkiä Tanskassa, jos maassa asuva puoliso on saanut turvapaikan (ilmeisesti ei kata esim. tapauksia joissa oleskelulupa on myönnetty siksi että henkilöä ei voida palauttaa takaisin kotimaahansa) tai "protected status" (kai oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella) ja jolla on vielä riski tulla vainotuksi lähtömaassaan. Lisäksi jää vaatimukset että henkilön pitää oleskella pysyvästi maassa (ts. vähintäänkin pysyvä oleskelulupa), eikä ole tuomittu edelliseen puolisoon/kumppaniin kohdistuneesta väkivallasta viimeisen 10 vuoden aikana; jälkimmäinen vaatimus ei luultavasti sulje pois kuin muutaman henkilön. Jos Suomessa saa tuoda perheen maahan tilapäiselläkin oleskeluluvalla niin siinä on jo aika paljon eroa.

Eli summa summarum: ainakin joidenkin oleskeluluvan saaneiden kohdalla perheenyhdistäminen on puolison kohdalla tiukempaa kuin Suomessa.

Mutta olet oikeassa: vertailuun olisi todella hyvä löytää tietoa siitä, miten tanskalaiset sääntöjään soveltavat.

[Vera]

Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Käsittääkseni monet maat rajoittavat humanitaaristen perheenjäsenten tuomisen etuoikeuden vain niihin perheenjäseniin jotka olivat jo olemassa silloin kun humanitaarinen saapui maahan (esim. silleen että jos pakolaisella on alunperin jäänyt kotimaahan vaimo niin sen saa tuoda vapaasti mutta jos pakolainen on mennyt naimisiin käydessään lomalla vanhassa kotimaassa niin hän joutuu toditamaan että pystyy elättämään sen vaimon), mutta Suomessa se etuoikeus koskee kaikkia perheenjäseniä.

[RP]

Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Asiayhteydestä tulkitsin kysymyksen koskevan vain humanitäärisiä. Vera on tietysti sinänsä täysin oikeassa.

Löytyisiköhän täällä joku, joka tuntisi irlantilaisia säännöksiä ja käytäntöjä? Netistä löytyy tietoja englanniksi, mutta nollatasolta lähtiessä asiat on usein joltain osin helppo ymmärtää väärin ensi yrittämältä.

Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että heillä subjektiivinen perheenyhdistämisoikeus on rajattu vain varsinaisen pakolais/turvapaikka-aseman saaneille:
http://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remain

They do not have the right to family reunification but anyone who is entitled to reside and remain in the State may apply to the Minister to permit family members to join them. The Minister for Justice, Equality and Law Reform can grant or refuse permission on a discretionary basis.

http://www.emigrantadvice.ie/images/Family%20reunification.pdf

People with leave to remain on humanitarian grounds
These people who are often in the most vulnerable and isolated of situations have no
entitlement to Family Reunification. Requests can be made but they are rarely granted

http://www.ris.ie/media/Leave_to_Remain.doc_word_040909.pdf

Those with Leave to Remain do not have a statutory right to family reunification. Each
application is looked at individually and decisions are made on a case-by-case basis. You may
apply for immediate and dependent family members to join you in Ireland.
For assistance and further information on applying for family reunification please contact the
RIS

Irlantiin saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä, tiedostosivu 59
http://www.orac.ie/pdf/PDFCustService/AnnualReports/2008%20Annual%20Report%20English.pdf
Tippunut 11600:ta 3900:n vuosien 2002 ja 2008 välillä

[ike60]

Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Tämän perusteella siis esim. tilapäisen oleskeluluvan omistaja, joka ei täytä pakolaisen kriteerejä mutta jota ei voi palauttaa kotimaahansakaan siellä olevan sotatilan vuoksi, voi tuoda maahan jokaisen johon pystyy riittävän vakuuttavasti osoittamaan omaavansa perhesiteen.
Ymmärsinkö oikein?
Ja tapahtuuko tämäkin perheitten yhdistäminen valtion kustannuksella?
Kuinka kauan pitää humanitaarisen mamun olla oleskellut Suomessa ennen kuin voi alkaa perhettään yhdistelemään? Voiko aloittaa heti oleskeluluvan saatuaan?

Käsittääkseni monet maat rajoittavat humanitaaristen perheenjäsenten tuomisen etuoikeuden vain niihin perheenjäseniin jotka olivat jo olemassa silloin kun humanitaarinen saapui maahan (esim. silleen että jos pakolaisella on alunperin jäänyt kotimaahan vaimo niin sen saa tuoda vapaasti mutta jos pakolainen on mennyt naimisiin käydessään lomalla vanhassa kotimaassa niin hän joutuu toditamaan että pystyy elättämään sen vaimon), mutta Suomessa se etuoikeus koskee kaikkia perheenjäseniä.

Tätä tietoa yritän kaivaa esiin. Tanskassa tällaista vaatimusta ei näytä olevan ja Irlannissa asiat ratkaistaan ilmeisesti aina tapauskohtaisesti. Olisiko sinulla vinkkiä minkä maan säädöksiä kannattaisi seuraavaksi selvittää?

[ike60]

Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Asiayhteydestä tulkitsin kysymyksen koskevan vain humanitäärisiä. Vera on tietysti sinänsä täysin oikeassa.

Oikein tulkitsit. Eli sekä Vera että sinä olette oikeassa 

Löytyisiköhän täällä joku, joka tuntisi irlantilaisia säännöksiä ja käytäntöjä? Netistä löytyy tietoja englanniksi, mutta nollatasolta lähtiessä asiat on usein joltain osin helppo ymmärtää väärin ensi yrittämältä.

Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että heillä subjektiivinen perheenyhdistämisoikeus on rajattu vain varsinaisen pakolais/turvapaikka-aseman saaneille:
http://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remain

They do not have the right to family reunification but anyone who is entitled to reside and remain in the State may apply to the Minister to permit family members to join them. The Minister for Justice, Equality and Law Reform can grant or refuse permission on a discretionary basis.

Näin minäkin asian tulkitsin, ja laitoin sitten diaan lyhyen maininnan.

[ike60]

Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Tämän perusteella siis esim. tilapäisen oleskeluluvan omistaja, joka ei täytä pakolaisen kriteerejä mutta jota ei voi palauttaa kotimaahansakaan siellä olevan sotatilan vuoksi, voi tuoda maahan jokaisen johon pystyy riittävän vakuuttavasti osoittamaan omaavansa perhesiteen.
Ymmärsinkö oikein?
Ja tapahtuuko tämäkin perheitten yhdistäminen valtion kustannuksella?
Kuinka kauan pitää humanitaarisen mamun olla oleskellut Suomessa ennen kuin voi alkaa perhettään yhdistelemään? Voiko aloittaa heti oleskeluluvan saatuaan?

Roope vinkkasi keskeiseen dokumenttiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta" ja osoitti oikeat kohdatkin sieltä, joten vastaus on, että kaikki humanitaariset maahanmuuttajat (paitsi ne joille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi ja ihmiskaupan uhrit, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan) ovat Suomessa oikeutettuja perheenyhdistämiseen. Perhettään voi alkaa yhdistämään heti oleskeluluvan saatuaan - näin ainakin käsitin kun ei muutakaan mainintaa löytynyt.

Tuohon hintapuoleen (eli että Suomessa perheenyhdistäminen tapahtuu valtion kustannuksella) kaipaisin vielä viitettä.

[ike60]

Uusittu dia 20 on nyt seuraavanlainen. Laitoin perheenyhdistämisiin verrokkimaaksi Tanskan, vaikka Tanska ei sen suomalaisen lakiesityksen mukaan EU:n perheenyhdistämisdirektiiviä lainsäädännössään noudatakaan. Tämä siksi että direktiivi ei koske lainkaan toissijaista suojelua saavia eikä tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita.

Toki vertailukohdaksi voisi ottaa senkin että monissa maissa perheenyhdistäminen on varattu vain pakolaisille tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella saaneille, kun taas Suomessa se kattaa kaikki jotka ovat saaneet oleskeluluvan (pl. ne joille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi ja ihmiskaupan uhrit, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan).

Kommentit edelleenkin erittäin tervetulleita.

---Dia 20-----------------------------------------------------------------------

Fakta: Suomen turvapaikkapolitiikka on  löyhempi kuin sopimukset edellyttävät

Suomessa ei perusteettomien turvapaikanhakijoiden pikakäännytystä. Ei pikakäännytyksiä edes turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille.	Norjassa on 48 tunnin pikakäännytys ilmeisen perusteettomille turvapaikanhakijoille; Ruotsissa päätös ja käännytys voidaan tietyissä tapauksissa toimeenpanna tunneissa. Monissa maissa pikakäännytys rajalla turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille
Suomessa humanitaarisen mamun oikeus perheenyhdistämiseen syntyy lähtökohtaisesti heti oleskeluluvan saamisen jälkeen riippumatta siitä, minkä tyyppinen oleskelulupa perheenkokoajalle on myönnetty.	Tanskassa edellytetään (paitsi pakol. tai toissij. suoj. perusteella saadulla oleskeluluvalla) 24 vuoden ikää molemmilta puolisoilta, riittävänkokoista asuntoa, elatuskykyä (ei sosiaalitukea viim. vuoden aikana), 60011 DKK panttia. Irlannissa oleskelulupalaisten  perheenyhdistämiset harkitaan tapauskohtaisesti, ja lupa myönnetään harvoin.

--- Muistiinpanot: ---

Perheenyhdistämisestä säädetään ulkomaalaislaissa.
Tiedot: sisäministeriön selvitys
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2fcbeaf321fa9534c22575c90025d031/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf
(luettu 3.12.2009)
Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240.pdf
EU:n turvapaikkamenettelydirektiivi 2005/85/EY ei koske toissijaista suojelua saavia eikä tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita!
Ks. myös Report by the Committee of Experts
on asylum rules of other countries (Tanskan pakolais-, maahanmuutto- ja integraatioministeriön julkaisu)
http://www.nyidanmark.dk/NR/rdonlyres/E0C453EA-5E7E-4FA9-AFB9-72A483FA0404/0/report_asylum_june_2009.pdf
Tanskan virallinen maahanmuuttoportaali nyidanmark http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/family_reunification.htm
http://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remain
http://www.emigrantadvice.ie/images/Family%20reunification.pdf 

[Roope]

Tuohon hintapuoleen (eli että Suomessa perheenyhdistäminen tapahtuu valtion kustannuksella) kaipaisin vielä viitettä.

Aiempi viestini: Raportti SPR:n perheenyhdistämisseminaarista 28.1.2006

http://www.redcross.fi/apuajatukea/maahanmuuttajientuki/tietoakannanotto/fi_FI/perheenyhdistaminen/_files/76919486890508809/default/perheenyhdistamisseminaari2006.pdf

Sivulla 19 luetellaan ketkä ovat oikeutettuja perheenyhdistämismatkan korvaamiseen.

KOMMENTTIPUHEENVUORO
Pia Salmela,
suunnittelija,
Työministeriö

Perheenjäsenen matkakustannusten korvaaminen ja pakolaisten vastaanotto kunnassa Työministeriön arviomäärärahasta

Seuraavien henkilöiden matka Suomeen maksetaan ja he kuuluvat pakolaisten vastaanoton piiriin:
- perhesiteen perusteella oleskeluluvan saanut pakolaiseksi katsottava perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on saanut ulkomaalaislain 106§:n mukaisen pakolaisaseman eli turvapaikan Suomessa tai on tullut tänne kiintiöpakolaisena;

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoajalle on myönnetty ulkomaalaislain 11 3§:n 1 momentin mukaan oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella;

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on saanut tilapäisen suojelun jälkeen oleskeluluvan ulkomaalaislain 113§:n 2 momentin nojalla (ei avioliiton, työnteon eikä opiskelun perusteella);

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoajalle on hänen haettuaan kansainvälistä suojelua myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52 tai 89§:n perusteella;

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on ulkomaalaislain 93§:n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi;

- edellytyksenä on lisäksi, että perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa;

- lisäedellytyksenä on, että perheenkokoaja, perheenjäsen tai muu omainen ei ole Suomen kansalainen;

Ketjutus:
Perheenjäsen tai muu omainen ei kuulu pakolaisten vastaanoton korvausten piiriin, jos perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan perhesiteen perusteella (ketjutus).

Käytännön ongelmia
- sen selvittäminen yksittäistapauksissa, kuuluuko henkilö Työministeriön korvausten piiriin silloin, kun Ulkomaalaisvirasto ei määrittele hänen asemaansa pakolaiseen rinnastettavaksi, eli minkä tahon tulisi vastata asiasta ja miten asiaan liittyvä tiedonkulku viranomaisten kesken turvataan?

- oleskelulupamaksun vaikutus asian käsittelyyn, perheen mahdollinen varattomuus,
perheenjäsenen tai perheenkokoajan alaikäisyys, eli kuka silloin vastaa lupamaksuista?

- kuka vastaa Työministeriön korvausten ulkopuolelle jäävien perheenjäsenten tai omaisten, erityisesti alaikäisten Suomeen tulon ja vastaanoton aiheuttamista kustannuksista?
(Työministeriön poikkeusratkaisut korvausten maksamisesta ja kuntien toimeentulotukipäätökset perheen tueksi ovat olleet käytössä hätäratkaisuina erityisesti alaikäisten perheitä yhdistettäessä).

- Työministeriö ei korvaa haastattelumatkoista aiheutuvia kustannuksia;

- B-luvan saanut voi saada perheensä Suomeen vasta oltuaan Suomessa 2 vuotta ja
saatuaan jatkuvan oleskeluluvan statuksella A.

Säädöspohja:
- Kotouttamislaki 3 a § (V: 20.7.2004 M, A: 9.7.2004, SK: 649/2004) >
Pakolainen tätä lakia sovellettaessa

- VNp pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 1§.
(V: 20.7.2004 M, A: 15.7.2004, SK: 664/2004)

[ike60]

Tuohon hintapuoleen (eli että Suomessa perheenyhdistäminen tapahtuu valtion kustannuksella) kaipaisin vielä viitettä.

[..]

Sivulla 19 luetellaan ketkä ovat oikeutettuja perheenyhdistämismatkan korvaamiseen.

Seuraavien henkilöiden matka Suomeen maksetaan ja he kuuluvat pakolaisten vastaanoton piiriin:
- perhesiteen perusteella oleskeluluvan saanut pakolaiseksi katsottava perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on saanut ulkomaalaislain 106§:n mukaisen pakolaisaseman eli turvapaikan Suomessa tai on tullut tänne kiintiöpakolaisena;

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoajalle on myönnetty ulkomaalaislain 113§:n 1 momentin mukaan oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella;

Toissijaisessa suojelussa "hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi". Eli kattanee useimmat somalit, afgaanit ja irakilaiset; riippuu varmaan tulkinnasta.

Oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella kattaa somalit, afgaanit ja irakilaiset vielä laajemmin, koska "hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa [..] siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta".

Ulkomaalaislain 113 § näyttää puhuvan jatkuvasta oleskeluluvasta, joka myönnetään varsinaisille pakolaisille sekä toissijaisesti tai humanitaarisesti suojeltaville heti kun päätös on tehty. Tai paremmin sanoen päätös koskee juuri tuon jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä.

Turvapaikkatilastojen mukaan vuonna 2008 noista kolmesta maasta tulleita vain aniharvoin hylättiin muuten kuin Dublin-tapauksina.

Eli käytännössä useimmat noista kolmesta maasta tulevat ovat oikeutettuja sekä oleskelulupaan että tämän saatuaan välittömästi yhdistämään perheensä Suomessa valtion kustannuksella. Menikö oikein?

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on saanut tilapäisen suojelun jälkeen oleskeluluvan ulkomaalaislain 113§:n 2 momentin nojalla (ei avioliiton, työnteon eikä opiskelun perusteella);

Tämä näyttäisi koskevan hakijoita joille myönnetään lupa vasta 3 vuoden yhtäjaksoisen maassaolon jälkeen koska näiden on epäilty tehneen törkeitä rikoksia.

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoajalle on hänen haettuaan kansainvälistä suojelua myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52 tai 89§:n perusteella;

Sama juttu, eli on epäilty tehneen törkeitä rikoksia mutta ei voida poistaa maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on ulkomaalaislain 93§:n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi;

93§:n mukaan (sisäministeriön valmisteltua asian) "valtioneuvosto voi yleisistunnossa päättää ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi." Tällaista tapahtuu varmaan aika harvoin? Eihän tämä kiintiöpakolaisia tarkoita?

- edellytyksenä on lisäksi, että perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa;

Eli maahantulon jälkeen hankitut morsiamet kustannetaan maahan itse?

- lisäedellytyksenä on, että perheenkokoaja, perheenjäsen tai muu omainen ei ole Suomen kansalainen;

Eli somalin kannattaa hankituttaa perheensä tänne ennen kuin saa kansalaisuuden, muuten tulee kalliiksi.

- Työministeriö ei korvaa haastattelumatkoista aiheutuvia kustannuksia;

Voiko tuon tulkita niin että paikan päällä käydään suhteellisen harvoin selvittämässä perhesiteiden aitoutta?

- B-luvan saanut voi saada perheensä Suomeen vasta oltuaan Suomessa 2 vuotta ja
saatuaan jatkuvan oleskeluluvan statuksella A.

Onko B-lupa tilapäinen ja A-lupa jatkuva oleskelulupa?

Säädöspohja:
- Kotouttamislaki 3 a § (V: 20.7.2004 M, A: 9.7.2004, SK: 649/2004) >
Pakolainen tätä lakia sovellettaessa

- VNp pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 1§.
(V: 20.7.2004 M, A: 15.7.2004, SK: 664/2004)

[/quote]

Noita en finlexistä löytänyt, en kotouttamislain nimellä enkä noilla säädösnumeroilla. Luultavasti johtuu tumpeloudestani lakiasioissa. Mutta uskon kyllä tuota Punaisen ristin dokumenttia.

[Roope]

Eli käytännössä useimmat noista kolmesta maasta tulevat ovat oikeutettuja sekä oleskelulupaan että tämän saatuaan välittömästi yhdistämään perheensä Suomessa valtion kustannuksella. Menikö oikein?

Näin olen ymmärtänyt. Irakissa tosin on keväästä alkaen ollut ne tietyt alueet, joilta ei enää automaattisesti pääsisi.

93§:n mukaan (sisäministeriön valmisteltua asian) "valtioneuvosto voi yleisistunnossa päättää ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi." Tällaista tapahtuu varmaan aika harvoin? Eihän tämä kiintiöpakolaisia tarkoita?

Ei noita varsinaisia, vaan kiintiön ulkopuolelta erityispäätöksellä otettavia. Yleensä kai pakolaisleiriltä eli samoja tyyppejä. Suomi ei ole tainnut näitä kertaeriä harrastaa, toisin kuin jotkut muut maat (Ruotsi, Saksa).

- edellytyksenä on lisäksi, että perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa;

Eli maahantulon jälkeen hankitut morsiamet kustannetaan maahan itse?

Pitäisi kai olla näin, mutta jäljempänä puhutaan huolestuttavasti "poikkeusratkaisuista". En tiedä yleisyydestä.

- Työministeriö ei korvaa haastattelumatkoista aiheutuvia kustannuksia;

Voiko tuon tulkita niin että paikan päällä käydään suhteellisen harvoin selvittämässä perhesiteiden aitoutta?

Ei, vaan omaiset liikkuu Addis Abebaan tai missä haastattelut sitten tehdäänkin. Siinä SPR:n raportissa mainitaan, että eivät enää oikein luota puhelinhaastatteluihin...

Koska länsi-afrikkalaisten oleskelulupa-asioihin liittyy niin paljon väärinkäytöksiä ja muita ongelmia, ei haastatteluja uskalleta tehdä puhelimitse, vaan kaikki kutsutaan henkilökohtaisesti haastateltaviksi Länsi-Afrikan Suomen Abujan suurlähetystöön.

[RP]

Pari lyhyttä kommenttia:

Eli somalin kannattaa hankituttaa perheensä tänne ennen kuin saa kansalaisuuden, muuten tulee kalliiksi.

Matkaliput ymmärtääkseni joutuu maksamaan itse. Salakuljetuslisältä välttyy, kun perheenjäsenille voi hankkia oleskeluluvat etukäteen.

Onko B-lupa tilapäinen ja A-lupa jatkuva oleskelulupa?

Kyllä. Täsmennyksenä vielä, että molemmat ovat määräaikaisia, mutta A-lupa on annettu jatkuvaksi arvioidulla perusteella. Erikseen on sitten pysyvä lupa kirjaintunnuksella 'P'.

Säädöspohja:
- Kotouttamislaki 3 a § (V: 20.7.2004 M, A: 9.7.2004, SK: 649/2004) >
Pakolainen tätä lakia sovellettaessa

- VNp pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 1§.
(V: 20.7.2004 M, A: 15.7.2004, SK: 664/2004)

Noita en finlexistä löytänyt, en kotouttamislain nimellä enkä noilla säädösnumeroilla. Luultavasti johtuu tumpeloudestani lakiasioissa. Mutta uskon kyllä tuota Punaisen ristin dokumenttia.

Kotuttamislaki, viralliselta nimeltään "Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta"  ajantasaisena: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990493

Tuosta asetuksesta en löydä ajantasaversiota, mutta alkuperäinen teksti on täällä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990512
ja muutokset, mukaanlukien tuo SK 664/2004, täällä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20071393

[ike60]

Eli käytännössä useimmat noista kolmesta maasta tulevat ovat oikeutettuja sekä oleskelulupaan että tämän saatuaan välittömästi yhdistämään perheensä Suomessa valtion kustannuksella. Menikö oikein?

Näin olen ymmärtänyt. Irakissa tosin on keväästä alkaen ollut ne tietyt alueet, joilta ei enää automaattisesti pääsisi.

Somaliassakin taitaa Somalimaa olla sellainen alue, mikäli oikein muistan.

- edellytyksenä on lisäksi, että perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa;

Eli maahantulon jälkeen hankitut morsiamet kustannetaan maahan itse?

Pitäisi kai olla näin, mutta jäljempänä puhutaan huolestuttavasti "poikkeusratkaisuista". En tiedä yleisyydestä.

Kirjoitankin sitten tuon poikkeusratkaisuasian dian muistiinpanosivulle maininnalla "ei tietoa kuinka paljon sovelletaan".

[ike60]

Kotuttamislaki, viralliselta nimeltään "Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta"  ajantasaisena: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990493

Tuo elatiivimuoto pitääkin painaa mieleen finlex-hakuja silmällä pitäen. Ilmeisesti aika moni laki on otsikoitu "laki ...sta".

[ike60]

Perheenyhdistämisen kustannuksen korvaamisesta syntyy sitten seuraava vertailu:

Suomessa valtio maksaa mm. toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenten matkat tänne perheenyhdistämisessä (vuonna 2008 mm. kaikki somaleille myönnetyt oleskeluluvat annettiin näillä perusteilla)

Tanskassa humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet joutuvat maksamaan perheenyhdistämisen kustannukset itse

Noin vertailun vuoksi, osaako kukaan luetella paria Euroopan maata jotka eivät maksa perheenyhdistämisen kustannuksia tilapäisen oleskeluluvan omaaville? Wikipedia kertoo että Yhdysvalloissa ja Kanadassa perheenyhdistäjä maksaa kaikki kustannukset itse - ainakin näin ymmärsin sanan sponsor käytön tässä yhteydessä - mutta jokin EU-maa olisi siinä mielessä parempi että niitä sitovat samat direktiivit ja yleensä kai samat sopimuksetkin kuin Suomea.

[Roope]

Irakissa tosin on keväästä alkaen ollut ne tietyt alueet, joilta ei enää automaattisesti pääsisi.

Somaliassakin taitaa Somalimaa olla sellainen alue, mikäli oikein muistan.

Mielestäni Somalimaa ei Suomen viranomaisille poikkea muusta Somaliasta. En ole ainakaan koskaan kuullut sellaisesta. Sen sijaan olen montakin kertaa törmännyt lehtijutuissa Somalimaan alueelta saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Oli miten oli, niin lähde olisi mukava saada.

[ike60]

Irakissa tosin on keväästä alkaen ollut ne tietyt alueet, joilta ei enää automaattisesti pääsisi.

Somaliassakin taitaa Somalimaa olla sellainen alue, mikäli oikein muistan.

Mielestäni Somalimaa ei Suomen viranomaisille poikkea muusta Somaliasta. En ole ainakaan koskaan kuullut sellaisesta. Sen sijaan olen montakin kertaa törmännyt lehtijutuissa Somalimaan alueelta saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Oli miten oli, niin lähde olisi mukava saada.

Ainakin vuosi sitten KHO päätti, että jatkuvasti rikoksiin syyllistynyt mies voidaan Somalimaahan karkottaa. Hän tosin kuuluu alueen valtaklaaniin.

Tämähän ei tietenkään vielä kerro kaikkea siitä, mikä on viranomaisten asenne alueelta tuleviin turvapaikanhakijoihin. Ainakin voisi kuvitella että jos hakija ilmoittaa ettei kuulu alueen valtaklaaniin, Somalimaata ei välttämättä katsottaisi hänelle turvalliseksi paikaksi. Tilannekin on voinut muuttua sen jälkeen kun tuo KHO:n päätös annettiin.

[Vera]

Tätä tietoa yritän kaivaa esiin. Tanskassa tällaista vaatimusta ei näytä olevan ja Irlannissa asiat ratkaistaan ilmeisesti aina tapauskohtaisesti. Olisiko sinulla vinkkiä minkä maan säädöksiä kannattaisi seuraavaksi selvittää?

Valitettavasti ei, itse luin tästä jossain hallituksen esityksessä, jossa lueteltiin maat. Asiasta mainitaan myös Roopen linkittamassa hallituksen esityksessä (HE 240/2009), mutta siinä sanotaan vain "Useimmat EU-maat soveltavat suotuisampia perheenyhdistämistä koskevia säännöksiä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniin vain, jos perhe on muodostettu ennen maahan tuloa. Jos perheside on syntynyt vasta perheenkokoajan maahantulon jälkeen, sovelletaan normaaleja oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi toimeentuloon, sairausvakuutuksiin, asunnon vähimmäisvaatimuksiin tai kieli- ja kulttuurikokeisiin."

[Roope]

Tämähän ei tietenkään vielä kerro kaikkea siitä, mikä on viranomaisten asenne alueelta tuleviin turvapaikanhakijoihin. Ainakin voisi kuvitella että jos hakija ilmoittaa ettei kuulu alueen valtaklaaniin, Somalimaata ei välttämättä katsottaisi hänelle turvalliseksi paikaksi. Tilannekin on voinut muuttua sen jälkeen kun tuo KHO:n päätös annettiin.

Pohjois-Somalia lasketaan turvalliseksi ja siksi myös maan sisäisen paon mahdollisuus periaatteessa myönnetään, mutta sillä ei ole merkitystä, koska Suomi ei tee palautuksia. Eli myös kielteisen päätöksen saaneet jäävät Suomeen tai ainakin EU:n alueelle.

Suomen Maahanmuuttoviraston mukaan Etelä- ja Keski-Somaliassa vallitsee aseellinen konflikti, eikä palauttaminen sinne ole mahdollista, ja siksi kaikille näiltä alueilta tuleville hakijoille annetaan kansainvälistä suojelua. Somalian pohjoisosassa sijaitsevista Puntmaasta ja Somalimaasta tuleville hakijoille ei anneta suojelua pelkän turvallisuustilanteen perusteella, sillä mainitut alueet ovat suhteellisen turvallisia.

Haavoittuvassa asemassa oleville, kuten ilman huoltajaa oleville alaikäisille, ilman tukiverkostoa oleville naisille ja vähemmistöklaaneihin kuuluville henkilöille myönnetään todennäköisemmin suojelua kuin muille. Maan sisäisen paon mahdollisuutta sovelletaan siten, että Etelä- ja Keski-Somaliasta tulevia hakijoita voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella palauttaa Puntmaahan ja Somalimaahan. Suomesta palasi vapaaehtoisesti Somaliaan (mukaan lukien Puntmaa ja Somalimaa) yksi henkilö vuonna 2006. Samana vuonna palautettiin alueelle yksi henkilö. Vapaaehtoisia paluita ei ole toteutunut vuosina 2007 ja 2008. Alkuvuodesta 2009 palautettiin Somalimaahan yksi henkilö.

Vapaaehtoista paluuta ja palauttamista suositellaan edistettäväksi Irakin ja Afganistanin kanssa solmittavin yhteistyöpöytäkirjoin ja käytännön yhteistyösuhteiden luomisella Somalimaahan.

Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan - kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua 5/2009