UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)  (Luettu 317743 kertaa)

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 761
  • Liked: 4919
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #840 : 10.10.2019, 06:22:56 »


– Voimme opettaa hitaammin...




Piteneeköhän valmistusmisaika vastaavasti, vai miten yhtälö ratkaistaan?
Torstaina 3.7.2014 pääministeri Fredrik Reinfeldt Almedalenisa maahanmuuttajista:
“…kiitos, että valitsitte Ruotsin...”

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 044
  • Liked: 9240
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #841 : 10.10.2019, 18:25:40 »
^
Kelakin varmaan joustaa op:ssa koska.... joku syy ?

Hgin yliopistolla porukka saanut selvityskehotuksia kahden op:n vajaista opinnoista/vuosi. Toki raja on vedettävä johonkin, mutta silti.

 8)
Korona on jossain toisella planeetalla. Ei sellaista voi sattua koivun ja tähden alla.

Luka Mokonesi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 884
  • Liked: 1673
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #842 : 11.11.2019, 20:49:17 »
Ruotsissa on julkaistu "Opas sinulle joka hoidat islaminuskoista potilasta"

Din muslimska patient–   I N F O R M A T I O N   T I L L   D I G S O M   V Å R D A R   P A T I E N T E R   M E D   I S L A M I S K   T R O

Lyhyesti: Kuvitettu melko uskonnollissävytteisellä kuvastolla ja sisältää runsaasti lainauksia koraanista.

Mukana tässä valistamisessa mm.:

Lainaus
Förenade Islamiska föreningar i Sverige (FIFS)
Islamiska kulturcenterunionen i Sverige (IKUS)
Sveriges muslimska förbund (SMF)
Svenska islamiska församlingarna (SIF)
Islamiska shiasamfunden i Sverige (ISS)
Bosniakiska islamiska samfundet (BIS)
Islamiska fatwabyrån i Sverige (IFBS)

Mikä islamisaatio? Missä?
"Maapallon elämä on kestänyt suurempia muutoksia kuin mitä ihminen on nähnyt. Maapallo selviää hyvin ihmisestä ja on täällä vielä kauan ihmisen jälkeenkin." -mannym

"Gustafsson on asunut Bangkokissa 57 vuotta, mutta sanoo yhä olevansa farang." -HS-

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 768
  • Liked: 22136
  • Ego sum Spartacus
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #843 : 13.11.2019, 16:03:57 »
Lainaus
X

Mikkeliläinen Milad Masudi on vuoden tehyläinen lähihoitaja.

Milad Masudi, 26, työskentelee Moision psykiatrisessa sairaalassa Mikkelissä.

– Nautin työstäni, vaikka psykiatrisessa työskenteleminen on haastavaa.

Masudi on muuttanut Suomeen Iranista 11-vuotiaana 2004 sotaa pakoon. Lähihoitajaksi hän valmistui 2017.

Hänen taustastaan on ollut hyötyä työssä. Hän esimerkiksi osaa persiaa ja daria, joita monet potilaina olevat, vasta lyhyen aikaa Suomessa olleet turvapaikanhakijat puhuvat.

X

https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/vuoden-lahihoitaja-milad-masudi

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 307
  • Liked: 25037
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #844 : 13.11.2019, 16:08:12 »
Hyöty veronmaksajalle jää hieman epäselväksi, ainakin jos työnkuvaan ei kuulu jotain joka jäi sanomatta (esim. Supon terrorisminvastaisena agenttina toimiminen, josta olisi oikeasti hyötyä).
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 905
  • Liked: 42474
  • Mengelen Viisikko joukkotuhoamassa suomalaisia
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #845 : 13.11.2019, 16:12:05 »
^ Kestämätön tilanne, että hoitaja joutuu ottamaan valtavan vastuun lääkärin osaamisesta. Kokenut hoitaja onneksi tuntee lääketieteelliset käytännöt hyvin, mutta käsittämätöntä, että joutuu oman työnsä ohessa vahtimaan lääkäriä.

Viimeksi kun olin apteekissa ostamassa lääkkeitä lekurissa käynnin jälkeen, farmaseutti tiesi asiastani paljon enemmän kuin lekuri.
« Viimeksi muokattu: 13.11.2019, 16:13:46 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tässä miettii onko mukava olla sitä kansaa, joka on altis luottamaan auktoriteetteihin, halukas mukaan testeihin ja jolla on hyvät sairaushistoriat ja tarkka väestönkirjanpito.”
— Jäsen -I-

“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Kansalliset rajat ovat sille este.”
— Soros

Luka Mokonesi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 884
  • Liked: 1673
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #846 : 27.11.2019, 06:46:00 »
Hesari mokuttaa, huomatkaa yhdennäköisyys ylempänä postaamani kuvan kanssa.

Juttu lukijoille.

HS 2019-11-27: Meistä tulee lääkäreitä

Lainaus
Maahanmuuttaja­taustaisia on pääkaupunki­seudun korkea­kouluissa tuhansia enemmän kuin vuosikymmen sitten.
Mutta heitä pitäisi olla paljon enemmän.

Heitä pitäisi olla enemmän
sanovat.

Edit:

2 sivun jutta luettavissa näköislehdestä lakon ajan.
« Viimeksi muokattu: 27.11.2019, 07:07:07 kirjoittanut Luka Mokonesi »
"Maapallon elämä on kestänyt suurempia muutoksia kuin mitä ihminen on nähnyt. Maapallo selviää hyvin ihmisestä ja on täällä vielä kauan ihmisen jälkeenkin." -mannym

"Gustafsson on asunut Bangkokissa 57 vuotta, mutta sanoo yhä olevansa farang." -HS-

Kari Kinnunen

  • Vieras
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #847 : 27.11.2019, 06:54:01 »
^

Voipi olla tai olematta. Kehtaan kutenkin epäillä hieman kevennettyä opintietä näillä.

Oma kokemukseni etnisestä (joku rättipää) lääkäristä on, että oikea käteni on ja tulee olemaan vajaa liikeradoiltaan. Vain koska rättipää ei hallinnut hommiaan.

Potilasvalitusta ei kuulemma kannattanut Ahmedista alkaa tekemään. Turhanaikaista touhua koska suojaväri. Sen ainakin opin, että niin kipeä en olekaan, että mehmettille tuolle kamelilekurille menisin.

Pyhä Olavi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 599
  • Liked: 650
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #848 : 27.11.2019, 07:34:55 »
Huomatkaapa, että "Meistä tulee lääkäreitä" kuvassa on vain naisia. Ala naisistuu nopeasti, mutta aina jokunen miesoletettukin opiskelee, kuvassa ei yhtään.

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 307
  • Liked: 25037
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #849 : 27.11.2019, 08:19:18 »
Parasta mitä kaikkien osallisten kannalta voisi tapahtua olisi ettei etnisillä perusteilla anneta minkäänlaisia myönnytyksiä mihinkään suuntaan. Epäilen kuitenkin vahvasti että jopa siinä tapauksessa että näin olisi, paineet tehdä toisin ovat kovat muuttaa tilannetta juuri väärään suuntaan. Ensin siitä kärsivät potilaat, sitten vähemmistöjen maine, ja lopulta ammattikunnan ja koulutuksen maine. Silti tiettyihin piireihin mahtuu kolmetoista poliitikkoa tusinaan joiden mielestä rimojen uudelleenasemointi ja maalitolppien siirtely pelkästään poliittisen liturgian lyhyellä tähtäimellä pintapuolisesti todemmaksi muuttumisen vuoksi on hieno tavoite vaikka se johtaisi ihmishenkien menetykseen ja suoranaisiin pelkotiloihin lääkärien osaamisen suhteen.
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 307
  • Liked: 25037
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #850 : 27.11.2019, 08:24:56 »
^

Voipi olla tai olematta. Kehtaan kutenkin epäillä hieman kevennettyä opintietä näillä.

Oma kokemukseni etnisestä (joku rättipää) lääkäristä on, että oikea käteni on ja tulee olemaan vajaa liikeradoiltaan. Vain koska rättipää ei hallinnut hommiaan.

Potilasvalitusta ei kuulemma kannattanut Ahmedista alkaa tekemään. Turhanaikaista touhua koska suojaväri. Sen ainakin opin, että niin kipeä en olekaan, että mehmettille tuolle kamelilekurille menisin.

Itse olen päättänyt että jos terveydentilassani on jotain selkeästi vialla eikä puolitaitoinen lääkäri sitä ymmärrä, voin käyttää vaikka vuoden palkan verran siihen että sellainen löytyy jonka kanssa asia hoidetaan oikeasti kunnolla. Onneksi minulla on varaa.

Suurempi ongelma onkin sitten jos en itse tiedä että jokin on pielessä ja lääkärin pitäisi, mutta ei kykene. Pitäisikö minun alkaa metsästämään maineikkaita yksityislääkäreitä vain siksi että herää epäilyksiä siitä että poliitikkojen maahanmuuttopoliittisten haihatteluiden vuoksi suuri osa lääkäreistä on ehkä kyvyttömiä tekemään hyviä päätöksiä terveyteni suhteen? Siihen minullakaan ei taida olla varaa.
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 27 064
  • Liked: 20080
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #851 : 27.11.2019, 08:54:09 »

Selkokieli tuli ammattikouluun – opintojen keskeyttämisiä yritetään vähentää puhumalla helpompaa suomea




Listen carefully! I shall say this only once.
-Allo, allo
Det humana saknas helt hos Sannfinländarna.
Ihmisyys puuttuu kokonaan perussuomalaisilta.
-Anna-Maja Henriksson (r.)

Ant.v2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 607
  • Liked: 2084
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #852 : 27.11.2019, 08:54:56 »
Kehitysmaista tulevien maahanmuuttajien keskuudessa lääkärin ammatti on arvostettu. Jos maahanmuuttaja pärjää koulussa hyvin, hän haaveilee lääkärin ammatista. Tämähän on nähty 30v pakolaislapsia haastatellessa. Opiskellessaan aakkosia ja numeroita jokainen hehkuttaa medialle kuinka he seuraavaksi opiskelevat lääkäriksi. Ei siis esimerkiksi juristiksi tai insinööriksi.

Suomessa lääkäriksi opiskelevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät ole osaamisriski. Vaatimukset ovat kaikille samat. Suomessa opiskellessa opitaan tieteeseen pohjautuvaa koululääketietettä jolla kaikkia pitäisi hoitaa.

Paljon ongelmallisempi ryhmä ovat maahan muuttaneet lääkärit, joilla on vaihteleva koulutus ja huono kielitaito. Uuden ryhmän muodostavat Suomesta ulkomaille opintojen perään menneet ja sieltä valmistuttuaan palaavat. Esimerkiksi Romania on nykyään äärimmäisen suosittu lääketieteen opiskelumaa ja vetää huomattavat paljon maahanmuuttajia puoleensa, mutta toki myös kantasuomalaisia.

Tässä on kaksi ongelmaa: 1) Romaniaan menevät ne joilla ei ole kyvykkyyttä päästä Suomessa lääkikseen, 2) Romaniassa opetuksen taso on heikompi ja tenteistä voi tiettävästi päästä lahjuksilla läpi. Näitä hedelmiä saamme poimia lähivuosina.
"Siniset jatkaa täysillä" (Sampo Terho)

sancai

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 492
  • Liked: 2757
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #853 : 27.11.2019, 09:21:42 »
Artikkelin naisista suuri osa opiskelee muuten hammaslääkäriksi. Otsikkoon räväytetty taas hesarointityyppistä muunneltua totuutta toiveena kaiketi että vain otsikot luetaan. 

Kaikki kunnia kuitenkin alaa opiskeleville. Suomessa opiskelemaan päässeille ei ole mitään kiertoteitä. Mokutusmannekiiniksi ihmisten leimaaminen on korkeintaan haitallista sille, että ulkomaalaistaustaiset otettaisiin ammatissaan vakavasti. Ei ole muuten sattumaa, että kaikki ovat naisia. Yliopistot naisistuvat ja maahanmuuttajataustaisissa ero on vielä suurempi. Pojat kasvatetaan gangstereiksi, tytön kuuluu olla siveä, hiljainen ja kotona ja hoitoalaa pidetään naisille sopivimpana. Kehitysmaataustaisissa olisi varmasti vielä enemmänkin fiksuja yksilöitä, mutta monesti etenkin somalityttöjen kohtalo on päätyä nuorena synnytyskoneeksi, johon koulut ja työurat sitten jäävät.

Kari Kinnunen

  • Vieras
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #854 : 27.11.2019, 09:34:43 »
Suomessa lääkäriksi opiskelevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät ole osaamisriski. Vaatimukset ovat kaikille samat. Suomessa opiskellessa opitaan tieteeseen pohjautuvaa koululääketietettä jolla kaikkia pitäisi hoitaa.

Toivoa sopii. Nämä Emmanuel Enehit vaan saavat pienen epäilyksen heräämään.

https://yle.fi/uutiset/3-6358323

"
Viime kuussa yliopistossa jäähyväisluentonsa pitänyt professori Antti Hervonen opetti lääketieteen yksikössä koko Enehin opintojen ajan.

- Tämä on sinisilmäisten ja vaaleatukkaisten tiedekunta, ja täällä on harvoin nähty mitään muuta, sanoo Hervonen Ylen Silminnäkijä-ohjelman haastattelussa keskiviikkona.

Enehin mukaan yksi syy tapahtumiin on hänen ihonvärinsä. Hervonen sanoo suoraan, että kyse on rasismista.

Tampereen yliopiston entinen, nykyään Tallinnan yliopiston professori Tero Autio on niin ikään tuohtunut.
"

Rumpalipoika Enehistä löytyy varmaan juttua täältäkin. Muistaakseni oli aika hilkulla, ettei vaaralliseksikin todetusta poppamiehestä leivottu lekuria.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 158
  • Liked: 8265
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #855 : 27.11.2019, 11:08:28 »
Suomessa lääkäriksi opiskelevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät ole osaamisriski. Vaatimukset ovat kaikille samat. Suomessa opiskellessa opitaan tieteeseen pohjautuvaa koululääketietettä jolla kaikkia pitäisi hoitaa.

Toivoa sopii. Nämä Emmanuel Enehit vaan saavat pienen epäilyksen heräämään.

https://yle.fi/uutiset/3-6358323

...

Rumpalipoika Enehistä löytyy varmaan juttua täältäkin. Muistaakseni oli aika hilkulla, ettei vaaralliseksikin todetusta poppamiehestä leivottu lekuria.

Eneh pääsi lääkärinoppiin Tampereella jonkin aikaa käytössä olleen ulkomaalaiskiintiön kautta.  Hän oli tullut Suomeen opiskelemaan jotain ihan muuta, mutta käytti sitten mahdollisuutta hyväksi.  Sen verran heikosti menivät opinnot, ettei todellakaan ollut vaaraa, että hänestä olisi tullut lääkäri.  Itse ihmettelen, miten hän pääsi edes amanuenssivaiheeseen.

Toinen samaa reittiä yrittänyt wanna-be lääkäri on Anas Hajjar.  Eipä hänenkään suhteen ole vaaraa, että valmistuisi.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni tuon Tampereen ulkomaalaiskiintiön kautta opintoihin päässyt itse asiassa valmistui.


Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 566
  • Liked: 75077
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #856 : 27.11.2019, 13:07:09 »
Hesari mokuttaa, huomatkaa yhdennäköisyys ylempänä postaamani kuvan kanssa.

Juttu lukijoille.

HS 2019-11-27: Meistä tulee lääkäreitä

Artikkelin aiheena ulkomaalaistaustaiset opiskelijat pääkaupunkiseudun korkeakouluissa. Kuvituksena opiskelevia tummia ja/tai musliminaisia, suurin osa huivipäisiä, joiden tausta Afrikassa, Lähi-idässä ja Afganistanissa.

Itse tekstissä ei selitetä, miksi tällainen marginaalin marginaalin marginaaliryhmä oli ilmeisen tarkoituksella valikoitu edustamaan kaikkia 9 500 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa. Toki rivien välistä ja viimeistään jutun lopusta kävi selväksi, että koska suomalaisten ikuinen rasismi.

Edit:
Lainaus käyttäjältä: HS
Maahanmuuttaja­taustaisia on pääkaupunki­seudun korkea­kouluissa tuhansia enemmän kuin vuosikymmen sitten.
Mutta heitä pitäisi olla paljon enemmän.

Muutettu sittemmin muotoon: "Mutta he ovat yhä aliedustettuina."

Heikko esitys, Katja Kuokkanen. Huomattavasti liian vähäisestä määrästä tai aliedustuksesta ei esitetä mitään perusteluja. On monia hyviä syitä, miksi ulkomaalaistaustaisia ei ole korkeakouluissa väestöosuutta vastaavaa määrää, eikä artikkeli osoita mitään vastakkaista.
« Viimeksi muokattu: 27.11.2019, 13:32:55 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 27 064
  • Liked: 20080
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #857 : 28.11.2019, 07:59:45 »
Rumpalipoika Enehistä löytyy varmaan juttua täältäkin. Muistaakseni oli aika hilkulla, ettei vaaralliseksikin todetusta poppamiehestä leivottu lekuria.

Häneen ei kannata palata sen enempää kuin todeten, että hän ei saanut sisätautitenttiä läpi useasta yrityksestä ja usean vuoden kuluttua. Opinnot vanhenivat ja sillä siisti. Ja ilman sisätautiopin hallitsemista ei voi laillistua lääkäriksi.

Rasismista ei ole kysymys vaan huonosta osaamisesta.

Ei aihetta enempään.
Det humana saknas helt hos Sannfinländarna.
Ihmisyys puuttuu kokonaan perussuomalaisilta.
-Anna-Maja Henriksson (r.)

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 339
  • Liked: 2922
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #858 : 28.11.2019, 09:36:14 »
"Mutta heitä pitäisi olla paljon enemmän".

Pitäisi ja pitäisi. Pitäisi, mutta kun kyvyt ei riitä.

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 761
  • Liked: 4919
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #859 : 29.11.2019, 04:19:48 »
Nimismies meni peräkylille tutkimaan salapolttajan asumusta.

Nimismies: Täällä pitäisi olla viinankeitin?

Asukas: Niin pitäisi, niin pitäisi. Elo olisi paljon mukavampaa.
Torstaina 3.7.2014 pääministeri Fredrik Reinfeldt Almedalenisa maahanmuuttajista:
“…kiitos, että valitsitte Ruotsin...”

Kari Kinnunen

  • Vieras
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #860 : 29.11.2019, 09:36:51 »
Ei aihetta enempään.

Eipä tietenkään niin jäsen @Ernst .

En minä todellakaan rasismia rumpalipoppamiehen kohdalla epäillytkään. Epäilykseni edellytyksistä lääkäriksi niin hänen kuten muidenkin/kaikkien kakkaslovakioista/paskastanioista/paskamajamaista on suuri.

Kokemus on opettanut, etten niin kipeäksi tulekaan jotta etniselle menisin. Oman kokemukseni mukaan etnolta ei osaa vaivaa hoitaa, ei käyttää diagnosointi välineitä, joten aiheuttaa vain pahemman vamman.

Etnosta ei oikein auta edes valittaa. Suuri on suojavärin voima. Itse sanoisin, että suojaväri on samalla varoitusväri. Kannattaa pysyä kaukana jo terveydenkin takia.

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 27 064
  • Liked: 20080
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #861 : 29.11.2019, 11:45:41 »

En minä todellakaan rasismia rumpalipoppamiehen kohdalla epäillytkään. Epäilykseni edellytyksistä lääkäriksi niin hänen kuten muidenkin/kaikkien kakkaslovakioista/paskastanioista/paskamajamaista on suuri.


Olen työn puolesta ja potilaanakin tavannut osapuilleen 500 mamulääkäriä. Osa hyviä, osa kuluttajasuojaosastoa.

Minua ei kiinnosta, onko hyväkin rumpali tai äidilleen rakas. Haluan, että se sisätautioppi on tentitty ja hyväksytyksi todettu. Ja ne muutkin pakolliset näytöt on tehty ja hyväksytty. 

Puhun ja ymmärrän melko sujuvasti Lontoota. Potilaana ollessani vaadin lääkäriltä virheetöntä suomea. Sujuvaa ei tarvitse olla, mutta virheettömyys on must.

Olin kerran mukana lääkärin luona, joka kysyi suomalaiselta miespotilaalta: käytättekö e-pillereitä? Onneksi en ollut tuo potilas.

Oli Pohjois-Afrikan entisen Ranskan riistomaan Ranskassa koulutettu EU-sertifikoitu lääkäri hän  :facepalm:
« Viimeksi muokattu: 29.11.2019, 11:49:36 kirjoittanut Ernst »
Det humana saknas helt hos Sannfinländarna.
Ihmisyys puuttuu kokonaan perussuomalaisilta.
-Anna-Maja Henriksson (r.)

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 814
  • Liked: 35686
  • Finlands sak är vår
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #862 : 29.11.2019, 16:38:24 »
Olin kerran mukana lääkärin luona, joka kysyi suomalaiselta miespotilaalta: käytättekö e-pillereitä? Onneksi en ollut tuo potilas.

Oli Pohjois-Afrikan entisen Ranskan riistomaan Ranskassa koulutettu EU-sertifikoitu lääkäri hän  :facepalm:

Edistyksellinenhän tuo vain oli näinä lukemattomien sukupuolien aikoina.  :P

Eipä meillä terkkarissa ole neek/ähl lääkäreitä näkynyt. Venäläinen oli joskus, oikein hoono soomi, mutta vaivan osasi parantaa. Olisko tuo englantia osannut, en tullut kokeilleeksi.

Paju

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 672
  • Liked: 916
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #863 : 06.01.2020, 15:16:56 »
Tämmöinen löytyi vanhustenhuoltoon ja matuihin liittyen nopeasti:

Lainaus
Ageing and Elderly Care in the Arab Region: Policy Challenges and Opportunities

Abstract

Populations are expected to age rapidly in the Arab countries during the coming few decades. However, the current evidence base indicates that many countries in the region are not paying attention to this demographic phenomenon. This is a particular concern as longevity is often accompanied by many years of ill health and disability and most of the countries in the region continue to rely on the family as the primary source of elder care. While the family, and particularly women, are expected to provide increasing support for longer, they are faced by a set of socio-demographic changes that may hinder their ability to provide such care. This paper focuses on the ageing demographics in the Arab region and reflects on the multiple-roles for women by utilising quantitative analysis of international population and socio-economic indicators as well as reviewing the background literature and current ageing policies in the region. The paper then discusses possible strategies to address increasing long-term care needs through a social capital lens, where support to informal carers particularly women is emphasised.
...
Key Trends in Care Support for the Elderly in the Arab Region

There are two main (often parallel) systems of long-term care for the elderly in the Arab region: informal care providers, such as unpaid family members, as well as formal care providers, such as nursing aides, home care assistants, and other paid care workers. Most care delivered to older people, or people with disabilities or long-term care needs, in the Arab region is provided by family members, mainly women, or by other informal caregivers (Hoodfar 1997; Rugh 1984, 1997; Sibai et al. 2012; Yount and Rashad 2008). Long term care in the majority of cases is family-based, mainly because of deeply-rooted religious and cultural norms that emphasis the duties of younger generations towards their elders, but also due to critical lack of formal care alternatives (as might be provided by the public policy systems or the private sector). Indeed, where private care is provided such as through a private nursing home or a non-governmental organization specializing in social care, there is much social stigma attached to the idea of elderly relatives being placed in such nursing homes. Extended hospitalizations and the admission of frail, older people to care facilities have occurred in many Arab countries for at least the past two to three decades, these were usually attributed to combined effects of longevity and lack of other suitable formal care provisions that is home or community-based (Rugh 1981; Rugh 1984; Sibai et al. 2009; Sinunu et al. 2009). Indications of increased use of formal care, especially among urban older people are emerging. For example, research in Egypt (Boggatz and Dassen 2005; Sinunu et al. 2009) indicates that many factors are prompting family caregivers in Cairo to employ formal or paid care-workers to look after their older relatives, despite the long-standing norms of family care. However, there are no statistics available to establish the volume of or trends in the use of formal or paid care, mainly because such arrangements are often poorly documented (Margolis and Reed 2001).
...
The literature review indicates that informal care continues to play a central role in long-term care, and women provide most formal and informal care. The available data indicate that the use of formal care services, such as care homes or home care services, by older people is not substantial, but that it may be growing. The literature emphasizes the enduring and sizeable role played by women in relation to informal long-term care, which is the most common form of care provision within the region. Even when hospitalization is necessary, bedside or personal care, such as help with eating and washing, is often provided by relatives rather than nursing staff (Sibai and Yamout 2012). In some of the wealthier Gulf States, foreign live-in domestic workers offer a ‘solution’ to elder care, albeit unregulated posing a number of safeguarding issues (Shah et al. 2012).
...
While these initiatives constitute notable progress, Arab governments still face growing demands to establish sustainable formal long-term care provision as well as to facilitate and support individuals who provide informal care for elderly and disabled family members (Sinunu et al. 2009). To advance this argument further, it is worth considering strategies in more economically developed countries, and other less economically developed countries, as models that can be adapted in the Arab region to address long term care needs. One strand of policies relates to increasing access to care facilities, such as the availability of services including community based care. Very little information is available on the levels or use of care homes or long-term nursing or social care in the region, with studies limited mainly to Egypt, Kuwait, Lebanon and more recently Jordan (Sibai et al. 2004; Sinunu et al. 2009). In a number of the Arab countries, including Egypt and Tunisia, some universities and voluntary sector initiatives play an important role in providing basic health and care services, usually staffed by students and volunteers, to poorer older people (UNFPA 2012). These might be expanded and encouraged by policies or offered financial incentives in the form of tax relief or other benefits.
...
Conclusion

The evidence suggests a growing proportion of older people in the populations of the Arab region. Within a context of changing family structure, dynamic migration patterns and associated risks of ill health in later life, the needs for long-term care support are expanding. The norms, religious and cultural traditions of these countries place the duty of care on women; such care, in the vast majority of cases, is unpaid and informally provided thereby heightening the pressure on women’s wellbeing, time and energy through a combination of competing demands. To offset the impact of the demographic shift and other changes on the traditional system, policymakers in the region must invest in the systems that would encourage and facilitate formal care provision, through partnership between the state and civil society for example and through investing in both old age and family support policies. There is a particular need to foster a regulated and well-organised home-based care services, this would facilitate caring for older people while remaining within their own families and communities. The private sector in Lebanon has pioneered home care services, and two agencies provide home-based nursing care, physiotherapy and palliative care. The review undertaken for this paper highlights the role of civil society in advocacy as well as provision of care within the community, programmes directed towards building capacity should be fostered and subsidised by Governments.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5569126/

Kuten varmaan arvata saattoikin, ei näiden kotimaissa juurikaan ole sellaisia vanhusten hoivapalveluita, joihin matuista ajatellaan saatavan työvoimaa, vaan vanhuspalvelujen sijaan ikäihmiset ovat riippuvaisia sukulaisistaan. Perhekeskeisyydessä ei tietenkään ole itsessään mitään vikaa ja perheen pitääkin pitää huolta omistaan, mutta työvoimapoliittisena ratkaisuna humanitaarista maahanmuuttoa ja siitä aiheutuvaa yhteiskunnan muutosta ei voi pitää. Ne ulkomaalaiset, jotka vanhuspalveluiden parissa pääasiassa tomivat, taitavat olla nytkin puhtaasti työperäisiä maahanmuuttajia eivätkä kultamunia.

Erikoisena sivuhuomiona se tuosta artikkelista, että arabimaissa varsinainen hoitotyö järjestetään monesti vierastyövoimalla, mistä varmaankin voi perustellusti vetää sen johtopäätöksen, että vaikka heistä ei itsestään ole pitämään huolta muista, he itse saattavat odottaa kantaväestöltä palveluita. Samalla tietenkin pilkaten suomalaisia vanhusten heitteillejätöstä.

Tuosta tuli vielä mieleen vanha väite (arabitaustaistenkin) mamujen erityisestä soveltuvuudesta hoiva-alalle, koska he kunnioittavat vanhuksia. Yllä olevassa tekstissä osuvammin puhutaan nuorempien velvollisuuksista (sukuyhteisön) vanhuksia kohtaan. Motivaattorina varsin erilainen kuin korkean iän kunnioittaminen

On hieman eri asia hoivata ikääntyneitä sukulaisia kuin ventovieraita, joiden kanssa ei jaa edes yhteistä kieltä tai kulttuuria. Omaisten hoivaamisessa on sekin puoli, että samalla odottaa omaa vuoroaan: kun hoivaaja vanhenee, hän saa itse huolenpitoa nuoremmilta sukulaisilta.

Kuitenkin mamuja pidetään helppona ratkaisuna hoiva-alan työvoimatarpeeseen.

Make M

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 030
  • Liked: 2991
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #864 : 06.01.2020, 18:31:30 »
----
Oma kokemukseni etnisestä (joku rättipää) lääkäristä on, että oikea käteni on ja tulee olemaan vajaa liikeradoiltaan. Vain koska rättipää ei hallinnut hommiaan.

Potilasvalitusta ei kuulemma kannattanut Ahmedista alkaa tekemään. Turhanaikaista touhua koska suojaväri. Sen ainakin opin, että niin kipeä en olekaan, että mehmettille tuolle kamelilekurille menisin.

----
Suurempi ongelma onkin sitten jos en itse tiedä että jokin on pielessä ja lääkärin pitäisi, mutta ei kykene. Pitäisikö minun alkaa metsästämään maineikkaita yksityislääkäreitä vain siksi että herää epäilyksiä siitä että poliitikkojen maahanmuuttopoliittisten haihatteluiden vuoksi suuri osa lääkäreistä on ehkä kyvyttömiä tekemään hyviä päätöksiä terveyteni suhteen? Siihen minullakaan ei taida olla varaa.


Elämänlaatutestamentti ja hoitotahto saattaisivat olla varteenotettavia keinoja välttää tällaiset riskit. Olisi mielenkiintoista tietää, miten sellaiset elämänlaatutestamentit ja hoitotahdot otetaan vastaan, joissa kielletään yhdenkään muslimin tai negron osallistuvan hoitoon. Jyräisivätkö "hyvät" ihmiset tällaisten toiveiden ja määräysten yli vai olisiko hoitolaitoksen lakisääteinen velvollisuus - rangaistuksen uhalla - noudattaa potilaan tahtoa?
 
Lainaus
Elämänlaatutestamentti on hyvä tehdä riittävän ajoissa. Sitä voi tarvittaessa myös päivittää. Elämänlaatutestamentissa ilmaistut asiat tulee huomioida tilanteissa, joissa henkilö ei itse pysty enää huolehtimaan tai vaikuttamaan niihin. Tällaisia tilanteita voi olla ympärivuorokautisessa hoidossa muistisairauden edettyä pidemmälle.
----
Hoitotahto on suullinen tai kirjallinen tahdonilmaisu, jolla henkilö voi antaa hoitoa koskevia määräyksiä ja toivomuksia siltä varalta, että hän ei enää itse pysty käyttämään itsemääräämisoikeuttaan.
http://www.muistiasiantuntijat.fi/tuemme.php?udpview=testamentti&lang=fi

Lainaus
Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Toiveet voivat koskea muitakin hoitoon liittyviä asioita kuin vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia kysymyksiä. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00809

Samuel Kielosto

  • Nimellinen
  • Jäsen^^
  • ***
  • Viestejä: 377
  • Liked: 209
Suomeen palkataan satoja filippiiniläisiä sairaanhoitajia suoraan vakitöihin. (Mielenkiintoista sikäli, että monet suomalaiset hoitajat joutuvat tyytymään pätkätöihin.) Uudellamaalla ulkomaisten sairaanhoitajien tarveharkinnasta on luovuttu. Tehy toivoo samaa koko maahan. Filippiineillä alkaa olla pulaa hoitajista.

Lainaus
Suomeen palkataan Filippiineiltä satoja sairaanhoitajia suoraan vakipaikkoihin – taustalla hoitoalan paheneva työvoimapula
EU-alueella on miljoonan hoitoalan ammattilaisen pula.
...
Uudenmaan kunnat palkkaavat satoja filippiiniläisiä
Suomessa tarvitaan lähivuosina tuhansia uusia sairaanhoitajia. Pelkästään pääkaupunkiseudulta ja Keski-Uudeltamaalta sairaanhoitajia eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 2 200.
– Pula on aivan valtava ja kaikki keinot on käytettävä, sanoo Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula. Seure on alueen kuntien omistama henkilöstöpalveluyhtiö.
Yhtiö on nyt päättänyt yrittää hoitajien värväämistä myös ulkomailta, mitä varten Seure on kilpailuttanut työnvälitysfirmoja.
Seure aikoo palkata neljän vuoden aikana yhteensä neljäsataa sairaanhoitajaa Filippiineiltä. Hoitajille luvataan vakituinen työpaikka. Ensimmäiset tulevat Suomeen jo tämän vuoden lopulla. Tulijoille järjestetään ensin suomen kielen koulutus Filippiineillä ja sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutus Suomessa. Seure maksaa koulutukset.
...
Ulkomaalaisten hoitajien tulo Suomeen ei ole ainakaan työntekijöiden ammattiliitosta kiinni. Päinvastoin.
Sairaanhoitajia edustava Tehy alkoi jo viisitoista vuotta sitten selvittää, kuinka Suomeen saataisiin enemmän ulkomaalaisia sairaanhoitajia, mutta laihoin tuloksin.
...
Filippiiniläisiä sairaanhoitajia välittää Suomeen muun muassa Silkkitie Oy. Myös henkilöstöpalveluyritys Barona saattaa aloittaa hoitajien välittämisen Filippiineiltä.
...
Euroopan komissio on arvioinut, että vuonna 2020 EU:n alueella puuttuu miljoona hoitoalan ammattilaista.
Tehyn mielestä Suomessa on hyvin tilaa ulkomaalaisille sairaanhoitajille ja työvoiman tarveharkinnasta tulisi kokonaan luopua. Nyt siitä on luovuttu vain joillakin alueilla, kuten Uudellamaalla.
...
Suomeen kotiutunut sairaanhoitajaopiskelija Ben Amar on kuitenkin huomannut tilanteessa muutoksia. Kun hän oli töissä sairaanhoitajana Filippiineillä, palkka oli noin 120 euroa kuukaudessa. Nyt se on hänen mukaansa jo kolminkertainen.
Filippiineillä on jouduttu sulkemaan osastoja hoitajapulan vuoksi, Amar sanoo.
« Viimeksi muokattu: 08.03.2020, 20:45:22 kirjoittanut Samuel Kielosto »
Nuivuus on rikkaus.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 377
  • Liked: 2989
  • Misantrooppi. VHM, evoluution harha-askel.
Suomeen palkataan satoja filippiiniläisiä sairaanhoitajia suoraan vakitöihin. (Mielenkiintoista sikäli, että monet suomalaiset hoitajat joutuvat tyytymään pätkätöihin.) Uudellamaalla ulkomaisten sairaanhoitajien tarveharkinnasta on luovuttu. Tehy toivoo samaa koko maahan. Filippiineillä alkaa olla pulaa hoitajista.

Lainaus
Suomeen palkataan Filippiineiltä satoja sairaanhoitajia suoraan vakipaikkoihin – taustalla hoitoalan paheneva työvoimapula
EU-alueella on miljoonan hoitoalan ammattilaisen pula.
...
Uudenmaan kunnat palkkaavat satoja filippiiniläisiä
Suomessa tarvitaan lähivuosina tuhansia uusia sairaanhoitajia. Pelkästään pääkaupunkiseudulta ja Keski-Uudeltamaalta sairaanhoitajia eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 2 200.
– Pula on aivan valtava ja kaikki keinot on käytettävä, sanoo Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula. Seure on alueen kuntien omistama henkilöstöpalveluyhtiö.
Yhtiö on nyt päättänyt yrittää hoitajien värväämistä myös ulkomailta, mitä varten Seure on kilpailuttanut työnvälitysfirmoja.
Seure aikoo palkata neljän vuoden aikana yhteensä neljäsataa sairaanhoitajaa Filippiineiltä. Hoitajille luvataan vakituinen työpaikka. Ensimmäiset tulevat Suomeen jo tämän vuoden lopulla. Tulijoille järjestetään ensin suomen kielen koulutus Filippiineillä ja sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutus Suomessa. Seure maksaa koulutukset.
...
Ulkomaalaisten hoitajien tulo Suomeen ei ole ainakaan työntekijöiden ammattiliitosta kiinni. Päinvastoin.
Sairaanhoitajia edustava Tehy alkoi jo viisitoista vuotta sitten selvittää, kuinka Suomeen saataisiin enemmän ulkomaalaisia sairaanhoitajia, mutta laihoin tuloksin.
...
Filippiiniläisiä sairaanhoitajia välittää Suomeen muun muassa Silkkitie Oy. Myös henkilöstöpalveluyritys Barona saattaa aloittaa hoitajien välittämisen Filippiineiltä.
...
Euroopan komissio on arvioinut, että vuonna 2020 EU:n alueella puuttuu miljoona hoitoalan ammattilaista.
Tehyn mielestä Suomessa on hyvin tilaa ulkomaalaisille sairaanhoitajille ja työvoiman tarveharkinnasta tulisi kokonaan luopua. Nyt siitä on luovuttu vain joillakin alueilla, kuten Uudellamaalla.
...
Suomeen kotiutunut sairaanhoitajaopiskelija Ben Amar on kuitenkin huomannut tilanteessa muutoksia. Kun hän oli töissä sairaanhoitajana Filippiineillä, palkka oli noin 120 euroa kuukaudessa. Nyt se on hänen mukaansa jo kolminkertainen.
Filippiineillä on jouduttu sulkemaan osastoja hoitajapulan vuoksi, Amar sanoo.

^ Jos tämä ei ole siirtomaapolitiikkaa, niin mikä sitten?

Suomeksi: haalitaan tänne osaavat ihmiset työskentelemään minimiminiminipalkalla. Valtio, siis veronmaksajat, maksavat tukia siihen, että saadaan heidät pidettyä työssään. He elävät minimillään ja lähettävät ihan ymmärrettävästi rahaa kotimaahansa.

Erona loisijoihin on se, että he tekevät työtä. Seiniä pystyssäpitelijöitä ei pahemmin kiinnosta niin kauan kun rahaa tippuu tilille ilman vastiketta.

Syksyyn mennessä nähdään sellainen syöksykierre huoltosuhteessa, ettei tosikaan. Ainoa vaihtoehto on työvelvoite, tiestö rappeutuu ihan hyvää vauhtia ja sitä mukaa kertautuu talouskierron lasku. Lapiot käteen ja hoitamaan infraa.

Oikeasti, jos puhkuvat työintoa, niin valde voisi ilmoittaa, että nyt on lapiomiehille töitä. Varma palkka kunhan saapuu paikalle ja tekee työnsä. Taidan nähdä unta.
Suomi 101

Tämäkin teksti on kirjoitettu pöntöllä istuen. Samaa kummastakin päästä.

Oikeus sananvapauteen ja mielipiteen ilmaisuun on keskeinen perusoikeus ja avain yhteiskunnalliseen
keskusteluun.

Helsingissä 15.11.2017 Työministeri Jari Lindström

sancai

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 492
  • Liked: 2757
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #867 : 05.04.2020, 15:55:58 »
Harvinaisen härskiä toimintaa tämä Filippiinien riistäminen.

Suomeksi kuvio on siis tämä:
1. Köyhyyden, nälänhädän, lapsikuolleisuuden vaivaama, kehittyvä maa satsaa hirveästi rahaa muodostaakseen maahansa paremman terveydenhuollon ja kouluttaakseen väestöänsä
2. Maailman rikkaimmat maat tykkäävät haaskata vaurautensa hyvesignalointiin ja vitunvirkkaukseen, virkaläskit eivät jaksa järjestää tarpeeksi koulutusta
3. Maailman rikkaimmat maat kärsivät työvoimapulasta, koska sairaanhoidon tarve kasvaa esimerkiksi väestön hillittömän ylensyönnin ja ikääntymisen takia
4. Sen sijaan, että maailman rikkaimmat valtiot kouluttaisivat lisää työvoimaa, he varastavat kehittyvän maan vaivoin kouluttamat ja elintärkeät ammattilaiset

Kärjistettynä, aliravitut lapset kuolevat Filippiineillä, koska Filippiinien sairaanhoitajat haetaan länsimaihin hoitamaan ylensyönnillä itselleen sydänkohtauksen hankkineita kehopositiivisia demarien äänestäjiä.

Ja nämä samat valtiot hyvesignaloivat suvaitsevaisuuttaan ja vastuullisuuttaan.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 768
  • Liked: 22136
  • Ego sum Spartacus
Vs: 2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)
« Vastaus #868 : 29.04.2020, 16:50:32 »
Harmi ettei tuo Basaarin jakso ole enää katsottavissa.

Lainaus

Basaari
Jakso 26
27 minma 28.5.2001ei katsottavissa0 katselua
Basaarissa tutustutaan Turun ammattikorkeakoulun kansainvälisen sairaanhoitolinjan opiskelijoihin. Kiinalainen Aijuan Sun, suomalais-turkkilainen Seyran Pisirici ja intialaiset sukujuuret omaava Camilla Nagalingam käyvät läpi neljän vuoden koulutusta, jonka jälkeen heillä on valmiudet työskennellä mm. kolmansissa maissa sekä maailman kriisialueilla. Stereo. Toinen esitys perjantaina 1.6.


https://areena.yle.fi/1-3719549

Lainaus
X

Raumalla syntynyt Camilla Nagalingam työskentelee kenttäsairaalassa New Jerseyssä.

Suomalainen sairaanhoitaja Camilla Nagalingam taistelee koronavirusta vastaan etulinjoissa New Jerseyssä. Yhdysvalloissa 15 vuotta asunut Nagalingam työskentelee kenttäsairaalassa, jossa hoidetaan toipuvia tai keskivaikeista oireista kärsiviä covid-19-potilaita.

X

Raumalla syntynyt Nagalingam, 43, tekee 12 tunnin vuoroja, jotka kuitenkin venyvät usein. Raskaissa suojavarusteissa työskentely on rankkaa. Maskin voi ottaa kasvoilta vain päivittäisen puolen tunnin tauon ajaksi, ja sen kanssa hengittäminen on vaikeaa.

– Askelmittariin tulee päivässä 14 000 askelta.

X

Arvostus osoitetaan myös rahallisesti. Nagalingam tekee normaaliaikoina keikkavuoroja yksityisklinikoilla, jolloin hänen tuntipalkkansa on 50 dollaria eli noin 45 euroa. Kenttäsairaalassa palkka on 70 dollaria eli 65 euroa tunnissa.

– Saan kolmessa päivässä saman palkan kuin opiskelukaverini Suomessa kuukaudessa, Nagalingam kärjistää.

– Toivoisin, että Suomessakin arvostettaisiin hoitajia.

X

Yhdysvalloissa oli pulaa sairaanhoitajista jo ennen koronakriisiä. Maan työministeriön tilastojen mukaan maan terveydenhuoltojärjestelmän tulisi palkata 1,1 miljoonaa uutta sairaanhoitajaa vuoteen 2022 mennessä, jotta eläkkeelle jäävät hoitajat saadaan korvattua ja maan ikääntyvä väestö hoidettua.

Koronakriisi on lisännyt sairaanhoitajien tarvetta entisestään pahimmin kärsineillä alueilla, kuten New Yorkissa ja New Jerseyssä. Jotkut sairaanhoitajia välittävät firmat ovat tarjonneet muualta maasta tuleville hoitajille jopa 10 000 dollarin viikkopalkkaa.

Mikäli pandemian keskus siirtyy itärannikolta muualle maahan, on Nagalingam valmis siirtymään sinne, missä apua tarvitaan. Hänelle kyse ei kuitenkaan ole rahasta.

– Tämä on kutsumusammatti. Tämän takia minusta tuli sairaanhoitaja. Nyt saan oikeasti auttaa.


https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006490270.html

Tagit: