Sori jos tuli väärälle osastolle, en näistä blogimerkinnöistä ole ihan varma. Olisiko Suositeltavaa luettavaa -osasto ollut sopivampi?
http://huseinmuhammed.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/26/islam-teoriassa-ja-kaytannossa/---
Islam teoriassa ja käytännössä
26.2.2009 11.03 | HUSEIN MUHAMMED | Yleinen
Kukaan ei noudata Koraanin joka kirjainta
Maailmasta ei löytyne montakaan kymmentä muslimia, jotka noudattaisivat kaikkia teoreettisen islamin oppeja sellaisenaan. Muslimina, muslimien keskuudessa asuneena ja satoihin muslimeihin tutustuneena minusta tuntuu perin kummalliselta, että sekä suvaitsevaiset että suvaitsemattomat länsimaalaiset kuvittelevat, että muslimin on noudatettava Koraanin joka kirjainta tai muuten hän ei ole muslimi!
Käsitys siitä, että muslimin on noudatettava jokaista Koraanin ja muiden uskonnollisten opinkappaleiden kohtaa, on peräisin joiltakin vanhoillisilta muslimeilta, jotka eivät käytännössä itsekään kykene harjoittamaan saarnaamaansa läheskään kokonaan. Toisaalta jopa nämä kaikkein vanhoillisimmatkin muslimit tajuavat asian mahdottomuuden paremmin kuin jotkut islamiin kääntyneet länsimaalaiset!
Moni ei-muslimi näyttää lisäksi kuvittelevan, että juuri Koraanin ankarimmat ja sotaisimmat kohdat olisivat ne, jotka ovat voimassa, ja ne rauhanomaisemmat taas olisivat jotenkin vanhentuneita. Lisäksi eräissä piireissä suositaan vielä vainoharhaisia salaliittoteorioita siitä, kuinka muslimit aikovat alistaa koko maailman ja muuttaa sen kalifaatiksi. Kyseiset salaliittoteoriat on vähän samanlaisia kuin ne, joita natsit kehittelivät juutalaisista aikoinaan.
Koraanin tulkinnoista
On myös hyvä muistuttaa, ettei Koraani ole mikään täydellinen kirja, jossa on vastaus jokaiseen kysymykseen. Vaikka tämä on monelle selviö, jotkut muslimit uskovat löytävänsä vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen Koraanista tai ainakin sen ohella käytettävistä haditheista, profeetta Muhammedin ohjeista.
Niin kuin muutkin uskonnolliset kirjat – varsinkin Raamattu – Koraani sisältää huomattavan määrän ristiriitaisuuksia ja epämääräisesti ilmaistuja ohjeita, käskyjä ja kieltoja. Esimerkkinä voidaan mainita kysymys vapaasta tahdosta ja predestinaatiosta. Eli onko ihmisellä vapaus tehdä mitä haluaa vai määrääkö Jumala ennalta kaiken tapahtuvan – mahdollisesti jo ennen ihmisen syntymää?
Kaikkivoipa Jumala vs. vapaa tahto
Yhtäällä monessa kohtaa Koraania korostetaan, että Jumala on kaikkivoipa. Toisaalta kerrotaan ihmisistä tai kansoista, jotka eivät ole Jumalan varoituksista huolimatta totelleet häntä. Kysymys kuuluu: Jos Jumala on kaikkivoipa, miten Hänen ei ole onnistunut saada nämä ihmiset tottelemaan itseään?
Ongelma liittyy myös Jumalan (tuonpuoleisessa) määräämiin rangaistuksiin: Jos kaikki tapahtuu Jumalan eikä ihmisen tahdosta, onko Jumalan oikeudenmukaista rangaista ihmisiä pahoista teoista, jotka tapahtuvat viime kädessä Jumalan tahdosta, riippumatta ihmisistä?
Sama ongelma Jumalan ja ihmisen tahdosta yhteensopimattomuudesta liittyy moniin muihinkin uskontoihin, myös islamin kanssa samoista juurista lähteneisiin kristinuskoon ja juutalaisuuteen.
Rangaistus tässä vai tuonpuoleisessa elämässä?
Koraani näyttää monin paikoin antavan rangaistuksen ihmisten tekemiin synteihin ainoastaan Jumalan käsiin eli syntinen tai rikollinen saa rangaistuksensa vasta tuonpuoleisessa. Ihmisten ei siis kuuluisi puuttua toistensa synteihin muuten kuin korkeintaan kehottamalla välttämään syntejä. Mutta tottelematonta ei pitäisi rangaista, vaan rangaistus jää Jumalan tehtäväksi tuonpuoleisessa.
Koraanissa kehotetaan uskovia kärsivällisyyteen ja sietämään paitsi ”vääräuskoisten synnit” myös uskovaisiin kohdistuvat epäoikeudenmukaisuudet. Paikoin toisaalta Koraani kehottaa uskovia suoranaiseen sotaan epäuskovia ja syntisiä vastaan.
Kyseiset ristiriitaisuudet ovat vuosisatojen ajan saaneet uskonoppineet ja muut muslimit väittelemään siitä, pitääkö tuomiot ja rangaistukset jättää Jumalan tehtäväksi vai suorittaa ne maan päällä ikään kuin Jumalan puolesta. Käytännössä missään ei ole sovellettu puhtaasti kumpaakaan periaatetta.
Kyse on kuitenkin jonkinlaisesta rajasta äärimuslimien ja maltillisten muslimien välillä. Kummallakin on tukenaan liuta eri Koraanin kohtia. Kukin voi väittää olevansa teologisesti oikeassa. Sen sijaan voidakseen väittää toisen olevan väärässä on rikottava vastoin joitakin Koraanin kohtia.
Rangaistusten ankaruudesta
Koraani, hadithit ja muu islamilainen oikeus (sharia) pyrkii vastaamaan mahdollisimman moneen elämänosa-alueisiin, esimerkiksi perhe- ja perintöasioihin, pukeutumiseen, sallittuun ja kiellettyyn ruokavalioon ja vaikkapa koronottoon. Shariasta puhuttaessa lännessä monelle tulee mieleen rikoksista langetettavat ankarat rangaistukset: kivitys aviorikoksesta ja käden katkaiseminen varkaudesta.
Kyseiset rangaistukset ovat ilman muuta epäinhimillisiä. Niitä sovelletaan onneksi erittäin harvoin, vaikka harvinainen käyttökään ei poista niiden käytön valitettavuutta. Viimeksi syksyllä 2008 myös yksi kaikkien ankarimpana islamilaisena maana pidetty Iran kielsi kivittämisen. (1)
Koraanissa ei sinänsä puhuta kivityksestä mitään. Lisäksi maltilliset muslimit ymmärtävät, että kyse on ankarista rangaistuksista, jotka ovat olleet islamin alkuaikoihin yleisiä myös muualla maailmassa ja myös vuosisatoja sen jälkeen. Samantyyppisiä rangaistuksia sisältyy myös Raamattuun, ja ankaruudeltaan vastaavia rangaistuksia langetettiin myös keskiajan Euroopassa mm. noitavainoissa. Näin ollen kyse on aikansa eläneestä käytännöstä, jota maltillisten muslimien mielestä ei saa enää soveltaa.
Kysymys oikeuden kehityksestä
Moni muslimi uskoo islamin nimenomaan parantavan, eikä suinkaan heikentävän naisen asemaa. Lännestä käsin tarkasteltuna väite kuulostaa tietysti oudolta. Ottaen huomioon islamin alkuaikoina ja vuosisatoja sen jälkeenkin vallinnut naisten erittäin heikko asema – joka valitettavasti jatkuu edelleen eri puolilla maailmaa – Koraanin kehotukset kohdella naisia inhimillisesti ja mm. antaa heille perintönä puolet siitä mitä miehille, on ollut jonkinlainen, vaikkakaan ei mitenkään riittävä parannus naisten asemaa. Valitettavasti edes näitä Koraanissa määrättyjä parannuksia naisten asemaan ei ole läheskään kaikkialla muslimimaissa noudatettu.
Lisäksi islam on teoriassa hyvin egalitaristinen uskonto. Siinä ei ole esimerkiksi hindulaisuuden tavoin kastijärjestelmää, eikä islamin piirissä koskaan muodostunut Euroopassa aivan viime vuosisataan asti vallalla ollutta selvää säätyjakoa.
Maltillisten muslimien mielestä islamilainen oikeus on aikansa lapsi. Lisäksi islam on uskoville vain ideaali, jota on mahdotonta noudattaa kaikilta osin kirjaimellisesti. Sharian kirjaimellista noudattamista rajoittaa edelleen Koraanissa paljon toistettu kohtuullisuuden periaate.
Maltillinen muslimi, maallistunut muslimi vai ei-muslimi?
Blogiini tulleissa kommenteissa ja muualla on ihmetelty, voiko muslimi olla muslimi ilman, että hän noudattaa kaikkia vanhoillisen islamin oppeja. Lisäksi on ihmetelty, miksi muslimi, joka on haluton tai kykenemätön elämään tarkoin Koraanin mukaan, ei eroa kokonaan islamista.
Kysymys kuulostaa erikoiselta. Eihän kukaan odota kristityltä tai juutalaiseltakaan vastaavaa uskollisuutta Raamattua kohtaan. Pitäisikö kristityn esimerkiksi vastustaa aborttia, naispappeutta ja homoseksuaaleja voidakseen olla kristitty? Raamattua kirjaimellisesti lukien nämähän ovat kiellettyjä asioita. Entä jos kristitty ei vastusta näitä asioita? Onko hänen siis luovuttava kristinuskosta? Tai onko hän jo de facto ei-kristitty? Jos vastaus on kielteinen, miksi sitten muslimin on pakko noudattaa 1400 vuotta sitten ilmestyneen Koraanin jokaista käskyä ja kieltoa?
Joku voi olla sitä mieltä, että kristinusko on muuttunut Raamatun ajoista. Miksi islam ei saisi olla muuttunut Koraanin ajoista?! Kuka määrää, mikä saa muuttua kristinuskossa tai islamissa?
Joku voi tietysti olla sitä mieltä, että abortti, naispappeus ja homoseksuaalisuus ovat edelleen syntejä, eikä kristityn tulisi sallia sitä tai kristitty syyllistyy syntiin. Mutta harva lienee sitä mieltä, että hänestä tulee ei-kristitty tai hänen on luovuttava kristinuskosta. Miksi sitten muslimilla ei olisi samanlaista oikeutta olla noudattamatta joitakin uskontonsa asioita?
Lisäksi on muistettava, että suuri osa muslimeista on yhtä maallistuneita kuin eurooppalaiset kristityt. Hyvin pieni vähemmistö tuntemistani Suomessa asuvista afgaaneista, albaaneista, iranilaisista ja kurdeista rukoilee päivittäin, paastoaa tai maksaa sharian mukaista almuveroa. Tältä osin arabit ja somalit näyttävät olevan uskonnollisempia, mutta myös heidän joukossaan on suuri määrä vain nimeellisesti muslimeja.
Nämä maallistuneet saattavat viettää esimerkiksi ramadanin päättäjäisjuhlaa tai pyhiinvaellusjuhlaa eli ns. uhrijuhlaa, mutta näiden juhlien vietolla on heille lähinnä kulttuurihistoriallista merkitystä samalla tavalla kuin joululla maallistuneille kristityille suomalaisille.
Suuri osa muslimeista on uskonnollisesti passiivisia eli eivät ota aktiivisesti kantaa puolesta eikä vastaan. Samoin on vaikkapa monen suomalaisen kristityn kanta omaan uskontoonsa. Tästä huolimatta muslimien elämistä länsimaissa vastustavat piirit pitävät myös näitä nimeellisesti muslimeja uhkana ”Euroopan islamisaatiossa”!
Kirjoitussarja muslimeista Euroopassa jatkuu.
1)
http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/7543791.stm
Aihe: Husein Muhammed: Kirjoitussarja muslimeista Euroopassa (Luettu 22277 kertaa)