http://takku.net/article.php/20100424-joulukuu-2008-kreikka-1http://takku.net/article.php/20100424-joulukuu-2008-kreikka-2Nama linkit kannattaa lukea lapi takku.netista jossa ekoaatetta koitetaan kovasti naittaa yhteen vakivaltakultin kanssa. Tama suuntaushan alkoi suomessa 90-luvulla operaatio muutoksen kevaan paivina. Siella on ollut kymmenia 'uutisia' kreikan anarkomarkoilta mihin on milloinkin polttopulloja viskottu tassa vuosien varrella.
Ellen erehdy, aarivasemmistoanarkomilitanttiskenella Kreikassa on ollut suuri vaikutus siihen miksi kukaan tuottavaa taloudellista toimintaa harrastava ei kyseisseen maahan eksy. Pitaa myos lainata muutamia parhaita paloja linkista, koska niissa kasitellaan paljon militantin aarivasemmiston monikulttuuri-mieltymyksia. Niita kun voi kayttaa tovereina laitettaessa kapitalistista yhteiskuntaa palasiksi.
''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
"Vaikka valtio ja spektaakkeli yrittivät pelkistää joulukuun 2008 tapahtumat ”nuorisomellakoiksi”, joissa nuorten iälle ominainen herkkyys oikeuttaa reaktion aikuisten maailmaa vastaan, niin nämä ovat tärkeimpiä historiallisia tapahtumia Kreikassa viimeiseen 35:en vuoteen. Joulukuussa pieni osa tällä maailmankolkalla elävästä työväenluokasta kapinoi. Toiminnallaan se kritisoi nykyisiä sosiaalisia suhteita, työtä, tavaraa, valtiota. Tämä tuhoava ja samalla luova kritiikki oli antikapitalistista, ei reformistista; se ilmaisi tarvetta päästä eroon kapitalistisista suhteista."
Muista, muista 6. joulukuuta” kuului eräs iskulause eräässä Ateenan seinässä. Siitä yöstä alkaen nuorten (ja muidenkin) proletaarien joukon toiminta puhui: se hyökkäsi kyttiä ja poliisiasemia vastaan, sytytti pankkeja tuleen, tuhosi ja ryösti tavarataloja, vandalisoi ministeriöitä, valtasi yliopistoja, kaupungintaloja ja muita julkisia rakennuksia. Hyökkäykset kalliita kauppoja vastaan alkoivat heti ensimmäisenä yönä; yhteys 15-vuotiaan pojan murhan ja pääoman ylimielisyyden välillä tuotiin esille suoraan ja selkeästi. Autokauppoja, liikennevaloja, pysäkkejä, siis kaupunkiliikenteen eri puolia vastaan hyökättiin säännöllisesti. Pankit, jotka symbolisoivat rahan ylivaltaa ihmisten tarpeisiin nähden ja edustavat sitä kaupunkitilassa, joutuivat raivokkaiden hyökkäysten kohteeksi; kapinan ensimmäisten päivien aikana niitä yritettiin polttaa vähän väliä.
Tässä on se kuva tulevaisuudesta, jonka joulukuu esitti: vain rakennusten, tuotantovälineiden, jakeluverkostojen, jokaisen pääomaa ylläpitävän tilanteen ja paikan tuhoaminen voi luoda kommunismin kannalta välttämättömät olosuhteet. Vasta kun jokapäiväistä toimintaa ei voi erottaa kapinallisesta toiminnasta, on luokkien lakkauttamisen, siis työn ja arvon lakkauttamisen mahdollisuus käsillä. Ainoastaan kaupunkitilan tuhoamisen kautta voidaan kyseenalaistaa ajan jakaminen työn ja siitä erillisen muun toiminnan aikaan, samoin kuin tilan jakaminen tuotannon ja siitä erillisen uusintamisen tiloihin
Hyökkäys uusintamisen edellytyksiä vastaan on yksi kapitalismin uudelleenjärjestelyjen olennaisista piirteistä. Kun koimme sen nahoissamme – kukin meistä omalla tavallaan – uskoimme, että "perustulon" vaatiminen palvelisi tuota tarkoitusta, ja niinpä muotoilimme siitä liikkeessä erityisen version, jonka mukaan opiskelusta pitäisi maksaa palkkaa. Tämä oli yksi niistä vaatimuksista, joissa ilmeni työväenluokan vastarinta pääoman suuntaukselle, nykyisessä historian vaiheessa, vähentää välillisiä palkkoja leikkaamalla sosiaalietuuksia ja ajamalla sitäkin enemmän työvoiman uusintamisen alistamista suoraan palkkasuhteelle. Yritimme korostaa, että työväenluokan palkkaa saamattomien osien toiminta on – kullekin omista syistään – työtä, siinä mielessä että pääomasuhdetta uusinnetaan. Siksi me ajattelimme, että kun "perustulon" vaatiminen nostaa esiin kysymyksen opiskelijoiden, työttömien ja kotiäitien ja yleensä ottaen kaikkien työmarkkinoiden ulkopuolella olevien aseman parantamisesta, se johtaisi meidän kaikkien palkansaajien kykyyn kyseenalaistaa pääomasuhde yhdessä paremmasta asemasta käsin. Niin ollen yritimme esittää sen liikkeen sisällä kumouksellisena vaatimuksena;
Maahanmuuttajat olivat keskeisessä osassa joulukuun ryöstelyissä, mutta he eivät olleet yksin. Monissa tapauksissa koululaiset, opiskelijat, mutta myös vanhemmat kreikkalaiset proletaarit käyttivät hyväkseen 100% alennusta jonka tarjosi valtion kyvyttömyys suojella yksityisomaisuutta. Tietenkin valtio ja media yrittivät jakaa mellakoijat kreikkalaisiin mielenosoittajiin ja ryösteleviin maahanmuuttajiin. Monille Ateenan maahanmuuttajista tämä oli juuri se tapa, jolla he osallistuivat kapinaan, kun poliisin kiire tarjosi heille mahdollisuuden varastaa tavaroita omien kaupunginosiensa kaupoista. Ainakin kahdessa tapauksessa heitä ilmestyi yllättäen kymmenittäin ryöstelemään ostoskadun kauppoja. Toisissa tapauksissa ryöstely tapahtui barrikadien takana, poliisilta väliaikaisesti vapautetuilla alueilla. Merkittävää on, että Ateenassa ryöstöjä sattui heti sen jälkeen kun kyttä oli ampunut, kapinan ensimmäisenä päivänä; seuraavasta päivästä alkaen ryösteltiin myös Thessalonikissa. Kaikenlaista tavaraa varastettiin: ruokaa ja muita perustarvikkeita (lääkkeitä, huonekaluja, vaatteita, polttoainetta) mutta myös luksustavaroita, joista osa myytiin edelleen. Joissain tapauksissa yritettiin ryöstää pankkiautomaatteja, tosin huonolla menestyksellä. "Rosvosektorilla ammatikseen työskentelevät" ihmiset tarttuivat tilaisuuteen ja tekivät huolellisesti järjestettyjä hyökkäyksiä jalokivi- ja muihin ylellisyysliikkeisiin. Monissa tapauksissa mellakoijat tuhosivat ryöstelyn jälkeen kaupat ja tavarat, joita ei oltu varastettu. Tällä tavoin juhlat vietiin päätökseen. Heidän toimintansa julisti että: he käyttävät tavaroita (joilta oli useimmissa tapauksissa viety vaihtoarvo) tänään, mutta eivät kuitenkaan halua kauppojen olevan olemassa huomenna.
Kun koululaiset sitten liittyivät yhteenottoihin maanantaiaamuna 8. joulukuuta, levottomuudet nousivat uudelle tasolle ja levisivät Ateenan lähiöihin ja moniin pieniin maakuntakaupunkeihin. Myös toisen sukupolven maahanmuuttajakoululaiset osallistuivat villeihin hyökkäyksiin monia poliisiasemia vastaan. Koska valtio ei ole onnistunut toteuttamaan täysin erottelevaa koulutuspolitiikkaa (kreikkalaiset ja maahanmuuttajat istuvat usein samassa pulpetissa), ja koska maahanmuuttajia ei ole suunnitelmallisesti suljettu kaupunkighettoihin kuten Ranskan kaupungeissa [8], tämä maahanmuuttajien sukupolvi on jatkuvasti tekemisissä kantaväestön koululaisten kanssa. Yhteydet ovat entistäkin tiiviimpiä, koska kantaväestön ja maahanmuuttajien elämän olosuhteet muuttuvat yhä samankaltaisemmiksi. Tämä selittää hyvin pitkälle sen, että he yhdistivät voimansa joulukuun levottomuuksissa.
'Nämä päivät ovat myös meidän' (Albanialaisten Maahanmuuttajien mestan lentolehtisestä)
Se, että epävarmassa tilanteessa elävät kreikkalaisproletaarit ja maahanmuuttajat – joista jälkimmäiset pääoma pakottaa epävarmuuteen kaikkein karkeimmalla tavalla – yhdistivät kapinassa voimansa, merkitsi niiden kansallisten, rotuperäisten ja uskonnollisten vastakkainasettelujen purkautumista, joita Ranskassa oli syntynyt vuosien 2005 ja 2006 aikana; tämä käänne parempaan oli historiallisesti erittäin tärkeä. Balkanilaisten maahanmuuttajien ensimmäinen sukupolvi, joka on ollut Kreikassa 90-luvun alusta asti, ei ottanut osaa kapinaan; yleisesti ottaen nämä maahanmuuttajat ovat – jossain määrin – integroituneet kreikkalaiseen yhteiskuntaan. [11] Heidän osansa oli korvata hyvinvointivaltion vajavaisuudet (he ottivat vastuulleen osan uusintamiseen liittyvästä työstä, kuten lasten ja vanhusten hoidon, hyvin halvalla) samalla kun pääoma hyökkäsi paikallisten proletaarien suoria ja välillisiä palkkoja vastaan; sen lisäksi heitä käytettiin painostusvälineenä koko Kreikan työväenluokkaa vastaan maksamalle heille mitättömiä palkkoja. He ovat suurelta osin töissä "epävirallisilla" työmarkkinoilla, jotka tarjoavat heille niukimman mahdollisen palkan jolla pystyy tulemaan toimeen, ja ehkä paremman elintason kuin lähtömaissaan. Heidän lapsensa taas, jotka ovat aloittaneet elämänsä tässä maassa, ovat päinvastoin uudessa umpikujassa: parhaassakin tapauksessa heidän elämänsä tulee olemaan samanlaista kuin heidän vanhempiensa elämä, mikä jo sinänsä on tälle sukupolvelle riittävä syy nousta kapinaan. [12] Nämä nuoret maahanmuuttajat käyvät koulua, ja vaikka he eivät olekaan täysin erillään muusta opiskelijaväestöstä, he kohtaavat rasismia ja väheksyntää, ja tietävät olevansa niitä, joilta ensimmäisenä suljetaan mahdollisuus nousta sosiaalisia portaita. Sen lisäksi, että nuoret balkanilaiset maahanmuuttajat osallistuivat kesyttömien koululaisten mielenilmauksiin Ateenan ja Thessalonikin eri kaupunginosissa, maahanmuuttajakoululaisten ryhmät ja jengit osallistuivat myös keskustan mielenosoituksiin 8. joulukuuta. Heidän toiminnastaan päätellen he eivät halunneet juurikaan ottaa yhteen kyttien kanssa. He ottivat kohteekseen enimmäkseen pankkeja ja julkisia rakennuksia, ja jotkut heistä hyödynsivät mahdollisuuden ryöstellä kauppoja.
Myös kaikkein viimeisimpänä saapuneet ja heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat osallistuivat Ateenan mellakoihin; ne, jotka asuvat kaupungin keskustan ghettoalueilla, tarpeettomat/ulossuljetut: afgaanit, pakistanilaiset ja afrikkalaiset. Nämä proletaarit olivat aivan ensihetkistä alkaen mukana konflikteissa, joita sattui heidän alueidensa lähellä kaupungin keskustassa, ja ryöstelivät paljon kauppoja joulukuun kapinan ensimmäisinä päivinä. Moni heistä osallistui hyökkäykseen Omonia-aukion poliisiasemaa vastaan (josta on julkaistu monia kertomuksia maahanmuuttajien pahoinpitelyistä).
Proletaarien eri osien kohtaamisessa ja heidän toiminnassaan ei tietenkään aina vältytty ristiriidoilta. Ensimmäisestä päivästä alkaen monia maahanmuuttajia vastaan hyökättiin, kun he yrittivät ryöstellä. Lisäksi Ateenan kansallisen Teknillisen korkeakoulun valtauksella, jossa oli ensimmäisten päivien puhkeamisen jälkeen monia maahanmuuttajia, syntyi joidenkin anarkistien ja maahanmuuttajien välille kiihkeitä riitoja ryöstelystä. Emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että joissain tapauksissa ryöstelystä riideltiin kesken poliisia vastaan käytyjen taisteluiden, koska jotkut ryöstelijät eivät auttaneet taisteluissa, jotka kuitenkin tarjosivat heille mahdollisuuden varastaa tavaroita. Jotkut mellakoijat polttivat tavaroita sen sijaan, että olisivat ottaneet niitä, alleviivaten niiden käyttökelpoisuutta juuri siinä hetkessä. Toisaalta ryöstely aiheutti riitoja sellaisissakin tilanteissa, joissa barrikadien tukeminen ei ollut ongelma (kuten maanantaina 8. joulukuuta). Sen sijaan että nuo anarkistit, joita "varkaat" ärsyttivät, olisivat auttaneet todellisessa tarpeessa olevia ihmisiä ottamaan omakseen tavaroita, he puolustivat tapahtumien "poliittista korrektiutta". Toisin sanoen he olivat jo ennalta ajatelleet ja toimineet sen mielipiteen mukaisesti, joka heistä muodostettaisiin kapinan päätyttyä.
Valtion reaktio kapinaan osallistuneita maahanmuuttajia vastaan oli odotetun kaltainen: sorto, "puhdistus"operaatiot, karkotukset ja suunnitelmat keskitysleirien rakentamiseksi. Samaan aikaan maahanmuuttoaalto kuitenkin kasvaa ja Kreikan valtio joutuu kohtaamaan suuret tarpeettomien proletaarien joukot, jotka osuvat matkallaan vääjäämättä Kreikkaan sen maantieteellisen sijainnin vuoksi. "Paperittomien" maahanmuuttajien vaikea elämäntilanne ja heidän kokemuksensa osallistumisesta joulukuun tapahtumiin näyttelevät lähitulevaisuudessa keskeistä osaa luokkataistelun muotoutumisessa Kreikassa [13].
Satojen maahanmuuttajien villi reaktio Ateenan mielenosoituksissa 21. ja 22. toukokuuta, joiden aikana sattui laajoja yhteenottoja poliisin kanssa (“Ensimmäinen avoin yhteenotto Kreikan poliisin ja maahanmuuttajien välillä”, kuului aiheesta kirjoitetun artikkelin otsikko eräässä päivälehdessä) ja mellakoita (kymmeniä autoja, pankkeja ja kauppoja hajotettiin), ei johtunut yhden mitättömän kytän typeryydestä, kun hän päätti tuhota muslimien rukouskirjan, eikä muslimimaahanmuuttajien uskonnollisesta ideologiasta (joka tietenkin on olemassa), kuten spektaakkeli yrittää asian esittää. On paljon kertovaa, että Kreikan Muslimiliitto tuomitsi mellakat, väitti, että ne olivat radikaalien ainesten ennalta suunnittelemia, ja vaati jokaista vandalismia haluavaa lähtemään Kreikasta. On aivan ilmeistä, että Kreikan valtio yrittää demonisoida “paperittomat” ja kääntää Kreikan proletariaatin ja pikkuporvariston pimeimpien osien tyytymättömyyden heitä vastaan. Yritys perustuu tietenkin maahanmuuttajien tekemiin rikoksiin, jotka heidän materiaalisessa tilanteessaan ovat välttämättömiä selviytymisen kannalta.
'Yhteiskuntanne aika on vähissä, mulkut; olemme punninneet sen ilot ja hyödyt, ja todenneet että niitä on vähän...' (lentolehtisestä)"
