Se koskee tietysti vain ensimmäistä somaliaaltoa...
Tässä se suurin ero on, kuten Soininvaara kaksi vuotta sitten kertoi, että ensimmäisenä tulleet olivat enimmäkseen koulutettuja. Kun taas nyt tulevat ovat enimmäkseen niitä Soininvaaran mainitsemia lukutaidottomia kamelinajajia, joista voi myös aiheutua huomattavasti enemmän ongelmia.
Hgin mamuperheistä (yli 3 v. maassa) 25% saa toimeentulotukea
Suomi ei ole valmistautunut lukutaidottomien maahanmuuttajien vyöryyn
Somalit kaukana kurjuudesta
Somalit
Olen ihan samaa mieltä. Ainoa somali, jonka henkilökohtaisesti tunnen, samoin kuin ainoa afgaanipakolainen, jonka tunnen tuntuisivat vahvistavan tätä mielikuvaa. Samoin kuin Hetemaj'n albaanipakolaisina Suomeen tullut perhekin. Kaikissa 3 tapauksessa on ollut 5 yhteistä menestystekijää:
1. Koulutetut keski- tai yläluokkaiset vanhemmat, jotka pitävät lasten koulunkäyntiä tärkeänä. Hetemaj'n perheen vanhemmilla oli molemmilla juristin koulutus, tuntemani somalitytön äiti oli lääkäri ja afgaanitytön isä taisi olla jonkin sortin insinööri. Lasten piti mennä kiltisti kouluun ja opetella paikallinen kieli mahdollisimman nopeasti. Somalituttuni opiskeli yliopistossa Ranskassa ja sen päälle vielä toisen Master-tutkinnon Cambridgessa ja hänen sisaruksensakin ovat kiltisti pysyneet koulussa. Afgaanituttuni kävi kaupallisen alan koulua joko kauppakorkean tai ammattikorkean tasolla, en muista kumman. Hetemaj'n pojat jättivät ammattilaisuransa takia opiskelut sikseen, mutta Fatbardhe on tietääkseni yliopistossa opiskellut.
2. Koko perhe on lähtenyt yhdessä pakoon sodan/väkivaltaisuuksien syttymisen aikaan. Isä on kenties mennyt edeltä hankkimaan asuinpaikkaa naapurimaasta, jotta perheellä olisi katto pään päällä pakopaikkaan tullessa, ja hakenut äidin lapsineen mahdollisimman pian kotoa uuteen paikkaan. Mikään näistä perheistä ei tullut ihmissalakuljettajien mukana tai erottanut lapsia vanhemmistaan paetessaan. Lapsille pakenemisesta ja tutun kodin jättämisestä ei siis seurannut yhtä pahaa traumaa kuin jos he olisivat tutun paikan lisäksi joutuneet eroon vanhemmistaankin. Pakoon on lähdetty yleensä ensin lähimpään turvalliseen maahan. Afgaanityttö perheineen muutti Neuvostoliittoon, josta sittemmin muuttivat NL:n romahdettua Hollantiin. Somalityttö perheineen lähti ensin Keniaan, jos oikein muistan, ja sieltä sitten kiintiöpakolaisina/turvapaikanhakijoina Hollantiin.
3. Mikään perheistä ei ollut jättäytynyt hyysättäväksi, vanhemmat näyttivät pärjäämisen esimerkkiä lapsille hankkimalla mahdollisimman pian kielitaidon, jonka avulla pääsivät takaisin työelämään. Paitsi sen afgaanitytön isä, joka oli jo entuudestaan tehnyt projektitöitä Venäjällä, eikä hänen siksi tarvinnut aloittaa samalla lailla alusta. Hän vain vaihtoi asemapaikkansa pysyvästi Venäjälle sen sijaan, että olisi joutunut etsimään töitä.
4. Mikään perheistä ei ole lomaillut entisessä kotimaassaan, paitsi pakottavista syistä ihan viime vuosina, jolloin olot olivat jo rauhallisemmat. Somalityttö tietääkseni ei ole käynyt kertaakaan Somaliassa, sillä hän ei pidä sitä turvallisena matkakohteena. Afgaanityttö kävi pari vuotta sitten Karzain valtaantulon jälkeen Kabulissa, sillä hänen piti käydä hakemassa kopio syntymätodistuksestaan Afganistanista. Ilman syntymätodistustaan hän ei voinut mennä virallisesti naimisiin miehensä kanssa Hollannissa, joten hän oli islamilaisittain naimisissa miehensä kanssa, mutta lain silmissä hän oli vain avoliitossa. Hollannissa minkään uskontokunnan suorittamat vihkimiset eivät ole lain edessä päteviä. Vain maistraattihäät ovat viralliset.
5. Kaikki sovelsivat islamia omaan elämäänsä traditioiden ja hengellisyyden nimissä, mutta eivät noudattaneet sen tiukempaa islamia kuin normaali juutalainen noudattaa judaismia. Länsimainen pukeutuminen ja käytöstavat yhdistettynä sianlihasta pidättäytymiseen ja jonkinlaiseen ramadanin viettoon (joku todella päiväsaikaan paastoten, joku taas pelkästään herkuista pidättäytyen) muodostivat tilaa heidän elämissään maassa maan tavalla olemiselle omaa kulttuuritaustaa kieltämättä.