Globaali taloustilanne/LAMA! (yhdistetty)

[Atte Saarela]

Hyvä haastattelu Michael Pentolta jossa pohditaan mitä tapahtuu jos markkinakorot lähtevät kunnolla nousuun ensi vuonna..

https://www.youtube.com/watch?v=CCyA9RMW5mA

Korkosijoittajat alkavat nyt ehkä oikeasti kyseenalaistaa esim valtioiden maksukykyä eikä keskuspankkien tarjoama "elvytys" välttämättä enää riitä kumoamaan tätä ..

Seurauksena voi olla mullistuksia jotka vaikuttavat lähes jokaisen elämään tavalla tai toisella.
 

[hattiwatti]

Aika vähän tälläisistä isoista aiheista on mitään keskustelua. Mainosmedia perustuu ostamiseen kaupan kassan vierestä vetävillä lööpeillä tai klikkauksilla eikä se jätä tilaa tämänkaltaisille pohdinnoille.

Se olisi mielenkiintoista pohtia, että kauankohan nollakorkopolitiikka ylipäätän voi jatkua?

Sekin olisi mielenkiintoista, että kun Venäjällä alkoi rupla romahtaa, keskuspankki nosti ohjauskoron 17% ja olisiko se teoriassa edes mitenkään mahdollista missään läntisessä maailmassa. Siihen en osaa sanoa onko se politiikka paha vai hyvä.

[hattiwatti]

https://vastavalkea.fi/2016/05/30/andy-xie-alkaa-kuunnelko-eliittia/

Investointipankki Morgan Stanleyn entinen Aasian ja Tyynenmeren talouden tähtiekonomisti Andy Xie kehottaa olemaan kuuntelematta globaalia eliittiä. Maaliskuussa 2016 South China Morning Post -lehdessä julkaistussa artikkelissa Xie rökittää valtavirtataloustieteilijöitä ja poliitikkoja kovin sanoin.

Xien mukaan Davosissa, G20-kokouksissa ja muissa huipputapaamisissa laukkaavat ovat väärässä yrittäessään ripustaa syyn maailman talouden kurjasta tilasta kuluttajien psykologisten ongelmien syyksi. Kaikki merkit viittaavat maailmantalouden epävakauteen ja pitkittyneen pysähtyneisyyden jaksoon.

Xien mukaan Shanghain G20-kokouksessa työryhmä ei saanut syntymään ainokaistakaan rakentavaa ehdotusta maailman talouden korjaamiseksi. Sen sijaan siellä keskityttiin valittamaan, ettei nykyinen markkinaturbulenssi heijasta globaalin talouden periaatteita ja että vika on kuluttajissa.

Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana globaalia taloutta on siunattu 800 miljoonan lujasti työskentelevän kiinalaisen panoksella sekä informaatiovallankumouksella. Jaettavan kakun olisi luullut kasvavan kylliksi, jotta useimmista ihmisistä olisi tullut onnellisempia, Xie kirjoittaa. Sen sijaan maailma on poukkoillut kriisistä toiseen. Ihmiset valittavat kaikkialla. Tämä on seurausta huippukokouksiin osallistuvien, verovaroja tuhlaavien eliittijohtajien surkeasta asiainhoidosta. Ihmiset pitävät järjestelmää peukaloituna, ja se on sitä: tulojen keskittyminen samoihin käsiin ei ole seurausta vapaasta markkinataloudesta ja kilpailusta vaan siitä, että peukaloitu järjestelmä suosii poliittisesti vahvoja.

Tärkein tekijä peukaloidussa järjestelmässä on rahapolitiikka, jolla pumpataan varallisuutta rahoitusmarkkinoille ja väitetään sen elvyttävän kasvua ihmisten hyödyksi. Pohjimmiltaan tämä on valumaefektiteorian mukainen varallisuusvaikutusväite. Toisin sanoen väitetään, että tekemällä tietyistä henkilöistä rahoituksen ravintoketjussa rikkaita, se hyödyttää muitakin valuttamalla rippeitä ketjussa alempana olevilla. Rippeiden valumisen sijaan kiinteistöjen hinnat Manhattanilla, Lontoossa ja Hong Kongissa ovat nousseet, samoin modernin taiteen hinnat. Varallisuus on siis pysynyt siinä pienessä piirissä, joka käy onnittelemassa poliitikkoja Davosissa näiden ”onnistumisista”, Xie toteaa.

Resurssien tuhlaaminen on toinen suuri syy globaalin talouden heikkouksiin. Vuoden 2008 kriisin jälkeen Yhdysvaltain hallitus ja (yksityisesti omistettu) keskuspankki (FED) käytti biljoonia dollareita niiden henkilöiden pelastamiseen, jotka kriisin synnyttivät. Sen sijaan että olisivat joutuneet vastuuseen, konkurssiin ja vankilaan, heistä tuli rikkaampia kuin koskaan. Ennalta arvattavasti he ovat käyttäneet varallisuuttaan peukaloidakseen järjestelmää lisää omaksi edukseen, sanoo Xie.

Kun Kiina aloitti vuoden 2008 kriisin jälkeen massiivisen investoimisen, globaali hallitseva eliitti ylisti Kiinaa maailmantalouden pelastamisesta. Kiina kasvatti luototusta yli $20 biljoonalla rahoittaen tehtaiden ja kotien rakentamista. Investoinnit eivät kuitenkaan takaa lopullista kysyntää. Tehtaiden rakentaminen loi kysyntää mutta sen jälkeen kun tehdas on valmis, sen pitäisi myydä tuottamiaan tavaroita jollekulle. Joten Kiina rakensi lisää tehtaita pitääkseen ensimmäisen tehtaan työssä. Tällainen ponzi- eli pyramidihuijaus ei voi kestää pystyssä.

Kiinan yli-investoiminen nosti tavaroiden hintoja, mikä on synnyttänyt uuden ponzi-systeemin. Kun suurimmat keskuspankit leikkasivat ohjauskorkoa nollaan, luoton kysyntä ei kasvanut; yritykset eivät nähneet kasvavaa kuluttajakysyntää, koska kuluttajat kärsivät tulojensa rapautumisesta, Xie sanoo.

Biljoonia on kaadettu myös energiasektorille. Tämä velkakuorma kelluu raaka-aineiden ja kulutushyödykkeiden ponzi-pyramidin päällä ja se taas kelluu Kiinan investointien ponzi-pyramidin päällä. Kun kuplapilvi puhkeaa, sen vaikutus maailmantalouteen on vuoden 2008 kriisiä suurempi, arvioi Xie. Kiinan ylikapasiteettikupla tappaa globaalin investoinnin moniksi vuosiksi.

Merkeistä päätellen Kiina haluaa viedä maasta ylikapasiteettinsa – ja miksi ei? Kiina yli-investoi pelastaakseen maailmaantalouden. Sen ei pidäkään maksaa virheestä täyttä hintaa.

Kiinan strategia johtaa muun maailman teollistumisen käänteiseen kehitykseen, eritoten keskituloisissa kehittyvissä talouksissa. Pääomasijoitusten heikot hyödyt johtavat heikompaan työllisyyteen ja heikompaan ansiotasoon, jota seuraava konkurssiaalto heikentänee globaalia luottojärjestelmää. Maailmantaloudella on edessään kasvun pysähtymisen, deflaation ja rahoituskriisien pitkät vuodet. Taloutta nykyään hoitavat johtajat turvautuvat samaan konstiin kuin tähänkin asti: rahan pumppaamiseen rahoitusmarkkinoille – ja aivan turhaan. Samaan aikaan poliittinen epävakaus leviää joka puolella maailmaa.

Populistit voittanevat aluksi. Valitettavasti heidän politiikkansa tulee olemaan protektionistista ja kenties Maailmankauppajärjestö WTO:n purkamistakin vaaditaan. Siitä seuraa luultavasti inflaatio, joka muuttuu hyperinflaatioksi, mikä taas varmasti johtaa väkivaltaisiin vallankumouksiin, Xie päättelee.

Xien mukaan maailman talous on kuralla, ja eliitti syyttää siitä ihmisten harhaluuloja. Eliitin strategia onkin muuttaa ihmisten ajatuksia, ei korjata maailmantalouden ja poliittisen järjestelmän vikoja. Mutta kun maailma palaa, syttyvät lopulta myös eliitin alppimajat Davosissa, muistuttaa Xie.

[hattiwatti]

Tässä kuulun Zerohedgen yhteenvetoa suosituimmista artikkeleistaan 2016, mutta myös talouselämän kehityksen yleiskatsausta jota voisin lainata tähän.

http://www.zerohedge.com/news/2016-12-31/2016-greatest-hits-presenting-most-popular-articles-past-year

It wasn't just political upheaval that marked 2016: in the financial realm, markets first were jarred, then hailed the gradual shift in legacy sentiment, as the primary driver behind the global economy morphed from one of central-bank directed monetary policy - 2016 was the year in which $14 trillion in global debt hit record negative yields when central banks seemingly went all in to inject record stimulus into the markets if not so much the economy  - to what many now expect will be a reflation, and fiscal-stimulus driven economy.

On of the biggest questions facing 2017 is whether this transition will actually take place, and how smooth such a handover will be; for now optimism and hope prevail.

2016 also demonstrated how dominant the political narrative has become when it comes to finance and capital markets. For all those lamenting that relentless coverage of politics (which sadly also includes every tweet from Donald Trump: for those who are unaware, we would like to inform you that 2017 will be the year when domestic and foreign policy takes place on Twitter) and why finance appears to have taken a secondary role, and why the political "narrative" has taken a dominant role for financial analysts, the past year showed vividly why that is the case. After all, it was a historic U-turn in conventional wisdom in the early hours of November 9, that sent the S&P soaring, and allowed the US market to close nearly 10% higher on the year from what until two month earlier was shaping up as another wash out in stocks. The reason: the narrative surrounding the Trump victory - a political event - went from cataclysmic to optimistic in the span of mere hours.

And speaking of market performance in the past year, it is delightfully ironic that despite the experts having predicted the outcomes of every key event incorrectly (who can forget the prevailing calls for doom and gloom should Brexit take place or Trump defeat Hillary), the US stock market actually closed almost exactly where consensus said one year ago it would close, or as Bloomberg notes, while they got everything else wrong, the accuracy of US equity strategists predicting the annual gain of 9.5% is unprecedented in Bloomberg data going back to 2000........

[Atte Saarela]

Tulossa olevaa talouskriisiä yritetään kovasti laittaa Trumpin syyksi.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-01-08/summers-warns-of-financial-crisis-risk-from-trump-economic-plans

..Mutta todellisuudessa seuraavan talouskriisin ainekset on kasattu vähitellen viime vuosikymmenien aikana, ja Trump ei siihen enää voi paljoakaan vaikuttaa.

[xor_rox]

Share of wealth held by top 1%

Russia: 74.5%
India: 58.4%
Indonesia: 49%
Brazil: 48%
China: 43.8%
US: 42%
Mexico: 38%

(Credit Suisse)

— The Spectator Index (@spectatorindex) January 17, 2017

[Vredesbyrd]

Arvioin tuon yhden prosentin omistuksen olevan todellisuudessa suurempi, mutta suurempi osuus on piilotettu Karibian saarille erilaisin Panama-järjestelyin tai laitettu Sveitsiin muualla kuin Venäjällä, jossa on jouduttu pakotteiden vuoksi kotiuttamaan pääoman omistuksia kotimaan kirjoille.

[xor_rox]

Companies in Fortune Global 500

US: 134
China: 103
Japan: 52
France: 29
Germany: 28
UK: 26
S Korea: 15
Netherlands: 12
India: 7
Russia: 5

— The Spectator Index (@spectatorindex) January 17, 2017

[Vöyri]

Osmolta taas viisasta puhetta:

http://www.soininvaara.fi/2017/01/23/eriarvoisuuslama/

Ei pitäisi olla ihan vierasta esim. SMP:n jatkopuolueille, mutta eivätpä taida Homman talousnuivat libertarismiltaan ehtiä tälläisiä pohtimaan...

[Roope]

Osmolta taas viisasta puhetta:

http://www.soininvaara.fi/2017/01/23/eriarvoisuuslama/

Ei pitäisi olla ihan vierasta esim. SMP:n jatkopuolueille, mutta eivätpä taida Homman talousnuivat libertarismiltaan ehtiä tälläisiä pohtimaan...

Mikä siinä oli mielestäsi niin viisasta, taas? Helikopteriraha ja protektionismi? Minusta nimittäin Osmo vain pyöritteli ajatuksia päätymättä vielä mihinkään.

[Vöyri]

Helikopteriraha todellakin tekisi terää (toki vielä enemmän laajat infrainvestoinnit): pienituloiset eivät voi säästää vaan lisävarat menevät kulutukseen eli siis kysyntään. Sen sijaan verohelpotukset jo valmiiksi hyvätuloisille vain kasvattavat kysyntälaskusuhdanteessa julkista vajetta eivätkä johda kysynnän elpymiseen. Sen Osmo tuossa havainnollistaa hyvin selkeästi ja poikkeaa virkistävästi VVM:n ja EKP:n viimeisen 10 vuoden ortodoksiasta. Ongelmana ei ole pääomien puute tai korkeat korot vaan kysynnän itsepäinen laimeus.

(Ja joo, syömävelka tietysti pitää eliminoida, mieluummin eilen, mutta se on nykytilanteessa enemmän kuin kompensoitava laajoilla infraprojekteilla ja rahansiirroilla - vaikka sitten helikoptereista - pienituloisille.)

[Roope]

Sen Osmo tuossa havainnollistaa hyvin selkeästi ja poikkeaa virkistävästi VVM:n ja EKP:n viimeisen 10 vuoden ortodoksiasta.

Sanoisi sitten suoraan ja selkeästi, mitä haluaa hallituksen/puolueensa asialle konkreettisesti tekevän, sillä teksti jäi kovin teoreettisen pyörittelyn asteelle. Ei tullut edes kunnon odemaista koepalloa.

[törö]

Juristeilta meni tähän 360 000 tuntia – tietokone tekee sekunneissa

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005108138.html?ref=rss

[törö]

Muiden tekemien uutisien kierrättämiseen soveltuva ohjelmisto on ehtinyt myyntiin asti.

https://sputniknews.com/art_living/201703041051267957-robots-replace-journalists/

[törö]

Mä olen vähän analysoinut mobiilipelejä ja teknologiafirmat taitavat paisutella voitto-odotuksiaan hinnoittelemalla pelin sisäiset ostokset älyttömyyksiin. Räkäisen puhelinpelin pelaaminen voi maksaa satoja euroja.

Samalla rahalla saa kasan kunnolla tehtyjä konsolipelejä, niin että tää bisnes ei tule menestymään. Riittää kun teinien vanhemmat kyllästyvät rahoittamaan pelaamista ja rahahana menee kiinni.

Tuo on aika hyvä esimerkki tästä bisneksestä. Mä olen tänäänkin kokeillut paria melkein yhtä hyvää esimerkkiä, mutta tuossa tulee nopeasti vastaan se seikka, ettei peli etene, jollei siihen ole valmis investoimaan kunnolla. Pelin sisäistä valuuttaa saa 7 500 edullisesti hintaan 114,99 euroa ja heti pystyy arvioimaan, ettei ostos jää viimeiseksi.

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.vizorinteractive.zombiesettlersv2&hl=fi

Seuraava vaihe mobiilipeleissä on se, että pelistä maksetaan ostettaessa muutama kymppi ja rahastukset ovat siinä, koska yleisö ei tule tätä huijausta kauan katselemaan.

[Atte Saarela]

John Rubinolta mielenkiintoisia pointteja, sekä Napoleon että Hitler tulivat valtaan valuuttakriisin jälkeen.. Toivottavasti tällä kertaa menee vähän paremmin.

https://www.youtube.com/watch?v=ioTZDry4IM0

[Bwana]

Luen tämän taas eräänlaisena "aikojen merkkejä"-tapauksena:

MONI lääkkeiden ostaja on jäänyt vaille haluamaansa viime viikkoina. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea raportoi, että peräti 38 lääkkeen saannissa ilmeni häiriöitä viime viikolla. Edellisellä viikolla niitä tuli esiin 15 lääkkeen kohdalla.

Häiriöiden listalle kirjautuvat vain uudet ilmi tulleet häiriö­tilanteet. Ne voivat olla lyhyt­aikaisia tai pahimmillaan jopa vuosia jatkuvia.

”TÄMÄ on meille valitettavasti arkea”, sanoo espoolaisen ­Ta­piolan apteekin apteekkari Risto Kanerva.

”Törmäämme lähes päivittäin siihen, että emme saa tilaamaamme tavaraa. Onneksi noin joka toisessa tapauksessa häiriö ei näy asiakkaalle, koska voimme vaihtaa valmisteen toiseksi.”

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005144786.html

[Pieni Maailma]

Helsingin sanomat julkaisee STT:n uutisen.
Liittyy talouteen, joten pistin tänne.

Yhdysvaltojen verouudistus voi käynnistää maailmanlaajuisen ”kilpajuoksun pohjalle”, varoittavat asiantuntijat

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suunnitelma yritysveron alentamisesta 35 prosentista 15 prosenttiin voi johtaa maailmanlaajuiseen kilpailuun yritysveron tasosta.

Tämänkaltainen ”kilpajuoksu pohjalle” voi asiantuntijoiden mukaan johtaa verotulojen menetyksiin ja siihen, että hallitukset joutuvat tinkimään esimerkiksi sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhoidon tasosta.

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan hallituksilla saattaa olla kiusaus nostaa silloin arvonlisäveroa, mikä osuisi kipeimmin huono-osaisiin.

"Hallitusten" ei tarvitse tinkiä sosiaaliturvasta, julkisesta terveydenhuollosta eikä alvia tarvitse nostaa, jos niin päätetään. Sehän riippuu ihan hallituksesta.
Perinteinen demariratkaisu on laskea yhtä veroa ja nostaa toista; ei puhettakaan, että vain laskettaisiin verotusta.

[Atte Saarela]

Helikopteriraha todellakin tekisi terää (toki vielä enemmän laajat infrainvestoinnit): pienituloiset eivät voi säästää vaan lisävarat menevät kulutukseen eli siis kysyntään. Sen sijaan verohelpotukset jo valmiiksi hyvätuloisille vain kasvattavat kysyntälaskusuhdanteessa julkista vajetta eivätkä johda kysynnän elpymiseen. Sen Osmo tuossa havainnollistaa hyvin selkeästi ja poikkeaa virkistävästi VVM:n ja EKP:n viimeisen 10 vuoden ortodoksiasta. Ongelmana ei ole pääomien puute tai korkeat korot vaan kysynnän itsepäinen laimeus.

(Ja joo, syömävelka tietysti pitää eliminoida, mieluummin eilen, mutta se on nykytilanteessa enemmän kuin kompensoitava laajoilla infraprojekteilla ja rahansiirroilla - vaikka sitten helikoptereista - pienituloisille.)

Niin, se kuulostaa ehkä periaatteessa hyvältä ajatukselta, mutta tällaiset kokeilut eivät oikein koskaan ole päättyneet hyvin.. (Joskin Natsi-Saksan talouspolitiikasta lukisin mielelläni jonkun hyvän kirjan)

Kun rahanpainaminen on kerran aloitettu, sitä on liian helppoa jatkaa loputtomiin eikä ulospääsyä enää sitten taida olla. Rahanpainaminen antaa poliitikoille täysin vapaat kädet toteuttaa kaikkia älyttömiä hankkeita mikä johtaa massiiviseen tehottomuuteen ja valuutan arvon romahtamiseen.

Ei Venezuelassakaan varmaan ollut tarkoituksena päätyä hyperinflaatioon, eikä Weimarin Saksassa, eikä Zimbabwessa jne jne..

Eipä sillä, keskuspankkien harjoittama velkakirjojen yms. ostaminen tosiasiallisesti on jo rahanpainamista, ja keskuspankkien ostaessa valtioiden velkakirjoja vaikutuskin on täysin sama kuin jos valtiot laskisivat suoraan liikeelle rahaa.

Paperilla suunnitelmissa tietysti on, että keskuspankit velkakirjojen takaisinmaksuajan koettaessa ottavat rahan vastaan ja pienentävät tasettaan, mutta ei se taida todellisuudessa mennä niin..

Tässä muuten Mike Maloneyltä hyvä video "The everything bubble"

https://www.youtube.com/watch?v=w0Oz2R0u4VM

[Atte Saarela]

Iran ja Venäjä pyrkivät eroon dollarista kansainvälisessä kaupassa

http://www.zerohedge.com/news/2017-05-28/russia-and-iran-sign-oil-goods-barter-deal-escape-petrodollar

Jos tällaisia uutisia tulee tarpeeksi, niiden yhteisvaikutus voi olla yllättävän iso, sillä dollarin nykyinen arvostus perustuu osittain sen suureen kysyntään reservivaluuttana.. Mielenkiintoista nähdä kestäisikö dollarin arvostus sitä, että käyttö kansainvälisessä kaupassa kääntyisi laskuun.

[Atte Saarela]

Tässä hyvä kirjoitus jossa John Rubino pohtii mikä ajaa keskuspankkiireja ylläpitämään matalien korkojen politiikkaa.

https://dollarcollapse.com/monetary-policy-2/next-generation-crazy-fed-plans-recession/

[Atte Saarela]

EKP aikoo luopua pankkien talletussuojasta:

http://www.zerohedge.com/news/2017-11-19/ecb-proposes-end-deposit-protection

Kyllä, koskee tavallisten ihmisten talletuksia pankissa mikäli pankki menee konkkaan. Aiemmin olleet turvattua 100 000 EUR asti, mutta eipä enää.

Jos tallettaa rahaa pankkiin, lainaa kyseiselle pankille rahaa, ja rahan lainaamisessa kannattaa aina olla vähän varovainen!

[duc]

NÄKÖKULMA 20.04.2018 06:00
ROOPE UUSITALO

- -
Aika usein kysytään, mikä on talouspolitiikan vaikutus talouden kehitykseen ja missä määrin positiivisia uutisia voi pitää hallituksen ansiona. Työllisyyden kasvuunhan toki vaikuttaa myös maailmanmarkkinoiden veto. Toisaalta poliittisilla päätöksilläkin voi talouskasvun edellytyksiin vaikuttaa. Aika usein onkin kuultu, montako työpaikkaa mikäkin hallitus on luonut ja mitä tapahtuikaan silloin kun joku muu puolue oli hallitusvastuussa.

HALLITUKSEN talouspolitiikan kontribuutiota talouskasvuun voidaan arvioida hiukan analyyttisemminkin. Yksi tapa on verrata peräkkäisten vuosien ennusteita.

Melko tarkkaan vuosi sitten valtiovarainministeriö ennusti, että BKT kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2017 ja 1,0 prosenttia vuonna 2018. Ennuste meni aika pahasti pieleen. Perjantaina 13. huhtikuuta julkaistussa ennusteessa kasvuprosentit oli korjattu 2,6:een. Moni muu ennustaja on ehtinyt veikata jo yli kolmen prosentin kasvua.

Uusimmassa ennusteessaan valtiovarainministeriö ennakoi työllisyysasteen kasvavan hallituskauden loppuun mennessä melkein 72 prosenttiin. Vuosi sitten sama ennustajatiimi odotti työpaikkoja syntyvän 60 000 vähemmän ja työllisyysasteen jäävän 70 prosenttiin.

PERÄKKÄISINÄ vuosina tehdyt samaa ajankohtaa koskevat ennusteet voivat olla erilaisia kolmesta, mutta vain kolmesta syystä. Ensinnäkin jommassakummassa ennusteessa voi olla virhe. Toiseksi maailmalla saattaa ennusteitten julkaisuajankohtien välillä tapahtua jotain, mitä ennustaja ei voinut tietää ja kolmanneksi on saatettu tehdä talouskehityksen kannalta merkittäviä poliittisia päätöksiä.

Isoja virheitä ei kukaan ole vielä ennusteista löytänyt. Valtiontalouden tarkastusviraston hiljattain tekemän arvion mukaan valtiovarainministeriön ennuste on ainakin yhtä hyvä kuin muidenkin viidentoista Suomen talouskehitystä ennustavan organisaation.

Uusia isoja työllisyyteen vaikuttavia päätöksiäkään ei ole viime vuoden kevään jälkeen juuri tehty. Työttömien haastattelut ja työttömyysrekisterien siivoaminen haamutyöttömistä oli aloitettu jo vuoden 2017 alussa. Aktiivimalli hyväksyttiin vasta loppuvuodesta 2017, mutta senkin pääpiirteet olivat keväällä 2017 jo tiedossa. Varovaiset ennustajat eivät tosin varmaan vielä vieneet keskeneräisen hankkeen vaikutuksia ennusteisiin. Viime syksyn veronalennukset tulivat ehkä hiukan yllätyksenä. Työllisyyteen niillä voi olla pieni positiivinen vaikutus. Valtiontalouden alijäämää veronalennukset varmasti kasvattivat.

Kaikki yhteen laskettunakin, sellaisia viime vuoden kevään jälkeen tehtyjä päätöksiä, joiden vaikutus ei vielä ollut mukana viimevuotisissa ennusteissa ja jotka olisivat voineet työllisyyteen jo vaikuttaa, ei monta ole. Jos ennusteissa ei ollut pahoja virheitä, johtopäätös on väkisinkin, että talous kääntyi kasvuun tuurilla eikä taidolla.
- -