Kirjoittaja Aihe: 2010-04-08 ECRE:n puheenjohtaja Kamm: Ilmastopakolaisten asema vaatii ratkaisua  (Luettu 16279 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 054
  • Liked: 131904
ECRE:n puheenjohtaja: Ilmastopakolaisten asema vaatii ratkaisua
Lainaus
Ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutos on ajanut kotiseuduiltaan 200 miljoonaa ihmistä. Mitä tämä tarkoittaa ja mitä asialle pitäisi tehdä? Kysymykseen vastaa Andreas Kamm, eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen yhteenliittymän ECRE:n puheenjohtaja ja Tanskan pakolaisavun pääsihteeri.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa siirtolaisuuteen?

Meidän täytyy kuunnella ilmastokysymysten asiantuntijoita, joilla on tietoa ilmiön kehittymisestä ja sen vaikutuksista ihmisiin. Voimme asettua puolustamaan niiden ihmisten oikeuksia, jotka ovat joutuneet lähtemään siirtolaisiksi ilmastonmuutoksen vuoksi.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa olemassa olevia konflikteja ja luo uusia, koska kilpailu resursseista kiihtyy. Meillä on velvollisuus suojella ihmisiä, jotka pakenevat näitä konflikteja.

Valitettavasti ilmastonmuutos tulee kiihdyttämään köyhien maiden ihmisten ongelmia Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Mitä he tekevät? Heidän on yksinkertaisesti lähdettävä liikkeelle pelastaakseen itsensä ja perheensä. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 pakkosiirtolaisuuteen joutuneita ihmisiä on 200 miljoonaa, kun heitä tällä hetkellä on 35 - 37 miljoonaa. Itseäni huolestuttaa eniten se, ettei näiden ihmisten suojeluun ole olemassa mitään oikeudellista viitekehystä.

Voidaanko puhua ”ilmastopakolaisuudesta”?

Varoisin käyttämästä termiä ilmastopakolainen. Se voi hämärtää Geneven pakolaissopimuksessa määriteltyä varsinaista pakolaisuutta, jossa on kysymys toisten ihmisten vainoamista henkilöistä. Ilmastonmuutos ei aiheuta vainoa eikä ilmastoa voi kehottaa lopettamaan toimintaansa. Mieluummin puhuisin ilmastonmuutoksen aiheuttamasta pakkosiirtolaisuudesta.

Puhumme 200 miljoonasta ihmisestä – siis siinä tapauksessa, että emme tee mitään. Meidän on tietenkin toimittava ja on paljon asioita, joita voimme tehdä. Puhumalla julkisuudessa ilmaston vuoksi pakolaisuuteen joutuneista voimme painostaa hallituksia toimimaan. En tiedä, miten kansainvälistä vastuuta tulisi kantaa ilmastosyistä siirtolaisuuteen joutuneista – on keskusteltava siitä, miten tuemme heitä ja millainen laillinen status heille pitäisi luoda.

En kannata Geneven pakolaissopimuksen avaamista, sillä se johtaisi vain nykyistä heikompaan kansainvälisen suojelun tasoon. Uusi ilmastosopimus? En ole varma siitäkään. Päätöksiä pitäisi tehdä nykyjärjestelmässä mukana olevien valtioiden, EU:n ja YK:n tasoilla. Jotkut ilmastoasiantuntijat sanovat, että tilanne heikkenee tietyissä osissa maailmaa ja paranee toisissa, mikä taas luo uusia mahdollisuuksia.

Tarvitsevatko ilmastosyistä siirtolaisiksi joutuneet ihmiset samanlaista suojelua kuin pakolaiset?

Syntyviä ongelmia voidaan ratkaista pitkälti valtioiden sisällä. On kuitenkin vaikeita kysymyksiä, kuten esimerkiksi kansalaisuudettomien ihmisten asema, joita ei voida ratkaista kansallisella tasolla.

ECRE:n pitäisi mielestäni pohtia tarkkaan hallitusten kykyjä ja resursseja ennen kuin teemme ehdotuksia siitä, millainen oikeudellinen status ilmastosyistä paenneille ihmisille pitäisi antaa.

Jos alamme myöntää kansainvälistä suojelua ilmastopakolaisille, eikö sitä pitäisi harkita myös köyhyyttä pakeneville?

Ilmiöt ovat hyvin samanlaisia. Tällä hetkellä 1,2 miljoonaa [pitäisi olla miljardia] ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. On kuitenkin täysin teoreettista olettaa, että sekä köyhyyttä että ilmastonmuutosta pakenevat voisivat kaikki hakea turvapaikkaa. Sitä ei tule käytännössä koskaan tapahtumaan.

Mitkä ovat Euroopan turvapaikkapolitiikan isoimmat haasteet?

Vaihtelevat standardit ja käytännöt eri EU-maissa ovat vaikein ongelma yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kannalta. Esimerkiksi Kreikka ei noudata velvoitteita, joihin se on sitoutunut. Jos yhteisiä normeja ei kunnioiteta, solidaarisuus on mahdotonta. Toivon, että perusteilla oleva EU:n turvapaikka-asioiden tukivirasto voi auttaa jäsenmaita noudattamaan standardeja.

Pääsy hakemaan kansainvälistä suojelua on yksi isoimpia haasteita maailmassa, ja erityisesti Euroopassa. Rajavalvonta on tullut jäädäkseen. Jos suojeluvelvoitteista aiotaan pitää kiinni, kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi varteenotettava vaihtoehto normaalin turvapaikkajärjestelmän ohella. EU:n yhteinen kiintiöpakolaisjärjestelmä ei olisi kovinkaan vaikea hanke toteuttaa käytännössä.

Muutamat valtiot vastaanottavat lähinnä symbolisen määrän kiintiöpakolaisia. Mitä mieltä olet tästä?

Kaikkein tärkeintä olisi saada kiintiöpakolaisohjelma alkuun mahdollisimman monessa maassa. Kunhan hallitukset saadaan sitoutumaan, määrästä voidaan neuvotella myöhemmin. On erilaisia tapoja täyttää kiintiö, esimerkiksi Tanskassa käytetään matemaattista mallia, jolla pakolaiset sijoitetaan tasaisesti eri kuntiin. Tätä voisi soveltaa muuallakin.

Tällä hetkellä ongelma on valtioiden haluttomuus, joka ei voi jatkua. Meillehän tulee paljon aiempaa vähemmän pakolaisia tiukentuneen rajavalvonnan seurauksena. Jossakin vaiheessa eurooppalaisten poliitikkojen täytyy tajuta tilanteen kestämättömyys; Eurooppa on yksi maailman rikkaimmista alueista, mutta se ei tarjoa riittävästi kansainvälistä suojelua. Uskon, että tulevaisuudessa meillä on yhteinen eurooppalainen kiintiöpakolaisohjelma, jonka kautta vastaanotetaan yli 100 000 ihmistä.

Miten hallitukset saataisiin innostumaan kiintiöpakolaisten vastaanotosta nykyistä enemmän?

Tavalliset ihmiset haluavat kontrollia, se meidän täytyy ymmärtää. Kansalaisilla täytyy olla varmuus siitä, että hyvin erilaisia siirtolaisryhmiä sisällään pitävä muuttoliike on riittävästi hallinnassa. Työperäiset siirtolaiset ja pakolaiset sekoitetaan usein, lisäksi siirtolaisuus herättää pelkoja. Meidän täytyy vakuuttaa ihmiset siitä, että pakolaisilla on erityisasema ja he tarvitsevat suojelua.

Käytännön yhteiskuntapolitiikassa on tehtävä selkeä jako pakolaispolitiikkaan ja siirtolaisuuspolitiikkaan. Valtioiden on vastattava kansainvälisistä sitoumuksista pakolaisia kohtaan, mutta samaan aikaan niillä on oltava vapaus päättää taloudellisen tilanteen mukaan kuinka paljon muita siirtolaisia otetaan vastaan.

Tämä vaatii uskottavaa turvapaikkajärjestelmää. Ne, joilla ei suojeluperusteita ole, pitää voida palauttaa kotimaihinsa ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla ja niin, että he voivat pysyvästi elää siellä. Ei ihmisiä voi vain sulloa lentokoneisiin. Tanskan pakolaisapu on kehittänyt paluuohjelman Kosovoon, joka on osoittautunut onnistuneeksi. Yli 80 prosenttia palanneista on jäänyt Kosovoon ja onnistunut rakentamaan elämänsä uudelleen. Myös yhteisiä paluuohjelmia pitäisi kehittää EU:n tasolla, sillä palautuskysymys tulee olemaan yhä tärkeämpi tulevina vuosina. Yksittäinen EU-maa ei voi tehdä paljoakaan, mutta EU voi.

Uskotko siihen, että vuoteen 2012 mennessä pystytään luomaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, kuten Tukholman ohjelmassa on kaavailtu?

En tiedä. Realistisesti ajatellen, se vie aikaa ja on vaikeaa. Kun katsoo 10 vuotta taaksepäin Tampereen huippukokoukseen, jossa yhteisestä järjestelmästä päätettiin, ei voi olla kovin optimistinen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kovaa työtä, se me tiedämme. Mutta olemme valmiit siihen.

(Haastattelu Pakolaisneuvonnan Ihmisiä muuttoliikkeessä -sivuilta, joilla ei ole kommentointimahdollisuutta.)

Vaikka olen monessa kohdassa täysin eri mieltä, niin Kamm tuntuu olevan varsin hyvin perillä siitä mitä tapahtuu. Siksi tuntuukin niin merkilliseltä, että esimerkiksi Eurooppaan sijoitettavien kiintiöpakolaisten määrän nostaminen yli 100 000:een vuodessa (tällä hetkellä noin 6 000, kun turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan noin 60 000) on Kammille pelkkä tekninen harjoitus. Operaation yhteiskunnallisille vaikutuksille tai resurssien käytön järkevyydelle Kamm ei uhraa ajatustakaan.

On myös vaikea ymmärtää Kammin väitettä, että Eurooppa ei tarjoaisi riittävästi kansainvälistä suojelua. Lukumääräisesti pakolaisia saapuu vähän, jos vertaa näitä satoja tuhansia maailman kymmeniin miljooniin apua tarvitseviin. Euroopan vastaanottamien pakolaisten kustannukset ovat kuitenkin jo nyt luultavimmin satoja miljardeja euroja vuodessa ja ne muuttuvat ongelmien kasvaessa jatkuvasti suuremmiksi, kuten Suomessakin on viimein huomattu. Jos pelkkä säilyttäminenkin on ollut kallista, niin monitaidottomien pakolaisten yhteiskuntaan integroiminen se vasta kalliiksi tuleekin.

Eurooppalaiset eivät ole niin rikkaita ja suvaitsevaisia, ettei vastaanotettujen pakolaisten määrän aiottu kaksinkertaistaminen, vieläpä keskellä suurtyöttömyyttä, herättäisi ihmisiä vastarintaan ja nostattaisi myös muukalaisvihaa (sellaista ihan oikeaa).

Eurooppa voisi auttaa lukumääräisesti kymmeniä kertoja suurempaa pakolaismäärää. Tämä edellyttäisi yksinkertaisesti sitä, että muilta kuin ehkä poliittisilta pakolaisilta evätään pääsy Eurooppaan ja ihmisiä autetaan jossain muualla kuin Euroopassa. Tämän tosiasian myöntämisen kynnys on ECRElle ja muille pakolaisjärjestöille ylivoimaisen korkea.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Alkuasukas

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 504
  • Liked: 2276
  • Nipsteri
Jos Suomessa olisi M;acaon väestöntiheys niin tänne mahtuisi kepoisesti 100 miljoonaa pakolaista. Koska tiedetään (fakta, Jossu kerto= että jokainen ETU tuo 300 000 euron säästöt, saadaan Valdelle siten 30 000 000 000 000 euron säästöt!
"Monikulttuurisuus rikastuttaa odottamattomilla tavoilla."

Kaarina Ranne (vihr.)

Lemmy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 980
  • Liked: 1493
  • "je m’en fous"
Kamm puhuu kyllä asiaa siinä, että EU:n tulee hoitaa asia keskitetysti ja yhteisin pelisäännöin.
- Emmekä enää euroakaan lähetä näihin etelän hulivilimaihin. Tässä on laki ja profeetat. Timo Soini YLE 01.06.2011

Vasarahammer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 024
  • Liked: 2542
  • Ampuu puskasta
    • The hammer's gonna bring you down
Kamm puhuu kyllä asiaa siinä, että EU:n tulee hoitaa asia keskitetysti ja yhteisin pelisäännöin.

Tämä tietysti perustuu oletukseen, että EU:ssa pitäisi asiassa olla yhteiset pelisäännöt ja että Schengenin sopimus on hyvä asia.

Jos nämä oletukset hyväksytään, yhteiset pelisäännöt pitää olla ja niitä pitää myös noudattaa. Jos pelisäännöt saataisiinkin aikaiseksi, on epätodennäköistä, että niiden määrittämisessä onnistuttaisiin erityisen hyvin.

"The trouble with our liberal friends is not that they're ignorant; it's just that they know so much that isn't so." -Ronald Reagan

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 054
  • Liked: 131904
Pääsy hakemaan kansainvälistä suojelua on yksi isoimpia haasteita maailmassa, ja erityisesti Euroopassa. Rajavalvonta on tullut jäädäkseen. Jos suojeluvelvoitteista aiotaan pitää kiinni, kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi varteenotettava vaihtoehto normaalin turvapaikkajärjestelmän ohella. EU:n yhteinen kiintiöpakolaisjärjestelmä ei olisi kovinkaan vaikea hanke toteuttaa käytännössä.
[...]
Tällä hetkellä ongelma on valtioiden haluttomuus, joka ei voi jatkua. Meillehän tulee paljon aiempaa vähemmän pakolaisia tiukentuneen rajavalvonnan seurauksena. Jossakin vaiheessa eurooppalaisten poliitikkojen täytyy tajuta tilanteen kestämättömyys; Eurooppa on yksi maailman rikkaimmista alueista, mutta se ei tarjoa riittävästi kansainvälistä suojelua. Uskon, että tulevaisuudessa meillä on yhteinen eurooppalainen kiintiöpakolaisohjelma, jonka kautta vastaanotetaan yli 100 000 ihmistä.

Ruotsin maahanmuuttoministeri Tobias Bilström esittää oman ratkaisunsa Pohjois-Afrikan pakolaistilanteeseen:
Lainaus
Ruotsin maahanmuuttoministeriä ärsyttää, että keskustelu EU:n yhteisestä kiintiöpakolaisjärjestelmästä on juuttunut johonkin, jota hän kutsuu byrokraattiseksi kinasteluksi EU:n eri instituutioiden välillä.

Kiintiöpakolaiset, jotka siis saisivat tulla EU:hun ja tehdä täällä töitä sen jälkeen, kun heidät on valittu, tekisivät nykyisen tilanteen radikaalisti toisenlaiseksi, sanoo Billström.

– Jos meillä olisikin malli, jossa kaikki unionin valtiot ottaisivat vastaan yhtä paljon kiintiöpakolaisia suhteessa väkilukuun kuin me, niin unioni voisi tarjota vuosittain UNHCR:lle 100 000 paikkaa.  (käännös)
Sveriges Radio: EU-länder nobbar krav på lag om massflykt 11.4.2011

edit:
Vertailun vuoksi: EU-alueelle saapuneille turvapaikanhakijoille jaetaan nykyisin vuosittain noin 65 000 oleskelulupaa.
« Viimeksi muokattu: 14.04.2011, 15:28:49 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Cls

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 94
  • Liked: 32
  • Skitsonuiva rationalisti
Eurooppa voisi auttaa lukumääräisesti kymmeniä kertoja suurempaa pakolaismäärää. Tämä edellyttäisi yksinkertaisesti sitä, että muilta kuin ehkä poliittisilta pakolaisilta evätään pääsy Eurooppaan ja ihmisiä autetaan jossain muualla kuin Euroopassa. Tämän tosiasian myöntämisen kynnys on ECRElle ja muille pakolaisjärjestöille ylivoimaisen korkea.

Eivät nämä tyhmiä ole, itsekkäitä kyllä. Nämä järjestöt tietävät varsin hyvin, mikä olisi tehokkain tapa auttaa, motiivit ovat kuitenkin muualla. Kun pakolaisuus kasvaa ja ilmastonmuutos jyllää, niin se tietää merkittäviä määriä "vihreitä" suojatyöpaikkoja ja korkeita virkoja. Järkevien mallien ehdottaminen söisi nämä työpaikat, eikä se käy päinsä.

Vasarahammer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 024
  • Liked: 2542
  • Ampuu puskasta
    • The hammer's gonna bring you down
Mitään ilmastopakolaisia ei ole olemassakaan. On vain liikakansoitettuja valtioita, joiden resurssit eivät riitä kasvaneen väestömäärän elättämiseen.
"The trouble with our liberal friends is not that they're ignorant; it's just that they know so much that isn't so." -Ronald Reagan

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 054
  • Liked: 131904
YK ennusti kuusi vuotta sitten, että vuoteen 2010 mennessä maailmassa on 50 miljoonaa ilmastopakolaista. Vielä vuonna 2008 Srgjan Kerim, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja, arvioi ilmastopakolaisten määräksi 50-200 miljoonaa vuonna 2010. Tämän takia vaadittiinkin pakolaiskäsitteen päivittämistä sisältämään myös ilmastopakolaisuus. Suomen ulkomaalaislain turvapaikkakriteerien muotoilua muutettiin vuoden 2009 alussa tämä uusi ilmastopakolaisuusskenaario mielessä.

Kun ilmastopakolaisia ei ole odotuksista huolimatta näkynyt eikä kuulunut, niin YK on ottanut etäisyyttä ennusteeseensa ja poistanut aiempaa materiaaliaan netistä. Onkin itse asiassa käynyt niin, että väestön määrä kasvaa juuri niillä alueilla, jotka julistettiin ympäristön kannalta kaikkein riskialtteimmiksi ja joilta ihmisten odotettiin pian pakenevan toisiin maihin.

Spiegel Online: UN Embarrassed by Forecast on Climate Refugees - Feared Migration Hasn't Happened 18.4.2011
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 054
  • Liked: 131904
Kerran vielä pojat. Kun ennusteet ilmastopakolaisten määrästä vuodelle 2010 menivät nolosti pieleen, tähdätään tällä kertaa varmuuden vuoksi vuoteen 2050 asti. Silloin ilmastopakolaisia voi olla jotain 25 miljoonasta kokonaiseen miljardiin. Ehkä.

Lainaus
YK: Pakolaisvirrat pulppuavat tulevaisuudessa

Myös ilmastonmuutos sysää yhä enemmän ihmisiä pois kotiseuduiltaan tulevalla vuosikymmenellä.

YK:n mukaan pakolaisuus on yleistymässä entisestään maailmanlaajuisesti tulevalla vuosikymmenellä. Tällä haavaa pakolaisia tai kotimaassaan toisaalle pakotettuja on noin 43 miljoonaa.

YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n raportti povaa, että ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ruuan huono saatavuus sysäävät ihmisiä kotiseuduiltaan tulevaisuudessakin.

- Maailma aiheuttaa pakolaisuutta nopeammin kuin keksii siihen ratkaisuja, sanoo UNCHR:n pääsihteeri Antonio Guterres.

Erityinen ongelma on se, että tietyille alueille ei turvallisuusongelmien vuoksi ole todellisia mahdollisuuksia toimittaa kansainvälistä humanitaarista apua. Tällaisia alueita on ainakin Somaliassa, Afganistanissa, Jemenissä ja Irakissa.
Yleisradio 1.6.2012

Lainaus
Several chapters in the book look at emerging challenges, including the growing numbers of urban refugees, and displacement from climate change and natural disasters. It notes that more people are already displaced annually by natural disasters than by conflict. And it carries a warning about gaps in international protection when it comes to people who flee across borders to escape climate change impacts or natural disasters. They are not recognized as refugees under international law.
UNHCR: UN High Commissioner for Refugees launches "State of the World's Refugees" warns of worsening global displacement 31.5.2012

UNHCR: The State of the World's Refugees 2012 - In Search of Solidarity (muutaman sivun kirjanen)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 054
  • Liked: 131904
Ruotsin vihreät vaativat ilmastopakolaisuuden sisällyttämistä YK:n pakolaissopimukseen. Maria Ferm kirjoittaa, että 50 vuoden päästä 150 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Heille pitäisi antaa länsimaissa pakolaisstatus. Ferm kertoo Punaisen Ristin arvioineen vuonna 2001, että jo silloin 25 miljoonaa ihmistä saattoi kutsua ympäristöpakolaiseksi.

Expressen: Ge klimatflyktingar full flyktingstatus 25.11.2012

Vihreiden ei ehkä kannattaisi vaatia YK:n pakolaissopimuksen avaamista. On arvioitu, että jos sopimukseen ryhdyttäisiin tekemään nykyisessä ilmapiirissä muutoksia, niin sen määritelmiä täsmennettäisiin ja samalla tiukennettaisiin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Nuivanlinna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 116
  • Liked: 7656
  • Jäitä hattuun.....
Mitään ilmastopakolaisia ei ole olemassakaan. On vain liikakansoitettuja valtioita, joiden resurssit eivät riitä kasvaneen väestömäärän elättämiseen.

Just näin. "Ilmastopakolainen" on ilmastoverojen pelotemarkkinointikikka peruspottunokalle. Mister Asylumhan ei tiedä eikä välitä ilmastosta hevonveenhumppaa, muuta kuin että fattaan kävellessä on peijakkaan kylmä.
Pahinta Suomessa on tämän köyhyyden lisäksi henkinen köyhyys. Meiltä puuttuu horisontti, mihin katsoa ja mitä tavoitella.

Micke90

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 19 605
  • Liked: 14721
Eivätkö nuo ilmastopakolaisuuskohkaajat tajua, että aina on ollut äärimmäisiä sääilmiöitä? Nykyään ihmiset eivät vain osaa elää säiden ja luonnon armoilla samalla tavalla kuin ennen. Ilmastoon eivät edes Vihreät voi vaikuttaa, vaikka haluaisivat, joten on aivan turha lähteä ilmastouskonnon varjolla luomaan uutta elintasosiirtolaisuuden väylää Eurooppaan. Vai pitäisikö syysmyrskyssä kotinsa menettäneiden suomalaistenkin lähteä ilmastopakolaisiksi muualle Eurooppaan? Vai koskeeko ilmastopakolaisuus tässäkin tapauksessa vain kehitysmaita? Ja syyllinen on - kuinkas muutenkaan - rikas, valkoinen heteromies?  :roll:

Kivikova

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 553
  • Liked: 656
  • Nuiva Taiteen Maisteri
Eikös tämä ilmastosta aiheutuva katastrofi juuri siirretty IPCC:n toimesta vuoteen 2047? Jos näitä IPCC:n sääoraakkeleiden huuhaalässytyksiä noudatetaan verottamisen muodossa, niin eikö näitä "ennustuksia" pitäisi noudattaa samaan tapaan myös ilmastopakolaisuuden suhteen? Ts. ilmastopakolaisuus tuleekin näin ajanohtaiseksi vasta 34 vuoden päästä.  ;D
- Lukihäiriötä jo vuodesta 1977.
- Pessimisti ei pety!
- Tykkää Natsi-suklaa Eskimosta.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 054
  • Liked: 131904
Lainaus
Asiantuntijat: hiilidioksidipäästöjä on hillittävä nopeasti

Ilmastonmuutos pitäisi ymmärtää moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia Suomeen. Päättäjiltä vaaditaan nyt ripeitä toimia ja käytännössä koko yhteiskuntamme pitää muuttaa vähähiiliseksi seuraavan 20 -30 vuoden aikana, sanoo 12-henkinen riippumaton asiantuntijaryhmä.

[...]

”Stern osoitti, että on taloudellisesti järkevää torjua ilmastonmuutosta. Raportin kirjoittamisen jälkeen ilmastopolitiikassa on tapahtunut paljon hyvää, erityisesti Pariisin ilmastosopimus on suuri harppaus eteenpäin. Mutta hyvin paljon on vielä tekemättä. Itse tärkein asia eli hiilidioksidipäästöjen alasajo on edessä”, toteaa teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Lund johtaa puhetta 12-henkisessä asiantuntijaryhmässä, jonka kirjoittaman muistion Sitra julkaisi tänään. Riippumattomaan ryhmään kuuluvat Lundin lisäksi Jaana Bäck, Juhani Damski, Pekka Haavisto, Lea Kauppi, Kirsi Latola, Matti Liski, Mari Pantsar, Juha Pekkanen, Oras Tynkkynen, Olli Varis ja Mari Walls. Kirjoittajat edustavat ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta keskeisiä aloja energiantuotannosta ja taloudesta terveyteen ja turvallisuuteen ja he haluavat edistää ilmastonmuutoksen tarkastelua moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia.

Kirjoittajien omien puheenvuorojen lisäksi tänään julkaistu muistio kokoaa yhteen 10 konkreettista ehdotusta asioista, joihin päättäjien kannattaisi nyt keskittyä.

”Viestimme päättäjille on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset on viimeinkin otettava vakavasti ja toimiin ryhtyminen on entistä kiireellisempää”, summaa Lund.
Sitra 31.10.2016

Peter Lund Sitran keskustelutilaisuudessa:

Lainaus
Mitä tulisi tehdä?
...
Maahanmuuttopolitiikassa tulisi pitkäjänteisellä suunnittelulla varautua ilmastopakolaisten vastaanottoon.
Ottakaa tämä vakavasti! Asiantuntijanäkemyksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista -muistio Sitralle

Lainaus
Järkyttävät luvut: 26 miljoonaa ilmastopakolaista vuodessa jo nyt - ja määrä kasvaa

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuosin 2008-2015 joka vuosi 26 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ilmastoon ja ympäristöön liittyvien syiden vuoksi. Pakolaisuuden syynä ovat olleet esimerkiksi tulvat, maanjäristykset, kuivuus, taifuunit ja pyörremyrskyt.

Syyrian pakolaisuuden taustaltakin löytyy ilmastosyitä.

– Se on yksi syy siellä taustalla. Maata on vaivannut kuivuus, joka on ajanut ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin. Kaupungistumisen seurauksena työttömyys on lisääntynyt ja se taas on lisännyt konflikteja, selittää Suomen pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Ilmastopakolaisuutta ei vielä ole otettu vakavasti eikä ole pohdittu, miten luotaisiin ilmastopakolaisille kattava uudelleensijoitusjärjestelmä.

– Pitäisi puuttua ongelman syihin eikä seurauksiin. Ilmastonmuutosta pitäisi torjua tehokkaammin. Ilmastopakolaisia ei ole vielä määritelty pakolaisiksi eli Geneven pakolaissopimuksessa heistä ei ole mainintaa. Suomessakin poistettiin keväällä mahdollisuus saada kansainvälistä suojelua humanitaaristen syiden perusteella. Tähän kategoriaan olisivat ilmastopakolaiset sopineet. Tämä mahdollisuus pitäisi palauttaa lakiin, vaatii Väkiparta.
...
MTV 2.11.2016

Teknillisen fysiikan professori Peter Lund esittää ilmastonmuutosmuistion yhteydessä itse keksimiään faktoja Syyrian pakolaisten taustoista. Pari päivää myöhemmin MTV uutisoi Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparran kautta UNHCR:n Volker Türkin viimekeväisestä ympäristökatastrofilausunnosta (jossa ei puhuttu "ilmastopakolaisista" tai viitattu ilmastonmuutokseen Syyrian pakolaisten lähtösyynä). Molemmat lobbaavat ilmastopakolaisten vastaanottoa Suomeen.

Pohjustusta jollekin?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 292
  • Liked: 26944
Lainaus
Järkyttävät luvut: 26 miljoonaa ilmastopakolaista vuodessa jo nyt - ja määrä kasvaa

Kuinkas monella kymmenellä miljoonalla se kehitysmaiden väkiluku kasvoikaan vuodessa holtittoman väestönkasvun takia? Ja on aivan varma, ettei ongelma ratkea millään tavalla, vaan ainoastaan pahenee, jos jotain "ilmastopakolaisia" aletaan ottamaan. Tällöin holtittoman väestönkasvun vaikutukset leviävät maailmanlaajuiseksi ongelmaksi paikallisen ongelman sijaan.

Lisäksi ongelma pahenee, koska tämä houkuttelee entistäkin holtittomampaan lisääntymiseen ja siksi, että länsimaihin muuttaessaan muuttajan hiilidioksidipäästöt kasvavat vielä moninkertaisiksi.
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 116
  • Liked: 40285

Peter Lund Sitran keskustelutilaisuudessa: Ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa ja Euroopassa. Pääosa Syyrian pakolaisista on ilmastopakolaisia, sanoo @LUND_ENERGY #sitradebatti

Niinkö? Sotaa näiden on tähän mennessä väitetty pakenevan. Lisäksi USA:n, EU:n ja muun koalition Syyrialle asettamat pakotteet ovat huomattavasti merkittävämpi seikka kuin ilmastotekijät, sillä ne estävät avun toimittamista siviileille. ... hmm ... ellei sitten tarkoituksena ole nyt asuttaa koko Syyriaa Eurooppaa? Saahan sen maan noinkin nurin. Jää vielä koskemattomana kaikki maaperän rikkaudet omiin käsiin. Profit! Vai että kuivaakin siellä vielä ja ilmasto piiputtaa?

Euroopan kattava saksalaistutkimus: He suvaitsevat vain omaa suvaitsevaisuuttaan. Vasemmistolaiset ja vihreät ovat erityisen suvaitsemattomia toisin ajattelevia kohtaan, toisin kuin konservatiivit.

hattiwatti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 872
  • Liked: 6125
Syyriassa kyllä oli kuivuuskausi ennen kansannousua, joka tyhjensi valtavasti kyliä. Näiden porukka asettui asumaan suurkaupunkien slummeihin ja olivat otollista agitatoinnin kohdetta kansannousulle. Mutta jokainen joka tietää Syyrian monikulttuurisen yhteiskunnan sisäisestä ongelmista, kuten vaikkapa aiemmasta Haman verilöylystä ja ulkovaltojen destabilisointi-yrityksistä maata kohtaan näkee tuon vain yhtenä palasena.

Sikäli tämä aspekti on ollut tärkeä nostaa esiin Syyrian yhteydessä, että ekologiset ongelmat laajemmin jotka ajavat ihmisiä liiaksi maaseudulta suurkaupunkien slummeihin tulisi ottaa vakavammin vaikka kehitysyhteistyössä. On meinaan aika valtavasti muinaisteknologioita joiden avulla ihmiset ovat voineet harrastaa maanviljelyä hyvinkin aavikkoisissa olosuhteissa, kuten kehittyneitä sadeveden korjuujärjestelmiä ja kaikenlaisia vedenkäytön optimointijärjestelmiä. On valtavasti eri kasvi ja puulajeja jotka tuottavat hyvän sadon todella kuivissa ja kuumissa olosuhteissa. http://www.ymparistojakehitys.fi/vprd_puut.html
http://www.ymparistojakehitys.fi/vprd_puut1.html
http://www.ymparistojakehitys.fi/vprd_puut2.html
http://www.ymparistojakehitys.fi/vprd_puut3.html

Samoin monin menetelmin voidaan lisätä maaperän humusta, jolloin se pidättää enemmän kosteutta. Ja tärkeintähän olisi kontrolloida ylilaidunnusta. Samoin aika iso ongelma on ylipäätään huono vesivarojen managerointi.

Tässä syytä miksi sieltä Syyriasta lähtee näitä 'ilmastopakolaisia' https://tyhmyri.wordpress.com/2016/01/11/syyrialaisten-kansainvaellus-raadolliset-syyt/

Maaperän erosioitumiselle on monia syitä. Ongelma vaan, jos tänne korkeamman kulutusasteen pohjoiseen siirrytään 'ilmastosyistä' niin täällähän niitä päästöjä syntyy enemmän. Etelässä taas ei olisi niin vaikea modifioida ympäristöä parempaan, on paljon aavikoituneiden alueiden uudelleenmetsitystä ja ns. agroforestry - järjestelmiä missä puiden alla kasvatetaan pensaita ja viljelykasveja jotka voivat tuottaa viisinkertaisen sadon ja niin edelleen.

JJohannes

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 460
  • Liked: 3447
  • Eih bennek, eih blavek!
Nämä ilmastopakolaisuusjutut ovat todella hataralla pohjalla. Käsittääkseni argumentaatio menee niin, että koska esimerkiksi Syyrialla, Jordanialla, Libanonilla ja Israelilla on ollut Jordan-joen arvokkaista makean veden varoista kiistoja ja patoja on pykäilty sinne tänne yms. ja teoriassa ilmaston lämpeneminen voisi vaikuttaa Jordanin virtauksiin heikentävästi, on jokainen noista maista ja niiden naapurimaista tullut pakolainen "ilmastopakolainen", joka pakenee potentiaalista 20-30 vuoden päästä mahdollisesti koittavaa ympäristökatastrofia/juomaveden puutetta hieman etuajassa. "Ilmastopakolaisuus-teoria", jos niin voisi sanoa, myös usein pyrkii selittämään kaikki alueen konfliktit ympäristökatastrofipotentialla. Eli Kuuden päivän sota, Suezin sota, Libanonin sota, Syyrian sisällissota, Hizbollahit, Hamasit, palestiinalaisten intifadat jne. ovat alitajuisia kamppailuja Jordan-joen ehtyvästä vedestä, vaikka kukaan konfliktien osapuoli ei tätä tiedostakaan.
Ei ole turhia päiviä, tai jos on, on koko elämä.

Mok

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 551
  • Liked: 398
Lainaus
Järkyttävät luvut: 26 miljoonaa ilmastopakolaista vuodessa jo nyt - ja määrä kasvaa

Kuinkas monella kymmenellä miljoonalla se kehitysmaiden väkiluku kasvoikaan vuodessa holtittoman väestönkasvun takia? Ja on aivan varma, ettei ongelma ratkea millään tavalla, vaan ainoastaan pahenee, jos jotain "ilmastopakolaisia" aletaan ottamaan. Tällöin holtittoman väestönkasvun vaikutukset leviävät maailmanlaajuiseksi ongelmaksi paikallisen ongelman sijaan.

Lisäksi ongelma pahenee, koska tämä houkuttelee entistäkin holtittomampaan lisääntymiseen ja siksi, että länsimaihin muuttaessaan muuttajan hiilidioksidipäästöt kasvavat vielä moninkertaisiksi.

Syyriassa oli väkeä v. 1960 likimain saman verran kuin Suomessa - 4,5 miljoonaa. Vuonna 2015 väkiluku oli jo 22,3 miljoonaa.  Kysessä ei siis oikeasti ole mtkään ilmaston muutoksesta aiheutuva pakolaisuus. Maa ei vain enää pysty elättämään koko populaa.  Suurin osa porukasta on nuoria ja lapsia, joten hillitön kasvu jatkuu vääjäämättä vielä vuosia. http://ieconomics.com/syria-population-1960-2014

Timo Rainela

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 778
  • Liked: 4131
  • fundamentalisti patriootti - pro deep squatter®
Viime heinäkuussa biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro visioi näin:

Lainaus
– Maanviljelys tulee lisääntymään huikeasti, koska Keski-Euroopan vilja-aitta siirtyy tänne pohjolaan. Neljä astetta lämpimämpi Suomi on vilja-aitta, ennakoi Lumiaro.

Ruuantuotannolle onkin tarvetta, koska lämpenevä ilmasto aiheuttaa vesipulaa ja ruokapulaa esimerkiksi Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Samaan aikaan maapallon väestö kasvaa vauhdilla.

Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan veden puutteesta. Edessä voi olla valtava pakolaisongelma.

Jos heistä kaksi miljardia lähtee liikkeelle ja tulee Eurooppaan, silloin Suomessa voisi olla noin 110-120 miljoonaa pakolaista. Oikeasti emme tietenkään tiedä, paljonko pakolaisia päätyy Suomeen, mutta paine on valtava, Lumiaro arvioi.

Tämä: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708
TR: Muuten olen sitä mieltä, että naisten olemassaolo politiikassa, virkahallinnossa ja päätöksenteossa on suurin yksittäinen syy kansakuntamme yhtenäisyyden ja moraalisen, eettisen, sivistyksellisen sekä pratopalogistisen rappion ja tuhon liikkeelle panevana voimana. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

sivullinen.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 064
  • Liked: 8965
  • Ahjo on viha. Kosto on kipinä.
Syyriassa oli väkeä v. 1960 likimain saman verran kuin Suomessa - 4,5 miljoonaa. Vuonna 2015 väkiluku oli jo 22,3 miljoonaa.  Kysessä ei siis oikeasti ole mtkään ilmaston muutoksesta aiheutuva pakolaisuus.

Täsmälleen näin. Irakissa luvut ovat muistaakseni vieläkin hurjemmat.

Ilmastopakolaisten asema on pelkkää sosialistien propagandaa sosialistisen yhteiskunnan laajentamiseksi. Siinä ei ole pienimmässäkään määrin kyse järkiperusteisesta keskustelusta. Siihen ei siten kuulu myöskään vastata järkiperusteisesti. Arvostetettu keskustelija Roope tekee silti niin, ja tekee siinä mielestäni virheen. Yhdessä vaiheessa sen kumoaminen järkiperusteisesti oli kiinnostusta keräävää, ja silloin se saattoi olla tarpeellista. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Nyt keskustelijoita on jo tarpeeksi ja keskustelua riittää. Nyt keskustelu on edennyt uuteen vaiheeseen. Nyt on alettu keskustelemaan keskustelijoiden omista lähtökohdista lähtien -- enää sosialistien peruslähtökohdat eivät nauti samaa uskottavuutta --.

Yhteiskuntajärjestelmän romahduksessa siirrytään totuudesta toiseen, ja välivaiheessa "totuus" on aina hataralla pohjalla. Vasta myöhemmin sille keksitään uskottavia perusteita ja se rummutetaan kiistämättömäksi faktaksi ihmisten mieleen. Elämme tällä hetkellä sosialismin romahduksen aikaa. Mikään ei ole enää varmaa. Kaikki asiat tullaan kyseenalaistamaan. Totuudeksi ei nouse se, millä on vanhojen virastojen käytäntöjen mukaan parhaat järkiperusteet, vaan se, mikä on tuleva olemaan totta eli se, mikä on voittavan ryhmän edun kannalta parasta. Sosialistien kanta tulee häviämään sosialismin romahduksessa; voittajasta ei vielä ole varmuutta.

Ilmastopakolaisuuteen ei siten pidä vastata yrittämällä kumota ilmaston lämpenemisväitteitä tai selitellä sen johtuvan väestönkasvusta tai edes vedota siihen, ettei Suomi voi olla koko maailman sosiaalitoimisto. Ne ovat kaikki puolustelevaa ja entistä kumoavaa mielipidettä. Ne perustuvat sosialismin peruslähtökohtiin. Historiallisen jatkuvuuden kannalta uusi paremmin meille sopiva mielipide on muotoiltava vanhan rummutetun kannan päälle, mutta sen on vietävä Suomea poispäin sosialismista ja yhteiskuntaa tuhoavasta toiminnasta. Voisimme esimerkiksi ehdottaa ydinaseiden räjäyttämistä muslimien asuttamilla seuduilla. Jos se aikaansaisi ydintalven, olisi se ratkaisu ongelmaan. Jo pelkästään tuhoamalla paljon ihmisiä se poistaisi ongelman välittömän luonteen. Se olisi minusta oikeanlaisempi vastine Roopen esiintuomaan kirjoitukseen.

Ydinräjäytysten ehdottelu on tietenkin kovin yliampuva ja haparoiviin perusteluihin pohjaava väite esittämässäni muodossa. Sitä pitäisi alustaa pitkään ja hartaasti. Sitä pitäisi muotoilla ja todistella. Siksi sen ei ollut edes tarkoitus olla kunnollinen ehdotus; se on vain esimerkin muodossa tehty selvennys, jonka tarkoitus on auttaa ymmärtämään, miten maailmassa oikeasti päädytään ratkaisuihin, ja siten myös innoittaa etsimään ja keksimään vastaavanlaista, mutta uskottavampaa mallia. On huomattava, että tieteellisessä mielessä, kuten myös inhimillisen ymmärryksen ja toteutettavuuden kannalta, ydinaseiden räjäyttäminen muslimimaissa on täsmälleen yhtä järjellinen ehdotus kuin ehdotus ilmastopakolaisista. Ei sinnepäin vaan täsmälleen. Kumpikin hyödyntää tieteellisiä perusteluita, joilla ei ole käytännössä mitään tekemistä ehdotuksen kanssa, oman ideologisen ohjelmansa ajamiseen. Kumpikaan ei ole pätkääkään tiedettä; kumpikin on puhtaasti ideologiaa ja ideologiat ovat kaikki yhtä arvokkaita. Ehdotusten välillä on silti eroavaisuus, ja se on se, että ydinräjäytysteoria rakentuu ilmastopakolaisuusteorian päälle, kun taas ilmastopakolaisuus rakentuu jonkun aikaisemman teorian päälle. Näin ydinräjäytysteoria tulee peittoamaan ilmastopakolaisuusteorian; se tulee sen jälkeen loogisessa päättelyssä.
"Meistä ei olisi mikään sen suotavampaa kuin sivullisen esittämä marxilainen analyysimme arvostelu." (Lenin)

mikkojuha

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 718
  • Liked: 1156
  • Tampere
Maapallon lämpötilan jämähtäminen paikalleen 20 vuodeksi hiilidioksidin määrän kuitenkin tasaisesti noustessa on vaikea yhtälö ilmastohuijareille. Paikallisilla säätiloilla on kuitenkin vaikutuksensa väestöräjähdykseen, sillä on havaittu, että kumipuiden huono lateksisato näkyy 9 kuukautta myöhemmin raskausryöppynä. Siksi fossiilisiin tuotteisiin perustuva ehkäisy on edelleen varmempi keino rajoittaa väestökaaosta.

Jiigee

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 272
  • Liked: 128
Tämä menee taas vaihteeksi jo vitsin puolelle.  Että aikuiset ihmiset viitsivätkin valehdella silmät ja suut täyteen.  Nämä väitteet taitavat olla alun perin lähtöisin Petteri "Pelle" Taalaksen kynästä.  Ilmastoagnostikko suorastaan teurastaa Taalaksen väitteet blogissaan.

Taalaksen väite:
Välimeren alueen kuivuusjaksot olivat laukaisevana tekijänä arabikevään synnyssä ja Syyrian sisällissodassa.

Mitä tiede sanoo:
Viime vuonna julkaistun IPCC:n AR5 WG2:n 12. luvussa todetaan, että näyttö ilmaston vaikutuksesta konflikteihin on kiistanalaista, eikä syy-yhteyksistä ole yksimielisyyttä.
Yleisesti hyväksytyt teoriat ja todisteet kausaliteetista puuttuvat. Tutkimukset eivät osoita, että olisi olemassa vahva yhteys lämpenemisen ja aseellisten konfliktien välillä.

Taalaksen väite:
ilmastokomponentti on mukana tämän hetken pakolaiskriisissä.

Mitä tiede sanoo:
IPCC:n AR5-raportti toteaa (luku 18), että sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät muuttoliikkeiden taustalla ovat monimutkaisia ja vaihtelevia, eikä niissä ole havaittu ilmastonmuutoksen vaikutusta tai voitu arvioida sen suuruusluokkaa millään varmuudella.

Loput linkin takaa: https://ilmastotiede.wordpress.com/2015/11/18/taalaksen-ilmastotieto-vs-ipcc/#more-2463

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 768
  • Liked: 12867
Maapallon lämpötilan jämähtäminen paikalleen 20 vuodeksi hiilidioksidin määrän kuitenkin tasaisesti noustessa on vaikea yhtälö ilmastohuijareille.

Mistä aikavälistä puhut?

https://www.google.fi/search?q=global+temperature+graph&espv=2&biw=1242&bih=602&source=lnms&tbm=isch&tbs=qdr:y&sa=X&ved=0ahUKEwj9zNPnpIrQAhVIliwKHR0eAVwQ_AUIBigB#imgrc=c0u0n6ZYE2Jz7M%3A

Juffe

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 310
  • Liked: 3136
Viime heinäkuussa biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro visioi näin:

Lainaus
---
Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan veden puutteesta. Edessä voi olla valtava pakolaisongelma.

Jos heistä kaksi miljardia lähtee liikkeelle ja tulee Eurooppaan, silloin Suomessa voisi olla noin 110-120 miljoonaa pakolaista. Oikeasti emme tietenkään tiedä, paljonko pakolaisia päätyy Suomeen, mutta paine on valtava, Lumiaro arvioi.

Tämä: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708
Johtopäätös: muuria kannattaisi alkaa rakentaa jo nyt.

Voisi myös luulla, että kannattaisi etsiä keinoja, jolla moinen väestönkasvu ehkäistään. Mutta mikä tahansa ehdotus olisi varmastikin rasismia, joten se siitä.

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 927
  • Liked: 38025
Viime heinäkuussa biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro visioi näin:

Lainaus
---
Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan veden puutteesta. Edessä voi olla valtava pakolaisongelma.

Jos heistä kaksi miljardia lähtee liikkeelle ja tulee Eurooppaan, silloin Suomessa voisi olla noin 110-120 miljoonaa pakolaista. Oikeasti emme tietenkään tiedä, paljonko pakolaisia päätyy Suomeen, mutta paine on valtava, Lumiaro arvioi.

Tämä: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708
Johtopäätös: muuria kannattaisi alkaa rakentaa jo nyt.

Voisi myös luulla, että kannattaisi etsiä keinoja, jolla moinen väestönkasvu ehkäistään. Mutta mikä tahansa ehdotus olisi varmastikin rasismia, joten se siitä.

Oikeamielisten mielestä tärkein ratkaisu on taata koko maailman väestölle maailman ylimmän prosentin elintaso, sekä niille jotka haluavat väestöräjähdellä (oli syy sitten vastuuttomuus tai puhdas opportunismi) täydet mahdollisuudet toteuttaa itseään - ja niille tulevillekin sukupolville tulee taata tämä kaikki.

Toki edes puoleenväliin tuota ajatusta, saatikka siitä vedettäviä johtopäätöksiä ei länsimaisessa älymystökuplassa saa edetä tai joutuu sen ulkopuolelle. En oikein usko tätä itsekään, mutta kaipaan takaisin 70-80-lukujen vihreiden meininkiä - silloin sen liikkeen keskeisiin tavoitteisiin ei kuulunut väestöräjähdyksen ja kulutuksen kasvun tukeminen muslimien ja afrikkalaisten pyhien "oikeuksien" nimissä.
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 054
  • Liked: 131904
Lainaus
Helle voi tappaa – 6 ilmastoriskiä, joiden takia ihmiset lähtevät etsimään uusia asuinpaikkoja

Millainen ilmastonmuutokseen liittyvä pakolaiskriisi edessämme on – ja voiko suureen muuttoon varautua?

Viime syksyn turvapaikanhakijoiden määrä oli vasta harjoittelua, monet tutkijat uskovat. Kunhan ilmastonmuutos etenee, pakolaisia lähtee liikkeelle paljon enemmän.

Millainen ilmastopakolaiskriisi edessämme on ja voiko siihen varautua?

Kansainvälisellä ilmastopaneelilla IPCC:llä on tulevasta tilanteesta omat arvionsa. Sisäistä pakolaisuutta tutkivalla IDMC:llä on laskelmat ainakin siitä, paljonko niin kutsuttuja ympäristöpakolaisia on nyt. Tulevaa ennustavat myös suuret avustusjärjestöt, kuten Punainen Risti ja YK:n lastenjärjestö Unicef.

Tieto olisi tärkeä, jotta muutoksiin voitaisiin vaikuttaa. Ympäristöpakolaisten määriä on kuitenkin todella vaikea arvioida, ja arviot luvuista vuoteen 2050 mennessä heittelevät miljoonilla. Tätä myöhempää ei edes yritetä arvata.

Emmehän edes tiedä, miten ilmastonmuutos todella etenee. Suuria osia maailmasta voi muuttua elinkelvottomiksi, mutta voihan käydä toisinkin.

Tässä jutussa käymme läpi riskejä, jotka ilmastotutkimusten mukaan uhkaavat maailmaa vuonna 2050.

[...]

Jos esimerkiksi Grönlanti sulaa kokonaan, merenpinta nousee ilmastopaneeli IPCC:n mukaan yli seitsemän metriä. Antarktiksen sulaminen kokonaan nostaisi merenpintaa jo useita kymmeniä metrejä.

Vuoteen 2050 mennessä noin suuria ei uskota tapahtuvan, mutta jo pieni veden nousu haittaa vakavasti matalia alueita, kuten pieniä saarivaltioita.

Grönlannin ja Etelämantereen sulamisen uskotaan kestävän satoja tai jopa tuhansia vuosia, mutta varmaa tietoa tästä ei ole. Jää voi sulaa paljon nopeamminkin.

[...]

Ilmastonmuutos lisää pakolaisten määrää, ja jo 30 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2016 oli Suomelle jonkinasteinen kriisi. Pitäisikö meidän varautua uuteen tilanteeseen ja miten?

Paras varautumiskeino on kehitysapu, arvioi SPR:n vaikuttamistyön suunnittelija Pekka Reinikainen. Suomen kehitysapu on Reinikaisesta taannoisten leikkausten jäljiltä liian matalalla tasolla mutta myös huonosti kohdennettua.

– Suomi on mukana pienillä summilla hyvin monissa kehitysprojekteissa maailmalla. Olisi paras valita joitakin olennaisia kohteita ja keskittyä niihin.

Kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) erityisavustaja Pasi Rajala myöntää, että Suomen kehitysapu on tosiaan ollut sirpaleista, mutta tätä on pyritty viime aikoina korjaamaan.

– Kehitysavun määrää on pudotettu, mutta kunhan työllisyys saadaan kasvuun ja valtion velkaantuminen kuriin, kehitysapua voidaan toivottavasti taas nostaa, Rajala sanoo.

Pekka Reinikainen muistuttaa, että kehitysapu on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Tavallaan kehitysavun voi siis ajatella eräänlaiseksi vakuutusmaksuksi: on järkevämpää maksaa vähän kerralla kuin paljon esimerkiksi tulevien pakolaiskriisien hoidosta.

[...]

Pakolaismäärät maailmalla ovat kasvaneet jo pitkään, mutta vuodelle 2050 esitetään vain arvauksia.

Vuonna 2015 pakolaisia oli noin 65 miljoonaa, vuonna 2050 eri arvioiden mukaan kymmeniä miljoonia tai yli miljardi. YK:n arvion mukaan maailmassa on tuolloin 9,7 miljardia ihmistä.

Pakolaisista suurin osa ei pyri rikkaisiin länsimaihin.

Vuonna 2015 maailman pakolaisista 36 prosenttia pysyi omissa maissaan ja lähes neljännes siirtyi johonkin kehitysmaahan. Esimerkiksi Etiopiassa siirtolaisia on noin 700 000. Suomeen maailmalla pakenevista tuli puoli promillea.

Naapurimaahan paetaan, kun ihminen olettaa voivansa palata pian kotiin. Jos kotiinpaluu ei näytä mahdolliselta tai houkuttele, rikkaan maailman vetovoima kasvaa.

Yleensä paon syitä on monia. Esimerkiksi Syyrian sodan taustalla on monen arvion mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus, mutta arviota on kritisoitu voimakkaasti. Syitä on paljon muitakin.
Yle 18.2.2017

Taas tätä.

Ilmastopakolaisennusteet ovat onnistuneet huonommin kuin huonoimmat horoskoopit. Eipä ole näkynyt YK:n vuodelle 2010 lupaamia 50+ miljoonaa ilmastopakolaista. Vuoden 2050 ilmastopakolaisarviot eivät vaihtele vain miljoonilla vaan noin miljardilla. Kun ilmastopakolaisia ei muualta löydy, on päätelty, että Syyrian sota melkein johtuu ilmastonmuutoksesta ja että Syyrian pakolaiset ovat tätä kautta melkein ilmastopakolaisia. Totaalisesti pieleen menneiden ennusteiden jälkeen onkin ryhdytty puhumaan ilmastopakolaisten sijaan ympäristöpakolaisista.

Kehitysavun toimimisesta vakuutuksena pakolaiskriisejä vastaan ei ole näyttöä. Kuinka SPR:n Reinikainen olisi estänyt kehitysavulla esimerkiksi vuoden 2015 tapahtumat Lähi-idässä ja Euroopassa? Ei mitenkään.

Kehitysapu ja nousevat turvapaikanhakijamäärät eivät oikeasti ole joko-tai vaan käytännössä sekä-että. Jos kehitysapumäärärahojen korottamista innokkaimmin vaatineet olisivat saaneet päättää myös Suomen turvapaikkapolitiikasta, Suomi olisi kärsinyt sekä kaksinkertaisista kehitysapumenoista että moninkertaisista tulijamääristä. Tähän kehitykseen ei olisi edes tarvittu mitään erityistä Syyrian kaltaista pakolaiskriisiä, joka taas ei olisi jäänyt tapahtumatta, vaikka kehitysapumäärärahoja olisi nostettu kaikkialla Euroopassa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 15 292
  • Liked: 26944
Lainaus
Helle voi tappaa – 6 ilmastoriskiä, joiden takia ihmiset lähtevät etsimään uusia asuinpaikkoja

Ja pakkanen voi tappaa myös. Hellettä varten on keksitty ilmastointi ja pakkasta varten lämmitys.

En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Bwana

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 250
  • Liked: 3594
  • Ihmis-perse natsi.
Lainaus
Yleensä paon syitä on monia. Esimerkiksi Syyrian sodan taustalla on monen arvion mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus, mutta arviota on kritisoitu voimakkaasti. Syitä on paljon muitakin.

Juttelin eilen pitkästä aikaa damaskoksesta kotoisin olevan syyrialaisen perheenisän kanssa. Olivat olleet 50 päivää lomalla "kotosalla", ensimmäistä kertaa sitten kuutisen vuotta tapahtuneen lähtönsä. Huom; tuo perhe ei ole pakolaisia sanan varsinaisessa merkityksessä. He vaan kasasivat rahansa ja perustivat bisneksensä rauhallisemmille seuduille, tässä tapauksessa Ugandaan.

Siinä parin tunnin jutustelun aikana kävi taas hyvin selväksi että Syyrian sodalle on monia syitä (yksi niistä on jo se, että tuolla sodalla pystyy tekemään hyvin tuottoisaa bisnestä. Hevosella saa ja taalalla pääsee). Yksikään puheeksi nousseista syistä ei kuitenkaan liittynyt absoluuttisen mitenkään ilmastonmuutokseen.
« Viimeksi muokattu: 19.02.2017, 14:03:45 kirjoittanut Bwana »
Nkosi sikelel' Afrika.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 054
  • Liked: 131904
Lainaus
Ilmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa

Me kaikki tunnemme kertomuksen syksystä 2015, kun pientä pohjoista maata kohtasi ”turvapaikanhakijoiden tulva”. Vaikka tarinassa kriisistä selvittiin, niin kuitenkin vain nipin napin, pelkästään kansakunnan ainutlaatuisen rohkeuden ja viisauden ansiosta.

Unohda tämä.

Tulevaisuudessa vuosi 2015 tullaan muistamaan hetkenä, jolloin maailman pakolaisten pieni etujoukko eksyi Suomeen. Hetkenä, jolloin eristyksissä eläneillä suomalaisilla oli vielä varaa säikähtää muutamaa tuhatta turvapaikanhakijaa.

Miten tarina sitten siitä jatkuu, se meidän pitäisi nyt päättää.

Lähivuosikymmeninä ilmastonmuutos pakottaa liikkeelle ennätyksellisen paljon väkeä. Vaikka monen historian kansainvaelluksen taustalla on ollut ilmastosyitä, nyt mittakaava on ihan toinen: tiedossa on aavikoitumista, merenpinnan nousua ja äärimmäisiä sääilmiöitä. Elinolojen heikentyminen aiheuttaa nälänhätiä, konflikteja ja tietenkin siirtolaisuutta. Osa tämän päivän väkirikkaimmista alueista autioituu kokonaan.

Tällä hetkellä 90 prosenttia maailman pakolaisista muuttaa oman maan sisällä tai kehitysmaasta toiseen. Näin ei välttämättä tulevaisuudessa ole. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat aseellisia konflikteja laajemmalle, on ihmistenkin paettava kauemmas. Siis myös rikkaaseen länteen, ja siellä ehkä erityisesti Suomen kaltaisille alueille, joissa asutus on harvaa ja säät ilmastonmuutoksen myötä paranemaan päin.

Tuoreimmissa ennusteissa ilmastopakolaisten määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2050 mennessä 250–1 000 miljoonaan. Vertailun vuoksi, vuonna 2015 EU-jäsenmaihin saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Jos se riitti kriisiyttämään koko Euroopan, mitä tekee satakertainen määrä ihmisiä?

Ja ei, vastaus ei ole rajojen sulkeminen.

Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää, ei oikein edes hidastaa ilman mittavia rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin. Jos muuton taustatekijänä on eloonjäämisen pakko, ihmiset muuttavat, vaikka rajoille kuinka kasattaisiin aseteknologiaa.

Vuoden 2015 tarinaa pitäisikin jatkaa niin, että tuolloin näki kansakunta tilaisuutensa tulleen: yhdessä tulijoiden kanssa he ryhtyivät muokkaamaan yhteiskuntaa sellaiseksi, että sen rakenteet kykenisivät tulevaisuudessa kotouttamaan suurempiakin ihmismääriä.

Samalla päätettiin tehdä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä maataan rakastavat suomalaiset ymmärsivät mainiosti, millainen tragedia kodin jättäminen pakon edessä olisi.

Kirjoittaja on tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula (vas.).
Aamulehti 5.5.2017

Kovasti haluaisin ajatella Kontulasta kaikkea hyvää, mutta ensimmäinen ajatus on, että eihän näin tyhmä voi ollakaan. Kontulan tulevaisuuden visiossa sadat miljoonat ilmastopakolaiset (oikeasti syynä väestöräjähdys) vyöryisivät Afrikasta estämättä Eurooppaan, ja me ryhtyisimme "muokkaamaan rakenteita".

Oikea vastaus on nimenomaan rajojen sulkeminen. Sillä ei ole mitään tekemistä "muuriprojektien" kanssa, sillä voimme palauttaa laittomia tulijoita takaisin omaan maahansa tai ainakin maanosaansa. Miljardien kehitysavulla on oikein käytettynä vipuvaikutusta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: