Ongelma onkin itse valtio: laki estää yksityisiä ihmisiä hyötymästä tulevasta takuusyöttötariffista: Pienet tuulivoimalat tuottavat pienen teho ja muistaakseni tariffille on alaraja.
LOL. Valtio on "ongelma", kun ei jaa ilmaiseksi rahaa. No, voi voi.
on se hyvä, että sinutkin on siunattu lukutaidolla. Kun kirjoitin loppuun,
Käytännössä siis nykyiset ongelmat olisi jo ratkaistu, mikäli valtio suuntaisi voimavaransa tavallisen ihmisen energiaratkaisun tukemiseen, eikä syytäisi rahaa isoille firmoille. Mutta, kuten mainitsin, kyseessä on politiikka, eikä järkiratkaisu.
niin luulin normaalilla järjellä olevan ihmisen ymmärtävän, että vertaan tätä mahdollisuutta tähän ns. risupakettiin. En sellaiseen tilanteeseen, jossa emme joutuisi muutenkin maksumieheksi.
Eli rautalankamallilla: ehdotukseni oli vain vaihtoehto huuhaa-risupaketille, ja malli osoittaa sen järjettömyyden ja kalleuden. Jos halutaan "puhdasta enrgiaa", sitä saa tällä systeemillä paremmin ja
halvemmalla kuin maksamalla joka vuosi satoja miljoonia tukiaisia risujen polttamisesta.
Vastaan myös loppuihin sr:n kysymyksiin, vaikka hän olisi saanut vastaukset suoraan linkistä. Eli lisää mallia rautalanka:
Niin, kuka maksaisi verkon ohjauksen kustannukset, jos kuka tahansa propellinomistaja saisi milloin tahansa dumpata verkkoon haluamansa määrän propellisähköä ja siitä pitäisi hänelle maksaa täysi hinta?
ilmoitan etukäteen seuraavan lauseen olevan sarkasmia: on hyvä, että, totuttuun tapaan, maltat lukea koko tekstin ja klikata linkit, ennen kuin alat vastata.
vastaus nimittäin lukee linkissä:
http://www.pohjalainen.fi/teemat/messutarticle.jsp?p=5&article=455522&category=5Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä syöttötariffi, jolloin sähköyhtiö maksaa virrasta, jonka yksityishenkilö syöttää verkkoon.
tähän lisäys: euroopassa on vain kaksi maata, jossa yksityishenkilö ei voi syöttää sähköä verkkoon. Toinen niistä on Suomi.
Asia voitaisiin ratkaista samoin kuin tanskassa. Jos se ei miellytä, vaihdetaan Ruotsin malliin.
Ok, uskotaan, ettet tällä kertaa valehtele (vaikkei siellä linkittämälläsi verkkosivullasi missään puhuta muusta kuin kymppitonnin hinnasta, minkä päälle muuten tulee vielä asennuskustannukset, reilu tonni, jota ei voi mitenkään jättää pois, vaikka ne verkon ohjauskustannukset jotenkin maagisesti voisikin). Kolmella tonnilla saisi siis propellin, jonka nimellisteho on 2.5kW. Huom. siis nimellisteho ja vekottimelle, joka viipottaa paljon alemmalla korkeudella kuin "oikeat" tuulivoimalat. Tuo alempi korkeus tarkoittaa sitä, että se joutuu paljon enemmän maaston vaikutukseen kuin isommat myllyt eikä siten pääse kovempiin tuuliin kiinni.
olisit vain klikannut linkkejä. Ohessa vastaus laskelmiisi:
Tuohon voi laittaa 5-6 kilowatin generaattorin, jolla teoreettinen tuotto on yli 120 kilowattia vuorokaudessa. Olen laskeskellut, että siitä pitäisi saada sähköä keskimäärin 25 kilowattia vuorokaudessa,
eli nykyisen 2,5 KWh generaattorin voi korvata kaksi kertaa suuremmalla, mutta:
Tuulimyllyn generaattoriteho on tällä hetkellä 2,5 kilowattia. Isompi generaattori on tarpeeton, koska sähköä ei saa myydä verkkoon.
Lisää sr:n venkulointia:
Isoille hyvään paikkaan asennetulle tuulivoimaloille kai jotain sellainen neljännes ajasta nimellisteholla on realistinen oletus. Tällaiselle sattumanvaraiseen paikkaan matalalle pantu viipotin ei todennäköisesti pääse edes tuohon. Sanotaan optimistisesti 0.5kW keskimääräinen teho. Vuodessa tuo tekisi 4000kWh. Kymmenelle vuodelle (jolle vekottimelle annetaan takuu) tulisi siis 40000 kWh. Jos lasketaan 15snt/kWh hinnalle (joka sisältää siis kaiken veroista sähkön siirtoon) tuolla säästäisi siis 6000 e.
Tuolla oikealla hinnalla (siis kymppitonni) ja vähänkään pessimistisemmillä tuulioletuksilla homma menee pahasti pakkasen puolelle.
vastaus:
Kuluttajan kannalta suurin etu kuitenkin on sen tuoma säästö.
-Se maksaa noin 10 000 euroa, mutta sijoituksen saa takaisin viidessä tai kuudessa vuodessa, lupaa Piikkilä.
siis jopa nykyisellä, liian pienellä generaattorilla.
koska:
Tuuli ei ollut kummoinen kuvauspäivänä, mutta hyvin tuo pyörii keveytensä ansiosta rauhallisellakin tuulella.
http://windspiral-tuulispiraali.blogspot.com/2009/10/t-lyhyt-video-pyorivasta.htmleli tämän, akselinsa ympäri pyörivän generaattorin teho perustuu sen keveyteen, ei, kuten perinteisten siipimyllyjen, siipien pinta-alaan ja pituuteen.
sr jatkaa:
Samalla siis valtiolta jäisi sähköverot saamatta ja siirron kustannukset olisi laskettu nollaksi (eli sähköyhtiön oletettaisiin ilmaiseksi aina siirtävän myllyttäjän sähköt pois). Ja lisäksi oletetaan, ettei vekotin tarvitse mitään huoltoa tuona aikana. Noilla oletuksilla ja tuolla sinun heittämälläsi hinnalla homma ehkä kannattaisi.
vastaus:
Niemen omakotitalo on liitetty myös sähköverkkoon, mutta oma tuulivoimala vähentää ostettavan sähkön määrää huomattavasti
ja muistutan jälleen kerran, että kyseessä on vaihtoehto risupaketin jatkuvalle tukemiselle. Siksi valtio jäisi plussan puolella, vaikka sinä murehdit, kuinka:
Samalla siis valtiolta jäisi sähköverot saamatta
sr äänessä:
Parempi ostaa varmaa ydinsähköä...
tässä olemme samaa mieltä, joten ehkä sinun olisi kannattanut lukea koko juttu ennen kirjoitustasi.
sr loppulause ja jälleen kerran, hutilyönti:
Niin, järkeähän taloudellisesti kannattamattomiin energiaratkaisuihin rahan pumppaamisessa ei ole. Valtion on siis parasta pitää näppinsä pois tuollaisen touhun rahoittamisesta. Jos joku haluaa itse tuollaisen härpäkkeen pihalleen, niin siitä vaan (suosittelen silloinkin kysymään naapureiden mielipidettä asiasta etukäteen). Laskelmani mukaan sillä voi hyvällä tsäkällä päästä suunnilleen omilleen. Mutta saapahan ainakin kaupan päälle kuunnella ja katsella sitä myllyn kieputusta.
en viitsi kommentoida laskutaitojasi, joten jätän sen kohdan pois.
Kun tuollainen mylly liitetään 5-6 kilowatin generaattorilla maalämpöpumppuun, (NIBEn energialaskelmat: 5,5 kW lämpöpumpulla lämpöpumppu tuottaa energiaa 87600 kWh/vuosi ja kuluttaa sähköä 25 499 kWh/vuosi Lähde: NIBEn tarjous lämpöpumpusta
http://www.nibe.fi/ ) niin säästö on melkoinen. Ja se hakkaa risupaketin mennen ja tullen. Eli valtio kannattaisi edelleenkin jakaa tukea mieluummin kuluttajalle, jotta hän valitsisi energia säästävät vaihtoehdot kuin metsänomistajille. Ja kuten luit( ? ) alkuperäisestä tekstistä, mainitsin siellä nimenomaan "tuulimyllyn" ja maalämmön yhdistelmän.
niin, tästä hinnasta, ja poliittisesta tahdosta sekin käy ilmi linkistä:
-Se maksaa noin 10 000 euroa,
-Yksinkertaisinta olisi, jos myös Suomessa sähköä voisi syöttää itse verkkoon ja siitä saisi sähköyhtiöltä rahan. Silloin tuulimyllyssä olisi vain generaattori ja verkkoinvertteri, akkua ja taloautomaatiota ei tarvittaisi ollenkaan. Ei se tekniikasta ole kiinni, vaan poliittisesta tahdosta, huomauttaa Niemi.
Akkujen ja automaatiikan hinnan sain selville, kun niitä myyvä kaverini laskeskeli kanssani, lehtijutun perusteella, tuotteen katetta, joka on melkoinen, eli hinnassa on pudottamisen varaa. Eli pelkän propellin hinnaksi tulee, kun vähennetään akut ja automatiikka, tuo 3500 euroa.
ei muuta, sr, kun luet ensi kerralla jutun läpi, ennen kuin vastaat.
Asia ei ole näin yksinkertainen. Koulussa sähköturvallisuuden tunneilla maikka kävi tätä asiaa läpi kun keskustelu eksyi aiheeseen "Miksei sähköä voisi tehdä kotona vaikka polkemalla dynamoa ja myy ylimääräisen sähkön verkkoon?". Tekninen ongelma on se että sähköverkon ylläpitäjillä pitää olla mahdollisuus sammuttaa jokin osa verkosta niin että on absoluuttinen varmuus siitä ettei siellä ole virrat päällä.
Mutta selvää on että kotisähkön valmistukseen ei riitä pelkät lakimuutokset, se vaatii standardointia ja jonkinlaisen kauko-ohjausjärjestelmän joka ei ole riippuvainen verkon omasta sähköstä. Olisiko sitten joku GSM-data+akusto+etäohjattava rele se helpoin tapa tehdä tuo?
leikkasin pätkän pois. Vastaukseni on sama kuin srlle, eli jos tavallinen kuluttaja voi syöttää sähköä verkkoon muualla, niin miksei myös suomessa?
Äänestys