2010-03-03 Europarlamentti: Yhteinen turvapaikkapolitiikka ja taakanjako

[Roope]

Euroopan komissio on julkaissut Tukholman ohjelman toteuttamiseksi laatimansa toimintasuunnitelman vuosille 2010-2014.

Delivering an area of freedom, security and justice for Europe's citizens
Action Plan Implementing the Stockholm Programme (pdf)

Sisäasioiden komissaari Cecilia Malmströmin mukaan maahanmuuttopolitiikan kaksi suurinta ongelmaa ovat tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden oikeudet ja kausityöläisten palkkaamisen säännöt. Euroopan yhteinen turvapaikkapolitiikka pakolaiskiintiöineen ja tämän koko sirkuksen rahoittaminen miljardeilla EU-euroilla vuodessa on myöhässä aiemmin suunnitellusta, mutta se on edelleen tulossa. Ellei parin kolmen seuraavan vuoden aikana vedetä hätäjarrusta.

Vuonna 2011 Komissio aloittaa "jäsenvaltioiden kansallisten turvapaikkajärjestelmien katselmukset selvittääkseen [turvapaikka]kapasiteettiin liittyvät asiat, jotka mahdollistavat jäsenvaltioiden tuen toisilleen kapasiteetin rakentamisessa."

Uutta ehdotusta "turvapaikkahakemusten yhteisestä käsittelystä", jonka on tarkoitus toimeenpanna pakolaisten oikeuksien yhteinen tunnustaminen, ei esitetä ennen vuotta 2014. (käännös)

EurActiv: Commission outlines EU justice priorities

Aiempaa päättelyä:

"EU:n nykyinen melko vaatimaton osallistuminen pakolaisten uudelleensijoitukseen vaikuttaa negatiivisesti EU:n kunnianhimoiseen tavoitteeseen näytellä merkittävää roolia globaalissa humanitaarisessa toiminnassa ja siten vaikuttaa EU:n kansainväliseen maineeseen", sanottiin luonnoksessa.

Keskiviikkona julkaistavan suunnitelman on tarkoitus ehkäistä ihmisiä, etenkin afrikkalaisia, yrittämästä hankkiutua Eurooppaan ihmissalakuljettajien avustuksella pikkuveneillä tai rekkoihin kätkeytyneinä.

Tekemällä järjestelmän avoimemmaksi ja lisäämällä EU:hun otettavien ihmisten määrää Komissio kertoo laittoman maahanmuuton tulevan vähemmän houkuttelevaksi. (käännös)

EurActiv: EU mulls immigration burden-sharing

EU:n logiikka on Anni Sinnemäen logiikkaa.


Uudet nettisivut EU:n kotouttamispolitiikasta: European Web Site Site on Integration

'A shared responsibility': Article by Cecilia Malmström, European Commissioner for Home Affairs

Handbook on Integration for policy-makers and practitioners (3rd edition - 2010) (pdf suomeksi: Kotouttamiskäsikirja
päättäjille ja käytännön toimijoille)

[kohmelo]

http://www.ansamed.info/en/news/ME01.XAM20180.html

IMMIGRATION: MALMSTROM, COMMON ASYLUM SYSTEM SOON

(ANSAmed) - ROME, APRIL 29 - "We will soon achieve a common system of European asylum" for asylum seekers from developing countries, according to Cecilia Malmstrom, the EU Commissioner for Home Affairs, who was speaking to the Chamber of Deputies in Rome. Malmstrom said that a "common" policy is needed by member-states to tackle the problem of asylum seekers. Such a policy should also make use of "cooperation between countries of origin, ensuring the protection of immigrants arriving and avoiding ambiguous regulations" between various European countries. For the common European regime, due to come into force in 2012, Malmstrom announced the decision to create "a support office for European asylum that can give technical and administrative assistance" to countries most exposed to migratory patterns. A first office "will be opened in Malta", the EU Commissioner said. Security, immigration and the need for a "global approach from the EU" were the issues at the centre of today's meeting between Malmstrom and the Italian Foreign Minister, Franco Frattini. "We are some way off an agreement with Libya" on immigration, but a potential agreement between the EU and Tripoli "would not follow the model of the agreement between Italy and Libya", the EU commissioner said in a press conference. Malmstrom explained that, although it is "important to try and begin dialogue" with Tripoli, "if there is an agreement, it is clear that the fundamental condition for Libya must be adherence to the Geneva Convention or the equivalent among African states "on the rights of political refugees". After the Italian leg of her journey, the EU Commissioner will be in Malta tomorrow. Malmstrom will discuss with authorities in Valletta today's announcement that Malta would be leaving the 2010 Frontex mission in the Strait of Sicily. A decision that, according to Malmstrom, "will be a disadvantage for Malta because it will lose the ability to manage its border" with the influx of migrants arriving from North Africa. (ANSAmed).
2010-04-29 20:18

[Roope]

Cecilia Malmströmin haastattelu Times of Malta -lehdessä:

What about more burden sharing and solidarity? Despite all the good intentions both are very lacking in concrete terms. For example, the pilot project launched last year to help Malta resettle refugees has given little results as many member states shied away from participating. So is the EU just full of buzzwords when it comes to migration issues?

The new guidelines might increase solidarity as with clearer rules we hope that more member states participate in Frontex missions. But although the Commission can talk about solidarity it is finally the member states that have to deliver and I agree with you that it is lacking.

We are now evaluating the Malta pilot project and I think it has been successful... I would like to find ways to make it permanent.

Should these things remain on a voluntary basis or is it about time to try to make solidarity compulsory on member states?

I think it is very difficult to force member states to participate because, ultimately, we don't have the powers to punish them if they don't. So what the Commission can do is to launch incentives and encourage member states. But, at this moment, I really don't think there is a possibility for mandatory rules.

Times of Malta: So Malta would not be left alone

Malmström ei halua pakottaa EU-maita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon toisista EU-maista siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole (vielä) olemassa keinoja pakottaa siihen. Komissio haluaakin käyttää insentiivejä. Käytännössä tämä tarkoittaa useamman tuhannen euron palkkiota jokaisesta vastaanotetusta turvapaikanhakijasta.

Kun EU:n kautta kierrätetään tarpeeksi monta miljardia euroa, niin EU-maihin saadaan synnytettyä turvapaikkamaahanmuutosta hyötyvä taloudellinen ja poliittinen rakenne, joka omien etujensa takia vaatii turvapaikkamaahanmuuttoa. Tämän näkee Suomestakin. Vaikka äskettäin ilmoitettiin vastaanottokeskusten paikkamäärätarpeen pienenevän tuhansilla, niin ainuttakaan viime vuonna kiireellä perustetuista vastaanottokeskuksista ei ole päätetty lakkauttaa. Mahdollisesti parin keskuksen toimintaa supistetaan.


Toisessa haastattelussa Malmström kehuu vapaaehtoisen "solidaarisuuden ja taakanjaon" pilottiprojektia Maltan kanssa "erittäin onnistuneeksi":

With regards to the pilot project with Malta based on solidarity and shared responsibility for the repatriation of migrants, Ms Malmstrom said it was “very successful” and she was looking at possibilities of having it on a permanent basis. She said it was proving to be fruitful as people started to leave Malta this spring and she was therefore trying to get more EU countries to participate.

The Malta Independent: EU commissioner in Malta for migration talks

Muutama EU-maa on sitoutunut vastaanottamaan projektin kautta yhteensä joitakin kymmeniä tai satoja turvapaikanhakijoita Maltan vastaanottokeskuksista. Viime vuonna EU-maat kuitenkin lähettivät 450 turvapaikanhakijaa Dublin-sopimuksen nojalla takaisin Maltaan, joten aika surkuhupaisa projekti.

[hyperbeli]

Malmström ei halua pakottaa EU-maita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon toisista EU-maista siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole (vielä) olemassa keinoja pakottaa siihen. Komissio haluaakin käyttää insentiivejä. Käytännössä tämä tarkoittaa useamman tuhannen euron palkkiota jokaisesta vastaanotetusta turvapaikanhakijasta.

Voisikohan tuossa olla ainesta semmoiseen järjestelyyn, että joku euroopan köyhä maa (Kreikka?) ottaisi nämä pakolaiset vastaan useamman tuhannen euroa korvaparilta, ja sitten tarhaisi ne jonnekin (niinkuin Kreikalla on muistaakseni tapana ollut tehdä)? Käytännössä tarkoitushan taitaa olla helpottaa välimerenmaiden taakkaa, ja siirtää elintasopakolaiset jonnekin muualle. Voisikohan parempi maa olla vaikkapa Romania, tai Puola.

Tällaisesta järjestelystä olisi Suomelle kovasti hyötyä. Aina kuin pakolainen saapuisi, vietäisiin se Romaniaan ja lyötäisiin Romanian pojille pari tonnia käteen: "Siinä on. Mustaa kultaa. Oli ilo asioida!"    

Edit: Loppuisi muuten lyhyeen Suomen turhapaikanhakijatulva, kun sana lähtisi kiertämään, että täältä joutuu vain Romaniaan. Huonona puolena järjestelmälle toisaalta on tuo EU:n lakiuudistus, jonka mukaan jokainen EU-kansalainen voi muuttaa mihin EU-maahan vain haluaa ja alkaa nauttimaan siellä sosiaaliturvaa. Tännehän ne tulisi sitten kun kansalaisuus on saatu. Tosin todennäköisesti Romaniassa voi olla hankalampi saada kansalaisuutta. Vaikka tällaisessa tilanteessa Romania alkaisi varmaankin myöntämään kanslaisuuksia, jotta pääsisi eroon väestöryhmästään. Siellä varmaan naureskellaan romanienkin vähenemisen johdosta partaansa.

[Roope]

Tännehän ne tulisi sitten kun kansalaisuus on saatu. Tosin todennäköisesti Romaniassa voi olla hankalampi saada kansalaisuutta.

Lukemani muutaman vuoden takaisen luonnoksen mukaan uudessa systeemissä pakolaiset saisivat automaattisesti noin kolmen vuoden oleskelun jälkeen kaikki EU-kansalaisten oikeudet ja siis myös oikeuden liikkua vapaasti EU-alueella. Ei ole vaikea arvata, mihin virta silloin Romaniasta veisi, oli työtä tiedossa tai ei.

[Roope]

ECRE haastatteli Rui Tavaresia, portugalilaista meppiä, joka laati viime viikolla julkaistut raportit EU:n kiintiöpakolaispolitiikasta. Ehdotuksen mukaan EU maksaisi kiintiöpakolaisesta uusille vastaanottajamaille 6 000 euroa ensimmäisenä vuonna, 5 000 toisena ja 4 000 sitä seuraavina vuosina. Vertailun vuoksi Suomessa valtio maksaa kunnille vastaanotetusta pakolaisesta noin 2 000 euroa kolmena ensimmäisenä vuotena.

EU:n kiintiöpakolaissuunnitelma lähtee siitä pähkähullusta ajatuksesta, että Eurooppa ottaa vastaan aivan liian vähän pakolaisia. Kohtuullisen suuren rahallisen insentiivin on tarkoitus lisätä niiden EU-maiden määrää, jotka ottavat vastaan kiintiöpakolaisia (nykyisin kymmenen 27:stä). Tavoitteeksi on mainittu kiintiöpakolaisten määrän lisääminen jopa 100 000:een vuodessa. Siitä sitten laskemaan, kuinka monta miljardia euroa tuollainen uusien pakolaisten määrä tulisi maksamaan, kun nyt kiintiöpakolaisia saapuu EU:hun vain muutamia tuhansia.

Hankkeella on tietysti luonteva yhteys suunnitelmiin EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä (CEAS). Kunhan kiintiöpakolaisten vastaanoton EU-tason koordinointiin saadaan pakolaisten lisäämistä tukevat viranomaisrakenteet ja EU:n tukimylly alkaa jauhamaan, niin näitä samoja periaatteita voidaan soveltaa myös turvapaikanhakijoiden jakamiseen EU-rajoilta ympäri Eurooppaa. Soini tai joku voisi hieman valottaa, että mistä näitä miljardeja oikein tulee.

Haastattelu (pdf)


EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä (CEAS) on muotoutumassa konkreettisemmaksi. EU-parlamentin Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat -valiokunnan (LIBE) Odysseus-verkostolta tilaama raportti 'The establishment of a common European asylum system - report on the application of existing legal instruments and proposals for a new system’ julkistetaan toukokuun aikana. Siinä hahmotellaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luonnetta ja keinoja siihen pääsemiseksi.

TOWARDS A COMMON EUROPEAN ASYLUM SYSTEM Kohta 3: External studies ordered by the LIBE Committee

[Roope]

Euroopan komissio, sisäasioiden pääosasto
Study on the feasiblity of establishing a mechanism for the relocation of beneficiaries of internal protection (7/2010, pdf)

Euroopan pakolaisrahaston rahoittama Ramboll Managementin ja Eurasylum Limitedin tutkimus käsittelee erilaisia keinoja sijoittaa pakolaisia EU:n jäsenmaihin "solidaarisuuden ja taakanjaon" hengessä. Tutkimusta varten on haastateltu pakolaisten sijoittamisen ammattilaisia jäsenvaltioissa ja kansalaisjärjestöissä.

One aspect that has been highlighted is the way in which Member States can show solidarity towards each other in cases where a Member State is under specific and disproportionate asylum pressure. A possible way to support these Member States could be through the relocation of beneficiaries of international protection from such Member States to others.

The purpose of this study is to provide the European Commission with detailed information about the financial, political and legal implications of relocation of beneficiaries of international protection. The scope of the study covers the financial, political and legal implications of relocation of refugees, subsidiary protection beneficiaries and/or asylum seekers. Moreover, the purpose is also to examine other options available to better foster solidarity between Member States for the management of asylum flows.

In addressing those purposes, the study is further designed to respond to a number of questions related to the political, legal, financial and practical implications of relocation, by presenting the perspectives of the Member States with respect to different types of relocation mechanisms, assessing the extent to which different options can be adapted to the existing EU acquis, and finally by assessing the costs of the different options.

Haastattelujen perusteella uudelleensijoittamisten päävaihtoehtoina nähdään kaksi ratkaisumallia:

Ensimmäisessä mallissa EU-jäsenmaille jaetaan pakolaiskiintiöt BKT:n ja väestötiheyden perusteella. Suomelle se tarkoittaisi laskelmien mukaan turvapaikanhakijamäärän 3-4-kertaistumista. Kustannukset (esim. 4 000 euroa/turvapaikanhakija) hoidettaisiin Euroopan pakolaisrahaston kautta. Rahaston pääomaa tosin pitäisi lisätä huomattavasti.

Toisessa mallissa jäsenmaat ilmoittaisivat joka vuosi erikseen, kuinka monta turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaista ne haluavat muilta EU-mailta vastaanottaa. Näistä määristä sitten neuvoteltaisiin, mahdollisesti pakolaisten sijoittamisesta käytäisiin jopa huutokauppaa. Tässäkin mallissa rahat pyöritettäisiin jäsenmaille ERF:n kautta.

Tutkimuksen johtopäätöksissä suositellaan aloittamaan uudelleensijoittaminen aluksi kiintiöpakolaisilla (kuten on tehtykin), koska turvapaikanhakijoiden siirtely on nyt poliittisesti arkaluontoista. Haastateltavat ovat olleet varovaisia luovuttamaan päätäntävaltaa EU:lle ja EASO-virastolle, ainakin aluksi. Se on hyvä merkki, mutta toisaalta on kyse isoista rahoista.

Tässäkin tutkimuksessa on paljon numeroiden pyörittelyä ja taulukoita, joissa kerrotaan, kuinka paljon enemmän Suomen pitäisi BKT/pinta-ala/väestötiheys-kriteereillä vastaanottaa (liite C,  dokumentin sivu 1-17, pdf:n sivulta 113 alkaen).

Suomelle lasketut "solidaariset" turvapaikanhakijaosuudet vuodelle 2008 neljällä eri mallilla: 20 054, 14 980, 12 703 ja 9 647. Toteutunut määrä oli 4 035, joka oli silloin uusi ennätys ja väestömäärään suhteutettuna puolet yli EU-keskiarvon.

Tällaista uusjakoa haluaa ainakin Husein Muhammed. Muut poliitikot ovat olleet asiasta vaitonaisia, vaikka EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä on kaikkien pääpuolueiden maahanmuutto-ohjelmissa.

[Kommeli]

Euroopan komissio, sisäasioiden pääosasto
Study on the feasiblity of establishing a mechanism for the relocation of beneficiaries of internal protection (7/2010, pdf)
(loppu viesti)
...

Keneltä löytyy sisua ilmoittaa, että perimmäinen ongelma kaiken takana on kehitysmaiden liikakansoitus, josta johtuva maapallon ylikuormittuminen, jos tämä Eurooppalainen toimintamalli valitaan, johtaa ennen pitkää maapallon tuhoon prkl.
Me emme tarvitse lisää työvoimaa. Meidän ei tule pelastaa Afrikkaa. Afrikan tulee pelastaa itsensä ja Euroopan tulee jatkaa omaa luontaista kehitystänsä kohti tasapainoisempaa elämää. Väestön siirrot vain tuovat Afrikan ongelmat tänne meille, vaikka meillä ei ole keinoja eikä resursseja niiden ratkaisemiseksi varsinkaan, koska se ongelmien lähde, kehitysmaiden liikakansoitus, ei ota loppuakseen.

[jmk]

Tässäkin tutkimuksessa on paljon numeroiden pyörittelyä ja taulukoita, joissa kerrotaan, kuinka paljon enemmän Suomen pitäisi BKT/pinta-ala/väestötiheys-kriteereillä vastaanottaa (liite C,  dokumentin sivu 1-17, pdf:n sivulta 113 alkaen).

Pinta-ala? Mitä helvettiä?

"Pinta-ala" voisi olla mielekäs kriteeri jengin asuttamiseen, jos niille tosiaan riittäisi pelkkä pinta-ala maata. Eli osoitettaisiin viis hehtaaria metsää tai suota, lyötäisiin pari työkalua käteen ja sanottaisiin että so long, koita pärjätä. Noin niin kuin Ämöriikän uudisraivaajahenkeen. Kuka oikeasti kuvittelee, että tähän tapaan toimittaisiin? Ei, kyllä se elanto revitään alkuasukkaiden työnteosta.

"Pinta-ala", sisävedet mukaanlukien, voisi olla mielekäs kriteeri, jos ihmiset asuisivat järvissä. No eivät asu.

"Pinta-ala" voisi olla mielekäs kriteeri, jos kaikki pinta-ala olisi yhtä tuottavaa. Silloinhan voitaisiin viedä viistoista miljoonaa pakolaista keskelle hiekka-aavikkoa, näyttää sieltä jokaiselle viis hehtaaria hiekkaa ja kertoa, että tuossa, tuossa sitä nyt on elantoa. No eihän se näin toimi.

Mikä käsittämätön vika on päässä niillä, jotka toistuvasti vetoavat siihen, että onhan Suomessa tilaa, "koko maailman väestöhän mahtuisi vaikka Inarinjärven jäälle", ja samaan hengenvetoon ilmoittavat, että ehei ei se riitä että annetaan tilaa, elanto pöytään kans. Luulevatko ne, ettei kukaan huomaa tuota epärehellisyyttä?

[Roope]

Pinta-ala? Mitä helvettiä?

Taustaa:

The February 1994 Communication from the European Commission on asylum and immigration policies also broached the subject by including four paragraphs on "burden-sharing". The Communication talks of "matching of national absorption capacities" as "not necessarily hav[ing] to amount to a formal arrangement for burden-sharing, but [offering] reciprocal assurance among Member States that, when they are confronted with serious problems in implementing their reception policies, that would not stand alone, but could reckon with active support from other Member States and from the Union itself". The Commission took note of the fact that the European Parliament had requested the submission of a proposal for a European Fund for Refugees and suggested that it would be logical for such a Fund to be used in emergency situations, such as mass influxes, where "on a strictly voluntary basis and/or for geographical reasons a Member State may find itself undertaking responsibility for more people in need of international protection than it would have to under the criteria laid down in the Dublin Convention."

Under the German Presidency from July to December 1994, a draft resolution was tabled on 1 July 1994 (demonstrating the urgency with which Germany viewed the subject) which ultimately led to a significantly different final resolution adopted on 25 September 1995.

The draft resolution would have had Member States agree that the distribution of refugees should be based on indicative figures which would lead to quotas – not fixed quotas, but ones which could be adjusted in joint agreement in individual cases. The criteria for the distribution of refugees gave equal weight to Member States':
1) size of population as a proportion of the Union;
2) size of national territory as a proportion of the whole Union; and
3) gross domestic product as a proportion of the whole.

The draft set out the indicative figure for each Member State of this scale of distribution and Germany, France, Italy, the UK and Spain topped the table at 21.6; 19.4; 15.8; 14.3 and 13.6 percent respectively. Luxembourg, Ireland and Denmark would take the least at 0.1; 1.5 and 1.8 percent respectively.

The 1994 German Presidency draft included the acceptance of a shortfall for Member States that are using foreign and security policy measures, such as peace-keeping or peace-making under various auspices, to assist in controlling the refugee situation in the State of origin – and that such shortfalls should be covered by other Member States in proportion to their indicative figures.

In initial discussions most States declared an interest in open-ended debate, although many urged the need for caution. The UK and France repeated their message from other fora: they wanted to stick to discussion of financial burden-sharing only, voicing a fundamental opposition to quotas and indicative figures. Some Member States seemed prepared to take on discussion of the criteria for the calculation of the indicative figure. Germany also pondered whether previously received numbers of refugees should be taken into account in starting the scheme. The objecting states employed human rights arguments against coerced movement to reject the call.

Kuten tekstistä näkyy, niin EU-maiden taakanjakomekanismista tehtiin tarkkoja suunnitelmia jo kauan ennen EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän pohjana olevia Amsterdamin ja Tampereen sopimuksia (1999). Uudempia taakanjakomalleja on hiottu uusilla parametreillä ja painotuksilla siten, että suurimmat läntiset EU-maat olisivat suurimpia voittajia eli ne voisivat lähettää kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita lähinnä Itä-Eurooppaan - ja Suomeen.

Järjestelmän vastustus on tällä hetkellä suurten maiden varassa. Jos muutoksesta saadaan kikkailtua niitä hyödyttävä, ja Itä-Euroopan hallitukset ostetaan Pakolaisrahaston avokätisillä tuilla (turvapaikanhakijan vuosikustannukset Romaniassa 191 €, alustava EU-tukiminimi 4 000 €) hankkeen taakse, niin asioita voi tapahtua nopeastikin. Dublin-sopimuksen rapauttaminen (EIT:n palautuskielto Kreikkaan) on ollut yksi tehokas keino painostaa suuria maita sopimukseen.

[RTT]

Euroopan komissio, sisäasioiden pääosasto
Study on the feasiblity of establishing a mechanism for the relocation of beneficiaries of internal protection (7/2010, pdf)

Karmeaa luettavaa. Pahinta tässä on ettei edes hallitus tai eduskunta voi estää tämän toteutumista vaikka haluaisivat (eivät halua). Lissabonin sopimuksen jälkeen tälläinen voidaan ajaa läpi enemmistöpäätöksenä, kun ennen piti päästä yksimielisyyteen. PDF:n sivulla 61 todetaan:

6. LEGAL IMPLICATIONS
6.1 National legal implications
The general picture shows that only a few Member States see national legislation as a potential obstacle to establishing a relocation mechanism. For the majority of the Member States there are no fundamental obstacles or nothing that could not be amended in order to implement a common mechanism for relocation.

Toivottavasti kaikki ymmärtävät, että taakanjako tulee toteutumaan ja että se tulee toteutumaan täysin meidän mielipiteistämme riippumatta. Taakanjaon seuraukset tulevat olemaan peruuttamattomia ja tuhoisia. Ainoa keino estää se olisi toivoa että talouskriisi hajottaa EU:n, tai erota koko EU:sta seuraavalla hallituskaudella, ennen kuin taakanjakojärjestelmä saadaan valmiiksi ja jäsenyys kirjattua perustuslakiin.

Toivottavasti mahdollisimman monet miettivät näitä asioita äänestyskopissa 17.4. Teiltä ei tulla kysymään uudelleen.

[cgm]

Miten helvetissä maan pinta-ala on millään tavalla vastaanottokyvyn metriikka? Valtaosa Suomesta on asumatonta metsää ja järviä, sinnekö ne kymmenettuhannet pakolaiset pitäisi työntää? Vai pitäisikö ruveta rakentamaan uusia kaupunkeja vartavasten tähän tarkoitukseen?

[Miniluv]

Miten helvetissä maan pinta-ala on millään tavalla vastaanottokyvyn metriikka? Valtaosa Suomesta on asumatonta metsää ja järviä, sinnekö ne kymmenettuhannet pakolaiset pitäisi työntää? Vai pitäisikö ruveta rakentamaan uusia kaupunkeja vartavasten tähän tarkoitukseen?

Rauno Murju on tainnut päästä Brysseliin töihin, sillä kyllä, järvet on laskettu pinta-alaan mukaan maahanmuuttajien vastaanottokykyä kuvaamaan. (Katso liitekuva).

Suomen pinta-ala on 338 424 km² (2009). Lukuun sisältyvät maa- ja sisävesialueet.

Merialueita ei ole laskettu mukaan, joten voimme varmaan päätellä, että komission mukaan maahanmuuttaja ei viihdy suolaisessa vedessä.

[Jouko]

Miten helvetissä maan pinta-ala on millään tavalla vastaanottokyvyn metriikka? Valtaosa Suomesta on asumatonta metsää ja järviä, sinnekö ne kymmenettuhannet pakolaiset pitäisi työntää? Vai pitäisikö ruveta rakentamaan uusia kaupunkeja vartavasten tähän tarkoitukseen?

Niin, se asukastiheysperuste. Jos Lapissa tai Itä-Suomessa naapureiden väliset etäisyydet lasketaan kymmenissä kilometreissä niin tilaahan periaatteessa riittää. Mutta vaikka maatiloja saataisiin tulokkaille niin eiväthän nämä onnettomat ole mitään uudisraivaajamaanviljelijöitä vaan tulisivat ruuhkauttamaan Helsinkiä ja muuta Etelä-Suomea sekä elelemään edelleenkin sossun varassa. Järjetöntä touhua. Kannatan kapinaa EU-diktatuuria vastaan.

[Roope]

Noista tutkimuksessa käytettyjen mallien laskukaavoista.

Yksinkertaisimmillaan muuttujia ovat yhtä suurella painolla väkiluku, pinta-ala ja (ostovoimakorjattu) BKT verrattuna EU:n vastaaviin. Tämä oli myös tuon vuoden 1995 Saksan esityksen perusta. Tällä kaavalla Suomen osuus EU:n turvapaikanhakijoista olisi vuonna 2008 ollut 15 389 10 635 (6,3 4,4 %). Tämä on vanhin ja siksi todennäköisin malli.

Seuraavaksi otetaan käyttöön väestötiheyskynnys (density threshold, esim. 200 henkeä neliökilometrillä) ja vaihdetaan pinta-ala density distributioniin (laskennallinen suure, kuinka paljon maahan mahtuisi lisää ihmisiä tietyllä väestöntiheydellä, esim. Suomeen 62 miljoonaa, kun arvo on 200). Kun maan väestötiheys ylittää 200 henkeä neliökilometrillä, niin density distribution menee negatiiviseksi ja se asetetaan nollaksi. Tämä vähentää tiheästi asuttujen maiden taakkaa, mutta lisää sitä jyrkästi harvaan asutuissa maissa. Arvolla 200 helpotusta saisivat etenkin Belgia, Saksa, Malta, Alankomaat, Iso-Britannia, Italia ja Luxemburg. Vastaavasti Suomen osuus kasvaisi huomattavasti. Se olisi 16 679 turvapaikanhakijaa (6,9 %). Tämä malli on todennäköisin, jos suurille maille (Saksa, Iso-Britannia, Italia) halutaan antaa neuvottelusyistä myönnytyksiä.

Lopuksi otetaan käyttöön tasoituskerroin (difference factor). Jos maa on ottanut aiempina vuosina vastaan laskettua osuutta vähemmän ihmisiä, niin sitä rangaistaan korottamalla osuutta. Tutkimuksen esimerkissä difference factor oli 50 prosenttia ja aikaikkuna yksi vuosi. Näin Suomen osuus nousisi 20 054 turvapaikanhakijaan (8,3 %), joka oli kolmanneksi suurin Espanjan ja Ruotsin jälkeen. Tämä malli tasoittaisi vuosivaihtelut ja rankaisisi niitä, jotka eivät ole täyttäneet kiintiöitään.

Vertailun vuoksi vuoden 2008 todellinen turvapaikanhakijamäärä oli siis 4 035 (1,7 %) ja Suomen osuus EU:n turvapaikanhakijoista väkiluvun perusteella 2 689 (1,1 %).

Edit: Korjasin väärän pinta-alaprosentin aiheuttaman virheen ensimmäiseen malliin ja lisäsin density distributionin toiseen. Esitys voi vaikuttaa aika sekavalta, mutta niin ovat kaavatkin ja niin niiden on tarkoituskin olla. Pienillä kaavojen ja parametrien viilauksilla on osaavissa käsissä valtavat seuraukset.

[LW]

Tuon lukeminen ei edes vituta. Sen rajan yli on menty. Tulee vain sellainen läpikotaisin kylmä olo, jonka vallassa joku toinen voisi tehdä pahojakin tekoja.

[törö]

Tuon lukeminen ei edes vituta. Sen rajan yli on menty. Tulee vain sellainen läpikotaisin kylmä olo, jonka vallassa joku toinen voisi tehdä pahojakin tekoja.

Mulla taas iskee välinpitämättömyys ja mieli alkaa harhailla mahdollisuuteen hakea turvapaikkaa toisesta maasta.

[Uljanov]

Lissabonin sopimuksen jälkeen tälläinen voidaan ajaa läpi enemmistöpäätöksenä, kun ennen piti päästä yksimielisyyteen.

Olen vahvasti siinä uskossa, että uuden toimivallan siirtäminen jäsenmaalta unionille vaatii yhä Eurooppa-neuvoston yksimielisen hyväksynnän, se ei määräenemmistöllä onnistu. Katson jos löytäisin sopimuksesta uskomustani tukevan kohdan.

edit:

Siitä ei kyllä saa pirukaan selvää, mitä EU saa turvapaikkaasioissa tehdä ja millä menettelyillä. Pirua lähellä olevilta tahoilta kuulemani perusteella olen kuitenkin käsitykseni muodostanut, että nämä taakanjakosuunnitelmat ei ilman Eurooppa-neuvoston yksimielistä hyväksyntää onnistuisi. Varma en asiasta kuitenkaan voi olla.

[Runner]

Tässä nyt ei taas ole mitään muuta järkeä kuin se että joku mulkero saa hyvän mielen kun kuvittelee että parantaa maailmaa paremmin... Mutta eihän se järkeä ole.

[RTT]

Olen vahvasti siinä uskossa, että uuden toimivallan siirtäminen jäsenmaalta unionille vaatii yhä Eurooppa-neuvoston yksimielisen hyväksynnän, se ei määräenemmistöllä onnistu. Katson jos löytäisin sopimuksesta uskomustani tukevan kohdan.

Taidat olla (onneksi) oikeassa.

Määräenemmistöäänestys

Neuvoston päätösten on oltava yksimielisiä erityisen arkaluonteisilla aloilla, joita ovat yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, verotus sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka. Kullakin jäsenvaltiolla on näillä aloilla siis veto-oikeus.

http://europa.eu/institutions/inst/council/index_fi.htm Neuvostojen kokouksiin osallistuu aina käsiteltävästä asiasta vastaava ministeri, joten taakanjakojärjestelmän lopulliseen käsittelyyn tulee osallistumaan seuraavan hallituksen maahanmuuttoministeri. Hänellä tulee olemaan suuri vastuu harteillaan. Hänestä tulee joko uusi Mannerheim tai Vidkun Quisling.

[Roope]

Tuoretta tutkimusta EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan "solidaarisuuden ja taakanjaon" muodoista ja perusteista. Pohjana on parinkymmenen EU-maiden maahanmuuttovirkamiehen (Suomesta sisäasiainministeriön Sanna Sutter) vastaukset kysymyssarjaan.

European parliament, Civil liberties, justice and home affairs:
THE IMPLEMENTATION OF ARTICLE 80 TFEU
on the principle of solidarity and fair
sharing of responsibility, including its
financial implications, between the
Member States in the field of border
checks, asylum and immigration

ABSTRACT:  “The study assesses the scope and implications of Article 80 TFEU, which relates to the principle of solidarity in the field of Border Checks, Asylum and Immigration. The study analyses primary and secondary sources of European law in order to identify the implications of Article 80 TFEU in terms of obligations and jurisdiction. It also discusses the results of a questionnaire that was administered to senior public officials in the EU, collecting their views on the scope and possible mode of implementation of Article 80 TFEU. The study’s conclusions outline some practical solutions for the implementation of new solidarity mechanisms in the field of EU immigration and asylum policies.”

However, there has been increasing interest and involvement
by EU Member States, and interviews for this study have shown quite widespread support
for the development of an EU resettlement programme and expression of solidarity with
each other and globally through resettlement activities. In cases of more protracted
displacement, where a life in a camp, however well supported and safe, is not a solution,
resettlement is one of the three traditional durable solutions. If events were to go that way,
the EU could eventually participate in resettlement for Libyans – though that would be
some years into the future.

In sum, the immediate situation requires, for the EU, consideration of the need for
implementation of the Temporary Protection Directive, dependent on the pressures that
emerge on Mediterranean Member States during Spring of 2011. In the short-term, the
Temporary Protection Directive is likely to be the most useful ‘solution’, allowing EU
Member States not only to protect people who cannot be returned to their country of origin
or habitual residence in the short-term, but also as an extension of the humanitarian
principles underpinning the UNSC Resolution 1973 and as a test of the EU’s first Directive in
the area of asylum, which has not yet been acted upon.

Serious and significant support to Tunisia and Egypt, not to ‘block’ refugees but to protect
displaced persons should also be offered. Over the longer-term the EU would need to look
to acting on emerging interest in resettlement.

Tänään komissaari Cecilia Malmström esittelee ehdotuksensa Euroopan yhteisestä pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta. Tiettävästi pöydällä on myös Libyan pakolaisten jakaminen EU-maiden kesken.

[Reinhardt42]

Lainaus: participate in resettlement for Libyans – though that would be
some years into the future[/b].


Sam jiers. Joitakin vuosia. Voi vitun viikunat kuinka täsmällistä ja totuuteen perustuvaa luonnehdintaa. Esimerkiksi bosnialaiset 90-luvun Jugoslavian hajoamissotien liikkeellelaittamat
maahanmuuttajat ovat täällä edelleen autettavina ja suvaittavina rikastamassa kulttuuriamme. Sam jiers sanottiin silloinkin. Kuten somaleistakin aikanaan, Sam jiers kunnes rauha saapuu. Vietnamilaisista, chileläisistä... Tällä kertaa kuitenkin sam jiers tarkoittaisi suuruudeltaan aivan ennennäkemätöntä ja lopullista (kuten kaikki edellisetkin, lopullista) mutavyöryä.                                                                                                                                                                                                                                             Kiitos Roope taas tietoiskusta ja levitetäänpä viestiä eteenpäin.
 

[Kommeli]

...
the EU could eventually participate in resettlement for Libyans – though that would be
some years into the future.

Jos kerran esimerkiksi Libyalaisten oleskelu on vain väliaikaista, niin miksi heidät pitää jakaa maihin solidaarisuutta noudattaen. Turvapaikanhakijan työllistyminen Suomessa kestää (oliko?) 5-8-vuotta. Miksi heitä pitää ottaa tänne kannattelemaan seiniä, jos he voivat tehdä sitä lämpimässä Välimeren rannalla lähellä kotia, jonne heidät kuitenkin palautetaan konfliktin laannuttua?

EDIT:
http://www.dr.dk/Nyheder/Politik/2011/05/03/122759.htm
Tanskalaisten pääministeri Lars Lokke Rasmussen sanoi ei Cecilialle ja EU:n yhteisille pakolaiskiintiöille.

[Roope]

Joitakin vuosia. (..) Esimerkiksi bosnialaiset 90-luvun Jugoslavian hajoamissotien liikkeellelaittamat maahanmuuttajat ovat täällä edelleen autettavina ja suvaittavina rikastamassa kulttuuriamme. Sam jiers sanottiin silloinkin.

Ymmärrän tuon kohdan niin, että kiintiöpakolaisjärjestelmää sovellettaisiin libyalaisiin toden teolla vasta muutaman vuoden kuluttua. EU-maiden osuuttahan on kaavailtu nostettavaksi nykyisestä muutamasta tuhannesta jopa sataan tuhanteen paikkaan. Nykyään lähinnä vain Pohjoismaat harrastavat tätä hyväntekeväisyyden lajia, mutta tähän yritetään saada muutosta muun muassa avokätisillä EU-tuilla. Systeemin laajentamiseen menee parhaassa/pahimmassakin tapauksessa vuosia. Aiemmin lainaamani teksti viittaa siihen, että sitä ennen muun muassa libyalaiset haluttaisiin ottaa vastaan väliaikaisen suojelun direktiivin perusteella.

Olisi mielenkiintoista nähdä yksittäisten virkamiesten vastaukset, sillä minun on vaikea uskoa, että enemmistö heistä tukisi omalla nimellään kiintiöpakolaisten määrän rajua kasvattamista ja oleskelulupien sokeaa jakamista kaikille halukkaille väliaikaisen (joka johtaa pysyvään oleskeluun, kuten aiemmasta kokemuksesta tiedämme) suojelun perusteella. Mahdollisesti vastausten tulkinnassa on painotettu kyselyyn vastanneiden IOM:n, UNHCR:n ja ECRE:n edustajien mielipiteitä, joiden laatua ei ole vaikea arvata.

While Member States have mixed views on relocation as an expression of solidarity, an
increasing number of Member States, including Belgium, Finland, the Netherlands, Poland,
Sweden and the UK, among the officials interviewed, support the expression of global
solidarity through resettlement, including at the EU level. However, a resettlement
programme could fall outside the scope of Article 80. The Finnish response to the
questionnaire indicated, nonetheless, that as a Member State with a relatively low number
of asylum seekers, it sees ERF funding and other support measures (e.g. the Integration
Fund) as useful in assisting it to conduct its resettlement programme.

Over several decades, practice has revealed significant differences in how Member States
handle these obligations, and in an effort to harmonize and make the situation for asylum
seekers and refugees in all Member States more ‘equal’, directives have been agreed on
the Qualification for refugee status, and subsidiary protection status; the Procedures for
determining refugee status; the Reception of asylum seekers and Temporary protection.
Some officials, notably from the UK and Finland, suggest that these measures, if correctly
implemented, would in themselves be a form of solidarity. Others indicate that solidarity
and such legislative harmonization go hand in hand: harmonization is not equated with
solidarity in this view, rather if they have the same legislation and in principle the same
type of operations and approaches then Member States can offer solidarity to each other on
an equal footing – and then as there is more cooperation there can be increasing
harmonization.

[Roope]

Kommelin linkin takaa löytyi ennakkojuttu Malmströmin ehdotuksen luonnoksesta:

EU foreign policy is actually broken and no longer works. Therefore the European Commission is now ready with a series of proposals for a new policy.
[...]
More solidarity and joint processing

European Commission proposes not only tightening. The Commission also propose that EU countries should have a more cohesive foreign policy.

It is not tenable that the 10 EU member states accepted 90 percent of all refugees arriving in Europe. The three countries which take most refugees are France, Germany and Sweden. Denmark does not belong in top 10

The European Commission considers that the need for a more cohesive policy and pointing out that in 2009 was only 5,000 refugees redistributed among the EU countries as for instance. Same year was 75,000 reallocated between the various U.S. states.

The Commission is also pressing for the EU adopted a common asylum system so that asylum applications are treated the same in all EU countries.

The Commission also considers that the need for economic solidarity which the EU countries not only distributes refugees more equitably among themselves, but also are prepared to share the cost of handling asylum seekers. (Google-käännös)

DR: EU åbner for grænsekontrol

Kuten arvata saattoi, niin Malmströmin ehdotus on jakomielitautinen. Rajavalvontaa kiristetään, mutta turvapaikkamaahanmuuttoa helpotetaan. Yksityiskohdat jäivät vielä avoimiksi, mutta turvapaikkapolitiikan päätösvalta siirrettäisiin jäsenmailta EU:lle. Turvapaikanhakijat jaettaisiin "tasaisemmin" jäsenmaiden kesken (redistribution, reallocation) ja turvapaikkapäätösten teko keskitettäisiin EU-elimelle (joint processing).

Sampo Terholle riittää työmaata.

[Emperor]

En viitsinyt aloittaa uutta ketjua:

EU harkitsee tilapäisten matkustusrajoitusten mahdollistamista

Bryssel. Euroopan Schengen-maat saattavat saada oikeuden palauttaa rajatarkastukset väliaikaisesti käyttöön.

EU-komissaari Cecilia Malmström ehdottaa, että tämä olisi mahdollista silloin, jos osa Schengen-alueen ulkoisesta rajasta joutuu kovan, odottamattoman paineen alaiseksi.

"Schengen on Euroopalle suurenmoinen saavutus. Meidän pitäisi suojella sitä. Mutta sitä voidaan parantaa", EU:n sisäasioista vastaava komissaari kommentoi.

Malmströmin ehdotus on osa laajempaa EU-komission suunnitelmaa Pohjois-Afrikasta tulevan siirtolaisuuden suitsimiseksi. Italiaan on saapunut Pohjois-Afrikassa alkaneiden levottomuuksien jälkeen 25 000 tunisialaista, joista moni on halunnut jatkaa matkaa Ranskaan.

...

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/EU+harkitsee+tilap%C3%A4isten+matkustusrajoitusten+mahdollistamista/1135265878935

[Roope]

HS: EU harkitsee tilapäisten matkustusrajoitusten mahdollistamista
YLE: EU tiukentamassa rajatarkastuksia pakolaisvirran takia
US: Maahanmuuttovyöry: Tässä on Euroopan reaktio

Suomalaisessa uutisoinnissa kerrotaan vain Schengenin sisäisten tilapäisten matkustusrajoitusten mahdollistamisesta, mutta jätetään kokonaan kertomatta olennainen:

The initiatives cover various aspects of migration, including strengthened border control and Schengen governance, completion of the Common European Asylum System, and a strategic approach for relations with third countries on migration.

Malta Today: Brussels proposes temporary reintroduction of internal border controls

The conference, announced by Home Affairs Commissioner Cecilia Malmström today, will be held in the margins of a Justice and Home Affairs Council meeting on May 12. Dr Malmström said that it aimed to encourage member states to translate their pledges of solidarity into action.

Dr Malmström also took the opportunity to announce the Commission’s proposals to improve the EU’s approach to migration, adopted largely in response to the situation in the Mediterranean.

She said that the EU’s need for a strong common asylum and migration policy only became clearer in recent months, and said that the EU must live up to its vocation to offer a safe haven to those in need of protection, and to show solidarity – with both the countries in north Africa sheltering the vast bulk of migrants from Libya, and the member states facing the greatest influx of migrants arriving by sea.

di-ve.com: Commission to hold conference on resettlement pilot project

Asylum: The EU must live up to its vocation to offer a haven to those in need of protection. It is time to complete the Common European Asylum System by reaching agreement, by 2012, on the asylum package currently on the table. To achieve this:

    * The Commission will soon present modified proposals on the Reception Conditions and the Asylum Procedures Directives, to provide impetus to stalled Council negotiations. A balanced agreement on the revision of the Dublin Regulation must be reached, including on a last resort emergency mechanism in case of exceptional pressures. We also need an agreement on the revised Eurodac system, a fingerprint database for identifying asylum seekers and irregular border-crossers.

    * The European Asylum Support Office will become fully operational in June and will contribute to strengthened practical cooperation.

    * Regional Protection Programmes that aim to help third countries in managing asylum and refugee flows needs to be further developed. At the same time, the resettlement of refugees by EU Member States must become an integral part of EU asylum policy. In this regard, the Commission hopes that the European Parliament and the Council will be able to adopt the EU joint ressettlement scheme proposed by the Commission in 2009.

Press release: Frequently Asked Questions: Addressing the Migratory Crisis

The Commission Communication will serve as a basis for the debate at the extraordinary JHA Council called for 12 May, to be followed by a migration-focused discussion at the 24 June European Council. It will be followed by flanking initiatives in the coming weeks and months, notably a migration 'package' to be submitted to the College for adoption on 24 May.

Press release: Commission proposes better management of migration to the EU

Jos turvapaikkauudistukset, pakolaiskiintiöiden laajentaminen osaksi EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja libyalaisten sijoitus EU-maihin on tarkoitus viedä läpi osana "maahanmuuttopakettia", niin kohua herättävä Schengenin rajavalvonnan tiukentaminen on oiva tapa viedä mediahuomio toisaalle.

edit:
Live EC press conference: Malmström gives press conference on migration (video, 40 min)

[MoonShine]

Suomen pinta-ala on 338 424 km² (2009). Lukuun sisältyvät maa- ja sisävesialueet.
Merialueita ei ole laskettu mukaan, joten voimme varmaan päätellä, että komission mukaan maahanmuuttaja ei viihdy suolaisessa vedessä.

Suomen maa-alueet on tarkoitettu tulevaisuudessa mamuille ja kantaväestö polskii Arja Alhon uimakouluissa, järvissä ja meressä.

[Ksenofobi]

Mepit pahoittelivat tuolloin neuvoston haluttomuutta sitovaan taakanjakoon. "Tässä on kyse solidaarisuudesta ja vapaaehtoinen solidaarisuus on kyllä vitsi. Jotkut maat eivät halua auttaa", Maltan Simon Busuttil (keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP) kritisoi.

Vapaaehtoisen solidaarisuuden sanominen vitsiksi on vitsi. Solidaarisuus on aina vapaaehtoista. Pakotettu solidaarisuus on sama kuin ryöstö tai esim. verotus.

[Roope]

Pitempi juttu:
Nykypäivä: EU:n maahanmuuttolinjaukset valmistumassa 6.5.2011

Tässäkään ei mainita EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa kuin yhdessä lauseessa ohimennen. Kiintiöpakolaisten vastaanoton lisäämisestä, turvapaikkapäätöksenteon siirtämisestä EU:lle ja turvapaikanhakijakiintiöistä ei kerrota. Tosin "maahanmuuttopaketin" tarkemmat yksityiskohdat selviävät vasta lähiviikkoina, mutta pahasti näyttää siltä, että pakettiin yritetään tunkea Pohjois-Afrikan tilannetta hyväksikäyttäen kiireellä hyväksyttäväksi juuri sellaisia EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kiistanalaisia asioita, joista ei vuosien väittelyssä ole päästy kompromissiin. Suomalaiset ovat näistä tärkeistä päätöksistä täysin pimennossa.

Maahanmuuttolinjausten aikataulu

12.5. Ylimääräinen oikeus- ja sisäministereiden kokous maahanmuutosta ja Schengenistä

24.5. Komission "maahanmuuttopaketti"

6.-9.6. Parlamentin täysistunnossa äänestys Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyydestä

9.-10.6. Oikeus- ja sisäministerit päättävät uusista Schengen-jäsenistä

24.6. Eurooppa-neuvosto tekee lopulliset päätökset