Nuorisotutkimusseura on aikanaan julkaissut (2. painos 2017; 1. painos vuodelta 2011) kirjan "Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista".
Kirjan kuvaus on seuraava:
Miten rasismi ilmenee koulun arjessa? Millaisin ehdoin suomalaisnuoret hyväksyvät kulttuurisesti erilaisiksi mieltämiään nuoria joukkoonsa? Miten maahanmuuttajanuoret vastaavat näihin ehtoihin ja kohtaamaansa rasismiin? Miten koulu tunnistaa nuorten ryhmäsuhteita ja keskinäisiä jännitteitä? Entä miten koulu tunnistaa omia rasismia ylläpitäviä tai purkavia käytäntöjään?
Anne-Mari Souto on väitöstutkimuksessaan tutkinut joensuulaisen koulun monikulttuurisia luokkia. Tutkimus osoittaa, että rasismi jäsentää ja muokkaa monin tavoin nuorten tapoja nähdä ja kohdata toisiaan sekä muodostaa ryhmäsuhteita. Teoksessa käsitellään myös sitä, kuinka koulussa kysymykset rasismista ja sen seurauksista häivytetään näennäisesti neutraalin kulttuurieropuheen alle. ”Maassa maan tavalla” -periaatteeseen vetoaminen on keskeisimpiä tapoja tukahduttaa keskustelua kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä. Teos valottaa myös sitä, kuinka sosiaalisesti riskialtista on ”tavallisen suomalaisuuden” normin kyseenalaistaminen nuorten keskuudessa. Hyvin dokumentoitu kuvaus nuorten kouluarjesta haastaa keskusteluun rasismin arkipäiväisyydestä ja moninaisuudesta koulussa.
Teos on tarkoitettu kaikille nuorisotutkimuksesta, nuorista, koulusta, monikulttuurisuudesta ja rasismin tutkimuksesta kiinnostuneille.
Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 110, Helsinki, 2. painos 2017. Ensimmäinen painos on vuodelta 2011.
Välillä kyllä miettii, että mihin kaikkeen akatemiarahoja oikein tässä maassa tuhlataan, kun tällaistakin julkaistaan. Monikulttuurisuus on rikkaus, mitä nyt "rasismin" määrä on lisääntynyt.
Mielenkiintoista tuossa
väitöstutkimuksessa on, että siinä oletetaan kantasuomalaisten olevan rasisteja. Itse tutkimusta lukemalla selviäisi, onko siinä otettu huomioon millään tasolla mamujen omat perseilyt ja niiden vaikutus koulunkäyntiin.
En tiedä onko korona kotiopetuksineen parantanut vai pahentanut tilannetta kantasuomalaisten osalta, jos Ahmed 15v saa tyytyä ölisemään kaupungin vuokra-asunnossaan seinille ja muille abduleille.
Edit: kenties tässä vaikuttaa myös tieteellinen paradigma, mikä ohjaa väitöstutkielman tekijää tahattomasti tai tahallisesti?
Förklaring Thomas Kuhnin (1922-1996) käsite paradigma tuottaa annetuksi koetun näkökulman siitä, miltä maailma näyttää sekä määrittää ehdot sille, miten todellisuutta tutkitaan. Tälläisiä reunaehtoja voivat olla itsestään selvinä pidetyt käsitykset, aikakauden yleiset ennakkoluulot, tiedeyhteisön käytännöt ja ajattelutottumukset ja erilaiset sosiaalipsykologiset seikat. Paradigma on tutkijayhteisön tutkimustyötä ohjaava yleinen, lausumatta oletettu viitekehys, joka rajaa tieteellisen työn käytäntöä.---
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:paradigma