Kirjoittaja Aihe: 2010-05-07 Ruotsi: Perheväkivaltaan keskittyneet yksiköt kuntiin  (Luettu 2011 kertaa)

Olli Immonen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 611
  • Liked: 721
    • Nettisivut

Lainaus käyttäjältä: Kuntalehti 7/2010
Perheväkivaltaan keskittyneet yksiköt ruotsalaiskuntiin
Maria Palo

Ruotsissa otetut askeleet sukupuolten tasa-arvossa eivät ole riittäneet, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt. Vuoden alussa saivat kuntien poliisiviranomaiset kuitenkin erilliset perheväkivaltayksiköt, jotka tekevät läheistä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa.

Perheväkivalta ja ennen kaikkea naisiin kohdistuva väkivalta on vuosikausia ollut kasvava ongelma. Asiaa on käyty läpi erilaisissa seminaareissa. Vuodenvaihteessa siirryttiin puheista käytäntöön, sillä uudet poliisiyksiköt ovat erikoistuneet perheväkivallan kysymyksiin.

Töitä riittää. Pelkästään vuonna 2009 Ruotsissa tehtiin 28 300 ilmoitusta pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä. Poliisin ja kuntien sosiaaliviranomaisten mukaan luku ei edes vastaa todellista tilannetta.

Suhtautuminen muuttunut

- Suhtautuminen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, Eskilstunan Stop-projektin vastaava Helen Wretling sanoo. Stop on Eskilstunnan kunnan hanke, joka toimii tiiviissä yhteistyössä perheväkivaltayksikön ja syyttäjäviranomaisten kanssa.

- Kärjistetysti sanoen vielä 10 vuotta sitten ajattelu oli "kyllä ne pieniä korvapuusteja kestävät" –tasolla. Tämä asenne on poissa.

Helen Wretling sanoo tapausten lisääntymisen johtuvan osaksi siitä, että yhä useampi nainen uskaltaa tehdä asiasta ilmoituksen. 1980-luvun lopulla voimaan astunut lakimuutos on tehnyt osansa. Sen mukaan tehtyä ilmoitusta ei voi enää perua.

- Tästä huolimatta on traagista, että väkivalta ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin lisääntynyt.

- Tilastollisesti lisäys on selvää siirtolais- ja pakolaisnaisten parissa. Tämä lisäys voi johtua siitä, että he ovat sopeutuneet yhteiskuntaan ja sitä kautta tietoisia oikeuksistaan, hän miettii.

Wretling on tehnyt vuosia töitä juuri väkivaltatapausten kanssa. Hän on nähnyt yhteiskunnassa tapahtuneen kehityksen. Hänen stop-yksikkönsä tekee yhteistyötä juuri poliisin perheväkivaltayksikön kanssa. Hänen mukaansa nämä yksiköt ovat enemmän kuin tervetulleita ja yhteistyö tiivistä. Poliisin työntekijät on lisäksi koulutettu erityistehtäväänsä.

- Kaikki on muuttunut. Pelkästään kuulusteluympäristö on toisenlainen. Ympäristö on pehmeä. Väkivaltaa kohdanneille naisille annetaan aikaa kertoa kokemuksistaan. Heti ensimmäisen kuulustelun jälkeen naisille tarjotaan mahdollisuutta päästä yhteyteen meidän kanssamme.

- Monet haluavat, että heihin otetaan yhteys heti. He eivät joudu odottamaan edes päivää. Me pyrimme soittamaan heti. Niille, jotka haluavat miettiä, annamme muutaman päivän miettimisajan ennen kuin otamme uudelleen yhteyttä, Wretling kuvaa menettelytapoja.

Oikeus asianajajaan

Uutta on myös se, että jokainen väkivallan kohteeksi joutunut nainen on oikeutettu saamaan ilmaisen asianajajan.

- Tämä on todella tärkeä askel. Monella ei ole taloudellista mahdollisuutta palkata asianajajaa. Tämä kytketään tapaukseen mukaan välittömästi, jotta hänellä on mahdollisuus luoda luottamuksellinen suhde asiakkaaseensa, Wretling korostaa.

- Väkivallan kohteeksi joutuneille on tärkeää kunnolla tehty esitutkimus. Juuri se ratkaisee, millä otsikolla syyttäjä syytteen nostaa. Pelkkä törkeä pahoinpitely ei riitä kattamaan kaikkea sitä vääryyttä, jonka kohteeksi nainen on joutunut. Esille voidaan otta myös mm. fyysinen tai psyykkinen pahoinpitely sekä taloudellinen hyväksikäyttö, Wretling kertoo. Hän korostaa monen naisen joutuneen juuri taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi.

Myös tuomiot ovat pidentyneet. Törkeästä naisrauhan rikkomisesta kovin tuomio on kuusi vuotta ehdotonta vankeutta. Tämä antaa selvän viitteen siitä, että perheväkivaltaa ei hyväksytä.

Ongelmia omassa maassa!

Monikulttuurisuus näkyy myös rikostilastoissa. Naisia pahoinpiteleviä miehiä löytyy jokaisesta yhteiskuntaluokasta ja kulttuuriryhmästä, vaikka pahiten väkivallan kohteeksi joutuvat siirtolais- ja pakolaisnaiset.

Kunniamurha-sana on hyvin latautunut Ruotsissa. Helen Wretlingin mukaan ilmauksen käyttöä tulee välttää.

- Termin käyttäminen voi olla vaarallista, koska monessa kulttuurissa se käsitetään asiaksi, joka on hyvä ja hieno.
Minusta olisi parempi kaikissa tapauksissa puhua miesten käyttämästä väkivallasta, koska juuri siitä on kyse.

- Tasa-arvon merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa monen eri kulttuurin yhteiskunnassa. Ruotsalaisten ei tarvitse mennä rajojen ulkopuolelta osoittamaan sormella ongelmien syitä, koska nämä samat ongelmat ovat myös rajojen sisäpuolella, Helen Wretling korostaa.

Lähde: Kuntalehti 7/2010, s. 22

Tagit: