Toinen tyypillisesti suomalainen tapa on korkea työmoraali. Sossurahoilla eletään vaan jos on pakko.
Mitä enemmän luen historiaa, sitä selvemmäksi tulee, että Maassa maan tavalla liittyy suomalaisten luterilaiseen kulttuuriin. Maan tapa on tehdä työtä ja ansaita elantonsa. Vielä -80-luvulla oli suuri häpeä mennä sossun luukulle, edellinen lama muutti tilanteen.
Jossain nettikeskustelussa joku jo tarjosi tätä näkemystä, mutta eikös vaan maahanmuuttaja ehtinyt vastaamaan, että juuri tässä asiassa maahanmuuttajat voivat auttaa suomalaisia. Ymmärsin, että he opettavat suomalaisia ottamaan rennommin, ja ettei työstä niin tarvitse välittää. Maahanmuuttaja tiesi myös kertoa, että suomalaisten pitää oppia jakamaan. Ymmärsin niin, että heille riittää, että joku tekee työtä, mutta rahat sitten kuitenkin jaetaan kaikille.
Nykymalliseen haihatteluun on osaltaan päästy sillä, että on suomalaisia on koulutettu liikaa. Suojattua ja helppoa elämää viettäneet tyttöset eivät ole koskaan ole olleet vastakkain sen tosiasian kanssa, että rahaa tulee, kun tehdään tuottavaa työtä. He itse ovat kouluttautuneet turhille aloille, joiden palkka vain tulee jostain. Kunnon työtä ei löydy, niin hypätään mamukoneistoon. Sitten muka kotoutetaan maahanmuuttajia taiteen ja kulttuurin avulla.
Maan tapa vaatii, että joutilaat norkoilijat laitetaan töihin ja opetetaan ansaitsemaan leipänsä työllä. Töihin tullaan ajallaan, työ tehdään, ja pois lähdetää ajallaan eikä mitää venkoilua. Siitä se lähtee, kotoutuminen. Ja muu tapakulttuuri tulee siinä sivussa.