HOMMAN KESKUSTELU > Mylly

Yksinkertainen vaihtoehto eläkeiän nostamiselle

(1/6) > >>

erilainen:
Vastatkaa te kysymykseen ja ottakaa kantaa, niin minä kerron oman näkemykseni.

Eläkeiän nosto on etenkin hyökkäys suomalaista veronmaksajamiestä kohtaan. Miehet kuolevat nuorempina kuin naiset etenkin jonkin sortin hyvinvointivaltioiksi luokiteltavissa maissa. http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_02_andorra.html Mitä hyvinvoivampi valtio sitä suurempi ero naisen ja miehen eliniänodotteella on naisen eduksi. Toisaalta kun mennään kehitysmaihin erot eivät ole suuret ja miehet ovat mm. joissain Afrikan maissa pitkäikäisempiä. Tämä kuitenkin kuitenkin johtuu paikallisista olosuhteista ja kulttuurista. Meidän tulee rakentaa yhteiskuntaamme oman trendimme mukaan.

Koska trendi hyvinvointivaltiossa(Fi,Swe,No,Fra,Can,Ita,Jap,Swi) on se että mies kuolee keskimäärin jopa kuusi vuotta aikaisemmin kuin nainen, olisi enemmän kuin reilua että miehet eläköityisivät aikaisemmin ihan lakisääteisesti. Suomalaista miestä ei voi syyttää siitä että he mm. juovat itsensä hengiltä, kun kerran trendi on sama muuallakin. Herää kysymys. Ovatko naiset pitkäikäisempiä? Ainakin hyvinvointivaltiossa missä ravinto ja terveydenhoito on taattu tämä on tosiasia tilastollisesti. Minulle voitte selittää sen funktion millä hyvinvointivaltioiden miehet säännönomaisesti olessaan toisistaan riippumattomia omilla päätöksillään laskevat eliniänodotettaan. Eli niin ettei se ole sukupuolelle ominaista eli luonnollista. Voit siis tehdä hypoteesini tyhjäksi. Menen omallani siihen asti.

Pakollisesta naisvihaosiosta voitasiin siirtyä lähemmäs aihepiiriä minkä olen asettanut. Eläkeiän nostamista pidän huonona keinona mikäli ihmisen terveys ei ikääntyessä enää kestä muutenkaan. Helppona ja järkevänä ratkaisuna pidän työurien pidentämistä alkupäästä. Ihminen oletettavasti on parikymppisenä terveempi ja työkykyisempi kuin kuusikymppisenä ihan fysiikankin kannalta.

Väitän että nuorten siirtyminen työelämään täyspäiväisesti voisi Suomessa tapahtua keskimäärin varhaisemmassakin iässä. Kouluttautuminen pidemmälle venyttää työelämään siirtymisen lähemmäs 30-ikävuotta. Puhumattakaan suoraan sanottuna turhista aloista jotka eivät edes työllistä, jotka saattavat aiheuttaa uudelleenkouluttautumista joka taas syö työvuosia.

Lähtökohtana itse pidän tähtäämistä täysi-ikäisyyden asettamisesta ohjenuoraksi. Ammatillinen koulutus tulisi saada päätökseen jo 18-vuoden iässä. Tähän päästäisiin mm. peruskoulun tiivistämisellä tai koulun aloittamisen aikaistamisella. Joku voi ajatella ja itsekin ajattelen tätä toisaalta skeptisesti: "18-vuotiaat ovat ihan kakaroita vielä." Yhteiskunnan asettaessa kuitenkin paineen kasvamiselle ja aikuistumiselle jo tuossa vaiheessa uskon vakaasti, että tuo asia tulee tasaantumaan.

On kovin mediaseksikästä että eletään nuoruutta ja ollaan villejä ja vapaita ennen kuin taannutaan sorvin ääreen. Hyvinvoitiyhteiskunnan säilymisen kannalta pidän tätä tosiasiaa yllättävänkin kalliina ja vaarallisena trendinä. Hyvinvoitiyhteiskuntaa ei rakennettu eikä tulla ylläpitämään sillä että yhteiskuntaan osallistutaan päätoimisena tuottajana sitten kun "nuoruutta on eletty tarpeeksi"-asenteella.

Valtiovallan tulee painostaa ja ohjata kansalaisiaan pitämään hyvinvointiyhteiskunta elossa. Se että nuoret ihmiset käyttävät huomattavan osan tehokkaista työvuosistaan yhteiskuntaa hyödyttämättömään oleiluun ei tulisi tarkoittaa sitä, että ihmiset jotka saisivat siirtyä ansaitsemalleen eläkkeelle vielä kun elinvoimaa on vähän jäljellä saavat kantaa kertyneen taakan eläkeiän noston takia.

Jaarittelut ja jargonit sikseen. Nukkuakkin pitää. Keinoja asian korjaamiseksi.

1.) Pääset eläkkeelle (jos haluat) kun olet ollut täyspäiväisessä työssä esimerkiksi 40 vuotta. Eli ei sidota eläkettä ikään vaan työvuosiin. Voin sanoa että tämä on tehokas keino ja ennen kaikkea reilu keino. Helppoa ja yksinkertaista. Mulkkauksia voidaan suorittaa kouluttautumistarpeen mukaan. Vedoten eliniänodote-hypoteesiini miehillä palvelusvuosi määrä olisi pienempi. Kuitenkin ihmisten lisääntymisen vaatima aika tultaisiin huomioimaan palvelusvuosimäärässä. Hyötyä lapsen kantajalle ja sille kuka jää kotiin hoitamaan lasta jättäytyen pois töistä. Esim. kun raskaus on siinä vaiheessa että töistä jää pois "työvuotta" kertyy lapsen syntymään asti. Tuosta eteenpäin sitten voidaan soveltaa nykyistä lainsäädäntöä. Hoitovapaalta kertyisi myös "työvuosia". Oli hoitava osapuoli sitten isä tai äiti. Systeemi voisi siis kannustaa jopa lisääntymään. Mulkkauksia voitaneen suoritta myös tapaturmien ja sairauksien mukaan.
(tämähän sopii kuin naula ottaan nykyiseen politiikkaan kun kerran työvoimapulakin on tulon päällä  ;D)

2.) Työelämäkasvatus osaksi peruskoulutusta. Tarkoitan tällä peruskoulutukseen sisältyvää yhteiskuntaan sopeuttavaa työtä vaikka 16-vuoden iässä. Nuori töihin yhdeksi lukuvuodeksi. Eli kunnon kosketus työelämään.Työstä maksettaisiin sovellettua palkkaa ja valtio tukisi näiden nuorten palkkaamista. Funktio olisi yhteiskuntaan sopeuttava. Pidän elämän koulua kovassa arvossa. Tämä aiheuttaisi nuorissa kasvamsita ja aikusitumista. Tasa-arvoinen kohtelu olisi tässä yksi avainasia. Niin rikkaat kuin köyhätkin niihin ei kaikista mieluisimpiin hommiin. Kaikille vain ja ainoastaan hyväksi.

3.) Koulutustarjonnan järkeistäminen yhteikunnan reaalitarpeiden mukaisiksi. Taidetta ja tieteilyä vähemmän... Olen varma että monien alojen koulutus ei vastaa työelämää kovinkaan tarkkaan. Uskon vakaasti että lähes kaikkia koulutusaloja voidaan lyhentää lähemmäs vuodella käyttäen tiivistämistä ja turhan karsimista ilman että koulutuksen laatu kärsii. Tuloksena tästä myös rahasäästöjä.

4.) Nuorten oikeasti tehokas ja realistinen ohjaus sekä tukeminen kasvuvaiheen valinnoissa. Kallista ja vaativaa... Sivuaa kuitenkin edeltävää kohtaa. Oletan että molempien summa olisi tuottoisa keino.

PS. Onnea mikäli jaksoit lukea yön tunteina tuottamani huonolaatuisen tekstin. Huono tekstikin kuitenkin toivottavasti herättää keskustelua, mikä on päämääränä. Tämä muistakseni oli foorumi. Väittämät ja tyyli on valittu sen mukaan että keskustelua syntyisi. Älkää ymmärtäkö väärin sanoi Hazardi...

heikkiolli:
Vieläkö lie tavoite voimassa, että puolet suomalaisista suorittaisi korkeakoulututkinnon, ainakin näitä sitkeiden istumalihasten ansiosta valmistuneita kolmekymppisiä maistereita palloilee joutilaana tai tyhjänpäiväisissä työllisyys-pätkätöissä. Töihin, joita olisi tarjolla, saatikka itsensä elättäviksi yrittäjiksi nämä eivät lähde.

Johannes Nieminen:
Täytyy lukea tarkemmin.

Kysymys on kuitekin selvä, sillä valtaosa siirtyy täysipäiväisesti työmarkkinoille aika myöhään. Kuitenkin opiskelijat tekevät työtä opiskelujensa ohessa kymmeniä tunteja viikossa.

Työurien pidentäminen kummastakin päästä on hankalaa siinä mielessä, että vasta työmarkkinoille tulevat ja työmarkkinoilla kauan olleet ovat työnantajan silmissä samoilla viivoilla. Kukaan ei välttämättä halua työllistää muuta kuin pätkittäisiin ja osa-aikaisiin töihin. Mitään valtion lisätukea tällaiseen työllistämiseen ei kannata laittaa, koska hyöyty menee samantien.

Järkevintä koko yhteiskunnan kannalta olisi se, että osa-aikatyö mahdollistettaisiin nykyistä paremmin, sillä nyt osa-aikatyötä ei edes tarjota niin paljon kuin sitä realistisesti olisi tarjolla, sillä tällaisesta työstä rangaistaan, joten niihin ei löydy tekijöitä. Opiskelijat ovat oikeastaan ainoa ryhmä, joka pystyy näitä töitä tekemään, mutta opintotuet lähteävät helposti.

EL SID:
minä puutun tässä pelkästään vanhempien ikäpolvien eli yli 50-vuotta täyttäneiden asemaan työmarkkinoilla: Eläkeiän nostaminen olisi ihan OK, jos yli 60-kesää nähneille olisi työmarkkinoita, eli he työllistyisivät. Näin ei kuitenkaan ole. Ja kiitos maahanmuuton, firmoilla ei ole tarvettakaan palkata iäkkäämpiä työntekijöitä.
Eli jos nyt ensin luotaisiin senioriporukalle ne työmarkkinat, joilla heillä olisi mahdollisuus työllistyä. Siihen auttaisi työperäisen maahanmuuton armoton kiristäminen, mutta nythän toimitaan päinvastoin.

Mika.H:
Hyviä ajatuksia.

Itse yliopistomaailmassa kahlanneena voin sanoa, että parhaimmat työ ja oppivuodet menivät pääsykoepelleilyihin. Muutama 0,5-1 pisteen tappio ja pari vuotta meni suoraan hukkaan... sitten yliopistossa taas huuhaata muutama vuosi ja sitten olikin kierre valmis... sekaan vielä armeija ja armeijan jälkeinen toisella paikkakunnalla tehty hätäopiskelu ( ne saamarin pääsykokeet ) ja motivaatiokin tapettiin...

tavoite pitäisi olla, että viimeistään 3 vuoden kuluttua ylppäreistä (21-22v) olisi joku ammatti, jonka ohessa sitten voisi suorittaa loppuopinnot, jos siltä tuntuisi.

tietysti opiskelun ja työn yhdistäminen onnistuu jo nytkin yhteiskuntamme ahkerilta, mutta kun tuo ahkeruus ei minunkaan vahvin puoli ole...

ehdottomasti kouluun lisää työopiskelua. ei junnuilla ole edes tietoa mitä kaikkea tässä maassa voi tehdä. koulutus pitää olla jatkuvaa ja alkaa jo yläasteella... mikään viikon työharjoittelu ei mitään opeta, ellei käy hirveä säkä ja osu oma ammatti heti kohdilleen.

ja jos halutaan pitää kiinni yliopistojen pääsykokeista niin sitten sekaan minimiopiskeluvaatimukset ja mahdollisuus "ulkopuolistenkin" opiskeluun.. (avoin kk on hyvä) nyt tuntuu, että pääsykokeet ovat jo voitto, jonka jälkeen voi sluibailla... tavoitteet ovat siis kääntyneet päälaelleen...

ja erinomaisen tärkeä on todellakin tutkia, mitä kaikkea turhaa tässäkin maassa oikein opiskellaan... tuntuu hieman siltä, että koko maa perustuu opiskeluun, jossa ei ole päätä eikä häntää...

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta