Kotimatkalla poikkesin tapaamassa kauan suomalaisessa politiikassa mukana ollutta Hannu Purhoa. Hannu on toiminut mm. SMP:ssä ja perussuomalaisissa. Viimeksi hän toimi persujen puoluesihteerinä. Hannu on nyt sitten kanssamme rakentamassa parempaa Suomea niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Saattaapa jopa käydä niin, että Hannu on ehdokkaamme Kymen vaalipiirissä ek-vaaleissa 2011... Seurataan tilannetta!
Olinpa tuossa tapaamisessa minäkin, ja täytyy sanoa että Hannu oli kyllä erittäin mukava ja järkevä mies.
Oli mukavaa päästä tutustumaan ihmiseen, jolla on niin hyvä näkemys ja kokemus politiikasta ja kaikesta mikä siihen liittyy. Arvostin erityisesti hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan siitä, minkälaisia ihmisiä näissä kuvioissa kohtaa. Minä siinä kertoilin mitä kaikkea on tullut vastaan, ja heti huomasi että hän tietää mistä puhun, ja että hän on sen kaiken ja paljon muutakin kokenut moneen kertaan.
Ja mitä erityisesti arvostan on se, että toisin kuin useat muut niin Hannu ei yrittänyt mestaroida ja kertoa miten meidän täytyy asiat hoitaa, vaan sanoi että on hyvä että nyt on nuoret voimat ohjaksissa.
No, tämä nyt näin spontaanina kunnianosoituksena hienolle miehelle.
Jep, samaa mieltä vahvasti Kalevin kanssa.
Tämä tieto
Hannu Purhosta Muutosmiehenä on jostain syystä taas saanut sähköpostini ja puhelimeni laulamaan ja lujaa! Taas ollaan kuulemma hajottajia, vehkeilijöitä, omaan pesään kusijoita, isämmmmmaan pettureita yms. yms. Rintama menee rikki ja Astrid nauraa käkättelee kotonaan, kun me hyökätään härskisti persujen kimppuun.
Höpö höpö.
Muutama tarkennus, ennen kuin jollakin katkeaa verisuoni päässä:
1. Hannu on erittäin kokenut ja arvostettu poliitikko, jolla on juuri sellaista henkistä ja poliittista pääomaa, jota tämä liike tarvitsee.
2. Jos perussuomalaiset
Timo Soinin suulla ovat tulleet siihen tulokseen, että he eivät Hannua ja tämän panosta tarvitse, niin ei se ole minun eikä Muutos 2011:n ongelma. Vaikka asia minua kyllä kummastuttaakin.
3. Me teemme omat henkilövalintamme ja ratkaisumme ihan itse. Ei siis media, perussuomalaiset, mikään muukaan puolue, hommafoorum eikä suoli24. Etenkään nimettömät puskistahuutelijat eivät tee mitään päätöksiä puolestamme.
4. Jos tästä taas menee rikki se mystinen rintama, jota ei ole koskaan ollut olemassakaan, niin voi voi, sitten se meni rikki.
Toisekseen, minulle on turha enää kertaakaan lähettää/tekstata/soittaa/laittaa kirjepostina näitä kahta kysymystä:
1. Miksi piti perustaa oma puolue, miksi persut eivät kelpaa?
- tähän voi etsiä vastauksen aikaisemmista kirjoituksistani tällä(-kin) saitilla. Jos ei jaksa etsiä, niin sitten ei jaksa.
2. Miksette tee vaaliliittoa persujen kanssa?
- asia ei ole meidän päätettävissä. Meille sopii kyllä, mutta persut tekevät päätökset.
Toivottavasti kenenkään ei nyt enää tarvitse näitä asioita kysellä. Turhaa se ainakin on, sillä en vastaa noihin kysymyksiin.
Ai niin, saamani palaute kertoo myös, että
"oli suorastaan idioottimaista mennä ministeriöön farkkutakki päällä ja reppu selässä". Näytin kuulemma
Saarijärven Paavolta (tuon otan kohteliaisuutena). Paitakin oli
"kuin The Baseballsin kitaristilla".
Pyydän anteeksi moukkamaista käytöstäni. Onneksi kukaan ei huomannut, että jalassani oli tennissukat. Tosin harmaat, mutta kuitenkin.
Paluumatkalla Lappeenrannasta tein seuraavan lupauksen: jos minut valitaan eduskuntaan, käytän myös sitä minulle aiemmin stailattua kokonaisuutta eli pinkkiä pikkutakkia ja limen väristä kravattia. Aina silloin tällöin. Täältä esimakua, katsominen omalla vastuulla:
http://ranneliike.net/artikkelikuvat/lb06_silla.jpg
