Jotkut ovat kokeneet tämän lähentelynä. Tässä on siis oiva tilaisuus miettiä myös omaa kulttuuriamme. Islamissa kättely on raja. Milloin omassa kulttuurissamme mies tulee liian lähelle "vierasta" naista? Miksi meidän rajamme on jotenkin parempi kuin islamin raja? Onko sille mitään muuta perustetta kuin omat soveliaisuuskäsityksemme? Miksemme saa liikkua ilkosen alasti kaupungilla? Montako vaatetta on sopiva määrä vaatteita?
-i-
Mitä kuttua!
Tuossa muslimien tavassa on kyse naisen paikan laittamisesta miehen alapuolelle, eikä mistään sukupuolinormista. Naisten kättelykielto johtuu siitä, että miesten mukaan nainen on saastainen, epäpyhä, vähemmän arvoinen kuin mies. Juuri siksi miehet vaativat naisia pukeutumaan säkkiin, koska miehet ovat vielä niin lähellä eläintä, että he eivät halua tutustua itsehillintään, vaan haluavat vain alistaa naisia. Kaikki miehet, kulttuurin katsomatta:
Mies sanoi, että silittäminen on naisten työJuuri eilen oli uutinen Japanista, missä miehet eivät vielä suostu antamaan naisille oikeutta johonkin, eli myös se todistaa kiistattomasti, että ihmisen kehitys eläimestä eläinten kuninkaaksi on vielä alkuvaiheessaan; suurin osa miehistä on vielä lähes kokonaan pelkkiä eläimiä, joiden käyttäytyminen johtuu alapään kutinoista.
Ottaa vielä ainakin miljoona vuotta ennen kuin nainen ja mies ovat täysin tasa-arvoisia, joka ilmentyy siten, ettei ole enää mitään sellaista fyysistä suoritusta, joka olisi sallittua vain jommalle kummalle. Siihen aikaan ihmiset eivät enää tarvitse vaatteitakaan, vaan he elävät paratiisimaisen Maa-planeetan päällä kuin enkelit soitellen "harppua" (multimediatietokonetta, suom. huom.), jolla he ovat yhteydessä toisiinsa ja koko universumiin.
Planeetan keskilämpö tulee olemaan navoilla +4 C astetta ja päiväntasaajalla +26 C astetta. Planeettamme myöskin oikaisee itse itsensä niin, että se on enää 4 astetta kallellaan. Meret valtaavat alueita niin, että mantereita tulee olemaan yksitoista ja niillä olevien ihmisten määrä on muutama sata miljoonaa, jos sitäkään.
Silloin ei enää kerrota satuja lapsille, vaan he kertovat tositarinoita meidän aikamme sankareista, joita ei pidetä myyttisinä hahmoina, vaan ihmisinä, joiden ihanteita kaikki pyrkivät toteuttamaan omalla tavallaan.
Sekavaa tajunnanvirtaa. Älä tee jatkossa enää näin.
